6. syyskuuta 2018

Hammaslääkäri lyö kunnarin


(Otsikko: Z. Gray oli hammaslääkäri ja etevä baseballin pelaaja, kunnes kustannusliike Harpers monien hylkyjen jälkeen kelpuutti hänen kirjansa painettavaksi.)

Tämän kirjoituksen todellinen sisältö mahtuu yhteen lauseeseen: seikkailukirjat ja romanttiset viihdekirjat ovat samaa runkoa. Oikeastaan sotakirjat voisi lisätä samaan riviin. Ja historialliset romaanit.

Alan suuri mestari oli 1939 kuollut Zane Gray. Jutun kuvana olevan kirjan kansi on Martta Wendelinin ja kirjasarja oli sotien välisen ajan suosituimpia.

Grayn kirjoista on tehty ainakin 111 elokuvaa. Yllättäen hän ohittaa suosiossa jopa Jack Londonin.

Tavallinen selitys Vilistä lännestä on vajaa. Kyllä tosi huokeita ja erinomaisen huonoja vihkosia julkaistiin jo 1800-luvun puolella, toki Buffalo Bill, Sitting Bull ja Annie Mestariampuja (Oakley) esiintyivät kirjastoissa, ja kieltämättä tavattoman suosion saaneista kirjoittajista osa oli eurooppalaisia, kuten saksalainen Karl May.

Heikkotasoinen viihde periaatteessa juuri se sama, joka on nykyisin päivittäiskäytössä television ja suoratoistopalvelujen kautta, esiintyy kielteisessä valossa jo suurten venäläisten klassikkojen romaaneissa. Väsähtänyt tyhjäntoimittaja makaa seslongilla lukemassa laiskasti ranskalaisia roskaromaaneita.

Suomessa muuten on esimerkki tästä kaikesta. Johannes Linnankosken ”Laulu tulipunaisesta kukasta” (1905). Kirja tuli markkinoille korkeakulttuurina, mutta loi viihderomaanin kotimaiset kehykset ja teki Olavista ikisuositun etunimen. Toinen suomalainen ikuinen esimerkki oli paljon paremman kirjailijan Teuvo Pakkalan ”Tukkijoella”, Merikannon lauluin. Asiantuntijat surkuttelivat ja katsojat rakastuivat – ja menekki jatkuu.

Tarvinneeko sanoa, ettei kirjallisuuden tukkilaisilla ole juurikaan tekemistä todellisuuden kanssa ja että Zane Greyn purppuralaaksojen yksinäiset harhailijat, jalot tai valkoisen miehen tärvelemät intiaanit saisi kerran ottaa vakavan tutkimuksen kohteiksi. Väitän että niistä ilmenevä oli sekä Karl Mayn kiihkeän ihailijan Hitlerin että Stalinin keskeistä hengenravintoa. Stalin tuomitsi John Waynen ideologian ja piti silti häntä ja gangstereita näytellyttä James Cagneytä käden ulottuvilla. 

Sekä menneisyyden että tulevaisuuden lapsekkaat kuvitelmat uhkaavat usein kasvaa väkivaltajärjestelmän eli fasismin eri muotojen tukipuiksi.

Näin vain käy, vaikka itse kirjat ovat täysin viattomia.

Kuinka moni varhaisfasisti on etsiessään ”sitä miestä”, jaloudessaan järkyttävää inhimillistä jättiläistä, ajatellut itse asiassa Tarzania? En tiedä. Pelkään tietäväni. 

Katsokaapa kerran Trumpia sillä silmällä ja kuunnelkaa, mitä hän puhuu. Jalo vääryyksien oikaisija, roistojen rankaisija ja syrjäseutujen rakastaja. Joskus hänen repliikkinsä ovat suoraan Zane Greyltä.

Ne jotka sanovat hänen liikkuvan hiukan toisella kymmenellä olevan poikalapsen tasolla, eivät tiedä, miten oikeassa he ovat. Tuo taso ja tuo ajatusmaailma on siis kuvattu yksityiskohtaisesti jo sata vuotta sitten. Ja siis: mitä perua on amerikkalaisten suuri rakkaus Colteihin ja Winchestereihin...?

12 kommenttia:

  1. Ekskurssi suomalaiseen "varhaisfasismiin", Tarzanin kera tai ilman: Historiantutkija Tuomas Tepora on kiinnittänyt tarkempaa huomiota "korpikirjailija" Ilmari Kiannon kirjoituksiin 1918, muuhunkin kuin siihen iänikuiseen susinarttuvuodatukseen. Teporan mielestä Kiannon ajatusmaailmassa täyttyvät fasismin kriteerit; siihen ei vain ole aikaisemmassa kirjallisuudessa (viitannee Roseliukseen, Tikkaan ja Silvennoiseen vuodelta 2016) Teporan mielestä kumma kyllä kiinnitetty huomiota.

    No, kohtahan Kiannon uusi elämäkertakin näkee päivänvalon. En aio sitä lukea, katsonpahan vain kuinka puhtoiseksi oletukseni mukaan kohdehenkilö oikein onkaan sanataiteiltu näiden vuoden 1918 vaiheiden osalta.

