25. tammikuuta 2018

Kiivaanlainen mies



Jatkan eilisestä. Minulla oli mielestäni aikaa, kun 1967 juristiksi valmistuttuani olin aivan liian nuori käräjäharjoitteluun. Menin Borenius & Kemppisen asianajotoimiston apulaiseksi. Palkka oli perheelliselle riittämätön. Itse lapsettoman Heikki Boreniuksen mielestä olisi ollut paikallaan, että olisin itse maksanut sikarintuoksuisesta ilmapiiristä, ratkeilleesta sohvaryhmästä ja hänen seurastaan.

Opetusta en saanut, paitsi aavistuksen siitä, millainen asianajajan ei pidä olla. Hän oli etevä mutta kapea. Hänen olisi kannattanut mennä korkeimpaan oikeuteen jäseneksi, kun kehotettiin, tai tehdä väitöskirja, kun lisensiaatin tutkinnon arvosanatkin olivat erinomaiset. Aarne Nuorvala presidenttinä kehotteli isääni ilmoittautumaan KHO:en, mutta viidakkorumpu kertoi, että U. Kekkonen suhtautuu Kemppiseen hyvin nyrpeästi. Minua kehotettiin aikanaan ilmoittautumaan KKO:een. Äänestys tulisi mutta saisin tarvittavan kannatuksen, arveltiin. Se oli 1990-lukua, jolloin olin Helsingin hovioikeudessa saanut oikein paperilla tiedon, että tuomarina olin harvinaisen huono taidoiltani ja lisäksi laiska.

Hovioikeuden kanssa olin samaa mieltä ja KKO:n suuntaan laitoin sanaa, että en halua jäseneksi, koska tuskin kykenisin käytännössä täyttämään sellaista paikkaa. Osa jäsenistä oli siis valmiiksi tuota mieltä.

Tunnetun kommentoijan ei ole välttämättä tarpeen tähdentää, millaiselta häpeältä tuomioistuinlaitos säästyi, kun ymmärsin siirtyä yliopistolle ja vielä väärään korkeakouluun eli Tekniliseen. Tuomarikunnan sisältä sain kuulla, että sopimattomuuteni olin osoittanut kirjoittelemalla jatkuvasti Helsingin Sanomiin ja lisäksi runokokoelmia. Lisäksi arvioitiin, että olen ylimielinen kommunisti. Itse luulen pujottaneeni silmukan kaulaani kirjoittamalla (”Oikeus kulttuuri-ilmiönä”) mm., että suomalainen tuomari on usein ilkeä, tyhmä ja ylpeä siitä.

Kulttuurirahaston merkittävä apuraha vapautti minut muistelemaan, ja se jatkuu. Nyt on jotain perustetta väittää, etten kirjoittele kostoksi, vaan arvelen pärjänneeni elämässä jopa yli kykyjeni. Suurin ilo oli hyvien nuorten kannattelu etenkin väitöskirjoihin ja toiminta ulkomailla, etenkin Kaliforniassa.

Aistittu radikaalisuuteni juristina perustuu vuoden 1918 asioiden selvittelyihin. Isoisäni kertoi minulle uskomattomia muistoja ja kirjoitti ne vielä paperille. Yhdessä sisarusteni kanssa julkaisimme ne omakustanteena, joka ei ole myynnissä (Martti Nurmi: Itte).

Hän ei ollut ottanut asetta käteensä eikä kuulunut punakaartiin eikä kuulunut työväenyhdistykseen. Hän koetti pysytellä näkymättömissä mutta joutui vankileirille. Oman pitäjän suojeluskuntalaiset taluttivat häntä kyllä heti mäkeen eli ammuttavaksi, mutta hän livisti pensaikkoon ja jäi sitten myöhemmin uudelleen kiinni. Tämä pakeneminen arvioitiin todisteeksi syyllisyydestä johonkin. Valtiorikosoikeudessa Hämeenlinnassa hirvittävän nälkäkesän jälkeen hän sai hyvin lievän rangaistuksen maanpetoksen yrityksestä. Todisteena oli vain Karkun suojeluskunnan lausunto ”kiivaanlainen mies, ehdoitetaan ammuttavaksi”.

