27. maaliskuuta 2016

Nukkuneen rukous




 Kello on nyt muka jotain. Arvioni mukaan aikavyöhyke ja kesä- ja talviajan vaihtelu on villiintyneen kansallistunteen muistomerkki, josta emme enää pääse irti.

Ajan ja kellojen aikakausi alkoi toden teolla rautateistä. Aikaisemmin oikean ajan eli periaatteessa auringon ilmansuunnan toteaminen oli hiukan hidasta ja kahden paikan todellisen aikaeron toteaminen vaivalloista. Merellä käytettiin Greenwichin aikaa, jota siis voi pitää brittien siirtomaavallan muistona.

Kaikkien käytännön tarpeiden kannalta sama asia on nykyinen keskiaika, UTC. Tietokoneella sen löytää nopeasti esimerkiksi googlaamalla ”UTC nyt”.

Mietiskelin, siirtyisinkö itse pysyvästi käyttämään tuota samaa keskiaikaa, joka on voimassa esimerkiksi lentokoneiden ohjaamossa, vaikka matkustajien puolella päämäärässä eli laskeutumispaikassa käytetyn vyöhykkeen aika on tavallinen.

Nykyinen käytäntö lienee sitten EU:n monumentti. Direktiivejä on annettu lähes kymmenen. On ollut hankala päättää, milloin kesä alkaa ja milloin tulee talvi. Miten mahtaa olla koululaisten laita? Minä en näitä muista – mutta ehkä koulussa opetetaan. Nytkin on määräpäivä eli maaliskuun viimeinen sunnuntai-

Korkean iän saavuttamisen jälkeen on aika usein vaikea olla ajatuksettoman varma siitä, tapahtuiko jokin asia – siis esimerkiksi enon putoaminen veneestä – kaksi vai viisi vuotta sitten. Ongelma voi olla kiusallinen, kun vanhempien ja läheisten kuolinvuoden joutuu miettimään. Yllätyin kun serkkuni ehdotti tapaamista äidinisän kuoleman tasavuosipäivän johdosta. Itse joudun muistelemaan sen asian lapsen syntymävuodesta aloittaen ja siis palauttamaan mieleeni, että lapsi oli niin pieni että äiti joutui jäämään Savoon hänen kanssaan. Ja tullessa oli sellainen sumu että ei koskaan!

Meille ei ole vieläkään kerrottu, oliko pelätty siirtyminen vuoteen 2000 valtavine vaaroineen tietoliikenteelle väärä hälytys vai päin vastoi viisaiden varotoimien voitto. Mitään mainittavaa ei tapahtunut.

Mutta tänä aamuna riitelin viisi sekuntia yökelloni kanssa. Kuorsauksen keston mittaamiseen käytän puhelinta joka siis nyt väitti, että olen maannut epätavallisen pitkään. Vasta seuraavan ajatuksena muistin, että itse Television Täti oli sanonut kesäajan koittavan.

Lehdissä väitetään, että kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa ihmisille vakavia sielullisia häiriöitä. Voi olla. Mielenkiintoisempi on se itsekin muistamani seikka, joka on päätynyt hakuteoksiin, että lopullisesti asiat sotki ensimmäinen öljykriisi.

Ja mistä aiheutui ensimmäinen öljykriisi? Valitettavasti viittausteokseni ei ole suorastaan yleistajuinen, mutta viittaan silti.

Markus Karin uusi väitöskirja ”Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla” (Into 2016) sietää huomata. Sitä oli pinkka Akateemisessa.

Olen henkilökohtaisesti kiitollinen kirjoittajalle siitä, että taloushistorian katsauksessaan hän esittää lyhyesti ne tiedot, joita olin kaipaillut omaan kartellikirjani, nimittäin Suomen lähes 60 vuotta kestänyt talletuskartelli.

Se oli Suomen Pankin ja kaikkien muiden pankkien muodollisesti vapaaehtoinen sopimus, josta tuli kenenkään asiaa oikein huomaamatta rahoitusmarkkinoittemme kulmakivi. Se ole olennaisesti sopimus, jolla pankit pidättäytyivät kilpailemasta talletuskoroilla.

Ennen nimittäin säästettiin rahaa ja käytettiin pankkikirjaa ja korko, tyypillisesti viisi ja puoli prosenttia, saattoi olla kova juttu. Kun otin tai itse asiassa sain sydäntä särkevästi kerjäten, nyyhkien ja rukoillen asuntolainan vuona 1972, korko oli muistaakseni 16 tai 17 prosenttia, Kyllä tuntui.

Siihen aikaan asuntosäästämisen idea oli, että ensin säästetään puolet ostettavan asunnon hinnasta ja sitten voidaan järjestää se toinen puoli pankkilainana.

