20. heinäkuuta 2016

Riivikko





Etelä-Pohjanmaan aate on separatismi. Kapinointi keksittiin siellä – Nuijasota 1500-luvulla. Tuhoisa taistelu suurvaltaa vastaan on sieltä – Isonvihan Napue. Tuossa taistelussa kuoli päivässä enemmän suomaisia ja ruotsalaisia kuin Ihantalassa 1944.

Nyt Turkissa ja Venäjällä sekä valitettavasti Trumpin Yhdysvalloissa näkyy sama surullinen ilmiö valheellisen tai erehdyksiin perustuvan viestinnän vaikutuksista.

Harhaanjohtava propaganda ymmärretään tilapäisilmiöksi. Se on juuri päinvastoin. Vale ei pala tulessakaan.

Kun yleisöllä – ostajilla, kuluttajilla, äänestäjillä – on vaihtoehtona uskoa omia silmiään ja järkeään tai sitten hänelle totena tolkutettua pötyä, valinta on jokseenkin poikkeuksetta jälkimmäinen.

Turkissa vallankaappauksen takana on joku saarnamies, jonka yhteydet hallintoa enemmän Eurooppaan nojaaviin sotilaisiin on aivan uusi ja kummallinen ajatus. USA uskoo Trumpiin ja rouva Trumpiin, vaikkei ole lähempää tietoa, mikä on tarkoitus ja tavoite. Venäläinen katuyleisö tietää, että olympiakomitea ja Vada harjoittavat poliittista vainoa – ihan niin kuin Kiova ja kaikki muutkin.

Kaltaisteni kansakoulunopettajien olisi toimittava tietämättömyyttä vastaan ja tosiasioita toistellen. Me olemme kaikki alkiolaisia. Asiamme on uskoa edistykseen ja vastustaa valheita.

Valitettavasti haaveet ovat haaveita. Sekä Helsingin Sanomien – Ylen linja, jotka itse inhokseni huomaan jatkuvasti myötäileväni ja kaiken kukkuraksi he ajoittain minun – on tuomittu etenemään hyvin hitaasti tai epäonnistumaan. Sanoisin että ajatus voisi olla jokin harkitun ja kriittisen ja maltillisen etenemisen ideologia, jossa otettaisiin erikoisesti huomioon, etteivät läheskään kaikki jaksa yksin. Kuormaa on jaettava.

Kommentoija kysäisi hiljan, miksi en hauku herroja, vaikka olisin siihen tehtävään vapaa. Kyllä minä mielestäni haukunkin. Kun olen itse ”herra” ole kuitenkin sellaisella kannalla, että hyvä hallinto on julkisella ja yksityisellä puolella hidasta, loistotonta ja tuhruista. Pahoja herroja, jotka aivan aidosti tavoittelevat toisille pelkkää onnettomuutta, on hiukan vähemmän kuin luullaan. Esimerkiksi poliisi on munannut viime vuosina muutamassa asiassa tosi pahasti. Pitkän kokemuksen ja tuntemuksen perusteella olen silti sitä mieltä, että poliisit ovat hyvin koulutettua väkeä ja pyrkivät vakavissaan asiallisiin päämääriin.

Ne joilla on kovin kiire toistella ”kansan parasta” tai ”yleistä etua” ovat taas epäilyttävää väkeä.

Eli olemme myös oman propagandamme uhreja ja jonkinasteisia tuulentupalaisia kaikki. Mutta kyynisyys on kaikkein lapsellisin asenne. Se ei vaadi ajattelua. Maailmankuvan voi antaa romahtaa, kuten eräälle lapsuuden ystävälle kävi, kun tämä totesi omin nenin, että opettajakin pierii. Erikoinen johtopäätös oli, ettei maailmassa sitten olekaan mitään arvoja.

Pohjanmaalla näin kahta lajia. Siellä on järkyttävän hienoja rakennuksia. Sattui niin hyvin, että olimme kylässä kahdessakin paikassa, jossa asumisen edellytykset oli saavutettu pieteetillä ja taidolla. Vanha puutalo – myös komea pohjalaistalo – on puoli vuotta jokseenkin kauhea asua.

Ja sitten on näemmä loputtomasti raunioituvia rakennuksia. Perikunnat riitelevät kunnan kanssa rakennusoikeudesta ja riidan jatkuessa ikkunat särkyvät ja katto tulee sisään.

Kirkonkylät on tietysti raiskattu kauan sitten ja taajamat ovat yleensäkin sitä ja tätä – paitsi tietysti Lapuan kirkonseutu.

Pohjalaisen separatismin erikoisuus oli alkiolaisuus, yleiskielessä maalaisliitto eli keskustapuolue. Kun muuta taistelivat kielestä ja osittain elinkeinoista, Alkio ja Kyösti Kallio aloittivat kansanliikkeen, joka muuttui puolueeksi ja halusi edistää edistystä, köyhän asiaa unohtamatta.

Joku kommentoi, että Pohjanmaalle jokseenkin kaikki hyvät asiat on saatu Ruotsista, paitsi ehkä helapääpuukko. Helapää ja hevosenpää on saatu Venäjältä, mukailtu veitseen herrasväen kepeistä ja piiskoista. Puukon tukihelat ovat friisiläistä perua.