Tältä pohjalta aloitin 1960-luvun lopulla arkistojen ja Yliopiston kirjaston penkomisen. Kun toinen isoisäni puolestaan Pietarin suomalaisena oli kiihkeänä valkoisena Viipurissa, heimoretkillä Aunuksessa ja Viron vapaussodassa, luin myös kaiken käsiini saamani äärioikeistolaisuudesta. Pohjanmaalla tapasin ja tunsin Lapuan Liikkeen veteraaneja ja sain tietoja Vapaussodan vaiheista.


Ajatukseni lakimiesten laillisuusperinteestä ja upseerien uskollisuudesta katosivat. Sekä vasemmisto- että oikeistoradikalismia aloin vieroksua joskus 1972.

26 kommenttia:

  1. Merikannontien asuntoon ostettiin mustavalkoinen Salora 1972. Kuittikin on tallessa. Aloin vieroksua valtiota vasta 1999. Jääkiekko-otteluita seuratessa näin useasti kuvan väreissä. Valtio näyttää nykyään jo menneen sävypelkistyneemmäksi, rakeisuuskin on kummasti kasvanut mutta eri tavoin kuin vanhan Tri X:n. Keskikoulun valokuvauksenopettajana oli Jukka Myyryläinen, kenraalin vanhin poika. Ihastelimme Casion fluoresenssinäytöllistä funktiolaskinta, sekin on tallessa ja nähnyt ahkeraa käyttöä vaikka neljän AA-koon parit pääsivät kerran vuotamaan. Käytän mieluiten Sharp:in tuotteita, nappulateknisistä syistä.

    Kekkonen sentään, olisiko perustettava blogikirjoittajien arvoasteikko ja hierarkioineen? Reservi, kertausharjoitukset ja niin edelleen? Kemppinen on tomeraa majuritasoa, nyt everstin vakanssilla.

    Merivoimitten nuorien herrojenja leidien tiedetään paskat nakkaavan muille sotilasarvoille kuin amiraaleille. Tietenkin on muistettava että jo nyt merivoimien matruusi on metsävoimien majuria vastaava arvo... tekninen aselaji.

    Tämä pakinapäiväkirjapalsta on. Elämä saattaa olla.

    VastaaPoista
  2. Punikki ja lahtari kimpassa? No ei ihan mutta ehkäpä alenevassa polvessa...

    Mahtaakohan Johannan isoisä, kyläläisten tuttavallisemmin tuntema Kaartamon Pöslä, eli Hannes Korhonen kääntyillä haudassaan kun pojan tyttö rekisteröi suhteensa vasemmistoliittolaisen kanssa?

    Nyttemmin kovalla ryminällä kaapista ulos tullut ja taaskin kovasti julkisuudessa oleva Johanna Korhonen taitaa olla edennyt melkoisen kauaksi isoisänsä aikaisesta maailmankatsomuksesta, joka nykyisen mittapuun mukaan olisi lähinnä kait oikeistolaisfasistinen! Pöslähän taisi olla nuorena oikea "solisolirattien" kauhu ja lappoi punikeista hurmejuomaa verikauhan kanssa pitkin suomennientä!

