6. helmikuuta 2018

Toynbee



Ei kukaan ole niin hullu, että viitsisi edes muistaa 1975 kuolleen Arnold Toynbeen. Hänen teoksensa (”A Study in History”) väittää esittävänsä kaikkien eri kulttuurien vaiheet ja keskinäiset kosketukset. Teoksen laajuus on vaivaiset 12 osaa, jotka ovat kukin kohdaltaan liian isoja ja tiedoiltaan vanhentuneita.

Tarjolla on puolivirallinen lyhennelmä, jossa itse teos on puristettu kahteen niteeseen eli noin tuhanteen sivuun.

Miksi joku toinen hupsu haaskaa aikaa tällaisesta kirjoittamiseen?

Ehkä siksi, että Spenglerin ja ”Länsimaiden perikadon” tietäminen on avain diktaattorien aikakaudelle 1928 – 1978 (Mao Zedong). Näin vain on, vaikka Spenglerin kirja on kuin humalaisen lukiolaisen kotiaine, mieletön päähänpisto kehitelmineen.

Toynbee ehkä esitti hyvin merkittävän selityksen nationalismin (merkityksessä ’kansalliskiihko’) ja populismin suosion nousulle. Välillisesti, kanadalaisten Innisin ja MacLuhanin kautta, hän kytki kuvaan tiedonvälityksen ja tuli selittäneeksi, miksi lukeminen taantuu.

”Kaikki kulttuurit kuolevat”, kirjoitti Toynbee. Melkein aina kuolinsyy on itsemurha, joskus murha.

Varmuuden vuoksi: Englantia puhuvassa maailmassa Toynbee oli tavattoman suosittu ja sai kaikki mahdolliset palkinnot ja virat.  Lyhennelmä oli – samoin kuin Suomessa julkaistu lyhennelmä – oikealla paikallaan lehtoriperheen kirjahyllyssä, ehkä samanlaisen sidosasun vuoksi kolmiosaisen Friedellin vieressä.

Lapsenlapsille olen sanonut, että meneillään on nyt sankaruutta vailla oleva kaksoisitsemurha, tekijöinä toisaalla Venäjä ja toisaalla Yhdysvallat. Olen muistuttanut, että maailman vanhimmat kulttuurin sisältänet valtiot ovat Kiina ja Ranska. Fuskaamalla esimerkiksi Egypti ja Kreikka vetoavat vuosituhansiin. Kun en osaa farsia, en tiedä mitä sanoa. Edellä puheeksi otettu Toynbee teki suuren numeron persialaisista ja heidän hallintojärjestelmästään. Rohkenen epäillä, että taustalla vaikuttaa aikakauden klassinen koulutus. ”Persialaissodat” olivat pakollista luettavaa.

Huomasin mikä näissä maailmanselityksissä mättää. Niitä julkaistiin kaikissa suurissa maissa 1800-luvulla, ja hiukan jälkeenjääneissä, kuten Ruotsissa, vielä seuraavalla vuosisadalla. Tavallisinta oli kieputtaa kertomukset Rooman valtakunnan ympärille, jolloin nuottaa tarttui samalla jokin määrä germaaneja ja ehkä myös kelttejä. Edward Gibbon hankki näin pysyväisen maineen, mutta esimerkiksi saksalainen Th. Mommsen oli tiedollisesti paljon parempi, ja virkeä kirjoittaja hänkin.

Vielä Toynbee kirjoittaa Newtonin liikelakien mukaisesti. On kappaleita, kuten ihmisiä tai piiri kuntia tai kuningaskuntia, ja on vääjäämättömiä voimia, jotka työntävät tai vetävät. Ja kokonaisuus on täydellinen ja virheetön.


Toynbeen ”seuraaja” oli Jared Diamond (Tykit, taudit, teräs). Seuraavan sukupolven paremmalla Diamondilla on käytettävissään koneoppiminen, ja ero tulee olemaan suuri. Arvoni mukaan pelkästään Euroopassa 95 prosenttia historiallisista dokumenteista on jopa luetteloimatta. Dokumenttina pidän kaikkea kirjoituksista biologisiin ja mineraalisiin voimavaroihin (kuten ruokasuola).

8 kommenttia:

  1. Osittain Toynbeen Persia-innostuksen takana on varmasti klassinen koulutus, mutta osittain kyse on myös ajan tutkimuksen painotuksista. Arkeologia oli avannut juuri 1800-luvun lopulta alkaen avannut eurooppalaisten tutkijoiden silmät tuntemaan muinaisen Lähi-Idän suurvallat muualtakin kuin kreikkalaisista lähteistä ja Raamatusta. Aiempi näkökanta oli suunnilleen sama kuin yrittäisi selvittää Venäjän ja Saksan historiaa lukemalla Göteborgin kaupungin paikallishistoriaa ja Rauhan tervehdyksen, Oulun seurakuntien paikallislehden, vuosikertoja.