    VastaaPoista
  2. "Katsokaapa kerran ... sillä silmällä ja kuunnelkaa, mitä hän puhuu. Jalo vääryyksien oikaisija, roistojen rankaisija ja syrjäseutujen rakastaja. "

    Ville Niinistöstähän oli puhe tässä, eikö? Vai Rinteestäkö?

    Ajan henki, uusi normaali. Valitettavasti.

    VastaaPoista
  3. Muistan lapsuudestani Zane Greyn: Lännen tähtien alla. Pidin kirjoittajaa naisena - Jane. Aloitin tietysti 8-vuotiaana kirjoittaa ensimmäistä romaaniani, jossa yksinäinen ratsastaja painattaa hiekkapreerialla, vyö täynnä patruunoita ja kupeillaan kaksi colt-asetta...
    Siihen se mestariteos jäi.

    En usko, että lännenkirjat ovat synnyttäneet tai kasvattaneet uusnatseja tai muita joutavia vihankostomiehiä, ainakaan Suomeen.
    Meillä oli naapurin Lassen kanssa yhteiset Davy Crokett -pelikortit. Muistan niistä Davyn lisäksi Koe Maen (luihu, kellertäväihoinen, vinosilmäinen tyyppi, jolta saattoi odottaa mitä vain - hänellä oli tikari ja KoeMae oli korteissa huono, kakkonen tai kolmonen!) Harmitti, jos sai Koe Maen käteen.
    Kuningas Haukka oli leppoisa heimopäälikkö, jolla oli sulkapäähine ja hymyilevät kasvot.
    Teimme naapurin Lassen kanssa laulun, joka kertoi Kuningas Haukasta. " Kuningas Haukka, hän urhoollinen on..."
    Salasso taisi olla ryyppymiehiä, horjahteli usein junan tietämillä. Davy joutui pelastamaan Salasson häneltä itseltään, ettei S olisi horjunut junan alle.
    Calamity Jane taisi olla Pecos Billin mielitietty. Sopivan kaunis kauboi-pukuinen nainen, joka ratsasti hevosella kuin miehet!
    Oliko niin, että Windyn toinen jalka oli puusta veistelty?

    Eiväthän nämä uusnatsit tai perusihmiset tiedä historiasta mitään, jos eivät tunne Pecos Billiä, Windyä, Calamity Janea, Davy Crokettia, Kuninngas Haukkaa, Salassoa, KoeMaeta ja muita oikeita sankareita!
    Hävetkää! Aatuko teillä on esikuvana? Tiedättekö alkuunkaan Aatun esikuvia? Jos ette, ostakaa, arvoisat perusnatsit, edes nuo Pecos Bill- tai Davy Crokett -pelikortit.

    VastaaPoista
  4. Moni amerikkalaisurheilija on tutkimuksen mukaan valmis maksamaan olympiavoitosta vaikka hengellään. Vonnegutin mukaan amerikkalaismiehen suurin haave on ampua taloonsa tunkeutunut murtovaras.
    Trump on selvästi ja aidosti dostojevskiläinen polymorfinen ihminen. Putin haluaisi olla Platon Karatajev.
    Bat Mastersonista tuli vanhoilla päivillään urheilutoimittaja.
    DDR:ssä tuotettuja vastawesternejä kannattaa katsoa.

    VastaaPoista
  5. Naiskuva, jonka olin ominut Zane Greyltä ja kumppaneilta koki kovan kolauksen, kun pääsin ensimmäistä kertaa kesätöihin rakennukselle. Käsitys oli jotain luokkaa pyhimys, "pelastaa hänet kuolemaakin pahemmasta kohtalosta".
    Kun 50-luvun rakennustyömaalla vanhahkot naiset kantoivat tiilet ja laastit telineille muurareiden käyttöön, kielenkäyttö oli aivan toistaa laitaa.
    Ei ihme, että myöhempi elo naisten kanssa ei tahtonut oikein sujua.
    Jtapio

    VastaaPoista
  6. Zane Grey ja Karl May olivat lempikirjailijoita 60-luvun alussa, jolloin luin heidän kirjojaan lyseon I-III -luokkalaisena. En enää muuta muista kuin että kirjat olivat hyviä. Olisikohan niissä ollut moraalisia opetuksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdoitko lukea natsien peukaloimien teosten suomennuksia. Ainakin hyvin nuorena lukemani Karl Mayn 'Orjakaravaani' oli sellainen.

      Poista
  7. Kauheaa, jos selitys on näin yksinkertainen! Maailma ei voi olla noin surullinen.

    https://www.youtube.com/watch?v=Yulz2qxwjH8

    -Paukku-Pete

    VastaaPoista
  8. Fasisti on vääryyksien oikaisija, ei tekijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fasisti on kuviteltujen vääryyksien uusilla vääryyksillä oikaisija

      Poista
    2. Kaikki vääryydet ovat oikeita, kuten myös vääriä. Fasisti omaa ainoan oikean totuuden, samoin kuin kommunisti. Demokraatti tajuaa, että totuuksiakin on vastakkaisia.

      Poista
  9. Näinpä se sen kans vaan on että mielikuvitus se rientääpi edelle ja ottaa todesta työvoiton...

    VastaaPoista