5. helmikuuta 2018

Härkätähti



Saatuaan kuulla opettajaltaan ja kansleriltaan, miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan, Kustaa II Aadolf, pienikokoinen mutta ponteva mies, painoi tämän mieleensä ja hallitsi koko lyhyen elämän vähällä järjellä, mutta sai onneksi kuulan kalloonsa. Kansleri Oxenstierna eli vielä iät ajat ja seurasi huvittuneena suurijärkisen kuningatar Kristiinan tempauksia.

Koska kirjoittaja on niin hyvä – Ian Kershaw – silmäilin hänen kirjaansa kymmenestä kohtalokkaasta päätöksestä, jotka muuttivat maailman 1940-1941.

Kershaw ei parjaa liikaa diktaattoreita. Se on niin helppo selitys, ettei kukan enää uskaltanut sanoa Stalinille, miten asia on, kun Stalin tapansa mukaan ruokottomasti kiroillen selitti mihin kenraalit ja lähettiläät saisi tunkea, kun he eivät usko, että Saksa ei heidän kimppuunsa hyökkää eikä varsinkaan kesäkuussa 1941.

Tuo varma vakaumus ja sen jälkeen niin sanottu sodanjohto Moskovan porteille alkutalvesta 1941 olisi ehdokas maailman kakkien aikojen suurimmaksi munaukseksi.

Oxenstiernan lauseen kotikutoisuuden käsittää esimerkiksi lukemalla Caesarin riemastuttavan lyhyen kertomuksen ”Gallian sota”. Se on niin hyvin kirjoitettu, että luettuaan lyhyen selityksen eräänkin sillan rakentamisesta vinhan virran yl lukija ymmärtää asian ja osaisi piirtää sen, jos osaa piirtää.

Caesar siis kertoo, miten maailman voi mullistaa paljolla järjellä. Sitä hänkään ei kuitenkaan osannut selvittää, miten voi pysyä hengissä poliittisten kannattajien keskellä. Kannattaisi muistaa luotiliivit, kun menee tapaamaan rakkaimpia ystäviään.

Kershaw kuvaa myös aika lyhyesti, miten japanilaiset sotapäälliköt ja poliitikot saivat toinen toisensa ja myös keisarin uskomaan, että isänmaan etu vaatii hyökkäämään Pearl Harboriin, ja sen jälkeen pakotetaan Neuvostoliittokin rauhaan ja myönnytyksiin, kun Japanista tulee johtava ja ainoa suurvalta.

Samalla hetkellä, kun huolellisesti laadittu suunnitelma käynnistetään, kohtalokkaat yhteensattumat alkavat kasautua. Amerikkalaiset tukialukset ja sukellusveneet eivät olleetkaan satamassa.

Lisäisin omasta puolestani yhden kohtalokkaan erehdyksen tammikuulta 1940. Miten paljon vähemmällä Hitler olisi päässyt lähettämällä sotajoukkoja  Suomeen, joka sitoi kohta puolet Neuvostoliiton jalkaväestä ja merkittävän osan tykistöä.

Matkan päällä kun oltiin, ainakin Pohjois-Ruotsin eli malmikentät olisi voinut viedä saman tien. Ruotsilla ei ollut juuri lainkaan tekevää takanaan. Ja Norjan valloittaminen pari kuukautta myöhemmin sitoi saksalaisia joukkoja sadoin tuhansi ja löi laivastoon niin suuren loven, että ajatus maihinnoususta Englantiin kaatui siihen.


Hitler ei tarvinnut Neuvostoliittoa enää siinä vaiheessa. Stalin tarvitsi jokaisen kuukauden, koska sota Europasta oli varma (muualla paitsi Suomessa), mutta ajankohta epävarma. Ja Stalin oli juuri tullut ammuttaneeksi joukkoteloituksissa armeijastaan jokseenkin kaikki ne, jotka jotain osasivat.

25 kommenttia:

  1. JK: "Saatuaan kuulla opettajaltaan ja kansleriltaan, miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan, Kustaa II Aadolf..."