    Ja kelpaahan muinaista Persiaa ihailla. Kyse oli korkeakulttuurista, joka oli hallinnollisesti suunnilleen samalla tasolla kuin Rooman valtakunta tai Ludvig XIV:n Ranska. Tosiasiassa siis maa oli sivistyksellisesti pisteessä, jota teollistumaton korkeakulttuuri ei voi ohittaa. Toynbeen tapainen yläluokkainen britti oli vielä sen verran tiukasti kiinni maatalousvaltaisen aristokraattisen valtion ajatusmaailmassa, että hänen oli helppo samaistua muinaiseen persialaiseen ja ihailla hyvin järjestettyä valtakuntaa, joka ei lopultakaan ollut niin kaukana britti-imperiumista.

    Näkisin, että Toynbee ja Spengler olivat ihan oikeassa. Mikäli käytössä ei ole teollistumisen tuomaa tehokkuuden paranemista, ovat kulttuurin käytettävissä olevat voimavarat aika rajallisia. Hyvällä hallinnolla ne voidaan valjastaa tehokkaasti, mutta raja tulee väistämättä vastaan. Näin ollen ajatus kultturien nousun ja tuhon jatkuvasta kiertokulusta on aivan perusteltu, vaikka erityisesti Spenglerillä siihen sekoittui mystis-biologinen asenne. Sen sijaan Toynbeen ajattelumalli perustui humanistisempaan lähestymistapaan ja mielestäni hän on parhaimmillaan erittäin terävä.

    VastaaPoista
  2. Toynbee ja Spengler ovat jääneet mieleen Popperin maalitauluina joihin hän ripustaa kaiken vastustamansa.

    VastaaPoista
  3. Yhdysvaltojen itsemurha ei ole esillä NATO keskustelussa. Washingtonissa moottoripyöräkerhot taistelevat keskenään ja Suomi hang around jäsenenä todistelee kelpoisuuttaan lähettämällä Amerikalle jalkaväkeä Afganistaniin ja Irakiin. Häivekomentaja allekirjoittaa isäntämaasopimuksen, jolla luovutetaan päätäntävalta Pentagonille. Suomi selvästi haluaa osallistua tänän joukkoitsemurhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tämän kommentin on kirj. Yön Susien (ven. Ночные Волки, Notšnyje Volki, engl. Night Wolves) tiedotusvastaava. Kuka sitten lienetkin. Vaan äläpä hättäile, kyllä V.Putin - kun kiireiltään ehtii - pienen prenikan sinullekin antaa, semmoisen vähän himmeämmän ja hiljaisemmin kilisevän. Mutta aidon kumminkin.

      Poista
    2. Moottoripyöräkerho välittää oopiumia kansalle, ettei Fedin ryöstö iskisi tajuntaan. Suomen sotilaat vartioivat, että sato saa kasvaa rauhassa? Mikä on Yön Susien rooli? Eihän heidän tarvitse, kuin odottaa. https://www.globalresearch.ca/a-conspiracy-theory-that-became-a-conspiracy-fact-the-cia-afghanistans-poppy-fields-and-americas-growing-heroin-epidemic/5533673

      Poista
  4. Tänään toimeenpannaan ulosmarssi Tampereella. Ei Tampellalta eikä Finlaysoniltakaan, vaan Yliopistolta. Porukka kuuluu päättäneen että Säätiön raha on paha, Verokarhun raha hyvä. Ihan kuten aina kaupallinen paha, verotettu hyvä. Tai siis oli. Raha ei haise enää. Riitää jos se riittää.

    Tampere3 säätiöyliopisto haistaa rahan. Se on tuo kahlitsemattoman kapitalismin tuoksu. Varmaa on etteivät Tampere3 hankeen vetäjät amerikkalaista Yliopistoaan sen vahingoksi vaan parhaaksi. Sille haetaan lisää rahaa ja resursseja.

    Temppu on leverage. Vipu jolla Arkimedes uhosi panevansa maapallon uuteen asentoon jos vain pönkän löytäisi. Joku sen kaivoi lähimmäisrakkaudesta, vajaakatteellisen pankin siis.

    Temppu on lukukausimaksut opintovelasta. Temppu on kiinteistöjalostus. Ja temppu on pitää verorahat. Ja aiesopimus on pitää kaikki entiset tulot ja virat ja stipendit. Temppujen temppu on lisätä tiedeväkeä, värikylläistää tiede-elämää. Suoda yhä laajemmille piireille vapaa elämä tiedon parissa.

