3. tammikuuta 2018

Ratapölkkyjä



On totta, että Riihimäen – Elisenvaaran rata eli junayhteys Viipuriin ja Pietariin tappoi ihmisiä enemmän kuin tuolla rataosuudella on ratapölkkyjä. Heitä haudattiin sinne tänne. Nälkä vai tautiko tappoi?

Historian tutkijat (Turpeinen) arvioivat, että nälkä ajoi yleensä kerjuulle niin ettei väestökatastrofeja voi oikein paikallistaa nimettyihin kyliin. Tauti puolestaan tappoi ihmisen omille sijoilleen.

Tuo jälkimmäinen ei ole aivan totta, koska jonkin pilkkukuumeen, lavantaudin tai koleran vaikutukset poikkeavat toisistaan. Sairaus panee joskus harhailemaan ja hakemaan apua, jota ei ole.

Isoisäni kertoi maanneensa pari kuukautta jossain saunassa Kantalahden ja Märkäjärven puolivälissä. Se oli keuhkokuume.  Kovassa kuumeessa ei juuri kuljeskella.

Vuoden 1918 vankileirien vaikutusta muualla maassa asuneiden sivullisten ja valkoistenkin tavattomaan tautikuolleisuuteen ei usein mainita. Vankileireillä ei karanteeninäkökohtaa aina muistettu. Bakteeri ja virus ovat ihailtavan puolueettomia. Ne tappavat niin punaisia kuin valkoisiakin, sekä vankeja että vartijoita. Vankileireillä ammuttiin 10 000 punaista ja muuten vain kuoli 14 000. Lähes poikkeuksetta menehtyneet olivat kaksissakymmenissä. Mahakkaammat olivat suorineet Pietariin miettimään, mitä seuraavaksi tehtäisiin.

Suomessa espanjantauti tappoi 25 000 ihmistä. Se oli sellainen influenssan muunnos, että suuri osa uhreista oli nuoria, kuten sodassakin.

Väestönkasvusta puhuttaessa en ole nähnyt mainittavan, että todella paha epidemia -  sellaisista on kokemuksia – voi vähentää maapallon väkilukua neljänneksellä tai kolmanneksella muutamassa kuukaudessa. Suomenkin 1700-luvun historia ratkesi kahdella nälkätalvella 1695-1697. Väestöstä kuoli ehkä kolmannes. Sitten alkoi Isoviha.

En voi sivuuttaa sitä havaintoa, että biologisissa järjestelmissä näkyy taloudellisen periaate. Myös pieneliöt minimoivat energiankäyttöään. Sopeutumine tarkoittaa myös tulemista toimeen sillä, mitä on.

Näen historiassa samanlaisen taloudellisuuden periaatteen. Jostain tulee ajatusyhtymä. Eräs presidenttiehdokas ehdottaa ”totuuskomissioita” korjaamaan 1990-luvun kasino- ja pankkikriisin vääryyksiä. Korvauksia olisi maksettava kymmenille- tai sadoille tuhansille vääryyttä kärsineille.

Olen samaa mieltä siinä, että aivan liian monille kävi aivan liian pahasti.

Ehdokas ei taida huomata ehdottavansa takautuvan lain säätämistä, samaan tapaan kuin laissa sotaan syyllisten rankaisemisesta. Kun suuri osa taloudellisista menetyksistä aiheutui velka- ja takaussitoumuksista, tuossa ehdotetaan itse asiassa takautuvaa perustuslain muuttamista.


Vallankumouksissa otetaan ihmisiltä kaikki, mitä heillä on. Miten heiltä otettaisiin myös kaikki se, mitä heillä ei enää ole, sitä en osaa kuvitella. Kriisi kaatoi pankkeja ja rahaa paloi, kun maat, metsät ja paperit lakkasivat kelpaamasta kenellekään. Eivät ratapölkytkään käyneet kaupaksi.

16 kommenttia:

  1. Siinäpä sitä riittäisikin maksettavaa, jos kaikille historian kaltoin kohdelluille ryhdyttäisiin maksamaan korvauksia! Etelä-Afrikan totuuskomissiossa kiinnostusta herätti aikoinaan armahduksen ajatus, ei niinkään se korvauspuoli (aina silloin tällöin ihmisen yhteiskunnat osaavat yllättää myönteisesti). Voisiko meillä ajatusta soveltaa vuoden 1918 tapahtumiin? Annetaan kollektiivisesti anteeksi kaikki ne väärämielisyydet, joita tekijöiden jälkeläiset ilmoittavat katuvansa?

