12. marraskuuta 2017

Isänpäivä



Kuolema, pysy nöyränä, vaikka jotkut kuinka pelkäävät
valtaa ja voimaasi, joita ei olekaan.
Ne jotka luulet kukistaneesi, eivät
kuitenkaan kuole. Et pysty minuakaan surmaamaan.
Kuvasi, kuolema, lepo ja uni, hyvittävät mielen.
Sinusta virtaa paljon myös muuta.
Miehistä parhaimmat seuraavat sinua
ruumiinsa lepoon ja sielunsa pelastukseen.
Kuolema on orja kohtalon, sattuman, kuninkaan
käsissä, rosvojen, myrkkyjen, sairauden.
Unikot antavat paremmin unen, kenties myös
loitsut, joten aiheetta leventelet.
Me nukumme hetken. Sitten elämme aina.
Kuolema on kuollut. Kuolemaa ei ole.


Death, be not proud, though some have called thee 
Mighty and dreadful, for thou art not so; 
For those whom thou think'st thou dost overthrow 
Die not, poor Death, nor yet canst thou kill me. 
From rest and sleep, which but thy pictures be, 
Much pleasure; then from thee much more must flow, 
And soonest our best men with thee do go, 
Rest of their bones, and soul's delivery. 
Thou art slave to fate, chance, kings, and desperate men, 
And dost with poison, war, and sickness dwell, 
And poppy or charms can make us sleep as well 
And better than thy stroke; why swell'st thou then? 
One short sleep past, we wake eternally 
And death shall be no more; Death, thou shalt die. 

John Donne (1572–1631)
(suom. JK)
-        


12 kommenttia:

  1. Mikä yhdistää
    John Donnea,
    Urho Kekkosta,
    naapurin Helviä,
    Marilyn Monroeta,
    Pentti Saarikoskea,
    Jouko Turkkaa,
    isöäitiäni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne mitkä kuolema on yhdistänyt, älköön ihminen erottako?

      Poista

    2. Barry Lyndonin epilogi sopii tähän:

      "It was in the reign of George III that the aforesaid personages lived and quarrelled; good or bad, handsome or ugly, rich or poor, they are all equal now."

      Nyt he kaikki ovat tasa-arvoisia.

      Poista
  2. Ymmärrän tarkoituksen suomentaa vapaamuotoisena, mutta siinä häviää se ylpiä sointi. Vähän kuin joukko joka marssii yhtä jalkaa vastustajaa vastaan, ja toisaalta joukko joka puikahtelee koloistaan. Jälkimmäinen ovelampi ja voittanee. Mutta.

    VastaaPoista
  3. Isänpäiväksi minulle tarjottiin elokuvanäytös.

