16. kesäkuuta 2016

Yllättävät yhteydet




Laiskuuden periaatetta on tässä sivuttu viime päivinä. Tunnen kutsumusta laiskuuteen. Alkaa ramaista, kun katselee päivät pitkät työmiehiä, jotka puikkelehtivat kuin mangustit ja kiikuttavat milloin mitäkin kuin maaoravat.

Ajattelussa sekä mielipiteet että väitetyt tosiasiat ovat todistetusti vähimmällä vaivalla mieleen juolahtaneita. Otin esiin sen Kahnemanin kaamean esimerkin. Jyryt, kokeneet tuomarit pantiin tutussa ympäristössä määräämään rangaistusta rutiinimaisesta varkausrikoksesta. Osalle näytettiin numeroa 9 ja osalle numeroa 3. Satunnaisesti ammattitaitoisesta väestä valituista tuomareista yhdeksikön nähneet määräsivät paljon pidempi rangaistuksia kuin kolmosta katselleet. Olettamus olisi ollut ”taksatiivi” eli tilastoistakin ilmenevä tekotyypin keskimääräisrangaistus.

Kun puolisoilta tai perheeltä kysyy, miten monessa prosentissa tapauksista he suorittavat tietyn, listatun taloustyön (pölynimurointi, astioiden tiskaaminen, roskien vieminen jne.), vastaajien ilmoittamien prosenttilukujen summa on joka kerta reippaasti yli 100 prosenttia.

Ei ole helppoa olla vähättelemättä äänestäjiä. Eilisessä kommentissa joku kiteytti ihailtavasti, että poliitikoilta jonkin Nato-asian tai Briteissä Brexitin paneminen kansanäänestykseen in pelkuruutta. Yleispoliittisissa asioissa perinteen vaikuttavat, EU:hun liittymisen tai siitä eroamisen vaikutuksia ei äänestäjä pysty arvioimaan oikeasuuntaisesti.

Sivuutan vähin äänin sen, ettei kukaan pysty esittämään luotettavaa arvioita. Le Monde Diplomatique huomautti kärkevästi, että englantilainen äänestäjä kuvittelee pääsevänsä EU:n asettamista kaupan ehdoista eroamalla unionista. Asia on päinvastoin. Kun kauppaa harjoitetaan, ehdot ovat monet. Määräyksiä ja määritelmiä jakelevat monet organisaatiot YK:sta alkaen – terveysjärjestöt, kemikaalivirastot ja niin poispäin.

Vielä vaikeampi kysymys on, mitä ehkä edessä oleva Englannin eroaminen EU:sta vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin, kaupallisiin suhteisiin Yhdysvaltoihin ja jokseenkin vakaviin ongelmiin Venäjän suhteissa.

”Ei mitään” on selvästi väärä vastaus. Nykyinen EU on niin merkittävä kimpale taloudellisesti, että sekä Kiina että varsinkin Venäjä joutuvat ottamaan sen tarkoin huomioon.

Murentuva EU on luultavasti juuri sitä, mitä Venäjä haluaa. Se on ymmärrettävä halu. Myös Suomessa on ainakin muutama kansanedustaja, jotka puhuvat aika suoraan Ukrainan sodan aiheuttamien rajoitteiden purkamisesta, että            Venäjälle päästäisiin taas myymään etenkin maataloustuotteita.

Propagandan tasolla Venäjä väittää, että EU ja Nato ovat sama asia. Ehkä venäläinen yleisö ei kaikin ajoin muista, että EU ei ole Yhdysvaltojen komennossa eikä ainakaan vastuulla.

Itse ole tottunut ajattelemaan, että Yhdysvaltojen taloudellinen suuruus johtuu tietyin osin syvään juurtuneesta oman edun tavoittelemisesta. Silloin kun annetaan rahaa ”lahjaksi”, siihen on aina ollut ainakin sotilaallinen syy.

Toinen tämän ajan suurista kysymyksistä on Yhdysvaltojen presidentti. Luulisin oppineeni Trumpista yhden asian. Hänen puheillaan ei ole merkitystä. Jos hän puhuu sovittelevasti Venäjästä ja korostaa läheisiä välejä Englantiin, tästä ei ole syytä päätellä, että hän presidenttinä lähentyisi Venäjää ja säilyttäisi kauppasuhteet Englantiin ennallaan.

Vaalihuumassa amerikkalaiset eivät itse muista, eivät edes Obaman esimerkistä, että presidentin ohella maassa on toinenkin valtakeskus, senaatti ja edustajainhuone.