    Kun verotusta on huono kiristää yliopistokansankaan hyväksi, on syytä tarttua vapautetun finanssivirtuaalin ja rahan tähtitaivaan syvyyksiin. Tämä äärettömyys on vanha kuin taivas. Sillä tehtiin Tampere1. Keisarin painamilla paperiruplilla se Finlayson. Ja Tampere2 tehtiin tehdas/pankki organisaationa uudenlaisilla seteleillä, joissa oli SYPin nimi ja leima. Nousi Tampella.

    Tampere2 mallin superi oli Idmanin juttu suomalaiskansallisten tehdaslaitosten nostatus Tampere2.2. Se oli se "kavallus". Idman ja Suomen Pankin pääjohtaja kirjoittivat pankkitili-rahaa Tampereen enteprenööreille työllistää ja poistaa tavarapula.

    Tampere3 saa erisnimiä sekin. T.J. Bergqvist Huurre yhtiöstä. Tampere2.2 mallin mukainen WW II sodan jälkeinen, vuorineuvoskauden Paavo Suominen. Hän kaatui Neuvostoliiton alle 1992. Viime vaiheessa Suominen yritti pelastaa työläistensä palkkapäivän idänkaupassa vaihtamalla kylmäkoneita Gruusian konjakkiin. Hurteen jämistä vävy teki Capmanin ja sehän on sen Tampere3 tulevaisuuden alkuitu. Ja idea ja ajanhenki.

    Siinä ammennetaan elämänverta, pankkisydäntä ja sen ympärille innovoituja instituutioita ja persoonia uuden ajan tuottamiseksi. Vapaa dereguloitu pankki tuottaa itselleenkin uusia vapausasteita ja rahavoimaa tehdä minkä hyväksi näkee.

    Nyt tällaista horisonttia, sateenkaarenpäätä otetaan tieteen ja kulttuurielämän astinlaudaksi Tampere3 nimisessä hankkeessa, kun verotus on törmännyt kattoonsa ja rahaa pitää saada toisin. Sitä saadaan.

    Säätiö laskee kynällä vanhat verot ja alkavat lukukausimaksut ja maisterikirjojen maksuosaston "avoimen" tutkintoväylän tulot yhteen säätiön tulovirraksi. Ja sitten kiinteistöjalostuksen vuokratulot ja arvonnousukirjanpidon (mark to market + velanotto uusiin hankkeisiin).

    Velka ei kuitenkaan jää painamaan, sillä toiseen kuin pankki-instituutioon siirettynä se on yhä saaminen, jonka joku eläkeyhtiö ostaa osuutena Rahastosta. Ja niin päin pois tätä raharikasta maailmaa jota Säätiöyliopistopuuhaajat kokevat panna myös tieteen ja sen tamperelaisen opiskelijakunnan ja opettajakunnan hyväksi.

    No kun sitten vero-, opinto-, vuokra- ja arvonkorotustulot lasketaan yhteen futuurissa, saadaan iso summa. Se on muuten heti käytettävissä yliopiston tileissä minkä näennäiskumman tekee pankkisysteemi kiertolaisinstituutioineen. Jos summa olisi vaikkapa miljardi niin vivutettuna nykykorolla se tekisi 100 miljardia käteispottia ! Ei juoksevasti mutta käyttöön irrotettavaksi kuitenkin. Jos sitten joskus korko nousisi, se olisi sen ajan murhe ja monen muunkin kuin Tampere3.

    Se sen sijaan olisi Tampere3 häpeä jos yliopiston annettaisiin surkastua verohanan kiinniväännön johdosta sen sijaan että ottaisiin uuden todellisuuden mahdollisuuksista kiinni kuten Tampere1 ja Tampere2. Ja 2.2.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista

  5. Eilinen ulosmarssi huipentui bileisiin ja omahyväiseen piehtarointiin. Koitin seurata menoa netistä. En päässyt kärryille, mutta silti niiltä putoan. Turun Akatemiahan sai professorien palkkarahat ja muut taalerinsa säätiöpotista johon otettiin 350 maatilan valtionvero. Lisäksi jumaluusopin miehet nostivat seudun kirkkopitäjistä osan kymmenyksistä.

