23. kesäkuuta 2018

Vahoo



Juhannusaatto, yksin, hämärässä. Miten tyhmä ihminen voi olla!

Kahdeksan talon kyläsessämme oli paikalla kaksi naapuria ja minä. Naapuritkin olivat poissa mutta kotiutuivat.

Kaiken varalta kertaan tässä, miten kuollutta katsotaan. Jänis Vemmelsääri tuli jättämään viimeisiä jäähyväisiään kuolleeksi tekeytyneelle Susi Hukkaselle. Seisoessaan siinä pää painuksissa ja viiksikarvat värähdellen Jänis Vemmelsääri sanoi:” Totisesti. Ellen tietäisi, että kuollut, kun häntä käydään katsomassa, koukistaa oikean takajalkansa ja sanoo ’Vahoo’, sanoisin ett Susi Hukkanen on kuollut. Susi koukisti ja sanoi Vahoo kuuluvalla äänellä. Mutta kun hän rynnisti muka kuolinvuoteeltaan napatakseen paistin itselleen, jänis oli jo tavoittamattomissa ja nauroi huulet ristissä.

Siis: Vahoo!

Kello seitsemäntoista askartelin jotain tiemmä älyperäistä, ja tietokoneeni vieressä televisio kertoili jalkapallo-ottelusta, jota pelattiin jossain kaukana. Taisin juuri miettiä, että Canetti oli oikeammassa kuin Broch. Canetti snoi (”Masse und Macht”), ettei ihinen pelkää mitään niin kuin tuntemattoman kosketusta,, josta hänet voi vapauttaa vain väenpaljous.

Hän ei pitänyt yksilöterapiaa riittävänä, vaan selvitteli vuosikymmeniä, miksi ihmiset ovat sitä valmiimpia seuraamaan mielipuolia, mitä hullumpia he tekevät ja puhuvat. Caneetti oli siis sefardim-juutalainen ja wieniläinen ja nähnyt pitkän elämänsä aikana sen kaiken.

Hän ei kaihda viittaamasta Ortega y Gassetin määritelmään massasta ei erityisen pätevien ihmisten yhteenliittymänä. Molempien tarkoituksena oli sanoa, ettei järki ehkä löydykään joukoista. 

Toisin kuin esimerkiksi Tatu Vaaskivi (”Vaistojen kapina”) en olisi huolissani aikamme ylirationaalisuudesta. Olin ajatellut, että 1900-luku oli Valehtelemisen vuosisata, kunnes havaitsin, että se oli vasta alkua. Käsitteiden saippuoiminen tehoaa paremmin kuin koskaan. Esimerkiksi säännönmukaisuuden nimittäminen älyksi (tekoäly) on oikein tehoksta.

Myrsky siis kaatoi jotain sähkölinjoille eilen illansuussa ja paukahti. Kävin tunnollisesti katsomassa muuntajan ja pannuhuoneen. Kolmen neljännestunnin kuluttua sähkö tuli päälle, mutta pian pamahti taas.

Ajattelin että pidetään sitten pimeää. Jossain vaiheessa jokin napsahti. Puoli kymmeneltä katsoin puhelimesta, että Caruna ei ilmoita sähkökatkoksista Uudellamaalla, jota ajatus soittaa ja haukkua joku suut ja silmät täyteen ei tuntunut houkuttelevalta. 

Sitten laahustin saunalle, ja siellä valo syttyi. Luikin kotiin, tartuin taskulamppuun ja katsoin. Virta oli kai ollut päällä jo horvin tovin. Sulake oli palanut. Automaattisulakkeen napsautus, eikä siihen tarvittu Maradonan kättä. Valekus tuli.

Jännitepiikki virran oikeasti palattua. Kuinka tyhmäksi tässä vielä ehtii ennen kuin Jänis Vemmelsääri seisoo vuoteeni vieressä? Vahoo.

9 kommenttia:

  1. Eläinten symboliikka on aihepiiri josta voisi kirjoittaa paksun kirjan. Lienee tehtykin. Sen verran universaalia on se, että Walt Disney ansaitsi sillä sievoisesti. Se oli mainio tapa tehdä kertomuksia yleisölle josta suurin osa ei ymmärtänyt kunnolla englantia tai ollut lukenut nuorena sivistäviä kirjoja millään kielellä. Suden, rotan, ankan, hanhen sekä hiiren ja lehmän seikkauksille on rakennettu kokonainen imperiumi jolla on suuria huvipuistoja. Siellä yleisö viettää eläinjuhlia.

    Ankan valinta periamerikkalaisen perusihmisen symboliksi on kyllä veikeä veto. Vaappuu, kaakattaa ja kelpaa paistiksi eikä ole kana.

    VastaaPoista
  2. "Nyt on mahdotonta ajatella, että suomalaiset kävisivät toistensa kimppuun sisällissodassa, luokkasodassa, veljessodassa, vallankumouksessa tai kapinassa. Paitsi, jos netti kaatuu, kirjoittaa Teemu Keskisarja"

    Teemu se kirjoittaa näkemyksellistä yhteiskunta-analyysia kolumnissaan. Eller hur?

    VastaaPoista
  3. Koiramaailmassakin esiintyy epävarmuutta ja pelkoja. Niistä voi seurata pelonsekaista aggressiota kohdatessa muita koiria. Hyvä keino siihen on ottaa mukaan joukko koiria jotka menevät esim. kehään. Sitten koiran kanssa pujotellaan muiden koirien välistä halliten kunnes pelko alkaa väistyä ja luottamus tulee tilalle. Mahtaisiko vastaava kohtaamismenettely auttaa ihmisiäkin jotka pelkäävät muita?

    Jaksamista ja voimaa herra blogistille!

    VastaaPoista
  4. Amerikan mustien orjien kansansatu petoja nokkelammasta jäniksestä olisi ahkeralle juristille hyvä lähtökohta alkaa blogittaa juttuja Sipilän Suomen köyhistä, työttömistä ja orjatyöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä ahkera juristi ymmärrettäisiin olevan kuten raitis maalari vanhassa vitsissä jossa sellainen saa paikan, seuraamus on pitkä jono eikä ainuttakaan pyrkijää, kaikki saapuneet paikalla ihmettelemässä kuka se oikein on.

      Aisopoksen eläinvertaukset sikseen ja tutkimaan kuinka kamsalaisten yhdenvertaisuutta vaileitataan (to fail), fingliskaa käyttääkseni.

      Mikä on journalistis-sosiaalisesti velvollisuudentuntoista tulee myös voida myydä mutta kuka ostaa, blogin ollessa täyspäivätyötä ei taida olla liiaksi tunkua kyseiseen ahkerantoimeen.

      Sepä juuri tässä blogissa onkin korkealaatuista, sitoutumattomuus. Selvästi sitoumukset esilletuoden toteutettu, eihän miestä voi kokemuksistaan erilleen asettaa.

      Poista
  5. Taas se on takaisin bloggaajan kirjoissa. On se juku kumma otus kun se ei suostu uskomaan että ei sieltä Jumalan selän takaa tarviste alvariinsa rampata. Omituistyyppistä epänollasummapeliä.

    VastaaPoista
  6. Risto Siilasmaa näyttää opettavan toista tulokulmaa lehdessä R* (2/2018, GCI) ja käyttää välineenä eksponentiaalista kasvamista: jalkapallostadion täyttyy vesipisaroista 45 minuutissa, kaikki hukkuvat.

    Tekoäly saa kirjoituksessa hivenen väistyä käsitteelle koneoppiminen.
    Vahoo sillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpö höpö. Jalkapallostadion eu täyty vesipisaroista eikä shakkilauta täyty maailman kaikesta viljasta. Siinä on rajattoman eksponentiaalisen kasvun teorioiden ja reaalimaailman ero.

      Poista
    2. Siilasmaa laskee väärin Ei se stadion vielä 45 minuutissa täyttyisi, vaikka se tietysti onkin esimerkissä raflaavampaa esittää niin, että yhdellä puoliajalla porukka hukkuisi. Tarvittaisiin vielä erotuomakarin myöntämä lisäaika ennenkuin yleisö joutuisi uimasille.

      45 minuutissa jalkapallokentän kokoiselle alueelle kertyisi vettä noin 23cm, ja koko stadionin täyttämiseen vaadittaisiin vielä viitisen minuuttia enemmän aikaa.

      Poista