7. kesäkuuta 2016

Ei aina historiaa




Lukijoiden hyvinvointi ja mielihyvä on tunnetusti tavoitteeni, paitsi joskus, kun se unohtuu.

Ajattelen siis tuttua tunnettanne, kun haluatte tietää, tuleeko huomenna tai viikonloppuna kaksi metriä lunta, ja televisiossa mölöttää joku puoluejohtaja, ja valehtelee, niin että korvat heiluvat.

Sen sijaan että totuttuun tapaan repisitte television seinästä ja heittäisitte sen ikkunan läpi naapurin Datsunin katolle, ehdotan historiallista kontemplaatiota.

Suosimani hillittömän hauska runoilija e.e. cummings, joka kantoi kaunaa isoille kirjaimille ja kirjoitti nimensäkin noin, on rakkaassa muistossa monista vedoistaan, kuten ”poliitikko on perse, jonka päällä on mitä tahansa, paitsi ihminen”.

Luin eilen sitaatteja kirjasta, jonka tekijällä oli ollut käytettävissään poliittisia päiväkirjoja, jotka hän oli viisaasti hävittänyt käytön jälkeen. Merkintöjä oli eri vuosikymmeniltä.

Heinä-elokuun 1944 hallituksen vaihdon yhteydessä jo aikalaiset tiesivät oikein hyvin, että kysymys on kirjaimellisesti Suomen kohtalosta. Ainakin Neuvostoliitto ja Saksa harkitsivat vakavasti Suomen likvidoimisesta. Niinpä tarvittiin Mannerheim presidentiksi, oikeastaan diktaattoriksi. Muillekin kuin Linkolmiehelle, joka siis oli pääministeri ja roomalaisen kirjallisuuden professori, oli selvää, että tässä on nyt Suomen Cincinnatus, joka kutsutaan suurimman vaaran hetkellä yksinvaltiaaksi, ja vetäytyy sitten.

Mannerheimin tapauksessa asianomaisen korkea ikä ja huono terveys piristivät hänen vastustajiaan.

Kannattajat ovat pahimpia. Kokoomukselainen kansanedustaja kirjoitti päiväkirjaansa, että nyt se vanha diiva pääsee taas kukkoilemaan ja presidentiksi hän pyrki ja pääsi vain nimittääkseen joka paikkaan ruotsinkielisiä virkamiehiä.

Poliittista analyysia ei voi kiittää teräväksi eikä totuutta tavoittelevaksi. Mutta sama ja kymmenet muut päiväkirjat ja kirjeet kertovat, että niin kovaa talouspulaa, sotaa tai suurkatastrofia ei ole eikä tule, ettei osa porukasta suunnittelisi itselleen ministerinpaikkaa tai vähintään inhokkinsa syrjäyttämistä sellaiselta.

Koulukirjoissakin mainittiin, että sotien jälkeen ruotsinkielisset pääsivät evakoista ”liian vähällä”. Osa isänmaallisista ihmisistä oli silloin ja ehkä tänäänkin tuolla kannalla. Heitä ei yhtään häirinnyt, että naapurilta meni perintöleimikot, mutta se tieto, että toiskieliset pääsivät vähällä, oli liikaa.

Maanhankintalain säännökset eivät päässeet koulukirjoihin. Luovutusvelvollisuudesta saattoi vapautua ostamalla maata siirtolaisille ja rintamiehille luovutettavaksi muualta tai sitten raivauttamalla kaksin verroin peltoa itselleen. Maan elintarviketilanne teki tuon ratkaisun välttämättömäksi. Numerotiedot löytyvät korvaamattomista Suomen karttakirjoista. Niistä näkee, missä Suomen kotimaiset elintarvikkeet tuotettiin.

Meillä Kirkkonummella ei näe useinkaan rintamamiestaloja eli asutustoiminnan tyypillisiä puolitoistakerroksisia.

Tuon uuden viljelyalan raivaaminen aloitettiin perustamalla Pellonraivaus Oy, myöhempi Perusyhtymä Oy, nykyinen YIT-Yhtymä. Kun se oli raivannut pellot täällä, se toteutti Kostamuksen.

Tänään valokuvani on poliittinen kannanotto, kuten myös runo.

Sama cummings lähetti tällaisiakin terveisiä puhutellessaan vieraille rantahietikoille menehtynyttä kaveriaan, joka oli kovapäinen, mutta ei tarpeeksi kovapäinen:



platon sanoi älä

ja jeesus sanoi

                 sinä et uskonut



ja Lao Tzu

ja ties kuka

                 kenraalikin



ei pojat ei

mennyt sinulla

                 jakeluun



muu kuin pala

itämaista romurautaa

                 silmien väliin



se temppu tehosi

sinuun

                 laakista

15 kommenttia:

  1. Nyt se on rymsteerannu ja ulkoistanu käymistoiminnotkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että edes sinä selität. Muuten en pysty sisäistämään mitä se rymsteeraa. - m

      Poista
    2. Kriitiikissä se ei olekaan tarpeen.

      Poista
  2. WikipediA: "Vastoin yleistä harhaluuloa, Cummings ei tahtonut nimeään kirjoitettavan pienillä alkukirjaimilla."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, Kemppi, mites suu nyt pannaan? Kumppi on oikeassa Gurumme (joka ei sorry harhaluuloihin) vai Wiki? Funkkisporukat (mm. A.Aalto) harrastivat myös pikkukirjaimia.
      kirjaimillisin terv. pekka s-to.

      Poista
  3. Pieneten kirjaimien (minuskelien, gemenoiden) käyttö on ymmärtääkseni Bauhausin perintöä. Bauhausin suuret yksinkertaistajat halusivat palauttaa sanaväleille ja välimerkeille niille kuuluvan arvon (jonka kirjoituskone oli vienyt). Ei onnistunut. Olemme liian tottuneita hahmottamaan kokonaisen lauseen summittaisen merkityksen seuraamalla silmillämme perusrivin (gemena X:n) poikkeamia, ja lukunopeutemme hidastuu jollei käytetä isoja kirjaimiakin. Toinen vastaava esimerkki ovat VAIN ISOIN KIRJAIMIN KIRJOITETUT TEKSTIT, JOISTA EI SELVIÄ HELPOLLA PIRUN ISOÄITIKÄÄN.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootas ny, jos itse Pirun isoäiti kirjoittaa niin kyllä selvää on että antiikvaa se silloin käyttää.

      Poista
  4. Pellonraivaus raivasi ensin Ihamuotilan, eikuin omat, tai jonkun pellot.
    Firmasta on ihan kelvollinen historiikki, pitää vain osata lukea rivien välistä.

    Vanha pääkonttori taidettiin myydä asuntogrynderille.
    http://www.senaatti.fi/filebank/3887-Kohde-esite_Ratakatu.pdf

    VastaaPoista
  5. Minkä latinankielisen nimen lätkäisisitte oireyhtymälle jonka vaikutuksesta mestarismietiskelijän runoista tulee mieleen radion väliaikamerkki ja kanervikon tuoksu?

    VastaaPoista
  6. Ainakin runoissa aina 'i', vain Jumalaa tarkoittavat nimet isolla alkukirjaimella.
    http://www.newyorker.com/magazine/2014/03/03/capital-case

    VastaaPoista
  7. ”poliitikko on perse, jonka päällä on mitä tahansa, paitsi ihminen”.

    Puhuiko se muuten perseestä vai aasista? Kielikuva ei oikein aukea - olisko siinä sanaleikki, joka ei kunnolla käänny.
    (Luulin, että yhdysvaltalainen Cummings olisi käyttänyt sanaa ass, mutta googlaus antaa myös arsea... mene tiedä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arsehan se: https://archive.org/stream/100selectedpoems030398mbp#page/n101/mode/2up

      Poista
    2. Jopa arrsepedia on, älkää kysykö miksi on tai miksi meillä ei ole.

      Poista
    3. Ok, kiitos selvennyksestä.
      (Mahtaisikohan sitten olla arse juuri tuon sanaleikkitulkinnan välttämiseksi. "an arse upon which everyone has sat except a man", ääh, en vaan tajua.)

      Poista
  8. Viroksi on vaikeaa sanoa että "Hesiodoksen veli oli Perses", koska kukaan virolainen ei jättäisi virnistelemättä jos kuulisi tätä. (jokin-joku) 'on perses' on viroksi yksi käytetyimmistä fraaseista.

    VastaaPoista