    Katsoin eilen Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan. Paikoitellen jälki oli kovastikin kehnoa. Toki elokuvaahan se vain oli ja romaanista tehtyä, mutta seuraavassa on siltikin muutama kohta ruodittuna.
    Ääntä kyllä riitti, toisin kuin Mollbergin Tuntematon 2:ssa, jossa repliikkien äänet oli todella heikot. Toki jotain hyvääkin oli välillä kuvauksen ja lavastuksen suhteen. Peräti 3 aitoa vihollispanssaria (T-34/76 eli ns. Sotkaa) oli saatu liikenteeseen. Samoin näytettiin hieman "emäntää ja erotiikkaa". Samoin pätkät aitoa sodanaikaista tilannekuvaa oli kenties paikallaan. Silleen saatiin vähän Hitleriäkin näytettyä ja niitä natsilippuja! Oltiinko "Im Bunde" vai ”Im Verein”? Se ei käynyt ilmi elokuvassa. Sana, jota Hitler 1941 puheessa käytti, oli ”im Verein”. Se ei ole synonyymi käsitteeseen ”im Bunde” kanssa." Upseerit sentään lauloi pätkän Horst Wesseliä ennen tappelukohtausta. Se natseista.
    Älyttömästi lähikuvia tekolikaisten, mutta puhdasvaatteisten, miesten kasvojen ihohuokosista ja omituisista, tummiksi öljytyistä, korvanlehdistä ja huonosti kasvavista viiksistä. Kaikkien hampaan hohti valkoisuuttaan ja yhdellä päähenkilöistä loisti yläetuhampaat implanttina. Siihen aikaan jo parikymppisten miesten hampaat oli mitä oli, edessäkin. Kynnet sentään oli likaiset joissakin kuvissa. Digitaalisella videotekniikalla tehty kuvaus / toisto on nopeissa tilannekuvissa kuin huonosta piirrosfilmistä kuvan nykimisineen, sillä isolla valkokankaalla se nykiminen näkyi kuvassa liki viiden sentin loikkina. Välillä leikkaus oli nähtävästi tarkoituksellista sekamelskaa sekunti sieltä ja toinen tuolta -periaatteella. Tämä amerikkailaistyylinen sillisalaattisämpläys tekee vastenmielisen vaikutelman, jossa tulee mieleen väistämättä se, että mitään kerrottavaa tai näytettävää ei oikeasti ollutkaan ja tarkoituskin on aiheuttaa levottomuutta ja hämmennnystä.
    Kaikki sotahistoriaan perehtyneet tietävät, ettei tuollaisissa maastoissa Syvärin ratkaisutaisteluita käyty, olihan elokuvan maisema tiheää, lähes läpipääsemätöntä kuusimetsää, joka oli lisäksi älyttömän riippuoksaista ja tuuheanaavaista. Maasto oli valtavan louhikkoista ja mäkistä. Miksi puheet törmäyksestä Karjalan mäntyyn kun sitten kuusia näytetään? Menomatkalla eli hyökkäysvaiheessa 1941 mentiin valtavissa mäntymetsämurroksissa ja aukeilla tasamaastoissa.
    Aselevon alettua 4.9.1944 ryssät kyllä ampui varmaankin kaikki asemissaan olleet tykistön ja Krh:n ammusvarastonsa suomalaisten niskaan ja liki 100 suomalaista kuoli vielä ihan sodan loppupäivänä. Toki taistelut olivat käytännössä lakanneet jo aikoja sitten. Kannaksella taistelut hiljeni heinäkuun puolivälin jälkeen ja Nietjärven suunnalla vähän myöhemmin heinäkuun lopulle. Vain Ilomatsissa tapeltiin elokuun puoliväliin saakka. Syyskuun 4:een päivään mennessä oli taistelut siis taisteltu ja porukka oli vetänyt henkeä, rintamasta riippuen, jopa toista kuukautta! Pitää muistaa, etä suomalaiset joukot aloittivat vetäytymisen vasta 19.9.1944 välirauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen. EI ennen sitä!
    Elokuvan loppu oli yhtä valheellinen kuin Edvin Laineen ja Rauni Mollbergin tekemissä versioissakin. Loppukohtauksessa annettiin jälleen kerran ymmärtää, että rauha tuli viime tipassa tai muuten rintama ja/tai armeija olisi tyystin romahtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maaston louhikkoisuutta minäkin hieman kummastelin, mutta kun en ole käynyt katsomassa JR8:n loppuvaiheen sotatietä, niin en osaa ottaa kantaa.

      Mutta itse elokuva oli minusta hyvä, sujuva, vauhdikas ja laadukas. Vaikea sanoa mitä se antaa esim. ulkomaalaiselle, jolle Tuntematon ei ole verissä. Minulle se antoi paljonkin.

      Näyttelijätkin enimmäkseen onnistuivat. Eero Aho oli erinomainen Rokka - ei mikään pelle eikä supersankari, vaan uskottava toimen mies, joka ei hätäänny, vaan pitää pään kylmänä ja hoitaa homman. Vatasen onnistumista Koskelana epäilin etukäteen, mutta hänkin oli yllättävän uskottava, vaikka on kaikkea muuta kuin "tanakka ja vaalea". Samoin Hirviniemi oli hyvä Hietasena.

      Se minua vaan vähän harmittaa, että Kariluodosta on taas kerran tehty tumma ja komea, vaikka kirjassa hän on "vaaleatukkainen ja hieman nulikkamainen". Mutta ei elokuva todellakaan ole mikään kahden tähden töräys, kuten HS:n Tiltu haukkui.

      Poista
  4. MIKSI sitten solmittiin aselepo ja välirauha? Syy oli yksinkertainen: rintamat piti, mutta kaikki mahdollisuudet sodan (Saksa tappio oli selviö) voittoon olivat menneet! Miksi vetäydyttiin kaikkialta niin nopeasti ja osin ilman taisteluitakin? Siksi kun tiedossa oli NL:n vaatimus 1940 rajoista.

