6. toukokuuta 2018

Eivät asiat riitele




Valtakunnansovittelija sanoi vaihtaessaan tehtäviä, etteivät näissä työriidoissa asiat riitele, vaan ihmiset.

Mitä perua tuo vastakkainen ”totuus” mahtaa olla?

Esimerkiksi lääkärit ja lakimiehet tuntevat erittäin hyvin rettelöitsijät eli kverulantit. Muinoin joillekin pantiin jopa papinkirjaan maininta ”grälmakare”, riidankylväjä.

Olemme tietävinämme, että maailmaa viedään eteenpäin oikeilla, pätevillä tiedoilla. Moniin tehtäviin haetaan asiantuntevia ihmisiä tai entisen termin mukaan uskottuja (uskottavia) miehiä.

Sekin analyysi on huomion arvoinen, että asioita edistetään väärillä ja perättömillä tiedoilla, etenkin sirottelemalla niitä oikea-aikaisesti hyvin valituille ihmisille.

Tämä ei ole ihmissuhteiden psykologiaa. Kyllä ilmiö on yleinen. Erinäisistä syistä olen käynyt läpi 1900-luvun historiaa ja esitän kantanani, että paljon muun ohella molemmat maailmansodat sekä aloitettiin että lopetettiin virheellisten ja puutteellisten tietojen varassa, joista oli lisäksi tehtyä väärät johtopäätökset.

Myös vähäväkinen Suomi mainitaan nyt korkeassa kirjallisuudessa. Monet ovat Venäjälläkin vakuuttuneita siitä, että Stalin teki 1939 kipeän virheen aloittamalla sodan Suomea vasaan, niillä valmisteluilla. Se ei ole todistettavissa, mutta en ole ainoa, joka päättelee, ettei sotaan johtaneiden vaatimusten hyväksyminen olisi johtanut Suomelle suotuisiin tuloksiin.

Lystillinen yksityiskohta on tieto, että kesällä 1918 Saksa oli todella hyökkäämässä yhteisymmärryksessä Suomen kanssa Pietariin, joka olisi ollut puolustuskyvytön. Mutta länsirintamalla virtasi jo liikaa amerikkalaisia, saksalaisten omasta syytä (rajoittamaton upotussota ja Zimmermannin sähke).

Kun meillä on nyt päädytty niitykseen ”kansalaissota 1918”, tyydyn ratkaisuun, vaikka olen sitä mieltä, että Suomessa käytiin tuona kesänä ensimmäistä maailmansotaa.

Nämä ovat niin mutkikkaita asioita, että tuskin olisin niistä tänään edes maininnut, ellei pääni olisi valmiiksi pyörällä aivan muusta asiasta. Olen viikon tai kaksi yrittänyt löytää järkeä ja menettelyohjetta tässä kuussa voimaan tulevalle EU:n tietosuoja-asetukselle mitään sellaista löytämättä.

Tarkoitus on torjua amerikkalaisten ja venäläisten ylivoimaa kohdennetussa viestinnässä, ja keinot viittaavat vahvasti eurooppalaisen alivoiman pahentamiseen.

Mielestäni hyväksytty paperi on konstikkaampi ja oudompi kuin kansainliiton peruskirja ja Versaillesin rauhansopimus 1919.

Ei ihme. Papereita tekemässä on ollut vakaata, yhteistä hyvää tarkoittavaa väkeä. ”Rauha ilman voittoa…”

22 kommenttia:

  1. Vai kansalaissota 1918? En ole kuullutkaan, että moiseen olisi päädytty. Sisällisodasta kai viime aikoina on paljon puhuttu? Olen tainnut tännekin kirjoitella, että monillekin nimityksille on perusteensa, mutta mikään niistä ei ole ylivoimaisen oikea.

    Päätökset ja niiden perusteet ovat yhä enemmän vääriä, sillä maailma on yhä monimutkaisempi. Se käy melkein kaikilla meillä yli ymmärryksen. Hyvät tarkoitukset johtavat entistä useammin kummallisiin tai jopa kelvottomiin lopputuloksiin.