Härmän ja Vöyrin raja on kulttuuriraja. Ruotsinkielinen maaseutu on vaurasta. Närpiössä viihtyvät niinkin ihmeelliset keksinnöt kuin tomaatti ja salaatti. Ja rantaruotsalaisten puutyön perinteitä jatketaan mm. Pietarsaaressa (Swan). Toisaalta kirkonrakentajat olivat usein juuri pohjalaisia. Puukkoahan taitava mies ei paljon tarvitse, mutta ympärilleen katsellen näkee, miten hyvin kirves on pysynyt kädessä.

Jos puhutaan erikseen timpureista ja nikkareista eli puusepistä, viimeksi mainittujen tyyssija on edelleen Jurva.

Ihastuin erikoisesta Härmälandiaan eli Power Parkiin. Kävimme syömässä, kun vieressä oli. Vehkeisiin en uskalla mennä eikä tee mielikään. Mutta ihailen suuresti Lillbackaa, joka on rakentanut satojen hehtaarien alueesta toimivan. Siellä käydään töissä Seinäjoelta asti.

Räpyttelin hiukan silmiäni sille, että Road Housessa Härmässä myydään Vuittonia ja Guccia ja vastaavaa. Miksikä ei?

Tähän kirjoitan hienosti järjestettyjen prosessien ällistelläkseni, miten hydrauliikkaputkien liittimillä rahansa hankkinut henkilö keksii käyttää samaa logiikkaa kuljetusliikkeeseen ja sitten teemapuistoon.

Lisäksi tekee mieli osoittaa sormella erilaisille muillekin kirjoittajille, että ”elämysteollisuus” ei ole pelkästään Pokemonia ja ettei kaikki ole digitaalista eikä tule sellaiseksi.

Nähdäkseni valtavat määrät perheitä matkustelevat ympäri Suomea heinäkuussa. Lapset riehuvat hullun kiilto silmissä laitteissa, isät maksavat ja äidit nauttivat huurteiset päivänvarjon tai sateenvarjon alla. Kaikki ovat tyytyväisiä ja rahat jäävät Suomeen. Ei siis todellakaan minun mielitekoni – mutta eikö tuo tuollainen ole aika hienoa?

12 kommenttia:

  1. Mitä pohjalaisiin ja rantaruotsalaisiin tulee, niin oman kokemukseni mukaan kieliraja on paikoitellen jyrkkä, mutta kulttuurirajaa ei ole. Samoja pohjalaisia. Toiset katsova Dallasinsa, tai mikä se nykyyään onkin, Ruotsin televisiosta. Pietarsaaressa on varmaan Suomen suurin kirkkotiheys kun siellä on kaikki nonkonformistiset liikkeet edustettuna kahdella kielellä. Olisiko ilmiö ainakin osittain Amerikasta palanneiden aikaansaama.

    AW

    VastaaPoista
  2. En tiedä, miten Hesari otsikoi, Spiegel ei ainakaan siekaile. http://www.spiegel.de/politik/ausland/parteitag-der-us-republikaner-donald-trump-und-das-festival-der-luegen-a-1103793.html.
    PT.

    VastaaPoista
  3. Närpiössä tikataan myös kelpo polstareita, joilla uni tulee silmään ihan varkain. Meidän kaupassamme Närpiön ja Lepaan tomaatit ovat saman hintaisia kautta vuoden. Laatutavaraa.

    Naulapyssyllä posauttelee Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  4. Ruotsin agressio. Valvontakomissio yhdessä Venäjän salaisen poliisin kanssa järjesti kommunistien vallankaappaukselle taustatukea. Laukauksia ammuttiin Senaatintorilla ja kuolonuhreja syntyi tasapuolisesti. Ruotsalaismielinen hallitus ajettiin maanpakoon. Uusi hallitus halusi ensimmäisenä työnään savustaa ruotsalaiset Ahvenanmaalta ja solmia sopimuksen laivastotukikohdasta Maarianhaminaan Venäjän kanssa. Vallankaappaushallitus ei miellytänyt kaikkia ja rantaruotsalaiset ryhtyivät vastarintaan ja Ahvenanmalaiset järjestivät kansanäänestyksen itsenäisydestä. Ahvenanmaalaiset halusivat purkaa kansainliiton väärän päätöksen ja palata Ruotsin yhteyteen. Ruotsin hallitus hyväksyi Ahvenanmaan anomuksen ja tarjosi rantaruotsalaisille aseapua niin että riittää. Se että pakka Helsingissä on sekaisin on Ruotsin agression syytä ja sanktiot Ruotsia kohtaan ovat välttämättömiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistähän mahtaakaan johtua, mutta oli aihe mikä tahansa, joku ehättää aina sotkemaan mukaan Oolannin, hurrivihan ja noita jatkuvasti hokevien huonon itsetunnon?