    Niin kai se on, että kun jonkun lajin populaatio kasvaa selvästi yli luonnollisen määränsä, tulee tauti (tai joku muu) ja tappaa. Ihmiskunnan osalta kaikki kohtuus on jo aikaa sitten ylitetty, mutta ihmisen tekninen etevyys on toistaiseksi onnistunut torjumaan taudit. Helpotus lienee kuitenkin väliaikainen. Elintila alkaa monin paikoin pelottavasti huveta, joten eivätköhän ihmiset lähde yhä suuremmin joukoin liikkeelle. Sitten aseet tai taudit suorittavatkin välttämätöntä väestönsäätelyä.

    VastaaPoista
  2. Luin Heikki Ylikankaan Lohjan historiaa. Kirjalla on kunnioitettavasti ikää, mutta edelleen taitaa olla totta Ylikankaan huomio siitä, että sotasairaala aiheutti enemmän vaaraa väestölle kuin itse sota. Taudit leivisivät, kun hygieniaa ei modernissa mielessä ollut.
    Vanhoilla hautausmailla näkee, miten espanjantauti on vienyt väkeä sukuhautoihin - vähäväkisemmät tuskin säästyivät, mutta eivät saaneet yhtä pysyviä muistomerkkejä.

    VastaaPoista
  3. Myös onnettomuudet ja itsemurhat tappoivat. Matkustimme Pohjanmaalta varusmiespalvelukseen Lappeenrantaan 70-luvun alussa. Kärkölässä ns. porkkanajuna pysähtyi peltoaukealle. Konnari tuli hakemaan ohjaamon takana olevassa välitilassa, jonka lattialla me pojat istuimme, säilytettäviä paareja. Kysyimme, mitä oli tapahtunut. Vastaus oli, että radalla oli yksi vaan...

    VastaaPoista
  4. "Mahakkaammat olivat suorineet Pietariin miettimään, mitä seuraavaksi tehtäisiin."

    Ei niillä kyllä kirjojen kuvissa hetikään aina havaitse sellaista möhömahaa kuin useimmilla ns.laillisen yhteiskuntajärjestelmän tukipylväillä. Mutta vahinkohan se kieltämättä oli, kun ei niitä sosialistijohtajiakin saatu valkoisen "oikeusjärjestelmän" listittäviksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei suinkaan, se mitä niille (Kuusista lukuunottamatta) sittemmin tapahtui, oli paljon hauskempaa.

      Poista
  5. "Totuuskomissiossa" voisi nähdä ainakin väärin kohdeltujen kunnian palauttamisen ja väärintekijöiden kunnian menettämisen merkityksen vaikka ei mitään korvauksia maksettaisikaan. Muutaman todella törkeän tapauksen tiedän itsekkin ja vaikka ne eivät koske itseäni suoraan niin silti verenhimon ne nostattavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kun uhrien kuolemasta on sata vuotta, ja heidän surmaajiensakin kuolemasta vähintään parikymmentä vuotta, ihmettelen todella, ketä kohtaan se verenhimo nousee.

      Vähän suhteellisuudentajua. Kukaan syyllinen ei ole enää rangaistavissa, eivätkä ne uhritkaan enää lisäverenvuodatuksesta mitään lohtua saa.

      Balkanilla ja muualla välimeren ympäristössä ollaan kärkkäitä kostamaan satojen vuosien takaisia, ja kierre jatkuu. Jos nyt täällä oltaisiin suhteellisuudentajuisempia.

      Poista
    2. Tuossa anonyymin "totuuskomissiossa" oli kyse 1990-luvun lamanaikaisista vääryyksistä.

      Poista
  6. "Erään presidenttiehdokkaan" agenda on se hyvä vanha "velat ja verot valtion maksettaviksi". Mitäs niille korvattaisiin jotka olivat ottaneet vain sen verran velkaa että nipin napin selvisivät niistä, ja, jos eivät olisi selvinneet, olisi kaikki mennyt vieläkin hullummin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Velat voi mitätöidä. Verot voi laittaa rikkaiden maksettaviksi.

      Poista
    2. Sinä itse olet juuri se rikas, jonka kuuluukin maksaa.

      Poista
  7. Ainakin "Koiviston konklaavin" (palaveri jossa Koivisto saneli korkeille tuomareille, että pankin pitää olla voittaja kaikissa oikeudenkäynneissä) pöytäkirjat pitäisi julkistaa.

    VastaaPoista
  8. Armoa vikapäille ja kunnianpalautus väärin tuomituille. Tätä kai kysytään. Myös siellä Etelä-Afrikassa apartheidin jälkeen ja vaikkapa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin jälkeen -tai jo miesten istuessa pyttyjään/noustessa ministereiksi.

    Ne ratavarren luut ovat kallista maata. Laurilahan senkin tiesi, haudatkaa pystyyn jotta maatanne säästyisi. Oli vaan upea Laurila Veikko Sinisalona Timo Koivusalolla.