    VastaaPoista
  2. Riidankylväjistä, 1970-luvun ja siitä nuorempaan kulttuuriin perehtyneet lienevät lukeneet Goscinnyn ja Uderzon Asterix ja riidankylväjä- albumin. Siinä on kaikki olennainen, minkä perusteella pystyy hahmottamaan satunnaisen nettikeskustelunkin etenemisen täysin viattomista kommenteista älyvapaaseen perseilyyn ja sitä seuraavaan mielensäpahoittamiseen, jonka jälkeen kenelläkään ole kivaa, paitsi sillä riidankylväjällä.

    Morrisin Lucky Luken tai Franquinin Niilo Pielisen suhteesta maailman olemukseen jossain muussa yhteydessä. Kultakaudellaan kaikki peräti lukemisen arvoista kamaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ranskankielisen sarjakuvan helmiä kelpaa aina suositella!

      Poista
  3. Aha. Nyt "kansalaissodan" syytkin on selitetty maailmansodasta aiheutuneiksi porvariston sielunrauhaa ja omaatuntoa häiritsemästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli päinvastoin: Saksan sotatoimi suomalaisten valkoisten rinnalla. "Porvaristo" on hiukan omaperäinen nimitys, koska suomalaisista esimerkiksi torppareita oli molemmilla puolilla yhtä paljon.

      Poista
    2. Mutta punaisia porvareita ei yhtä paljon ollut kuin valkoisia porvareita. Heitä saimme odottaa aina Kekkosen aikaan asti (= retiisin väriset vuorineuvokset!?).

      Poista
    3. JK: "Porvaristo" on hiukan omaperäinen nimitys, koska suomalaisista esimerkiksi torppareita oli molemmilla puolilla yhtä paljon."

      Juu, mutta torppareiden poikiapa ei enää ollutkaan molemmilla puolilla "yhtä paljon" - kaukana siitä. Tähän muistan kiinnittäneen seminaarissa huomiota sen professorin, jonka Suomen historiaa on monesti näillä taajuuksilla luonnehdittu erinomaiseksi yms.

      Poista
    4. Tuo on muuten erinomainen huomio. Torppari oli 1900-luvun alun Suomessa tavallaan maaseudun "keskiluokkaa". Omalla tavallaan torppari oli alin elämisen taso, jossa ihmisellä oli jalat oman pöytänsä alla ja oman pellon viljaa laarissa. Torpparien suurin pelko oli vajoaminen maattoman maataloustyöväestön joukkoon, ja erityisesti kartanotalouden alueella pelko oli aiheellinen. Maatalouden koneellistuminen ja mm. salaojitus olivat jo tehneet yritteliämmille agronomeille selväksi, ettei torppien vuokraus ollut tuottoisin mahdollinen tapa järjestää maanviljelys. Torpat olivat kuoleva elämänmuoto ja torpparit vaistosivat tämän. Torpparivapautus antoi pienviljelylle lisäaikaa 50 vuotta lisää, maatalouden kannattavuuden kustannuksella, mutta yhteiskuntarauhan hyväksi. Tässä asiassa kaikki yhteiskuntapiirit olivat yhtä mieltä suurtilallisia lukuunottamatta. Ei kukaan halunnut, että kymmenesosa kansasta vajoaisi tavallaan kunnioitettavista kansalaista proletariaattiin. Sellaisen salliminen uhkaisi kaikkien muidenkin asemaa

      Torpparien pojille tilanne oli vielä selvempi. Mahdollisuudet nousta edes torppariksi olivat aika heikot. Suurinta osaa odotti mäkitupa, metsätöissä ja tukkilaisena kiertely, siirtolaisuus tai muutto kaupunkiin, joiden teollisuus ei kyennyt kaikille leipää antamaan. Oli Maalaisliiton suuri voitto, että näille nuorille miehille luotiin asutustilalainsäädännöllä mahdollisuus tulevaisuuteen oman pientilan isäntinä.

      Poista
    5. Täällä on paljon hyviä kommentoijia, mutta etenkin EA:n näkemyksiä on aina ilo lukea - sen verran selväpäisiä ja kiihkottomia ne ovat, ja mitä joskus asiaa satun hieman tuntemaan, niin yleensä ne osuvat oikeaankin, kuten vaikkapa nyt tämä torppari-selvitys.

