21. helmikuuta 2018

Iltapäivälehtien ilo


Kuva: Tilastokeskus
Kannan äidilleni palvelutaloon iltapäivälehtiä niin että siitä rahasta riittäisi neljään humalaan tai yhteen juoppohulluuteen, kuten Huckleberry Finnin isä ilmaisi itseään. Ja Suomen Kuvalehtiä ja jos mitä. Helsingin Sanomat hänelle tulee tilattuna. Kirjoista tässä yhteydessä puhumattakaan.

Tässä kirjoituksessa on tuonnempana viesti medialle. Mutta sitä ennen kansanterveyden alaan kuuluva havainto.

Se ei ole abstraktinen asia, että elinajanodote on Suomessa valtava, noin 80 vuotta, naisilla vähän yli, miehillä pikkuisen ali. Äitini tekee edelleen työtä, malliksi muille, mutta hän täyttääkin vasta 95. Erilaiset listat ja luettelot ovat leipälaji, mutta osallistui hän myös erään kirjan oikolukuun.

Koko maapallolla tuo odote on minun elinaikanani kaksinkertaistunut. Malthus ja hänen hengenheimolaisena olivat väärässä.  Vaurastuminen ja hyvä ravitsemus vähentävät lapsilukua ja myöhentävät avioitumista. Samaan aikaan elintarvikkeiden tuotanto on ainakin kymmenkertaistunut. Arvelu pikaisesta menehtymisestä liikakansoitukseen osoittautui vääräksi.

Meillä on Suomessa esimerkki. Vuonna 1947 syntyi enemmän lapsia kuin sodissa oli kaatunut.  108 000 verr. noin 91 000.

On taitoja ja ammatteja, joissa ihminen ei muutu ainakaan oleellisesti huonommaksi ikääntyessään.

Ehdotan nöyrimmästi, että jäljellä olevat esteet eläkeläisten työteolle poistettaisiin. Luulen että nuorten ohjaaminen hyödyllisiin ammatteihin voisi onnistua hyvinkin.

Ei se ole kuulkaa sattuma, että esimerkiksi muusikot ja taidemaalarit tekevät hienoa työtä myös korkeassa iässä, ja on niitä sellaisia kirjailijoitakin nähty.

Vihje medialle. Miksi iltapäivälehdistä ovat kadonneet lähes tykkänään persoonalliset äänenpainot? Ennen niillä herkuteltiin, etenkin pakinoissa ja piirroksissa.

Etelä-Korean talviolympialaisissa on nähty monia huiman hienoja teknisiä avauksia. Kiitos niistä. Hyvin todennäköisesti uusia urheilulajeja myös syntyy television ehdoin. En tahdo tölväistä, mutta ainakin minulle ainakin lumilautailua sisältävät lajit ajavat saman asian kuin sirkus. Huimaa akrobatiaa. Jatkuvaa silmänruokaa.

Mutta ainakin minulle, joka olen jokseenkin huono penkkiurheilija, television hienoin uutuus on ollut Sami Jauhojärvi. Mukana on muitakin hiljan aktiiviuransa lopettaneita urheilijoita, mutta Jauhojärvi on uskomaton. Hurja asiantuntemus tuottaa kommentteja, joiden kaltaisia ei ole ennen kuultu. ”Tuosta kohtaa kurviin menee seitsemän sekuntia…” Hyvä juontaja onneksi lisäsi, että Jauhojärvi oli käynyt itse kokeilemassa ja kellottamassa ladun aamulla mitali- tai pistemiesten vauhtia.


Mutta huippu on aivan mainio taito löytää täsmällisesti sanottava ja tässä tapauksessa miehen häikäilemätön tapa puhua niin selvästi kotimurrettaan, ettei siitä erehdy. ”Hyppäs lavun vierhen.” – Tässä on sitä tunnistettavuutta, joka on mediassa muuten huonoilla tai peittyy päälle liimattuun pelleilyyn.

13 kommenttia:

  1. Arvelu ihmiskunnan pikaisesta menehtymisestä liikakansoitukseen osoittautui ehkä vääräksi, sillä ihminen onnistui teknisellä nokkeluudellaan siirtämään rajaa kauemmaksi. Laajassa katsannossa mikään ei ole silti muuttunut, ihmismäärä ja siitä seuraava kulutus jatkavat topakkaa kasvuaan, joten ongelmia on tiedossa. Semminkin kun väestömäärä aiheuttaa jo nyt globaalisti lisääntyneitä jännitteitä.