    Kotikylällään Kaartamon Pöslänä tunnettu Hannes Korhonen oli paikallinen lahtaripäällikkö Kainuun Paltamon pitäjässä. Siis suojeluskunnan paikallispäällikkö Paltamon Melalahden kylässä vuodelta 1918. Sieltä hän yhdessä Kainuun sissien kanssa eteni veristä reittiä Iisalmen ja Varkauden kautta aina Viipuriin ja Haminan kautta Helsingin päätösparaatiin saakka. Mukana samassa porukassa oli myöskin eräs tunnetumpi henkilö, nimittäin Urho Kekkonen. Samainen Kekkonen otti myöhemmin taannoisen aseveljensä pojan, Keijo Korhosen, sittemmin ulkoministeriksikin. Nyt on julkisuudessa toisen pojan, Pentin tytär Johanna Korhonen. Kekkonen oli yksi monista Varkauden edustalla Huruslahden jäällä yli sataa teloitettua punikkia katsomassa käynyt. Samaisen näyn lienee kohdannut Pösläkin. Pohjois-Savon Rykmenttiin kuuluvan Kainuun Sissi-Rykmentin sotilaana Pöslä kolusi yhteisiä sotatantereita Urho Kekkosen ja monen muunkin Kainuulaisen kanssa. He kolusivat Iisalmen ja Varkauden lisäksi ainakin Kinnissä, Mouhussa ja Viipurissa. Pöslä oli mukana, Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmäpäällikön Urho Kekkosen, kanssa Pohjois-Savon rykmentin näytesotilaaksi valittuna toukokuun 16. päivän paraatissa Helsingissä. Lieneepä siellä toki ollut muitakin Kajaanin sissejä, ellei peräti kaikki. Viipurissa järjetetyssä julmetussa putsingissa Pöslän hermot ei kuulemma kestäneet veristä teurastusleikkiä ja homma oli mennyt peräti oksenteluksi. Näin siis erään luotettavan lähteen mukaan. Ehkä tarinan tarkoituksena oli puhdistaa Pöslän mainetta. Toki myöskin kerrotaan että hän olisi aikoinaan ollut hanakasti suosittelemassa kotikylänsä sosiaalidemokraatteja vietäväksi Kajaanin Matinmäkeen ammuttavaksi vuoden 1918 jälkiputsinkia tehtäessä. Onneksi kylästä löytyi järkimiehiäkin joten aikeeksi se jäi. Ei tätäkään juttua muuten kirjoitettaisi... Myöhemmässä vaiheessa Pöslä nai vaimokseen kylään opettajaksi tulleen naisen ja loppuelämä sujuikin pientä maatilkkua viljellen, paria lehmää ja hevosta hoidellen sekä opettajavaimoa virkapaikalle hevosella kyyditen. Taisi osa lahtarin luontoa jäädä sille vuoden 1918 turneelle, koskapa ukko muistetaan melkoisen hiljaisena miehenä vanhemmiten.

    VastaaPoista
  3. Melalahdessa oli viisaitakin ihmisiä. Eräät kyläläisten arvostamat miehet, Heikkisen Matti ja Leinosen Erkki, olivat antaneet naapuristaan siksi kovan puollon, että lahtareiden haaveet jäi silleensä. Eihän noilla kylillä ollut aktiivista toimintaa muilla kuin lahtareilla, joita muutamia lähtikin Kainuun Sissi-Rykmentin mukana hurmekentille. Taitaapa Paltamonkin hautausmaalla olla muutama kylmänä takaisin kyydittykin, joita jotkut pitivät ihan sankareinakin.
    Kajaaniin ei tiettävästi viety ketään Melalahdesta. Ei vaikka Kaartamon Pöslä, lahtarikaartin paikallispäällikkö, yhdessä erään toisen ns. isänmaallisen miehen (sittemmin hänestä tuli isoisäni) kanssa moista kovasti kuulemma ehdottikin. Ei taannoinen lahtari-isoisäni tiennyt, kuinka hassusti maailman kirjat meneekään kun hän hinkui teloitettavaksi poikansa tulevaa appiukkoa. Siis oman kylän aktiivista osuustoimintamiestä, sosiaalidemokraattia ja kylän osuuskaupan perustajaa, eli toista isoisääni! Erikoista oli silloinen aika, siis vuonna 1918! Kaikkein paras on vielä jäljellä, sillä tuo lahtari-isoisäni oli itse 1930 -luvun alussa leskeksi jäätyään kosiskeleva myöhemmin 1930 -luvulla leskeksi jäänyttä isoäitiäni ja sai syystäkin rukkaset. Tuo osuustoimintamies-ukkini kuoli 1930 -luvun puolivälissä aivan muista syistä ja melkoisen nuorena, reilusti alta 50 vuotiaana. Lieköhän lahtari-ukkini ajatellut MIKSI hän SAI isoäidiltäni rukkaset? :=) Itse luulen että tuo ammuttavaksivienti-episodi oli isoäitini muistissa melko karvaana vielä vajaan 20 vuoden jälkeenkin...

    Tämä ajatuskulku on saanut vahvistuksen molemmilta puolita Melalahden Korhosia eli faktat pitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melalahden mahtavista kesäisistä maisemista itsekin nuorena nauttineena kiinnostavaa tietoa. Silloinen heilani oli Heikkisiä ja kortteeriväkeni Leinosia (uskallan kertoa, koska molempia on niillä seuduilla niin paljon, ettei ole pelkoa tunnistamisesta). Heilani isoisä veljineen kuului suojeluskuntaan ja osallistui vapaussotaan, mutta en nyt enää millään muista kuuluiko hän Kajaanin sisseihin. Siihen aikaan minua kiinnosti enemmän "appeni" tausta SS-wikingpataljoonassa.