    Oikaisen nyt heti kärkeen tämän pienen lapsuksen ihan ulkomuistista: kansleri Oxenstierna kirjoitti tämän rohkaisevan viestin tietysti omalle pojalleen, joka oli nimitetty Ruotsin rauhanneuvottelijaksi ja jota oma nuoruus ja kokemattomuus hieman hirvitti. (Kustaa II Aadolfia taas ei hirvittänyt mikään.)

    Niin, mutta tämäpä onkin todella mielenkiintoinen kysymys: miksi Saksa ei vallannut samaan syssyyn Suomeakin vuonna 1940?

    Tätä lienee alan piireissä pohdittu moneen kertaan, mutta itse epäilen syyksi sitä, että Hitler ihan perustellusti pelkäsi Venäjän rynnivän saaliinjaolle - ja saman tien vaikka Torniosta yli ja Ruotsin malmikentille. Tiehän oli heille tuttu.

    Toisin sanoen Hitler ei ollut vielä valmis sotaan Venäjän kanssa. Suomi taas oli näyttänyt, että se pystyi pitämään naapurin rajan takana.

    VastaaPoista
  2. Olen kuullut - en ole nähnyt - että mafia-veljistäkin on tehty elokuvia, joissa ystävän tapaaminen on paljon vaarallisempaa kuin vihollisen tapaaminen? - Erehdy siinä sitten, tai ole oikeassa, se on sama asia, jos automaattiaseet rupee rätisee...
    Ps. Kiinasta kai tämä viisaus on "Ystävät pettää, vihamies ei petä koskaan". Emmä tiedä. Pitäis käydä jollain kurssilla että osais kirjoittaa Oxenstiernanan nimen oikein. Vaikka eihän nimi ny miestä niin kauheesti pahenna. Ja hänkin voi tarvittaessa esitellä itsensä Axseliksi. "Akseli vaan päivää, mitäs teille tänne tänään kuuluu..?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus oli sellainen suomen kielen ääntämisharjoitus kuin "Akseli oksensiksä?".

      Poista
    2. William Shaksperella ja Alextis Stenvallilla oli se yhteinen piirre, että kumpikaan ei osannut kirjoittaa nimeään, ainakaan kahta kertaa ihan samalla tavalla.

      vuorela, tampere

      Poista
  3. Tervehdys. Tässä lukijasi Raimo Laine lähestyy parilla kysymyksellä. Olisiko Suomi todella sitonut sentään - v. 40 ihan puolta Neuvostoliiton jalkaväestä talvisodassa? No paljon kuitenkin. Ja se toinen kysymys johon en ole ymmärrystä löytänyt. Pohjoisessa oli jatkosodassa 200 000 saksalaista sotilasta + 100 000 suomalaista, miten on mahdollista, etteivät he edenneet Murmanskiin ja pystyneet edes pitämään Murmanskin rataa poikki jatkuvasti? Mikä lähde voisi asiaa valaista? Kiitokset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukemani perusteella sanoisin, olematta asiantuntija, että saksalaiset eivät tundralla osanneet sotia kun koneet eivät liikkuneet teiden puutteessa ja sotamiehet olivat kokemattomia ja kesävarusteissa jne. Ja venäläiset osasivat siellä tapella ja kaivautuivat maastoon lujasti. Suomalaisia ei sillä rintamalla ollut kovin paljoa, vain joitakin joukko-osastoja. Pääosin saksalaiset hoitivat alueen Oulusta ylöspäin.

      Etelämpänä suomalaiset pääsivät omiin tavoitteisiinsa eli vanhan rajan yli ja siitä vielä vähän matkaa eteenpäin. Vielä etelämpänä rata saatiin suomalaisten käsiin ja sillä oli vaikutuksensa.

      Poista
    2. Tässä vastausta jälkimmäiseen kysymykseesi.