    Minä taidan olla vielä huonompi penkkiurheilija, vaikka nuoruudessani olikin toisin. Noita uusia lumilautailuja ja muita en jaksa seurata ollenkaan. Ampumahiihto on muuten pakahduttavan jännittävä televisiolaji, joten on suuri sääli ettei meidän Kaisamme nyt onnistunut.

    VastaaPoista
  2. Persoonallisten äänenpainojen, ilmiöiden eli kylähullujen ja poikkeavien katoaminen on ymmärtääkseni merkki "yleisön" pirstoutumisesta moniin aliheimoihin. Niitä olivat ennen maailmassa karjalaiset, pohjanmaalaiset ja Justiina Puupää eli kaupunkilaiset. Heimojen kohoaminen pintaan kuplineen lienee seurausta internetin tarjoamasta mahdollisuudesta ryhmittyä omaehtoisesti ilman että siihen piti tilata lehteä. Ennen maailmassa sen tilaamisesta saattoi tarkistaa mielipiteet, myös omansa.

    Isot ryhmät, noin karkeasti, olivat turvallisia, kuten pienemmätkin. Kaikki niiden ulkopuolella voitiin määritellä hassuksi, ja turvallisuudentunteen ansiosta niistä saattoi julkisesti kiinnostuakin, paitsi hinteistä. Sirpaloituminen muutti hiljalleen muut ryhmät vaaroiksi, kun niitä piti alkaa pitää outoina eli peljättävinä. Joten vennamolaisten sijasta saimme persut, ja lisäksi oodinin soturit. Ne eivät pidä itsestään poikkeavista.

    Media taas aina reagoi nopeasti tutkimuksin ja kohderyhmämäärittelyin. Outoutta pitää vältellä levikin ja kattavuuden takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi jos vähän niuhotan, mutta pohjalaisena minä ihmettelen aina tuota ainakin omaa korvaani särkevää ilmaisua "pohjanmaalaiset", kun en sitä lainkaan ymmärrä. Miten "pohjanmaalainen" eroaa "pohjalaisesta"? Vai lienenkö sitten juuri yksi näistä kylähulluista?

      Poista
  3. Muutama megatrendi: 20-30-luvuilla syntyneet ovat käyttäneet vähemmän alkoholia ja pysyneet useammin normaalipainoisina kuin nuoremmat ikäluokat. Vaikutus toimintakykyyn on ilmeinen. Toisaalta 1950-luvulla oli aivan arkipäiväistä kuolla viidenkympin molemmin puolin, syynä useimmiten tupakka. Nyt sinnitellään leikkausten ja lääkkeiden avulla samasta iästä vielä useita vuosia. Meillä tulee siis olemaan entistä suurempi joukko yhä huonokuntoisempia senioreita. Toki ilahduttavia poikkeuksia löytyy. Mutta kovin usein joutuu arjessa selittämään hyvinkin yksinkertaisen asian kahdella, kolmella tavalla, jotta se tulee jotenkin ymmärretyksi. Tämä siis jo keski-ikäisten kanssa. Vanhojen ihmisten kanssa se tuo toki inhimillistä lisäarvoa. Suuri osa vuorovaikutuksesta kun perustuu toistoon ja tuttujen asioiden kertaamiseen. - Kuten lehdet: vanhahtava ilmaisu ajanvietejulkaisut olisi yhä hyvinkin osuva.

    VastaaPoista
  4. Eräs Torniojoen varressa asuva kysyi kerran; tiedätkö miksi jokivarressa on niin paljon peräkammarin poikia. No kun monet heistä panevat vain h:n pilluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paskapuhetta. Ei meilläkhän senthän joka paikhan hoota laiteta. Ei pilhun eikä pulhon ainakhan.

      Poista
  5. Sami on fiksu ja aito ihminen, se näkyy kaikesta. Hieno nähdä, kuinka Kemppinen on napannut ja tarkannut tuon ammatillisen vastuun, joka Jauhojärvellä on. Kivoja ja rentoja ovat nuo kulttuurikeikat Palanderin kanssa, mutta selostuksista käy hyvin ilmi, ettei Musti ole pelkällä lomamatkalla.