Vaikka Trump yrittäisi presidenttinä toteuttaa jotain hurjanpuoleista, ei ole keinoa arvata, menisivätkö hankkeet läpi. Ainakin nyt vastapuolen lisäksi osa omista suhtautuu häneen epäillen.

Toisin sanoen Trumpista ei voi tulla Amerikan Putinia. Perimmäinen syy on yksinkertainen. Hänellä ei ole rahaa siihen. Vaikka hän olisi kuinka rikas itse, ei hän maksa omistaan sotalaivoja eikä lentokoneita. Niihin tarvitaan valtion rahoja, ja niiden rahojen käytöstä ei presidentti päätä.

Asetelma ei ole uusi eikä uudenlainen. Jokseenkin koko maailman kohtaloista ollaan päättämässä osittain tunteenomaisten päähänpistojen perusteella.

Esimerkiksi ensimmäiseen maailmansotaan liittymisestä ei äänestetty, mutta sotaan liittyminen edellytti kansan innostusta useimmissa maissa. Venäläisiltä ei kysytty. Saksassa sosialidemokraattien syvin vakaumus, työläisten veljeys ja yleinen rauhanaate, rapistuivat viidessä minuutissa, ja riemuiten lähdettiin sotaan myös Ranskasta.

Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan syttyessä Britannian olisi jälkiviisauden valossa pitänyt tehdä Brexit. Kun he julistivat Puolan kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta sodan Saksalle, niinkin kunnollinen mies kuin Hitler oli pettynyt, hämmästynyt ja raivostunut. Hän kun oli luottanut brittien rauhantahtoisuuteen! Ja mikä hätä heillä oli omalla saarellaan? Ja Stalinkin lienee miettinyt jälkeenpäin, minkä verran britit kykenivät kohentamaan Puolan kohtaloita.

Saksalaiset ovat olleet äärettömän hiljaa Englannin eroäänestyksestä. Äänettömyyteen on muitakin kuin taloudellisia syitä.

Saksa saattaa olla joutumassa ydinasevaltioiden väliin. Englanti on ydinasevaltio, siihen määrään, että jokaisen nurjamielisen on otettava se huomioon.

USA, Englanti ja Venäjä julistavat haluavansa olla ”jälleen suuria”. Minun korvissani tuo kuulostaa ydinasepelotteelta.

Ranska, ydinasevaltio, tuntuu sekin ikään kuin noudattavan Trumpin toivetta ja Putinin suunnitelmaa ajautumalla aste asteelta syvenevään sisäiseen sekasortoon.

12 kommenttia:

  1. Laiskuudesta ja työstä tulee tietenkin mieleen Jeromen teos Kolme miestä veneessä. Kirjassa on muistaakseni tämän suuntainen heitto työnteosta ”rakastan työntekoa, voin viettää tuntikausia työntekoa katsellen.”
    /Y

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olinpa kerran kauan sitten kesätöissä nuorna miesnä vitsaa vääntämässä kunnan hommissa erään kaupungin puisto-osastolla. Siellä kuulin monenkin työkaverin kesän mittaan sanovan, itseään tai kaveriaan tarkoittaen, että tämä mies se ei työtä pelkää, uskaltaa vaikka nukkua sen vieressä.
      Kesän mittaan opin myös, että kunnan töissä teknisten alojen työntekijöillä oli saavutettuna etuna tehdä kahden tunnin työt kahdeksassa tunnissa elikkä siis kahdeksan tunnin työt kahdessa tunnissa, jos asian haluaa nähdä positiivisesti...
      (Blogivaeltaja)

      Poista
  2. Kun EM-kisoissa naamioituneet venäläiset fanit hyökkäsivät englantilaisten kimppuun ja molempia maita uhkasi kisoista pois potkiminen pahasti juuri Brexit-äänestyksen aattoviikolla niin tuli mieleen josko tuolla oli isompi tarkoitus.

    Perästäpäin Uefa uhkaili "vain" Venäjää karkottamisella. Liekö kansanäänestys pelottanut takaraivossa? Englantilaiset tietää niin vähän EU:sta joten jo tämmöinen suututtaminen olisi riittänyt heidät äänestämään "Hei hei petturi-EU"?

    Omituisesti se Venäjä otti yhden kisaat valtioiden väliseksi kiistakapulaksi ja uhkaa Ranskaa diplomaattisodalla. Kumma jos venäläiset saisi mukiloida toisen maan kansalaisia ja särkeä ikkunoita ilman vastuunkantoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapahtuukohan Euroopassa/ maailmassa enää mitään, mitä Putin ei henkilökohtaisesti orkestroisi?

      Meidän pihallemme hän juuri lähetti pirusti lehtokotiloita.

      On se Äijä, pakko sanoa.