      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/03/vaikeneva-kenraali-f-airo

      Sampo Ahdon johtamalla matkalla paikalla käyneenä voin uskoa, että saksalaisten pysäyttäminen ennen rataa oli venäläisille, ei ehkä helppoa, mutta niin kuin nähtiin, mahdollista. Saksalaisten eteneminen koukkaamalla teiden ulkopuolelta ei ollut vaihtoehto.
      Karu paikka Kantalahteen johtavalla tiellä. Saksalaisilla kallioon hakatut matalat taisteluhaudat ja poterot, ympärillä Lapin talvi, tuiskut ja viimat, oli siinä olemista puolin ja toisin.
      Moskovassa oli päätetty, että saksalaiset ei Muurmannin rataa katkaise ja se päätös piti.
      P Tammi

      Poista
    3. Paitsi maastoa, jossa ei ollut huoltotien näköistäkään, oli etenemissuunnan pohjoissivun kattava Kalastajasaarento venäläisten vahvasti linnoittama ja reitti tykistötulen alla. Paikalla käynyt suomalainen kentsu raportoi Mannerheimille: ei tule venäläinen eikä mene saksalainen. Saksan kartoissa sinne oli piirretty tie. Se oli poroura. Tykit eivät kulje vuoristoarmeijan muuleilla. Ja lopultahan se armeija oli siellä suojaamassa Saksan nikkeliä.

      Poista
    4. Tietääkseni saksalaisten ilmakuvissa näkyi puhelinlinja. Kuvantulkitsijoiden yleinen elämänkokemus oli, että lankatolpat pystytetään tien viereen.

      Poista
    5. >>Tietääkseni saksalaisten ilmakuvissa näkyi puhelinlinja. Kuvantulkitsijoiden yleinen elämänkokemus oli, että lankatolpat pystytetään tien viereen.<<

      Saksalaiset rakensivat todella pitkän, useita kilometrejä, ILMARADAN eli samantapaisen viritelmän kuin on laskettelukeskuksissa. Saksalaiset upseerit huvittelivat pelottelemalla vierailijoita kiikuttamalla heitä kondolihissikyydillä, jota kesti kilometreittäin pahimpien louhikoiden yli. Oikeasti näiden avulla huollettiin saksalaisjoukkoja.

      http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143150-hitlerin-marsalkka-ferdinand-schorner-elamantarina-joka-sivusi-suomekin

      Poista
  4. Blogisti taas syötti meillekin kiekon ja katsoo kiinnostuneena.

    Monesti on niin että kenraalit ovat päteviä hoitelemaan sotia kun voivat keskittyä oikeisin asioihin, ei politiikkaan.

    Poliitikot ja diktaattorit eivät oikeastaan koskaan osaa sodanjohtoa hoidella millään tasolla koska sekä perustiedot että taidot ja kokemus puuttuvat. Historia on täynnä sellaisten toheloiden tötteröintejä. Mieleen ei tule yhtään menestyksekästä siitä ryhmästä eikä Aleksanteri Suurta ilmeisesti lasketa siihen kuuluvaksi. No, ehkä Turkin diktaattori 1900-luvun alkupuolella saavutti tavoitteensa. Stalin ei onnistunut tavoitteissaan jotka olivat globaalit. Valtavin inhimillisin kustannuksin täpärästi sai valtakuntansa säilymään.

    Suomalaisten onneksi meillä oli Mannerheim joka tunsi vastustajan sota-opit ja oli melko taitava strategi sekä suuressa että pienemmässä mittakaavassa mutta samalla piti kansainvälisen tason pelisilmänsä avoinna. Lisäksi ohjeisti alemman tason portaat taitavasti eri asioissa aikaansaaden sujuvuuden ja hyvän logistiikan sotatoimissa, olosuhteet huomioiden. Olen varma että Stalin kadehti häntä, ehkä jopa arvosti. Syynä tietysti se että suomalaisia ei saatu lyötyä, ei sitten millään vaikka Stalin lähetti kymmeniä ja taas kymmeniä divisioonia töihin varustettuina uusimmilla aseillaan, tuhoutumaan.

    VastaaPoista
  5. Ja kaikista munauksisraan huolimatta Stalinin Neuvostoliitto onnistui torjumaan saksalaisten hyökkäyksen.

    VastaaPoista
  6. Palautteena sivun oikeassa reunassa näkyvään Vaasan Jaakkoo-linkkiin:

    Selaimeni, Firefox, huomauttaa, että linkissä on asetukset määritelty tietoturvan kannalta väärin, ja sivulle meneminen altistaa tietojeni väärinkäytölle. Tiedä hänestä, miten Kemppinen tietojani väärinkäyttäisi, mutta niin ainutlaatuisesta sisällöstä en usko olevan kyse, että alkaisin konettani sen takia säätää.

    Jotain voisi ehkä Kemppisen tekninen asiantuntija asialle tehdä. Jos näkee sen asialliseksi.

    Ei minulla tällä kertaa muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ollut pitemmän aikaa noin, mutta saa luvan olla, eihän se laitontakaan ole.

      Poista

  7. Huh huh kovaa menoa blogissa.
    Menikö se niin että Wallensteinin ratsastajat hoksasivat KA:n satulasta pudonneena ja olisivat tavottaneet vangiksi. Vaikkapa lunstettavaksi tai muuten kansainvälisen aristokratiaklaani-upseeriyläluokkaetiketin, eli kansainvälisen Oikeuden ja Diplomatian edellyttämän hienovaraisuuden mukaan taistelukumppanina kohdeltavaksi? Joo. Ja että paikalle ryntäsi smoolantilaiset rakuunat joita KA oli johtanut edestä mutta liian edeltä.
    Sitten vihollinen pakeni eikä saanut KA:ta hengissä mukaansa vaan pistooli puhui.

    Pistooli oli ratsumiehelle lisä teräaseisiin. Musketöörin rinnalla oli vielä keihäsmiehiäkin. KA:n musketit olivat keveämpiä, ei ampumahaarukkaa ja ruutiannos per laukaus oli pikkupussakkoina ja piilukko luntun sijalla. Vähempi aseotteita. Ihan kuin H.Ford WW II.

    Kenttätykkiä oli kevyt marssittaa ja kahakassa sitä käänteli pari miestä. Noilla teknisillä eduilla KA läksi Eurooppaan. Mutta noita ei saanut patentoitua ja Wallenstein oli kohta tasalla ja Ruotsin rähinäkunkkujen etumatka 1600-luvun alusta oli kiritty kiinni.

    Wallenstein on KA:n veroinen ihme. Hän nosti varus- ja palkkasoturifirmansa uusiin korkeuksiin -taas seuraavien matkia ja ylittää. Wallenstein rokotti isäntänsä Saksan keisarin alamaisia eikä vain vihollisen siviilejä. Sotapalkkana feodaaliaika antoi W:lle läänityksia voitetuilta ja hän jakoi niitä bonuksina alaspäin.

    Noita maa-aloja ja tuhansia tiloja vastaan W sai metallirahaluottoa Keisarille. K jopa erotti W:n kertaalleen tämän isottelun vuoksi mutta valtuutti uudelleen. W kokosi uuden armeijan muutamassa viikossa ja juuri se jäi KA:lta voitamatta.

    Sitten taas kohta parin vuoden päästä W sai mennä ja nyt manalaan saakka palkkasurmattuna K:n toimesta. Paavi iloitsi katollisten mahtavimman soturin ja organisoijan tappamisesta ! Miksiköhän.

    Arvaan että W keräsi Euroopan jalometallin palatsien piiloista, luostarien kryptoista ja sotalinnojen kirstuista. Tilalle tuli bondi ja sen ehdot ja optiot kamreerille eli välikäsille. Ja että tämä operaatio oli malli kun 200 vuotta myöhemmin Rothschildit organisoivat uskonveljensä noukkimaan kristityn yläluokan rahat Napoleonin kamppaamiseen.

    Tuollainen arvoketju kysyy luottamusta ja salaisuutta. Papereita mahdollisimman vähän, muuta veronperintätekniikkaa (sellaista kuin Kurvissa huumeveloissa). Ja on oikeastaan blockchain bitcoin tekniikan kaltaista. Ja porvarikaupunkien keskinäisluottamuksen ja kirjuripulpettien ääressä kaunokirjoitetun rahan kaltaista -tai samanlaista tarkemmin sanottuna.

    Elokuvatkaan eivät rentouta. Uusi suurmieselämän väristys Churchillistä vaikuttaa syvästi ja mieleenpainuvasti. Se tapahtuu toukokuussa -40 noin kolmessa viikossa. Argumentit ovat päähenkilöä vastaan ja käänteet lupaisivat kaiken järjen mukaan muuta kuin mikä tapahtuu. Samanlainen sekasorto isojen asioiden alla oli jonkun vuoden takaa Lincoln leffa. Se todellisuus näyteltiin pikkumaisuuksia ja etuja kaupitellen sisällissodan keskellä. Lopulta sitten orjat vapautettiin. Ja historiankirjat valehtelevat ylevästä toiminnnasta eli luottakaamme opettajiin ja nykyisen aikamme kirjoittajaeliittiin ja valtiomiehiin. Onneksi saa somettaa sumutusta vastaan !

    Noita salaperäisiä arvo- ja luotto- ja toinen toiseensa turvaamisen arvoketuja vastannee tänään Alustat. Kun koko maailma otetaan Wall Street Holywoodin panttivangeiksi, mielten -ja rahojen- haltijoille ei riitä ketju ei köysi, vain elektronibittialusta jota on kaikkialla. Tuohon vankilaan mennään. Tuskin kivaa vartijoillekaan kuita osaajia uskottelevatkaan olevansa. Sota tulee väliin. Eihän teitä ole kuin joku sata miljoonaa tähtisilmää ja säihkysäärtä, mutta rumia tulee vastaan se 7. miljardiskin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  8. Hitler ja Stalin kävivät vuonna 1939 kauppaa Euroopasta. Hitler sai Baltian maat ja Stalinille jäi takamaa Suomi. Talvisodan aikaan Stalin ja Hitler olivat sotilasliitossa. Tähän yhtälöön ei sovi saksalaiset joukot Suomessa 39-40 talvella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama hyökkäämättömyyssopimus oli voimassa 22.6.1941, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.

      Poista
    2. Pekalle oikaisu. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen (23.8.1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin Stalinin ei Hitlerin etupiiriin kuuluvaksi Suomen lisäksi Baltian maat (Viro, Latvia ja Liettua). - JR

      Poista
    3. Kemppinen väittää siis Hitlerin tehneen "erehdyksen" tammikuussa 1940, kun ei lähettänyt joukkojaan Suomea puolustamaan (tai valloittamaan).

      Kuulostaa ihanalta jälkiviisaudelta. Saksa oli edellisenä syksynä luovuttanut Suomen Neuvostoliitolle, joka sopimuksen mukaan sitten hyökkäsi 30.11. Ei Hitler vielä tammikuussa tiennyt, ettei hyökkäys onnistuisikaan. Miksi ensin uhraisi ja sitten puolustaisi, häh?

      Hitlerin "virhe" oli alunperin siis se, että hän ylipäätään luovutti Suomen Stalinille. Mitä hän ajatteli niin tehdessään? Vasta talvisota sai hänet "järkiinsä" ja viilaamaan suunnitelmaansa.

      PS. Onhan aiheesta julkaistu kirjakin, oikea jälkiviisauden pyhä veisu, jossa Hitlerin jälkikäteen katsoen älyvapaa toiminta selitetään tuhannen mutkan kautta Petsamon nikkelillä. (Selitys lienee samaa sarjaa kuin tuossa alla oleva nimimerkki "feikkirauhan" iljettävä höpötys.)