    Nyt varsinkin, kun omien menestys ei ole aivan huikeaa, niin olympialaisista tulee esille tämäkin puoli. Entisten huippu-urheilijoiden asiantuntemus lämmittää sekin katsojaa ja samalla tuovat nautintoa katsojalle, olipa suomalaistulokset mitä tahansa.

    VastaaPoista
  6. Jumalalle tuli kiire. Malthus julisti hänen poikansa toista tulemista ja Jumala vastasi heti. Todellisuus muuttui ja Malthus todistettiin vääräksi.

    Innostuin plaraamaan pöytäkirjaa ja näin siinä kuvattiin Taivasten valtakuntaa, täsmällisemmin kuin Dante oli runoillut.

    Osinkoja maksetaan ennätysmäärä. Niin eläkkeitäkin. Mikä yhdistää ? Osinkoja menee aina vaan kasvavasti Ilmariseen Varmaan -ja niistä vanhuuseläkkeisiin, työkyvyttömyyseläkkeisiin.

    Tätä kutsuttiin 1950-luvun alussa eläkesäätiö-sosialismiksi.Taisi ensimmäisenä termin ottaa käyttöön GM autojätin toimitusjohtaja. Ruotsissa asiaa ajoivat samaan aikaan sosiaalidemokraattiset ministerit.

    Maailmassa on velkaa myös enemmän kuin ikinä ja siis velkaisia. On velkojiakin eli saamamiehiä. Nämä eivät silti saa korkoa juuri lainkaan antamistaan lainoista koska "yhteiskunta" eli keskuspankit pitävät laillisen rahansa korkoja nollassa. Ihan kuin YhteiskuntaSuomessa 1945/46 setelinleikkaus - 1982, Kekkosesta Koivistoon aikakautena.

    Nyt taas vaihteeksi eletään lopunaikoja. MBA tatuoidut vahtivat ay-säätiöitä ja peluuttavat omia maaleja matemaattisista tilastoista ja muusta deduktiivisen päättelyn sopimusvapaustieteestä.

    Mikä hyvänsä lippu lappu käy rahasta kädessä A, jolla ostaa limppu tai piimätölkki B:ltä. Jos myyjä B uskoo samalla lipulla lapulla puolestaan ostavansa huomenna kolmannelta C:ltä kanisterin bensaa tai kiulullisen kiljua. Jos lippu lappu kantaa keisarin kuvaa se on seteli ja liikkuu vilkaasti ja pakostakin. Keisari voi painaa seteleitä minkä tarvitsee rautateiden rakentamiseen ja koulunopettajien palkkoihin. Tai Saimaan kanavan lapioimiseen.

    Nyt keisari onkin pankkiiri, liituraidatkin väärennetty, kuuluisi näyttää poikittain ja kalterit pystyssä. Helposti tuli keisarille varsinkin sodissa tarve tehdä ylenmäärin uusia rahoja. Ja MBA:lle aluelaajennus paitsi tajuntoihin, uida myös Turkkiin. Ankaraa on. Kumpi voittaa Wall Street nettikauppias vaiko Istanbulin ex-katukaupustelija. Toivon parasta, jälkimmäistä.

    Pariisissa 1789 rahvas pani hallituksen viralta ja pyöritti setelipainokoneita ihan itseään varten eikä Versaillesin juhlijoita varten. Asehalullisille maksettiin päivärahaa uusista assignaatirahoista. Kelpasivat ne paremmallekin väelle kun niillä luvattiin myydä kirkon maat. Ja myytiin. Asesepillekin raha kelpasi ja niin rieha meteli kapina jäi kukistamatta. Se sai komean nimenkin Ranskan Suuri Vallankumous.

    Suomessa keisari pani omantunnon kveekkari Finlaysonille paperiruplia taskut täyteen ja tämä perustikin Tampereelle poikkeuslailla tehtaan. Närää herätti se että keisari valitsi luotetuistaan tehtailijat, ja muut jäivät nuolemaan näppejään. Kirkuva vääryys korjattiin liikepankeilla, joita raharikkaat (entinen porvarisääty) saivat perustaa ja kirjoitella omia seteleitään: Suomessa SYP 1862 aloitti näin, poikkea museossa Aleksilla.