    Suomen armeija oli vahvimmillaan syksyllä 1944 ja Suomen mobilisaatioaste oli n. 16%. Miehiä oli aseissa n. 600 000 ja huoltopuolella lottia vähintäänkin yhden AK:n verran. Armeijan yhtymiä oli 21 eli 15 divisioonaa ja 6 prikaatia. Materiaalia, aseita ja ammuksia oli puolen vuoden täysimittaista sotaa varten. (Lähteenä Suomen sota 1941-1945, osa 11, Sotatalous)
    Tilanne oli lentokoneiden osalta jopa niin hyvä, että Suomessa oli sodan loputtua syksyllä 1944 102 kpl lentokuntoista Me 109 konetta. (Suomen ilmasodan pikkujättiläinen s. 388)

    Aikatauluja kesän 1944 tapahtumista:

    Tienhaaran taistelut Kivisalmen sillan ympäristössä 21.-23.6.1944,
    Tali-Ihantalan suurtaistelut 24.6.-12.7.1944,
    Heinjoen-Antrean suunnan sivustahyökkäys 24.-27.6.1944,
    Viipurinlahden taistelut 4.-10.7.1944
    Äyräpää-Vuosalmen taistelut 4.-18.7.1944.

    Lisäksi Laatokan pohjoispuolella samanaikaisesti oli käynnistynyt 21.6.1944 venäläisten hyökkäys Syvärin ylitse, Petroskoi menetettiin 30.6.1944 ja Nietjärven taisteluihin 14.-15.7.1944 päättyi Laatokan Karjalan vetäytymisvaihe pohjoisemman rintamalohkon jatkaessa vetäytymistään Karhumäestä kohti Ilomantsia.

    Ilomantsin mottitaistelut 26.7.-13.8.1944

    Aiheesta enemmän:

    http://www.jrkakkonen.net/

    http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Torjuntavoitto_U-asemassa_1944.htm

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/6001972/nietjarven-taistelu-kesalla-1944

    Hitler ei sanonut 22.6.1941 Suomen olevan Saksan kanssa ”liitossa” – vaan ”yhdessä”

    http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76766-hitler-ei-sanonut-2261941-suomen-olevan-saksan-kanssa-%E2%80%9Dliitossa%E2%80%9D-%E2%80%93-vaan-%E2%80%9Dyhdess%C3%A4%E2%80%9D

    Sama linkki lyhennettynä:

    http://tinyurl.com/yafaylug

    ”Sana, jota Hitler käytti, oli ”im Verein”. Se ei ole synonyymi käsitteeseen ”im Bunde” kanssa..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taistelukuntoisia aktiivitaistelijoita oli varsin vähän eli se 15+ divisioonaa joka ei koostunut täysmääräisistä joukoista. Siihen mennessä olivat tappiot jo useamman divisioonan suuruiset kaatuneina ja vielä enemmän haavoittuneina. Venäläisten ylivoima oli moninkertainen miehissä ja aseistuksessa eikä linnoittautumista oltu juurikaan saatu aikaan muualla kuin Ihantalan alueella. Ei siihen laskukonetta tarvittu päätöksen tekoon.

      Aunuksen rintama romahti siksi että useampi divisioona siirrettiin sieltä Kannakselle koska oli pakko. Aunus ja Maaselän kannaksen alue jäivät heikoille kuten myös pohjoisemmat rintamat. Kun venäläiset tämän tyhjennyksen havaitsivat he käynnistivät suurhyökkäyksen niilläkin rintamilla. Hienot linnoitukset Maaselällä jäivät heti venäläisten jalkoihin kun ei ollut puolustajia.

      Poista
  5. Kyllä siihen kuoleman väistämättömyyteen on pakko uskoa, kun sitä vastaan pitää noin vahvasti väittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka ei uskoisi sielun kuolemattomuuteen, niin isämme elävät meissä ja tulevat sukupolvet meidän jälkeemme. "We wake eternally." EG

      Poista
  6. Ai, Donner on kirjoittanut runojakin!

    VastaaPoista
  7. Tuon runon voisi säveltää.

    VastaaPoista