      Kirjallisuudessamme torppareita käsitteli ennen Linnaa ja Koskeloita jo itse Aleksis Kivikin, jonka Seitsemässä veljeksessä Jukolan torppareiksi jäivät kaksi vastakohtaa - tyhmänsitkeä Timo ja älyniekka Eero. Kummankaan osaa ei Kivi kuitenkaan osannut kovasti surkutella (kun ei ollut lukenut Pohjantähteä).

      Onhan vuokraviljely voimissaan nykypäivänäkin. Kyse on vain sopimuksista ja ne eivät ennen olleet aina kovin hyvät. Mutta torpparit olisi itsenäistetty 1918 ilman kapinaakin.

      Poista
  4. Yllättävää kyllä, valtakunnansovittelijaan sovelletaan sovittelulain mukaan tuomarin esteellisyyssäännöksiä, ei siis niitä lievempiä hallintovirkamiehen esteellisyyssännöksiä.

    VastaaPoista
  5. "Olemme tietävinämme, että maailmaa viedään eteenpäin oikeilla, pätevillä tiedoilla."
    Historiaa taaksepäin tuijottamalla tulee tehneeksi sen omaperäisen ja älykkään mustatuntuu havainnon, että ihminen todellakin on mielisairas eläin.
    Käydäänpä Hitlerin Saksassa, Stalinin Neuvostoliitossa, Maon Kiinassa...jne Polpotista puhumattakaan niin eihän tuo meno terveeltä näyttänyt. Vaatimattomalla koulutuksella saivat nämäkin herrat paljon rikottua.
    Nytkö on samaa joku toistamassa. Trumppi? Putini? Kenestä se alkaa, paluu tulevaisuuteen.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen ajatellut demokratian korkeimmaksi asteeksi "valistunutta itsevaltiutta". Mutta, mutta... pakkaa vaan äkkiä toteutuu sellainen jo kliseinen totuus, että:
      "Valta pyrkii turmelemaan, ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti." (Lordi Acton)

      Vaan onko tuo välttämätöntä? - Sanokaa te, jotka olette minua viisaampia, ja kun teitä muutenkin on enemmän kuin minuja, että onko nuin? Mie kun aattelen ettei se pelkkää yksilöpsykologiaa voi olla, tai sattumaa, että hullut meitä ylleensä hallittee? (heillä kun siihen tuntuu olevan rajaton tahto, voima, vimma ja himo)

      Poista
  6. Prof. Henrik Meinanderhan on kai ensinnä esittänyt Suomessa 1918 käydyn sodan osuvimmaksi nimeksi erinomaisen norjaa ilmaisua "ensimmäinen maailmansota Suomessa". Esimerkiksi sisällissota-nimitys ei hänen mukaansa ole neutraali, koska se "korostaa yhteiskunnallisen luokkataistelun ja luokkaristiriitojen merkitystä". Ne siis Meinander ja kaltaisensa haluavat häivyttää historiakuvasta; totesihan jo ilmeinen esikuva Svinhufvud "kapinan" jälkeen, että "mitään sosiaalista katetta" punaisten nousulla ei ollut.

    Niin aina. Tosin jo esim. Viljo Rasila päätyi 1968 tutkimuksessaan Kansalaissodan sosiaalinen tausta yksiselitteiseen havaintoon, että kyse oli "omistavan ja omistamattoman luokan välisestä sodasta". Lähinnä truismi tai nollatutkimushavainto, sanoisin, mutta jonkun senkin piti inttäjille todistaa, vaikka sitten faktorianalyysin avulla. Mutta nyt siis virka- ja eläkeprofessorien uusi, ennakkoluuloton "tutkimusasenne" on uudestaan vapauttanut meidät lukevaan yleisöön kuuluvat kliometrian kahleista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida herra Meinander osata suomea. Nimittäin termillä 'sisällissota' ei oteta kantaa sodan osapuolten luonteeseen. Vastakkain voi olla eri yhteiskuntaluokat tai vaikka kaksi sosiaalisesti tasavertaista etnistä kansanryhmää. Lisäksi 'sisällissota' kattaa ne tapaukset, joissa ainakin yhden osapuolen tukena taistelee jokin ulkopuolinen taho, mitä termi 'kansalaissota' ei tee. Tätäkin joutuu vääntämään rautalangasta loputtomasti.