    Puuvilla oli mainio tekstiili ja koskivoima hevoskiertoa vahvempi. Villa ja pellava antoi tilaa, kaupallistamistaminen ja kotikäsityön tuhoaminen otettiin riemulla vastaan, tehdastekoinen tarkoitti vaurautta kuten ylihintaiseksi jujutettu asunto 2018.

    SYP oli se rahantekijä yhdessä tehtailjan, oikeilta nimiltään Forssa ja Tampella ja Kuusaankoski. Ja henkilönimeltä jälkimmäinen Mannerheim (isä).

    Kaikelle kansalle näistä alkoi tulla elintasoa ankarien lakkojen EU ja US alueella jälkeen, kun ay-demarit panivat tavarat jakoon. Näin sen jo keisarikin tarkoitti. Pankkilisenssiläinen pakotettiin pankkilain alle. Usein tuli hoidettua puistotkin ja koulut ja seuraintalot ja sairastupakin.

    Siten varttui lyseodemareista johtokunta. Jahka ensin Pankki/Tehdas systeemi oli valmistanut maailmaan sen mitä kohtuullista olisi, veroilla koetettiin yhä parantaa.

    Saatiin Reagan, Thatcher tiukkasi että mikä kumma muka yhteiskunta? : Progressio isännöinnistä, omaisuuden kasvattamisesta ja jälkeen jättämisestä > 100 %.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. Rahaa on pantu kiertoon keskuspankkien toimesta niin paljon, ettei sille löydy kannattavia sijoituskohteita. Sijoittajat ovat valmiita antamaan lainaa nollakorolla siinä toivossa, että saavat rahansa joskus takaisin. Luottavat lainasnottajana valtioon enemmän kuin pankkitiliin. Kun valtavat rahamäärät eivät ole ajautuneet palkkoihin, ei inflaatiokaan ole noussut (paljoa). Pörssikursseissa on ollut pientä säpinää ylöspäin. Tämä on vastine enmmän Jukka S:n tesktiin kuin Jukka K:n tekstiin.

    VastaaPoista
  8. Kemppinen julkaisi aikoinaan esseen "Miten lakkasin lukemasta iltapäivälehtiä ja tulin onnelliseksi" (Parnasso 3/1982). Ajat ovat ilmeisesti sittemmin muuttuneet tässäkin suhteessa?

    VastaaPoista
  9. Pitäisi sallia ainakin se, että vanhuuseläkeläinen saisi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Moni vanhuuseläkeläinen ottaisi vastaan osa-aikatyötäkin ja olisi siihen edelleen kykenevä. Luonnollisesti kaikille tulee maksaa tes-palkka. Eläkeläistyövoimasta ei saa tulla palkkojen polkijaa. - JRI

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tàssàpà hyvà lààke suureen socioterveydelliseen ongelmaan, nimittàin kansantautiin: elàkkeelle kuihtumaan ja kuolemaan. Iso ongelma elàkelàisten, samoin kuin tyòttòmienkin, kanssa on tuo tarpeettomuuden tunne. Suuri osa meistà, Kemppinenkin joukon jatkona tuntee olevansa vielàkin kykenebà antamaan muutakin kuin tuolin làmmitystà.

      Poista
  10. Hauskinta olympialaisissa on ollut lumilautailu ja nuo hulvattomat, huolettomat hurjapäät hyppyineen ja kierteineen, jotka kestävät aina vain hetken niin, ettei ehdi pitkästyä, mutta tänään oli tietysti viihdyttävä loppuvartti viidellä kympilläkin, kun oli vielä nopeapuheinen asiantuntija selostamassa: "No niin, nyt Iivo jo suoristaa selkänsä laskussa...", siis että sekin oli merkki jostakin, jaksamisesta tai sellaisesta. Ja kun kauneutta on janonnut, niin sitten taitoluistelua, loppunäytös sunnuntaina. Ehkäpä hetki hiihtoakin vielä. EG

    P.S. Norjalainen VG ei maininnut mitään Suomen kultamitalista, haastatteli vaan venäläistä että miksei hän voittanut. Ja Ruotsin Abl kirjoitti, että Suomi sai nyt ainoan kultamitalinsa, edellinen oli neljän vuoden takaa.

    VastaaPoista