    Liikemiehiä tarvitiin veroviljojen, parrujen, tervan ja muunmuotoisen veronkannon myymiseen taalereiksi. Isosta merkityksestä nänä varmaankin olivat kuten yritysmaailman edustajat nyt alkavissa säätiöyliopistoissa. Se ero että muinoin oltiin syötävien ja päällepuettavien vekslaamisessa. Jopa rahaksi hopeamyntiksi vaihtaminen oli asia. (Aika pian kuparivaihtorahan menettäessä arvonsa Falunissa, kun sotatantere 30-vuotisessa sodassa oli raskailla tykkinputkilla täytetty ja alkoi niiden kierrättämien keveämmiksi, tuli varastoon kasautuneeseen kuparivarastoon pohjautuvan setelistön aika, plootukuormasta setelitukkoon.)

    Tampereella kivistää siitä että luistavampaa ja enentyvää rahaa on nokkeloitavissa katkenneen veropiikin jatkoksi. Opetusministeriön rahaan lisätään yliopistokiinteistöjen aie-vuokrat ja aie-arvonkorotukset ja aie-nousevat opintomaksut.

    Näitä uustuloja taituroidaan pankkiirien kanssa. Saatu vuotuinen tulovirta sitten vivutetaan modernissa pankkissa (entinen luottolaitos) haluttuun eurolukuun. Sitten sillä säätiöllä on iso tase, jota käyttämällä päästään tekemään mitä kulloinkin.

    Se vara vain on pidettävä, että vuotuinen kassavirta ei kroonisesti jää jälkeen. Huoli ei ole suuri koska vipua voi lisätä. Se antaa aikaa eläköityä bonusten kanssa, ja irvimättäkin sanottuna aikaa hommata uusia tuloja yliopistolle patentteja jms. , ja ainakin hyvästi aikaa ja resurssipohjaa ja sen euroistamista muuttuviin näkymiin mukautumisessa eli vastusten voitokkaaseen ylittämiseen.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  6. Lopuksi kirjoittaja kuittaa: "-- Kaikkien näiden etuoikeuksiensa nojalla yliopisto muodosti siten itsenäisen pikku "valtion" maassamme."

    Meikä jatkaisi että Kristiina kai tarkoitti tuon "valtion" esikuvaksi ja EU direktiivien mukaisiksi hallitusmuodoiksi kreivikunnille Ruotsi-Suomessa.
    Sehän jäi puolitiehen, mutta kirjani kertoo: "Yliopistolla oli nimittäin tuomiovalta muissa kuin henki- tai majesteettirikoksia koskevissa jutuissa kaikkien yliopiston opettajien, ylioppilaiden, alustalaistensa sekä käsityöläistensä ja näiden perheenjäsenten suhteen. Ei kuitenkaan ylioppilaiden perheenjäsenten suhteen." Käsityöläisiä oli uudemmissakin historioissa korostetut kirjanpainaja kisälleineen. Ainakin kun nimeksi ilmaantui Frenckell.

    Sama nimi kuplii säätiöyliopistoonkin. Meinaan kahleettoman rahan aikauden ensioireita olivat eräät nimimiehet 20 perheestä, jotka näkivät parhaaksi pelastaa klaaninsa demarien hirmuvallalta. Sorsanpoikien nokasta olikin helpo pyristellä vapaaseen maailmaan ja osinkotaivaisiin. Ihan hyvä. Hedge fundit kuten Sponsor irtaantuivat "valtioiksi". Niiden esikuva olisi myös merkantilismin ajanjaksolta Tervakomppania josta Suomessa tuhistiin että vielä tajuaisi, jos Kuningas on suvereniteetti, mutta että toinenkin niskassamme, Tukholman porvarit.

    Että mitäkö Pakukuski nyt valoissa lukee ? Tätä Tampere3 ja ulosmarssia ja veroyliopiston uudestisyntymistä vapaan rahan aikauteen. Kivuliasta on. Meikänkin on jäätävä odottamaan sielunvaellusta ja päästä 2118 lukemaan aikamme historiaa. Se on kiinnostavaa ja saatavissa myös toisella kotimaisella, joita isoina volyymeinä Ruotsissa on tuotettu vuosisatoja ja yhä. En ole lukenut, mutta kirjastoissa useasti hyväillyt ja pölyjään kurkustani krohautellut. Niitä on hyllykaupalla. Sellaisia mitä Juvat mm. meilläkin tekivät ja suursuomalaiset edeltäjänsäkin. Yhtä tiivistelmää meikäkin tankkaa. Se on tuo elämäni ilo ja hese ja kokis. Tauno Kuosan Jokamiehen Suomen historia. Ongittu hyvällä maulla, kaitselmus muistaen, ja kanssakansalaisena noista Sverigen upottavan syvistä ja silmänkantamattoman ulottuvaisista kronikoista. Sieltä Suomenkin löytää, kuten tänään Tampereen säätiöyliopiston löytää netistä. Harvard ja Yale ja Swensen (=henkilönimi) kohdilta.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista