8. kesäkuuta 2016

Kuguaari




Ehkä maailmassa on kallispalkkainen, erinomaista latinaa äidinkielenään puhuva, klassista kreikkaa sitäkin paremmin pakiseva runoilija. Ehkä heitä on kaksi! Tai kolme.

Etenkin autotehtaat joutuvat keksimään otsa hiessä uusia nimiä. Merkki on lähes muuttumaton, tyypillisesti sukunimi, kuten Ford tai Opel. Mercedes Benz kuuluu olevan erään insinöörin tyttären etunimi, Mercedes, liitettynä toisen sukunimeen, Benz, (Karl Friedrich).

Mutta mallinimien kanssa on luettu eläinkirjoja hartaasti. Otsikon ”cougar” on puuma eli vuoristoleijona amerikaksi. Jaguar on elukka.

Olisiko nimissä hiukan myönteisen mielikuvan rakentamista? Dodgella (äänettään suomeksi ”totke”) oli myrkkykäärme ”viper”. En ole kuullut autosta, jonka nimi olisi esimerkiksi ”sontiainen”, dung beetle, vaikka samaan heimoon (sittiäiset) kuuluva otus on maailman kuuluisin. Beetle on suomeksi kupla eli siis folkkari.

Latinistit ovat olleet asialla keksittäessä nimiä Volvo (pyörin) ja Audi (tottelen). Viimeksi mainitusta tulee mieleen saksankielinen automerkki Horch, joka oli sukunimi, mutta tarkoittaa sopivasta tottelemista sekin. HerraHorch oli herra Benzin renkinä.

Voisi hyvin kuvitella, että ellei muoti olisi mennyt yhä omituisempiin nimiin, jotka viittaavat tai ovat viittaviinaan kiinaan, japaniin tai korean kieleen, maahantuojat olisivat ottaneet käyttöön reipashenkisiä suomen sanoja, jotka olivat niin suosittuja urheiluseurojen niminä.

Kotimaakunnassani tunnettiin hyvin Rivakka, Tappara, Virkiä, Vasama, Junkkarit, Visa, Vesa, Jymy…

Miten hienoa olisi heittää suupielestään Teboililla, että tulin tuolla Ford Jymylläni niin että puhelinpylväät huiskuivat. Kyllä olisi hieno kuorma-auton merkki, jos olisi Iveco Jyry.

Amerikkalaisten intiaani-innostus aiheutti ääntämisvaikeuksia. Pontiac oli intiaanipäällikkö, kun taas Louis Chevrolet oli sveitsiläissyntyinen kilpa-ajaja. Vaikka Veyron oli hänkin kuski, saamme varmaan odottaa, milloin tehtaasta rullaa kiiltävän uusi Ferrari Räikkönen. Ferrari on käyttänyt ”Enzon”, suomeksi kai Ensio (ei ole). Italiankielinen Wikipedia mainitsee uskomattomasti, että tuon etunimen takana saattaa olla saksan ”Heinz”. Luultavaa lienee, että se on lyhennys sellaisista nimitä kuin Lorenzo. On meilläkin etunimissä tuota ideaa. Aleksanteri saattaa olla omissa piireissään Santeri vaan. Vastaavasti Manne voi olla lyhenne etunimestä Hermanni, jonka ruotsalaisesta muodosta voi polveutua paikannimi Härmä.

Nuo erinäiset auton nimet saattavat olla vanha totemismin muoto. Omalle joukolle otetaan sellaisen eläimen nimi, jonka mainiot ominaisuudet halutaan omaksua.

Tähtitieteilijät ovat antaneet periksi ja siirtyneet numerokoodeihin, koska uutta silmällä pidettävää kertyy niin paljon.

Sitä vastoin eläin- ja kasvitiede rimpuilee niukanlaisen klassisten kielten sanasto varassa.

Perinne, johon ruotsalainen Linnë kytkeytyy vahvasti, aiheutti nurinkurisesti sen, ettei monilla tavallisillakaan kasveilla ja eläimillä ole etenkään englannissa aivan selviä nimiä. Ammattilaiset käyttävät vieraskielisiä tieteellisiä nimiä, ja muut eivät välitä.

Tapoja on tuskin syytä muuttaa, mutta etenkin muinaisten eläinten ja eliöiden nimet menevät samalla tavalla huvittavan tai harmittavan puolelle kuin kemiallisen yhdisteiden nimet.

Niitä katsellessa käväisee joskus mielessä, mitä muinainen kreikkalainen tai roomalainen olisi ajatellut niistä.

Tutkimus ja luokittelu tunnetusti oli arabien uudistus ja vanhat kreikkalaiset puolestaan suhtautuivat hiukan ylenkatseellisesti havainnoitavissa oleviin ilmiöihin ja istuivat tai kuljeskelivat mieluummin miettimässä, mitä sanoilla oikein voisi sanoa. Innokkaimmatkaan islamistit eivät ole keksineet, että arabia olisi tieteen aito äidinkieli. Ja siinä olisikin kirjoittamista ja ääntämistä.

Nimeämiseen ja kieleen liittyy useita ongelmia. Kukaan ei oikein tiedä, mistä arabian kieli tuli ja miten se yleistyi niin nopeasti. Yksi selitys on, että vai Muhammedin aikaansaama Koraani oli oikea ja aito ja tosi; käännökset olivat epäilyttäviä. Uskonto ja kieli levisivät siis yhdessä.

Muutamia satoja vuosia ennen arabeja käytännöllisesti katsoen kaikki läntisen maailman tieto ja tietäjät olivat kokoontuneet Aleksandriaan. Emme siis tällä kertaa viittaa Intiaan emmekä Kiinaan.

Islam ei ollut yksinomaan telttojen ja aavikoiden uskonto. Useita vuosisatoja Bagdadin seudulla vallitsi korkeakulttuuri, jossa oli hyvin paljon persialaista ainesta ja perimää. Tuolta ajalta ovat peräisin matemaattiset avaukset ja – runous.

Kun remontti joskus lähikuukausina tasoittuu saatan kaivella esiin senkin kirjan, joka perustuu arabialaisen tutkimusmatkailijan kertomuksiin. Hän vaelsi myös Volgalla ja esitti havaintoja ja huomioita, jotka saattavat tarkoittaa ”ruotsalaisia” ja lisäksi ehkä ”suomalaisia”.

Ja rahalöydöt kertovat, että yhteys oli vankka ja kesti kauan.

Mutta kulttuuri otti itselleen toisen tien, Asiaan vaikutti vakavasti frankkien valtakunta, joka yllättäen varmisti jatkuvuutensa yli tuhanneksi vuodeksi.

Käytännön kiireiden keskellä – hankin käsiini muutaman vuoden takaisen Euroopan historian, joka on suomalaisten spesialistien kirjoittama, osat I ja II.

Aihetta enempään on, ilman muuta.

23 kommenttia:

  1. Kyllä ainakin minä olen Jyry-Sisun nähnyt. Niitä oli joskus 50-60 luvun taitteessa. Hyvä nimi.

    Hassuista latinanimistä tulee ensimmäisenä mieleen Toyota Auris (="korvat").

    AW

    VastaaPoista
  2. Herra August Horchia kiellettiin peräti oikeusteitse käyttämästä omaa nimeään valmistamiensa autojen nimenä, siksi hän käänsi nimensä latinaksi: Audi.

    VastaaPoista
  3. Vastalause: Rorke äännetään rorke.
    PT

    VastaaPoista
  4. Kuvassa taitaa komeilla Geotrupes impressus.

    VastaaPoista
  5. . . . Mitsubishi Pajeron nimeämisessä on tapahtunut, ehkä ei kuitenkaan aivan käsittämätön nimeäminen: http://www.sanakirja.org/search.php?q=pajero&l=4&l2=17

    VastaaPoista
  6. Olihna meillä kuorma-autot Nalle--Sisu, Kontio-Sisu ja Jyry-Sisu, kuten kirjoittja selvästi muistaa.

    Arabiankieliset nimet näkyvät tähtien nimissä kuten Betelgeuse, Alderbaran. Niitä on leegio. Tähdistöjen nimet olemme perineet kreikkalaisilta. Sittenn mm. danzigilainen oluenpanija, pormestari ja armoitettu havainnotsija kehitti usemapia vieläkin käytösä olevia.(mm. Ilves, Kettu ja Sekstantti) Ja ne on otettu kansainväliskeis standardiksi

    Markku af Heurlin.

    VastaaPoista
  7. Enzo Ferrari (1898 - 1988) oli tehtaan perustaja.
    Dino oli hänen varhaine poikansa 810932 - 1956) nimi ja Ferrari Dino yksi kuuluisia malleja.

    MafH

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi kesäinen Italian-matka alkoi päivänä, jolloin lehtikioskien lööpeissä loisti:"Enzo Ferrari, Si e fermata".
      Vuosi oli siis ilmeisesti 1988.

      Sisua ajanut ja maistanut Kunnaksen Ilkka

      Poista
  8. Paitsi autotehtaan johtajien/perustajien ja elukoiden mukaan autoja on nimetty myös muin perustein.

    Europpalaiset vesiväylät ovat olleet kautta aikakausien liikenneväyliä. Maaliikenteeseen enemmälti siirryttäessä ovat ne antaneet innoituksensa nimi-innovaatioille. Erään lähivaltakunnan autosavotat oli nimetty kansalle mieluisien poliitikkojen mukaan. Suoraan Stalin- tai Gorki-nimisiä kärryjä ei kuitenkaan valmistettu, vaan taustavaikuttaja näkyi virallisessa nimilyhenteessä; GAZ, ZIL, ZIS. Kaksi viimeksimainittua ovat kotoisin samalta tehtaalta. Viimeinen kirjain muuttui ässästä älläksi 1950-luvun tapahtumien myötä. L ei tarkoita Leniniä vaan tehtaan pitkäaikaista johtaja Lihatshovia. Ensimmäinen ZIS-limousine, jonka saivat lahjaksi sekä Paasikivi että Kekkonen oli Amerikasta hankituilla koneilla valmistettu vuosimallin 1938 Packard, joka on taas nimetty perustajaveljeksien James Ward ja William Packardin mukaan. Alkuperäisillä Packardeilla ajelivat Relander, Svinhufvud ja Mannerheim - tai olivat ainakin virkakyydissä.

    VastaaPoista
  9. Mercedes oli Daimlerin rahoittajan Emil Jellinekin tyttären nimi. Varsinkin vanhemmassa polvessa Mercedes oli Suomessakin käypä naisen etunimi, aika usein kai nimenomaan toisena etunimenä (esim. Elsa Mercedes Turakainen).

    Latinan audire tarkoittaa ensisijaisesti tietenkin 'kuulla, kuunnella', mutta on totta, että sitä käytettiin myös merkityksessä 'ottaa kuuleviin korviinsa' eli 'totella'.

    Saksan horchen on vanha johdos hören-verbistä (k-suffiksilla, vrt. englannin hear ~ hark); sen ensisijainen merkitys on 'salakuunnella'.

    VastaaPoista
  10. Arabian kielen etuna lienee ollut se, että kyse on seemiläisestä kielestä, joita Syyriassa ja Lähi-idässä oli puhuttu jo pitkään.

    Ymmärtääkseni aramealla ja arabialla ei ole hirveän paljon suurempaa eroa kuin suomen länsi- ja itämurteilla, joiden ero on toki valtava.

    Arabian kirjaimisto ei eroa hirveästi aramean kaunokirjoitusvariantista ja on erittäin käytännöllinen, kun kirjoitetaan mustekynällä konsonanttipohjaista kieltä. Tämä oli nimenomaan ajan hengen vaatimus 700-800-lukujen Lähi-Idässä. (Arabian kirjaimisto on surkea, jos sillä kirjoittaa indoeurooppalaista kieltä kuten persiaa. Suomen kirjoitukseen se olisi aivan käyttökelvoton.)

    Näin ollen ei ole yllättävää, että vanha syyrialainen korkeakulttuuri saattoi vaihtaa kielensä aika helposti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa seemiläisistä kirjoitusjärjestelmistä on sukua toinen toiselleen, ja niiden keskinäinen vaikutus on ilmeinen. Esimerkiksi arabiassa 'ainin ja ghainin (ع ja غ) ero on vain diakriittinen piste, joka on tietenkin verrattain myöhään kirjoitukseen lisätty. Hepreassahan näitä kirjaimia vastaa yksi ainoa, ja vain kielivertailu (jos sekään) voi selvittää, kummasta oli kyse. On aika selvää, että heprean 'ajin lausuttiin kahdella tavalla, epäilemättä suunnilleen kuten ne arabiassa äännetään.

      En ole aivan samaa mieltä siitä, että tämä kirjaimisto on surkea persialle. En sano, että se paras mahdollinen on, mutta tuskin surkea kirjaimisto olisi voinut säilyä käytössä yli tuhat vuotta. Persian kieltä pitää vain osata melko hyvin, ennen kuin sitä voi lukea, ja toki monitulkintaisia kohtia jää jonkin verran. Mutta yleensä konteksti auttaa.

      Kirjaimistojen tutkijoilla on jonkinmoinen maksiimi (toki on tutkijakohtaisia mielipide-eroja), että mitä tahansa kieltä voi kirjoittaa millä tahansa kirjaimistolla, ja pakkaan olemaan samaa mieltä. Kirjaimiston sopeuttaminen kieleen pitää toki tehdä taiten.

      Poista
  11. " ... monilla tavallisillakaan kasveilla ja eläimillä ole etenkään englannissa aivan selviä nimiä. Ammattilaiset käyttävät vieraskielisiä tieteellisiä nimiä, ja muut eivät välitä. ..."

    " ... Eri sienilajeja on kuvattu yli 100 000, mutta lajien kokonaismäärä voi olla jopa miljoonia[4] ..." Wikipedia.

    Saisi siinä suomalainen ns. Nimistökomitea istua tovin jos toisenkin, tai ainakin perseensä (arse) kipeäksi, että saisi keksittyä kaikille sienille (Fungi) suomenkielisen nimen. Voisi käydä niinkin että sanat loppuisivat kesken...! Tai ei nyt sentään, ainahan on yhdyssanoja. Joku hapokas hiivasieni voisi olla aamuruskotouhunäpsäkäs ja sen lähisukulainen (eräs tuhansista niistä) valheaamulypsynnäpsäkäs.

    Kyllähän maailmaan sanoja riittää, myös suomalaisia! (Ja viita vetää skeidaa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Biologi joka ei ota lukuun muuta kuin sienet on kuin nenä-, korva-, ja kurkkutautien lääkäri joka on erikoistunut vasempaan sieraimeen. On pakko ottaa huomioon myös levät, plankton ja bakteerit. Sitten marssii paikalle virologi hekotellen koko touhulle kunnes paikalle pölähtää DNA-ekspertti hyytäen hymyt vaikka arasteleekin että erikoistunut tilastomatemaatikko pääsee hiipimään kimppuun.

      Kumijalkasieni tulee tyyriiksi. Voikohan sen tallentaa sienipilveen?

      Poista
    2. Tuo sieniesimerkki oli vain esimerkki sienistä; osaan kyllä hahmottaa laajempiakin kokonaisuuksia. Ainakin omasta mielestäni. Toisaalta ymmärrän myös sen että on pakko erikoistua yhä suppeampiin osa-alueisiin. Heitä, jotka tietävät ja osaavat kaiken, kutsutaan yleensä amatööreiksi. Ja mitäs pahaa siinä?

      Poista
    3. Heath Ledgerin kuolemattomalla paatoksella: "Why so serious?"

      Vinhoilutta voisi käyttää sanaa diletantti, toki myös huvittaa tyypillinen ympärikäyvä logiikka kuten esim. tittelissä yleislääketieteen erikoislääkäri.

      Onko sienilääketieteen yleislääkäreitä? Ellei, voi olla että tulee. Mielikuvitus on massiivinen voimavara. Itseään toteuttavia ennusteita ja keskiaikana todeksi muuttuvia enemmälti käsitteellisiä uusia ymmärryksen sirpaleita, tai murusia (jos sana ei sovi heittämällä) joista Kemppinen mainitsi.

      Nyt joku pääsee nyhtöpilkkaamaan. Hänelle iloa ja kenkien koon uudelleenharkintaa, Urheilumuseossa Hannu Möttölän pläägät, suos. tark. koko.

      En pidä sienistä enkä syö niitä ellei ole pakko. Etanoista pidän. Etanoita pikkuruukussa, ahh!

      Kaikki käy paitsi liian pienet saappaat.

      Poista
    4. Ettei harmittaisi: Hanno Möttölän pelitossut (nähtävillä Urheilumuseossa) on valmistanut adidas. Koko on 52 2/3.

      Poista
  12. No nyt on aihe, josta otin kopin. Voin sanoa hurskastelematta, miten hyvin ja yksinkertaisen hauskasti juttu sisältää asioita, joita ei ole tiennyt, ei tullut ajatelleeksikaan, että jopa auton nimillä on historia! Nyt alankin kutsua tuntemiani autoja niiden alkuperäisellä nimellä. Mahtavat olla mielissään (autot), joista on tullut melkein kotieläimiä.

    Ja kasvit ja eläimet ja muut maailmassa ja sen ulkopuolella olevat ovat samalla tavalla saaneet kasteessa nimen, ei ilmasta tai tyhjästä tempaistut, vaan kaikilla nimillä on isä. (Tai äiti).

    Meille oli pöydälle ilmestynyt kaksi kirjaa, jotka molemmat ovat täynnä nimiä ja joilla oli omat nimensä kuvan kanssa. Toinen otavan Värikasvio (869 kasvia), toinen Maastokäsikirja EUROOPAN LINTUOPAS (yli 530 nelivärikuvaa, lisäksi levinnäisyyskarttoja ja 141 viivapiirrosta).

    Nimet ovat tärkeitä. Pikkusormea ja isoa varvasta myöten. Mistä puhuisimme, jos ilmiöillä ei olisi nimeä? Millainen olisi maailma, jonka millään osalla ei olisi erisnimeä? Ruotsi olisi pelkkä Ruotsi. Voikukka olisi pelkkä Kukka. jne. Kemppinen pelkkä nimi ilman saatesanoja. Liisu joku puoliksi omituinen, saattaisi olla pelkkä ihminen ihmisten joukossa. Nothing. Ei siitä tulisi mitään!

    VastaaPoista
  13. Oikeastaan pitäisi pidättäytyä ottamasta osaa tähän keskusteluun, sillä tiedän aiheesta liikaa. Olen jopa itse keksinyt automallien nimiä työn puolesta.

    Ainakin ennen vanhaan oli autokauppiailla sellainen helppoheikiltä kopioitu tyyli, että kun malli tuli tiettyyn ikään, siihen lisättiin lisää varusteita ja myytiin samaan hintaan - ja joskus keksittiin uusi lisänimikin loistoa antamaan, esim. Toyota Corolla Ginza. (Tämä on eri asia kuin ns. facelift.)

    Beetle tai Kupla ei ollut alunperin auton valmistajan antama nimi, vaan syntyi kansan suussa. Nykyään se taitaa olla virallinenkin näissä UusKuplissa.

    Audista olemme puhuneet ennenkin ja jo silloin esitin toisen selityksen nimeen, saman mikä tuolla ylempänä on jo kerrottukin: opin aikoinani Audin maahantuojalta, että audi tarkoittaa kuulemista, samoin horchen - eikö totteleminen ole gehorchen?


    VastaaPoista
  14. Kyllä Heinz > Enzo kuulostaa ihan uskottavalta. Italialaisilla on muitakin ensinäkemällä uppo-outoja, hetken tarkastelun jälkeen ihan tuttuja etunimiä, esim. Ettore.

    VastaaPoista
  15. Eikö se ollut niin. että Linneaus piti itseään uutena Adamina, joka nimesi kaikki kasvit ja eläimet ympärillään. Näin käsittääksnei kerrotaan Raamatussa. - Minä kun olen lukenut ko. kirjan vain kerran ja muistan kohdan Händelin oratoriosta Luominen

    VastaaPoista
  16. Läppärien markettimyyjät on ottaneet oppia tähtitieteilijöistä? Usein perusnimen perässä mallin ilmoittaa pitkä numero- ja koodirimpsu, jota ei voi ulkoa muistaa.

    VastaaPoista
  17. Olisiko kuvassa lantakuoriainen eli sontiainen? Juuri äskettäin nuorena edesmennyt akateemikko, HY:n eläinekologian professori teki niiden metaekologiasta väitöskirjansa Oxfordin yliopistossa. Oli lykkinyt kottikärryillä karjanlantaa yliopistolle tutkimuksiaan varten. Siitä syntyi maailmanmainetta saanutta ympäristötiedettä.

    VastaaPoista