      Poista
    2. Kyseessähän on tietenkin Kivesjärven koulun opettajan mies. Ainoa Heikkinen -niminen SS-mies Paltamosta, ja varmaan muutenkin kenties ainoa SS -mies siltä seudulta.

      Lähteenä Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 (ISBN 978-952-93-1930-5) Veljesapu-Perinneyhdistys ry. s. 62
      Heikkinen Paavali (Paavo) s. 1918 k. 1998. Vahtimestari, talonmies... Puoliso Kerttu vih. 51 k. 90 lapset Marja s. 52, Tapani s.53, Heli s. 54, Pekka s. 57

      Ei siis luultavasti ollut kotoisin Melalahdesta... kävit siis vaan siellä. Tuleppas Juhannuksena, niin voipi olla jotain ohjelmaakin jota tuo ex. um. on useana vuotena käsikirjoittanutja amatöörinäytelmäksikin ohjaillut!

      Poista
  4. Kekkonen oli erityisen verenhimoinen lahtari. Kajaanin Sissit oli mukana suorittamassa Viipurin putschia ja heti sen suoritettuaan heidät toimitettiin lahtaamaan vankeja Haminaan.
    Kajaanin Sissirykmentti, oikeasti lähinnä pataljoona tai reilu komppania, osallistui Helsingissä 16.5.1918 valtausparaatiin, jonka järjesti Mannerheim yli kuukausi saksalainen järjestämän OIKEAN valtausparaatiin jälkeen. Ei siihen paraatiin ollut Kajaanin lahtareiden vaikeaa päästä kun olivat niin kovassa maineessa ja niitä oli niin vähän. Mukana Kajaanin Seminaarin johtajan poika Elja Rihtniemi, joka johti Kajaanin lahtarikaartia ja mm. ex. ulkoministerin Keijo Korhosen isä Hannes Korhonen. Tämä Hannes on myöskin Johanna Korhosen isoisä eli Keijon veljen, Pentin, tyttö.

    Lähteenä kirja K. Sissi-R (Kajaanin Sissirykmentti) Stenij O. 1928 1.p

    Tämä Stenij oli Mieslahden Kansanopiston rehtori ja lahtaripappi, oikein harras lahtarikörtti, joka sittemmin muutti nimensä muotoon Otto Korpijaakko.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Korpijaakko
    Otto Albert Korpijaakko, sukunimi vuoteen 1929 Stenij
    Kajaanin Sissi-Rykmentti: Piirteitä Kainuun osouudesta Suomen Vapaussotaan 1928

    Elja Rihtniemen komentamat joukot osallistuivat muun muassa Kuopion valtaukseen sekä myöhemmin Viipurin taisteluun ja kaupungin valtaukseen. Viipurin valtauksen jälkeisissä puhdistuksissa teloitettiin satoja venäläissyntyisiksi arveltuja henkilöitä. Silminnäkijäkertomusten mukaan 24. huhtikuuta 1918 tapahtuneisiin teloituksiin ja teloitettujen omaisuuden ryöstämiseen osallistui Rihtniemen yksikön miehiä.

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Elja_Rihtniemi

    Eljan isä oli Kajaanin Seminaarin johtaja ja kova Suojeluskunta-aktivisti.

    Elja kuoli nuorena ja hänen poika Juha kuoli samoin nuorena. Samoin Hannes Korhosen yksi poika kuoli reilusti alle kolmekymppisenä. Kuulemma Herra kosti lahtareiden pahat teot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainittu Elja Rihtniemi rettelöi sisällissodan jälkeen Helsingissä siihen malliin, että tuli erotetuksi armeijasta.
      Viipurin venäläisten murhat tiedetään yleisesti mutta harvemmin kerrotaan, että raakalaisporukka, johon Kekkonenkin kuului, kävi lisäksi tapettujen taskut läpi ja vei arvokkaaksi katsomansa.

      Poista
    2. Kysyin viime viikolla Karjalatalolla esitelmää "Viipuri 1918" pitävältä Teemu Keskisarjalta osallistuiko Kekkonen punakaartilaisten teloitukseen Viipurissa. Ei kuulemma osallistunut, oli lomalla, vastasi Keskisarja. Haminassa osallistui kyllä, kuten on itsekin kertonut.