      Poista
  7. JK: "..."kansalaissota 1918”, tyydyn ratkaisuun, vaikka olen sitä mieltä, että Suomessa käytiin tuona kesänä ensimmäistä maailmansotaa."

    Olikohan se nyt Keskisarja vai Hentilä, joka sanoi eräässä tilaisuudessa juuri samoin eli kyseessä nimenomaan olivat ensimmäisen maailmansodan tapahtumat Suomessa. Vähänkin historiaa lukeneena tähän on helppo yhtyä.

    Meillä tehdään vieläkin yleisesti se virhe, että katselemme sisällissotaamme ikään kuin se olisi tapahtunut umpiossa. Lisäksi siitä ajatellaan aivan liian yleisesti niin, että ensin porvarit ajoivat köyhälistön umpikujaan, jonka jälkeen lahtarit teurastivat heidät.

    Jos puhutaan vain työväestön elinolosuhteista, niin koko kapina oli aika turha. No, sillähän olikin tietysti toiset päämäärät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virhehän se on nytkään kuvitella että me täällä Suomessa voisimme tehdä "omia ratkaisuja" muista välittämättä. Taloudellisesti olemme kytköksissä muuhun maailmaan kuin uppotukki vientimarkkinoiden laineilla jos haluamme tämän (turhan korkean) elintasomme säilyttää. Geopoliittisesti taas naapurimaamme - enkä tarkoita ilman YYA:takin vitun ystävällistä Sverigeä, tai Norgea, joihin meillä myös rajayhteys on... no, norskit on vähän svenskejäkin veemäisempiä kun niillä on sitä öljyä ny, mutta... niin, mitäs minun pitikään todistella? (miettii) Meillä on oma tie kuljettavanamme, meillä suomalaisilla, mutta ehdollinen se on. Emme me (poskettoman/hanurimaisen) itsenäisiä ratkaisuja pysty tekee. Emme, emme. Kysykää vaikka Sergei Šoigul'ilta. Tai jos ette saa häntä puhelimeen, kysykää rehdisti suoraan Putiinilta. - "Halo, вот Путин (Haloo, täällä Putin." "Täällä toimittaja N.N., päivää. "День, день! (päivää, päivää)" "Saako Suomi, tota noin, liittyä Natoon?" "Ну, почему бы и нет (no, miksi ei saisi), "это собственный бизнес Финляндии (se on Finlandian oma asia.)" "No ei minulla sitten muuta. Kysyttävää ole. Että... Hyvää päivänjatkoa vaan." "Хороший день тоже для вас тоже (hyvää päivänjatkoa myös sinulle").

      Soitto Kremliin kannattaa aina. (Mikset kokeilisi sitä itse?)

      Poista
    2. Niistä päämääristä tuskin on kellään tänä päivänä varmaa tietoa.
      Tuskin kuitenkaan punaisen nauhan hihaansa kääräisseistä enemmistöllä ainakaan oli haaveena neuvostovenäjään liittyminen ja sen mukana tullut elämänmalli.

      Poista
    3. Kapinaan ryhtymisen ratkaisi sosialidemokraattien sisäisen kamppailun kääntyminen bolshevikkimielisten voitoksi, hieman kepulikonstein jopa. Tästä on paljon niin varmaa tietoa kuin historiasta ylipäätään voi olla. Vähän kärjistäen voi sanoa, että tannerilaisten päämäärä oli länsimainen demokratia, kun taas kuusislaisten tavoite oli sosialistinen vallankumous tuoreen venäläisen mallin mukaan.

      Kuusinen pitikin elämänsä suurimpana virheenä sitä, ettei kapinaan rohjettu lähteä jo vuoden 1917 yleislakon aikana. Silloin se olisi monen, mm. Leninin, mielestä onnistunut.

      Toinen pointtisi on, anteeksi, hieman lapsellinen. Todennäköisesti suurimmalla osalla kommunistisiin vallankumouksiin osallistuneilla venäläisillä, kiinalaisilla, albanialaisilla, kambotsealaisila, korealaisilla yms oli toiveena aika erilainen yhteiskunta kuin se toteutunut hirmuvalta.

      Poista
  8. Herää vakava epäily, että tämänkin blogin kommentointi on luisumassa ns. vaihtoehtoisten faktojen puolelle.

    VastaaPoista
  9. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Minun puoleltani Totuus, sinun puoleltasi Valhe.

    VastaaPoista
  10. Ei tarttis huolehtia kverulanteista lääkäreiden lakimiesten eikä muiden rotarien. Jokaikisessä Paulaharjun kylässä ja raahessa oli huoltokonttori, säästöpankki ja liike-eli investointipankki. Kukin oli sukuvuorollaan anto- ja panopuolella. Kirstuissa oli pärelastu jakamassa nämä osastot. Oli vastattavat eli kiitollisuudenvelat ja vastaavaa eli luottoa kujilla ja naapureissa.

    Vapaa-ajattelijathan ne tästä rupesivat parantamaan. Oikein perustettiin pankkeja eikä vain ostettu taloja itsetehdyillä velkakirjoilla. Investointipankkiiriksi ilmaantui privilegioitu apteekkari.

    Hän pani sivuun puoskarit parantajat loitsijat ja sijalle perusti puuhiomoja ja systemaattisia puunhankintaverkostoja sahoja varten. Kaikki on unohdettu vaikka lääkelaitoksia on kaksi, toinen Kuopiossa. Ja kohta kai kolmas Pihlajalinnassa.

    Arvopaperikirstutkin julistettiin taikakaluiksi ja poltettiin sen Vallesmannin toimesta. Sijalle tulivat sitten nämä kopit ja sypit ja hopit. Toppi oli paras, se laajensi ja syvensi Tampereen mitä kutsuttiin kavallukseksi, kun porvariston piti olla ruotsalaista eikä hämäläisiä.

    Aikaa saattaen pankit heittivat täkit yltään eli sivistyneemmin koitti kahleettoman rahan aika, nykyaika. En ole kelvokas mainitsemaan Markku Kuisman nimeä mutta siinähän se tuokin lipsahti sormenpäistäni.

    Kahleetoman rahan siitti edellisen eli kahlitun sos-dem-ay-edistys regimen ylikierrokset. Moraalinen varustusliike ja sen viidentenä kolonnana Suomessakin rotarit, nuo tiedoilta ylivertaiset, säädyltä vanhat, ja opeilta uudet, panivat näppinsä jo vanhan tiukan rahan aikaiseen inflaatiohunajapurkkiin.

    Heille sopi uusikin ja lisä, kun eivät asiasta hölkkäsen pöläystä ymmärrä paitsi että hyvä kuin meikäläisille ensioikeus ja rankijärjestyksensä muillekin.

    Kun nykyinen rahavaltameri syntyi vanhojen laitosten ja asenteiden ja työn kunnian ja muun kristillisen sulaessa, niin keille sillä surfailu jäikään? Niille jotka siellä sattuivat olemaan ennestään. Pankkivirkailijoille. Virkailijoille.

    Raha vapautui kertakaikkisesti ja takuuvarmasti ja ilmeistäkin kirkaammin, juuri rahalaitosten sisään oikeaan aikaan osuneille ja oikeissa paikoissa, kuten Aleksilla kun Soroksen kautta Suomikin kelpuutettiin mukaan. Että se siitä. Nykyisestä.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  11. 'kesällä 1918 Saksa oli todella hyökkäämässä yhteisymmärryksessä Suomen kanssa Pietariin'
    Mitä ne meinasivat sillä tehdä?
    Saksalla oli myöhemmän Luoteis-Venäjän valkoisen armeijan alkio tekeillä Pihkovassa, ja atamaani Krasnovin Donin kasakat liittolaisinaan etelämmässä, ja sotavankileireiltä olisi voitu koota myöhemmän Länsi-Venäjän valkoisen armeijan tapainen porukka, mutta ei niilla olisi Venäjää hallittu, saksalaiset olisivat joutuneet miehittämään maan itse.
    Oliko Saksalla joku nukkehallitsija valittuna Venäjälle, ja mitä ihmettä Suomi olisi siitä saanut?
    Sekä Saksan että valkoisen Suomen näkökulmasta heikko ja länsiliittoutunieden vieroksuma Neuvosto-Venäjä oli paras tarjolla oleva vaihtoehto. Ymmärsivätkö ne tämän?

    VastaaPoista