24. kesäkuuta 2018

Sienien maailma



Ylen areenan Prisma: sienien maailma on esimerkki erinomaisesta median käytöstä.

Biologia on jatkuvien mullistusten kourissa. Tavallinenkin tutkimusteksti on aidosti vaikeatajuista. Hyvin kauniisti parhaalla nykytekniikalla tehty dokumenttielokuva on paras vaihtoehto, varsinkin jos se on toteutettu hiukan hutiloiden, kuten nyt kehumani. Tärkeintä on että keskeiset ajatukset tulevat selvästi esiin. Pikkutarkka johdonmukaisuus saa mielellään olla tutkijoiden huoli.

Holtittomat yleistykset ovat terveellisiä. Ohjelmassa sanotaan, ja on se tottakin, että juuri sienet mukaan luettuna metsä on lähinnä erillinen eliö, ei suinkaan esimerkiksi puu tai pensas.

Maaperän internet – näin asia ilmaistaan ohjelmassa – näyttäisi olevan tekniikkaan tukeutuen rakentamaamme verrattuna todella tehokas ja monipuolinen ja jonkinlaisen ”tekoälyn” tuote. Tuo tekoäly tosin on lähinnä lajinvalintaa eli evoluutiota.

Siihenkin liittyy ylimääräistä. Sienet ovat ihmisiin ja heidän tutkimuslaitoksiinsa verrattuna niin ylivoimaisia kemistejä, että alamme vasta aavistella asian todellista laitaa. 

Hiivojen ratkaiseva merkitys on tiedetty kauan. Sitäkin on aavisteltu, että olut on vanhempi keksintö kuin leipä, ja että ihmisellä on ollut mahdollisuus kehittyä, koska pystymme käyttämään alkoholia. Alkoholi puolestaan desinfioi.

Alppien ”jäämiehen” tavaroista löydetyn käävän tarkoitus on ehkä löydetty: lääke. Kaikin puolin meidän porukkaa etevämmän Neanderthalin ihmisen väistyminen on tuntunut ihmeelliseltä. Olen arvaillut, että ehkä heillä  oli autoimmuunijärjestelmässä ongelmia. Nyt rinnalla on kilpaileva selitys: kukaties he eivät keksineet jyrsiä kääpää, joka siis kuulemma auttaa tulehduksiin ja syöpään.

Kosteusvaurioista ja homeesta valittavien voisi olla hyvä muistaa, että pensilliini on kosteutta tarvitseva sieni. Televisio-ohjelmassa kerrotaan samaa kuin Nature-lehdessä pari kuukautta sitten. Ehkä antibiooteille vastustuskykyisiksi muuttuneisiin bakteereihin auttaa juuri sienien kemian tuottama hiiva, joka siis itsekin on sieni.

Myös tiedot lämmöstä ja ilmastosta olivat varsin uusia. Tasalämpöisten triumfi voi liittyä siihen, että monet huoneenlämmössä viihtyvät pieneliöt eivät kestä ruumiinlämmössä.

Harvoin saa tällaista mielenruokaa.

Äsken nolostelin pelastuslaitoksen auton luona ja ajattelin, että näkijä tietenkin päättelee: Kemppistä viedään; sienet saavat omansa. Minä sinne hätänumeroon soitin. Viime myrskyn jäljiltä yksi tuore puu makasi sähköjohdolla ja oli jännitteinen eli hengenvaarallinen.

Ei ole enää. Oma oloni kohentui huomattavasti, kun oli yleisempää, taatusti perusteltua murehtimista. Joissakin oloissa metsäpalon vaara ei ole etäinen. Meillä on oli juhannusaattona siis kokonsijasta valokaari.

8 kommenttia:

  1. "Oma oloni kohentui huomattavasti, kun oli yleisempää, taatusti perusteltua murehtimista. Joissakin oloissa metsäpalon vaara ei ole etäinen. Meillä on oli juhannusaattona siis kokonsijasta valokaari."

    Hienoa, mettä olet hengissä!

    VastaaPoista
  2. Yle on todella välttämätön esimerkiksi tällaisten esittämiseen. Maikkari ja kaikki muut mainoskanavat pelkästään tyhmentävät kansaa. Tosin omaa voittoaan tavoittelevan bisnesväen mielestä näin ei saa sanoa.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen dokumentti. Sienet ovat todellisia maailman valtiaita, rihmastotkin voivat olla 500 vuotta vanhoja ja ulottua laajalle. Pakurikääpää tulin talvella hankkineeksi flunssataipumukseen, kun sitä lähikaupan hyllyllä oli ja poikakin suositteli, mutta pian se unohtui kaappiin, kun maku ei ollut mitenkään houkutteleva, teenä. Pitänee testata taas syksyllä.

    Kasvien käytössä (vaikka sieni ei olekaan "kasvi") saattaa olla riskinsä, sillä ne voivat lisätä tai vähentää jonkin varsinaisen lääkkeen tehoa, esimerkiksi greippi tekee statiinien vaikutuksen 13-kertaiseksi. Jos on omia koivuja, kannattaa tarkkailla, onko siellä kääpiä, sillä ne ovat aika hintavia, mutta eivät varmaan ihan helppoja saada puusta alas. Tuskin kovin kannattava bisnes.

    Valokaari on pelottava. Kerran salama iski naapurin isoon kuuseen ja meilläkin jysähti. Seisoin paistolasta kädessä, kun leveä valokaari välähti tuulettimesta hellaan ja luulin maailman loppuvan siihen. Mitähän olisi tapahtunut, jos olisi ollut lasta pannussa kiinni? No ei ollut. EG

    VastaaPoista
  4. Sienet ovat kyllä hämmästyttäviä otuksia rihmastoineen muineen. Monimuotoisia ovat. Dionyysinen puoli: jotkut itiöemät hyviä voissa tai öljyssä paistettuina, sipulin kanssa, näkkileivän päällä tai lisukkeena muuten vain. Ja tämän lisäksi niillä on vaikutusta kummallisiin sisäisiin maailmoihin, jopa toisiin todellisuuksiin, ts. ovat jotkut niistä oivia tajunnanlaajentajia, eksistentiaalisen vitutuksen lääkitsijöitä, shamaanien matkalippuja.

    VastaaPoista
  5. "Mikä sorti suuren äänen, äänen suuren ja sorean?"


    Päivän tekstiä kaipaa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  6. Kaikkiin yliopistotutkintoihin pitäisi mielestäni liittää osuus biologiaa jotta ymmärtäisimme miten ihminen ja suurin osa ihmisen keksinnöistä toimii. Luulemme että olemme aivan ainutkertaisia eliöitä, vaikka monessa tapauksessa toiset kädelliset, muut nisäkkäät ja jossain tapauksissa myös sienet ovat toimineet samalla tavalla jo vuosimiljoonia, me olemme sen vain jossain vaiheessa unohtaneet. Kuten vaikkapa penisilliinin.

    Luontodokumentit ja ajankohtaisohjelmat, niitä ihmisten oikeasti pitäisi katsella.

    VastaaPoista
  7. Huolestuttavan pitkä paussi.. Sinua kaivataan, Jukka! Varjelusta toivon, ja parempaa vointia rakkaalle blogistille. Laita toki sananen, jos voit. En varmuudella ole toiveineni ja toivotuksineni yksin.

    VastaaPoista