      Poista
    3. Tapsalle:

      Käydessäni muutama vuosi sitten Mikkelin Jalkaväkimuseossa, oli siellä seinällä suuri valokuvasuurennos eli n. 1x1 metriä ja siinä oli konekivääriryhmä kk:n ääressä ja silmälasipäinen Kekkonen innolla mukana. Kuvatekstin mukaan Kekkonen vuonna 1918.

      Luepas Jari Sedergrenin kirjoitus Kekkosesta ja silmälaseista!

      keskiviikkona, joulukuuta 08, 2004

      Milloin Urho Kekkonen sai silmälasit?

      http://sedis.blogspot.fi/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html?m=1

      http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=357




      http://vnk.fi/documents/10616/622938/J0104_Ven%C3%A4l%C3%A4issurmat%20Suomessa%201914%E2%80%9322.pdf/2415ed54-b624-4a33-a3ce-300190a58cc8

      Poista
    4. >>Kysyin viime viikolla Karjalatalolla esitelmää "Viipuri 1918" pitävältä Teemu Keskisarjalta osallistuiko Kekkonen punakaartilaisten teloitukseen Viipurissa. Ei kuulemma osallistunut, oli lomalla, vastasi Keskisarja. Haminassa osallistui kyllä, kuten on itsekin kertonut.<<

      OLISIT kysynyt osallistuiko Kekkonen venäläisten ampumiseen Viipurin valleilla... sen putschin teki Kajaanin Sissyrykmentiksi itseään nimittänyt lahtarijoukko Kainuusta verenhimoisen johtajansa kiihottamana. Koska kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, niin lahtaritkin tuotiin muualta, ettei homma kaatunut tuttujen ampumisesta aiheutuneisiin traumoihin!

      Poista
    5. On jokseenkin varmaa että Jääkäri-luutnantti Taskinen alias Jauhiainen tuskin menetti hermonsa lahtarin hommissa...

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Jauhiainen

      Vappu 1918 Viipurissa

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/201804292200911361_pi.shtml

      Vappuna 1918 Kekkonen oli sodassa.

      Kekkonen oli liittynyt Kajaanin suojeluskuntaan 1917, ja olisi halunnut päästä myös jääkärikoulutukseen Saksaan. Hän oli kuitenkin liikkeellä liian myöhään.

      Tammikuussa 1918 hän liittyi Kajaanin sissirykmenttiin. Jo helmikuun alussa Kekkonen lähti Kuopion valtaukseen, jättämättä edes vanhemmilleen hyvästejä.

      Kekkonen toimi sodassa rintamakirjeenvaihtajana Kajaanin Lehdelle, minkä vuoksi hän pääsi liikkumaan rykmentin kaikkien komppanioiden parissa.

      - Vapaussodan vappua Viipurissa valaisi kirkas päivänpaiste. Kirkas ja reipas oli mieliala myös vapautuneiden viipurilaisten keskuudessa, kun kaupungin ottivat valtaansa valkoiset valloittajat, kertoi kirjeenvaihtaja Kekkonen ”Vappuna Viipurissa” -nimisessä kirjoituksessaan.

      Kekkonen kuvaili kirjoituksessa, kuinka Viipuri oli verrattain hyvin säilynyt sodan tuholta.

      - Vankeja on kovasti joka paikassa, hän jatkoi.

      Kirjoituksessa hän kertoi kenraali Mannerheimin saapuneen myös vapuksi Karjalan vallattuun pääkaupunkiin.

      Mielessä painoivat myös omat tappiot, sillä juuri kajaanilaisiin Viipurin valloitus oli osunut kovasti.

      - Nyt lähdemme Säkkijärvelle ja sieltä Haminan kautta Kouvolaan punaisen hirmuvallan tähteitä puhdistamaan. Pian kai saamme viettää vapausjuhlaa Suomen puhdistamisen johdosta, hän päätti kirjoituksensa.

      Haminan teloittaja

      Viipurin jälkeen Kekkonen oli mukana valtaamassa Haminaa, jonne hän jäi sodan päättymiseen asti.

      Toukokuun kuudentenatoista hän pääsi osallistumaan valkoisten voitonparaatiin Helsingissä, josta palasi vielä Haminaan todistamaan sodan jälkinäytöstä.

      Hän johti ryhmää, joka teloitti yhdeksän punaista Haminan valleilla.

      - 25.-26.5.18 Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti, hän oli kirjannut muistiinpanoihinsa.

      Seitsemäntoistavuotiaasta Kekkosesta tuli teloittaja.