      Poista
  9. oikeasti ei se ollu feikkirauhatiistaina, 06 helmikuuta, 2018

    Miten paljon paljon vähemmällä (40 00 uhria) Suomi olisi päässyt, jos olisi vain älynnyt kyseenlaistaa ne loruilut, joilla Hitler pelotteli Suomelle paskat housuihin välirauhan aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa ei kaikkia asioita tiedetty vielä syksyllä 1940 ja keväällä 1941 Saksan aikeista. Sensijaan Venäjän aikeita voitiin aavistella ja pyrkiä kaikin keinoin varustautumaan mahdollista uutta sodanuhkaa vastaan. Vaikeata se oli kun yksikään suurvalloista ei ilmoittautunut Suomen tueksi eikä yksikään muista valtioista ympäristössä, sen puoleen. Tilanne oli kaikin puolin vaikea sekä taloudellisesti, poliittisesti että sotilaallisesti Suomelle. Aseita ja tarvikkeita ja raaka-aineita ei tahtonut saada juuri mistään. Ei edes polttoaineita ajoneuvoihin. Armeijankin ajoneuvojen oli pääosin kuljettava häkäpönttövirityksillä. Lähestulkoon ainoa asia johon puolustusvoimat voivat käyttää resurssejaan oli sotilaiden koulutus. Tilannetta ei todellakaan helpottanut se että NL:lla oli suuri lujasti varusteltu tukikohta Hangossa sekä joukkojen kauttakuljetusoikeus junilla läpi Suomen.

      Jos Suomi olisi jäänyt tuudittautumaan näennäiseen rauhantunteeseen olisi käynyt todella huonosti ja hyvin nopeasti sen jälkeen kun Saksa oli hyökännyt Neuvostoliittoon. Saksalaiset nimittäin aloittivat pohjoisella rintamalla pommittamalla Suomea, tarkemmin ottaen Hankoa. Siitäkös venäläiset riemastuivat ja hyvin pian sen jälkeen Venäjä pommitti useita Suomen kaupunkeja ilman sodanjulistusta. Melkoinen joukko siviilejä kuoli. Silloin oli kaikille selvää että uusi sota oli alkanut eikä syy tälläkään kertaa ollut Suomen toimissa tai laiminlyönneissä. Jälkipolvet voivat sitten pohtia mitä olisi pitänyt tehdä.

      Poista
  10. Erinomainen ajoitus, monesta syystä. Luin vastikään Japani-luvut Kershawilta (Fateful Choices). Olipa Japanin pääministerinä siviili (Konoe) tai sotilas (Tojo), niin päätelmät ja perusteet niille olivat lopulta varsin yhdenmukaiset. Nyt onkin syytä lyödä reklaamia maanmainiosta Vietnam-dokumentista; Yle Teema ti tai Areena. Siviilit ja sotilaat tekivät taas yhdessä karkeita erehdyksiä. Robert McNamara oli muuten kaikkien todistajien mukaan harvinaisen taitava mies. Epäili lopulta itsekin valittua polkua. Pian Kissinger tulee kertomukseen, tunnetusti Westfalenin rauhan ihailija. Aineksia synteesiin? Otsikkokuvan on verraton valinta.

    Sotilaat: Westmoreland, Curtis Le May ja Maxwell Taylor olivat kaikki ansioituneita veteraaneja. Se, mikä toimi vielä Koreassa, oli jo muuttumassa hyvin kyseenalaiseksi. Siviilipäättäjät torjuivat sentään taktisten ydinaseiden käytön, mitä Westy ei olisi pannut lainkaan pahakseen. Taisi MacArthur toivoa samaa Koreassa.

    VastaaPoista
  11. Alustalaistalous - seuraava taikasana.

    VastaaPoista
  12. Vastaukset
    1. Saksa oli tosissaaan hyökkäämässä ja kuormasi miehiä ja aseita. Ruotsi toteutti liikekannallepanon.

      Poista