    No, VR tai joku sen salanimikaimoista, kuitenkin jo osin tai laveammin yksiteistetty, ilmoitti joulun alla palauttavansa pääomaa omistajilleen tasaluvun 100 miljonaa euroa. Tämä mieliä kuohuttamaton uutinen ansaitsisi sekin kaikessa arkipäiväisyydessään tulla pannuksi luupin alle ja röntgeniin. Jospa panisin. Ratavarsien kiinteistöt maapohjat rakennettuina aina vaan kallistuvat, Tripla Pasilassa ja Tampereen lätkäkaulalo asemanseudulla tai oliko päällä, jo kerää hedge fund kombinaatiotansa sekin. Mikä lie pormestari Lauri Lylyn panos/tuotto suhde tässä porukassa.

    Mitenkä 100 miljoonaa irrotetaan VR:ästä kun entinen Valtionrautatiet oli aina rahapulassa ja kinusi Eduskunnalta veturirahaa ja rutiininomaisesti pilettien hinnankorotuslupaa ?

    Nosta ratavarren rakennusmaan arvoa 100 miljoonaa Tampereen näkymien vuoksi ja muin hyvin perustein kuten vastaavien kiinteistöjen kauppahinnat/vuokratasot näyttävät. Tästä asiantuntija-arvio, varmimmin asianomistajalta.

    Sitten jengistä löytyy pankkimies jonka kynä luo sen 100 miljonaa VR:än tilille. Lylystä putkahtaa mieleen että varjopankkikin käy. Aseta VR omaisuutta vakuudeksi Varmaan ja sieltähän rahaa saa vastaisten eläkkeiden turvaksi kauppa- / urheiluviihdekeskuksista. Omaisuudesta käy Triplan ja Tampereen suunnitelmat. Jos tämä tuntuu velkaantumiselta, niin onhan se sitä.

    Mutta oikeasti ihan toista. Vaikkapa näin futuristisesti. Olemattomalla korolla, (Varman osalta osuudella Kiinteistöstä) VR taseessa velka vaihtuu voitoksi ennen vuotta 2025. Siksi nykyiset toimijat saavat asian läpi. Ja siksi liikavarovaisuus ja kaukonäköisyys ei hankkeita pysäytä. Hyvä vaiko paha. Hyvä.

    Kas näin se menee. Kun korko nousee vuoteen 2025 vaikkapa haarukaan 2 - 5, niin nyt otetun velan tasearvo alenee Mark to Market Deloitte PwC realityssä. Velan arvo vaikkapa puolittuu varovastikin arvioituna. Velan arvonalenema saa taseessa paikan päällensä. Sen se saa kun firman velka lyhentämättä laskee, ja kirjaus on voittoa. Siitä voi sitten vaikkapa nostaa osinkoa, mutta se on sen ajan ilo sitten. Ellei kassavirta tuolloinkaan riitä omistajien palkitsemiseksi, niin taseinsinööri kyllä konstit löytää. Ulkomaalaiselta konsultilta tavallisemmin. Tai jos Holmström sattuisi olemaan hallituksessa kuten Nokiassa omien osakkeiden ostoneuvonnassa 20 mrd € toimittamisessa globaaleille omistajilleen, niin siitä vaan. Yksi totuuskomiteaistunto kirkastaisi kai senkin milloin ja miksi omien osakkeiden osto tuli luvalliseksi näihin tarkoituksiin.

    Tiedän kyllä, luin amerikaksi Rana Forooharilta. Kiva kun innovoidaan rikkaitakin, köyhiä kyyrystelijöitä ei tarvitse keksiä, niitä pisaa.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  9. Eikòhàn tàmàn hetken pahin tilanne tule kun makea vesi yksityistetààn ja aletaan katsoa vierestà kun kòyhà kansa ja muut rahattomat alkavat hiipumaan pois, tai ràhinòimààn.

    VastaaPoista
  10. Tuosta espanjantaudista yksi reunamerkintä: kyseessä on sama virus, joka on usein sekoitettu musta-surma-paisetautiin ja se vieläkin vaivaa ja jossa edes epäkelpoja rokotuksia ei THL tuohon aikaan tarjonnut: HzNz, tässä tapauksessa se oli H1N1, sikavirus (syntyi rintamalinjojen takana sikaloissa). Sen jälkitautina oli usein unitauti ja niin oli parin vuoden takaisen sikainfluenssankin kanssa - tai siis rokotuksen: unitauti. Nuoret kuolivat 1920-sika-influenssaan siksi, että heillä ei ollut elimistössään vasta-aineita HzNx-tartunnoille, vanhoilla se taas oli, koska jo vuosisatoja tuo influenssa-virus-armeija on yrittänyt ihmisen raivata pois tuhoamasta biosfääriä (kts myös Harari: Sapiens, ihmisen lyhyt historia).

    VastaaPoista