      Paavo Haavikon kirjoittamassa, Kekkosen kirjoituksiin perustuvassa muistelmateoksessa Tämä minun ankara Vuosisatani maalataan kuva yllätyksestä:

      - Äkkiä seison teloitusryhmän päällikkönä antamassa ampumiskäskyä. Vangit ovat jo kohtaloonsa alistuneita. Miksi juuri minä?

      - Oliko tämän tehtävän saanut menettänyt hermonsa niin, että kun toimenpidettä ei enää voitu siirtää, oli miestä vaihdettava äkkiä ja niin, että valittu hoitaisi luottamustehtävänsä loppuun saakka?

      Taskinen alias Jauhiainen tuskin hermoili lahtaushommissa.

      Poista
  5. "... sopimattomuuteni olin osoittanut kirjoittelemalla jatkuvasti Helsingin Sanomiin."
    Mä taas sain kerran potkut ekalaakista, HS:n yliöstä, kun vedin vähän alani tabuja esille. Noin se menee, taitaa ohutnahkaisuus olla yleisempää kuin arvaammekaan?

    VastaaPoista
  6. Tämäpä oli mainio taustoistus sille, miksi joku palstalle taannoin kommentoinut aina jaksoi muistuttaa jostain blogistin työhistoriaan kuuluneesta, oliko se nyt tuosta puuttuneeseta KKO:n jäsenyydestä.

    Yleensäkin monipuolisesta asioiden tarkastelusta kiitokset nuoremmalta lukijalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistuttaja kuin oli hetken KKO:n jäsen. Pikkujouluissa taidettiin siiten voimajuoman voimalla leikkia Tarzania.

      Poista
  7. Kuinka usein tuleekin elämässä eteen tarve livistää pensaikkoon. Harvat siinä kuitenkaan onnistuvat ja hölmöimmät eivät tunnista koko tarvetta. Sen verran viksu isoisäsi oli, että syntyi edellytykset blogistin myöhemmälle ilmaantumuselle maailman syrjästä kiinni pitämään - meidän iloksemme.

    Tuo tuomariarviosi pitää edelleenkin kutinsa muuten, mutta tuppaavat nykyään olemaan älykkäitäkin ja se on huonompi juttu. Ovat vaan entistä sietämättömämpiä.

    Muisteluksia odotellessa. Niistä voisit meitä höperöitä varten tehdä römpsäistä myös luetun version. Ittensä lukemana tietysti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdoitetaan, että tuo omakustanne nettiin tahi sellaiseen kootut tekoset -kirjaan.

      Poista
    2. Kylläpä tämä

      meidän täytyy hyväksymän.

      Poista
  8. Olen huomannut minäkin, että kovin moniaalle suuntautuva lahjakkuus ei kaikkien pirtaan oikein sovi (en luonnollisestikaan puhu nyt omista vähäisiksi jääneistä lahjoistani). Sellainen on jotenkin arvaamatonta, kun taas jäyhän vakauden valitsemalla tietää mitä saa.

    Itseironiaa en suosittele. Muistanpa miten joskus kauan sitten, tympääntyneenä johonkin, vähättelin osaamistani esimiehelleni. Vähän se hätkähdytti, kun sittemmin huomasin hänen ottaneen puheeni ihan sinällään totuutena.

    VastaaPoista
  9. Mainiota omakohtaista muisteloa. Ei haittaa vaikka blogisti on kerrankin polttopisteessä; on ihan hyvä kuulla vanhoista asioista, vaikka vähän näykkäileväänkin sävyyn. Itse en ole juristi mutta isäni oli ja hänelläkin oli yhtä ja toista kerrottavaa esm. Kekkosen menettelytavoista jos ei pärstäkerroin miellyttänyt.

    VastaaPoista
  10. Onko nyt tarkoitus kirjoitella toisesta isoisästä lisää? Siis enemmän kuin laamannin muistelmissa? Tosin paljon on palasina tässä blogissa.

    VastaaPoista
  11. Muistelmatko siis tulossa, oikein kirjan kansien sisällä? Hienoa. Niitä riittäisi varmaan moneenkin kirjaan, jos isoisistä lähdetään ja valtakunnankin tapahtumista. Ja ehkä isoäideissäkin olisi muistelemista. EG

    VastaaPoista
  12. Vaikuttaa kiintoisalta tuo bloginpitäjäprofessorin mainitsema Itte-kirja. Vaikkei sitä olisikaan myynnissä, niin Kansalliskirjastossa se näyttää toki olevan: Martti Nurmi itte / toimittanut Pekka Kemppinen; ISBN 978-952-92-6735-4 sidottu.