      Poista
  3. "Toihin, töihin", sanoi Lapatossu ja paukutteli rukkasiaan kun mestari lähestyi. Hänestä laiskuus oli kaukana.

    Pöyimuroinnista en tiedä kuka niitä harrastaa yli 100%sti, ei allekirjoittanut ainakaan, mutta kun ihmisiltä (= miehiltä) kysytään miten hyviä autonajajia he mielestään ovat, 90 % miehistä on keskivertoa miesajajaa parempia. No, ajattelen, se 10 % on sitten p-leen huonoja... Eihän se muuten täsmää?

    VastaaPoista
  4. EU:sta irtautumisen legaali prosessi on kuvattu Lissabonin sopimuksen 50. artiklassa. Se tuntuu päällisin puolin aika yksinkertaiselta mutta jos tutkii ja pohtii tarkemmin niin ei se välttämättä ihan noin vain menekään. Suhmurointiin on huisin paljon mahdollisuuksia.

    Mutta jos yksinkertaistetaan ja oletetaan, että kansa äänestää Brexitin puolesta selkein luvuin ja että pääministeri ilmoittaa hetimmiten Brysseliin, että Britannia vetoaa ym. artiklaan ja eroaa EU:sta. Siitä alkaa kahden vuoden fataali määräaika, jonka aikana EU:n ja Britannian on sovittava taloussuhteensa uudestaan. Britit lähtevät siitä, että he saavat nykyistä paremman sopimuksen. Saksan Schäuble taas sanoi viime viikolla, että EU ei aio tulla vastaan millään tavalla. Mitään aitoja neuvotteluja ei tule. Britannian asema suhteessa EU:hun olisi siis yht'äkkiä huonompi kuin (EU-maaksi pyrkivällä) Albanialla.

    Jos britit tätä tosiaankin haluaa ja tahtoo, niin mikä minä olen sanomaan että ajatelkaa nyt edes hieman omaa etuanne. Pitäköön tunkkinsa ja erotkoon. Ainakin nähtäisiin mikä taloudellinen kaaos on eron seurauksena ja vedettäisiin näin mattoa alta omilta populisteiltamme.

    VastaaPoista
  5. "Jos kansa äänestää väärin, on vaihdettava kansaa" (Bertolt Brecht).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EU:ssa on käytössä tästä lievempi muoto: pannaan kansa äänestämään niin monta kertaa, että se lopulta äänestää oikein. Yhtenä esimerkkinä Irlanti.

      Mutta toisaalta - se kansan vaihtohan on täällä jo käynnissä. Tiedä sitten, äänestääkö tuo uusi kansa Brysselin vai sharian oppien mukaan.

      Poista
  6. Kansanäänestys tarkoittaa vain sitä, että valtaa pitävien pitää myydä ajatuksensa kansalle, näinhän tapahtui aikanaan Suomen EU-äänestyksessä. Eihän se ole huono juttu. Kansaa valistetaan niin kauan, että se osaa äänestää oikein ja sitten mennään äänestämään. Trumph tulee toimimaan kuten muutkin takinkääntäjät jos sattuisi tulemaan valituksi. Ei siis mitään vaaraa. Hyvä olisi, jos USA keskittyisi omien asioidensa hoitamiseen eikä riehuisi joka paikassa, tyyliin Hiroshima. USA surmasi tuhansia per jokainen joukkoampumisen uhri, tämä tuore tapaus. Sosiaalipornoahan tuo sureminen on, alkeellista.

    VastaaPoista
  7. "Saksa saattaa olla joutumassa ydinasevaltioiden väliin."

    Nyt kyllä äärimmäisen älykkäänä ja illuusioista vapaana realistina pitämäni arvoisa herra blogisti kuulostaa, hiukan yllättävällä tavalla, sinisilmäisen, hyväuskoisen suomalaiselta.

    Tokihan saksalaiset ovat tottuneet olemaan äärettömän hiljaa monesta muustakin asiasta kuin vain Englannin eroäänestyksestä.

    VastaaPoista
  8. "Trumpista ei voi tulla Amerikan Putinia" Ei voi koska USA:n muuttaminen poliittisesti on mahdotonta. Se on oligarkiaksi suunniteltu komea luomus ja sellaisena pysyy. Pahassa ja hyvässä. -jussi n

    VastaaPoista
  9. Ukrainan tapahtumat ovat häpeäksi ennen kaikkea lännelle. EU ei palvele sen kansalaisia. Kysy vaikka kreikkalaisilta. Olisiko suurruhtinaskunnan paikka vielä tarjolla?

    http://thesaker.is/grandmaster-putin-grandiose-multi-step-operation-lasting-16-years/

    VastaaPoista