      Poista
  5. Miksi Pohjanmaalla ollaan niin konservatiivisia eikä äänestetty Pekka Haavistoa? Uskonnollisuus voi olla osasyy mutta turkkilaisyntyisen Acemoglun propagandan (Miksi maat kaatuvat) innoittamana tuli mieleen josko isovihan venäläisten karmeat jäljet edelleen polttavat - mielissänsä.

    M

    VastaaPoista
  6. Närpiössä viihtyvät tomaattibisneksessä myös maahanmuuttajat, ainakin joku edellinen aalto. Puhunevat siis jo närpesiskaa? Sillä Närpiön ruotsilla ja kuudella muulla käsittämättömällä kielellä on painettu ns. Saga-kalenteri (Nordic Harp Meetingin rahoittamiseksi), joukossa mm. kolme gaelin varianttia, gáidhlig, brezhoneg ja Scots, mukana myös vestjysk. Oltiin kerran bussimatkalla Jyllannin länsirannikkoa pitkin ja ihmeteltiin, miten ne ymmärsivät toisiaan. Aina kun tanskalaisen kanssa on ollut kielivaikeuksia, olen kysynyt, onko hän Jyllannilta. EG

    VastaaPoista
  7. Ihailtavan tehokasta hallintoa Turkissa. Alan tajuta, miksi tuo islamilainen systeemi niin kovasti halutaan tänne meillekin ja myös osaksi EU:ta: sehän toimii eikä ainoastaan höpöttele tyhjää.

    http://www.yle.fi/tekstitv/html/P132_01.html

    Toivottavasti vain saamme oikeat ja toimivat versiot islamista rikastamaan kulttuuriamme - hallintokulttuuri tässä mukaan lukien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvelen, että Davitoglu jätti pääministerin jakkaran silloin, kun nimilistoja ryhdyttiin keräämään.

      Höyläpoikana Kunnaksen Ilkka

      Poista
  8. Kerran matkallani jostain (helsingistä) jonnekin (ouluun) pysähdyin Tampereelle. Mukanani minulla oli tyttäreni Saga, noin 10 -v, olin yksinhuoltaja. Mansessa mulla oli yks tapaaminen, Sorspuistossa, Lähteenlinnan talossa, D rappu asunto XX. Sagaa en voinut, oi ikävä kyllä, ottaa mukaani tähän tapaamiseen... niinpä ehdotin hälle, kun junan lähtöönkin oli aikaa yli 1 h, että hän sen aikaa leikkisi Sorsapuistossa. Se on kaunis puisto, sitä paitsi oli kesä ja ilma ihanan nätti, puistossa oli pari keinuakin, toinen tosin ihan romu, ja yksi liukumäki. Saga katsoi minua vähän irvistellen, pisti toisen silmänsä vinoksi, sanoi sitten lippalakkinsa alta että "no, joo"...

    Isä kun tuli tädin luota puolentunnin kuluttua pois , neuvottelut kun oli hätäisesti neuvoteltu, ja etsi Sagaa... niin hän näki että puiston reunassa Sagan näköinen tyttö johti kymmenkunnan tytön voimisteluryhmää. Ja aina ne välillä pomppi. En heti kehdannut keskeyttää heitä. Mutta kun junalle oli kiire niin piti hakea Saga sieltä pois. (Asemalle ei pitkä matka Sorsapuistosta ole.) Matkalla kysyin Sagalta "miten sää noin äkkiä ihmisiin tutustut?" Saga ei jotenkin käsittänyt kysymystäni, sanoi si, kun oli aikansa ihmetellyt, että "höh". Ja vähän myöhemmin sanoi että "siälä oli yks tyttö ja mää menin sanoo sille että mää en tunne täällä ketään, ooks sää mun kanssa. se sano että joo. sit siihen tuli muita tyttöjä ja mee alettiin leikkii. mää opetin niille tanseeja". - Yhmy, ajattelin.

    VastaaPoista
  9. Kerran Saga sanoi minulle, samalla lailla lippiksensä alta mua tuijottaen, että ..."okey, pomo" ...

    Kerran junassa - olin silloin nuori - istuin Sagan kanssa vierekkäin. Ja äkkiä sellainen vanhempi nainen, joka istui meitä vastapäätä siinä Toijola-Turku pikajunassa, alkoi äkkiä hihittää. Minä ihmettelin sitä, koska punastuin, ja kysyinkin siltä rouvalta että miksi... Se sanoi, että häntä naurattaa se, kun "tee ootte ihan saman näköisiä, isä ja tyttö". - Sen jälkeen minä vasta punastuinkin. (voi jumantsukka)

    Ps. Onneksi myöhemmin Sagasta, eikä hänen isästään, tehtiin Miss Jyväskylä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska olen itsenimitetty mikisfani kerron inspiroituneena että juuri ehkäkin eräs Sepi täsmälleen Jyväskylästä kertoi olevan olemassa putkiliikkeen nimeltään Viikon Putki. Heillä oli puhelinvastaaja konttorilla jossa määrätietoinen ja päättäväinen miesääni vastasi: Viikon putki ooyy veckans rör aabee. Liike on suljettu. Pankrot.

      Viestiä ei voinut jättää.

      Kovia poikia pelaamaan 62 %sen veden kanssa. Koskenkorvan mannekiineja...

      Poista