    VastaaPoista
  13. Ilkka Hallantielle: Majurina mies on tyhmimmillään vai mitenkä se menee, kun eversti ilmoitti Pääesikunnassa alaiselleen majurille, että nyt lähdetään armeijan Volvolla maakuntamatkalle kasarmeja tarkastelemaan.

    Runsaan tunnin ajon jälkeen eversti ilmoitti, että nyt tekisi mieli kahvitella. Majuri kurvasi saman tien vastaan tulleen huoltoaseman pihaan noudattaakseen esimiehen toivetta. Paiskatessaan Volvon ovea kiinni touhukas majuri äkkäsi, että nyt jäivät auton avaimet virtalukkoon. Eipä hätää, kyllä nyt yksi ripeä panssarijoukkojen majuri Volvon oven aukaisee. No ei onnistunut. Poliisiauto poikkesi myös huoltoiasemalla. Majuri pyysi virka-apua, muttei Volvon ovi auennut vieläkään. Oli pakko soittaa lukkoseppä paikalle ja Volvon ovi saatiin auki hiukan vajaan tunnin ähellyksen jälkeen.

    Parasta ja lohdullisinta tässä oli, että eversti nousi Volvon etupenkiltä ulos hyväntuulisena ja tyytyväisenä pienestä viivytyksestä huolimatta ja päästiin kahvittelemaan.

    VastaaPoista
  14. Kajaanin Sissit olivat osaltaan Viipurissa 1918 tehdyn putschin toteuttajina. Viipurin valleillahan ammuttiin useita satoja ihmisiä!

    Nyt joku näyttää valkopesseen heidän tekosiaan oikein gradun voimalla. Tekijä taitaa olla jotain sukua tai kytkyä suvun kautta Elja Rihtniemelle, Kajaanin roistolauman johtajalle!

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Elja_Rihtniemi

    Kuitenkin tässä laajassa Venäläissurmat Suomessa 1914-22 -tutkimuksessa vuodelta 2004 todetaan yksiselitteisesti Kajaanin Sissien ottaneen osaa Viipurin joukkomurhiin!

    Westerlund, Lars (toim.): Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004.

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161106/J0304_Ven%c3%a4l%c3%a4issurmat%20Suomessa%201914-22_Osa%202.2_net.pdf

    Sitten 2014 tehty gradu väittääkin näin:

    "Viipurin valtauksessa Kajaanin sissirykmentti oli mukana reilun yhden vuorokauden ajan, jolloin se otti haltuunsa kaupungin asevarastoja ja vangitsi kaupungin länsipuolella noin 600 punaista. Käytetyn aineiston avulla päädytään tulokseen, että Kajaanin sissirykmentillä ei ollut osallisuutta punaisten ja venäläisten kuolemantuomioiden täytäntöönpanoon Viipurissa tai Varkaudessa. Kajaanin sissirykmentti osallistui myös Haminan valloittamiseen 4.5.1918."

    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135310


    Julkaisun nimi: Elja Rihtniemen vapaussotakokemukset sekä toiminta Suomen itsenäisyyden ja heimokansojen puolesta

    Tekijä: Niiranen, Matti

    Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos

    Julkaisija: Helsingfors universitet
    Päiväys: 2014

    Kuinka tällainen gradu on voitu edes hyväksyä?

    No mitenkäs sattuikin:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Niiranen

    Matti Niiranen avioitui vuonna 2000 Suvi Rihtniemen kanssa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suvi_Rihtniemi

    "Rihtniemi on vanhaa kokoomuslaista sukua. Hänen isänsä oli Kokoomuksen monivuotinen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rihtniemi (1927–1971). Hänen isoisänsä, everstiluutnantti Elja Rihtniemi oli Kansallisen Kokoomuksen perustajajäsen ja isoisänisänsä, filosofian tohtori Volter Rihtniemi (1861–1938) Suomalaisen puolueen kantavia voimia Kainuussa.

    Suvi Rihtniemen täti Irma Rihtniemi-Koski toimi kansanedustajana ja Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtajana.
    Rihtniemen aviomies on toimittaja ja viestintäyrittäjä Matti Niiranen. "

    VastaaPoista