Nykyisin säästetään niin, että tungeksitaan marketeissa ja ostellaan hulluna kaikkea mitä ei oikeastaan tarvitsisi, kuten huonoa aikaa näyttäviä kelloja. Kluuvikadulla oli ikkunassa ainakin kaksi rannekelloa, joiden hinta on yli hyvän henkilöauton hinnan. Katsokaapa liikemiehiä ja poliitikkoja tarkasti. Ei ole huono ajatus kiertää kaukaa henkilöt, joiden todellisuudentaju on sellaisissa kantimissa, että kuljeksiva sadan tonnin kellon kanssa.

Kuten tunnettua, Rolex ei ole enää mitään – tai on se erilaisten roistojen kello. Venäläiset sitä suosivat ja perinteitä kunnioittavat amerikkalaiset. Heille se on maailmassa menestymisen merkki, meille ei.

Markus Karin kirjasta kirjoitan vielä lähemmin. Olen yksi niistä kirjassa mainituista ihmisistä, joilla on seikkaperäisiä muistoja kuilusta 1989 ja sitä seuranneista suurista kuolovuosista. Lisäksi minulla on asiakirjoja, joita vaille väittelijä valittaa jääneensä. Paperit ja muistiinpanot koskevat kasinotalouskriisin selvittely-yrityksiä tuomioistuimissa eli itse asiassa eivät väittelijän aihetta.

Luulisin ja toivoisin, että lukijoista jotkut kipaisevat kirjakauppaan. Väitöskirja on aina toista maata, vaikka lukija tulkitsisi aineistoa itse toisin. Se tieteellisyys, joka on kunniassa myös oikeustieteessä ja jopa oikeushistoriassa, edellyttää väitöskirjassa väitteiden huolellista perustelemista ja lähteiden ilmoittamista. Ja se on paljon, etenkin tällaisessa asiassa.

Hyvin ilahtunut olen siitä, että Jukka Kekkonen on kannustanut oppilaitaan näin vaikeisiin aiheisiin. ”Nykyhetken historia” on todella vaikeaa ja yrittää väkisin viedä päättelemään lopputuloksesta käsin. Esimerkiksi minulla ei ollut mitään aavistusta Eurooppaan ja Suomeen muuton vaikutuksista. Onneksi on runsaasti muita, jotka tiesivät ja varoittivat, että maahan ei pidä päästää muukalaisia.

Oikeushistoria lienee uudessa, jännittävässä vaiheessa. Professori Niklas Jensen-Eriksenin opetusaine on nimenomaan yrityshistoria, joka oli kauan taloushistorian lapsipuoli. Professuurin rahoitus tuli elinkeinoelämästä (Casimir Ehrnrooth). Viisas noutaa itse vitsansa.

20 kommenttia:

  1. Raa'inta kesäajassa on se, että se tarkoittaa monta kuukautta kestävää kestoväsymystä, joka kunnolla paranee vasta siirryttäessä talviaikaan. Voi kärsimystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No johan olet, kaikella kunnioituksella, kumma olio? - Tunti sinne, toinen tänne, mitä merkitystä moisella?

      Lehmät ne navetassa ihmettelevät että heidät lypsetään väärään aikaan. Mutta rupeevat sitten taas, ensihätkähdyksensä jälkeen, pureskelemaan rehuja tyytyväisinä. Ajattelen itsekseni. Kun klo on 8:24. Ja aamu sarastaa ulkona.

      Poista
    2. Kesäaika tarkoittaa myös, että aamulla töihin lähtiessä on helvetin kylmä. Tuntia myöhemmin on aamuaurinko ehtinyt mukavasti lämmittää, mutta silloin ollaan jo töissä. Tämä ei tietenkään ole ongelma omalla autolla kulkeville. Kyllä Putin on jotain tehnyt oikein...

      Poista
  2. Blogisti: "Esimerkiksi minulla ei ollut mitään aavistusta Eurooppaan ja Suomeen muuton vaikutuksista. Onneksi on runsaasti muita, jotka tiesivät ja varoittivat, että maahan ei pidä päästää muukalaisia."

    On niitäkin jotka tietävät että muuttovaellus on hyvä ja hienoa asia, ei-ongelmallinen ja tuo meille pelkkää hyvää. Näitä varmoja tietäjiä marssitaan esiin päivittäin, kuten tänään sunnuntaina Hesari. Toivon että he ovat oikeassa, ja minä vaan tyhmä, kun en niellyt kakistelematta.

    On myös huonompi vaihtoehto: tuo aikalaishistoriaan todennäköisesti jäävä pysäytyskuva, Hesarin juttu jossa kuusi "viisasta" kirjailijaa todistamassa, että radikaali-islamin tauti saadaan hallintaan avaamalla syli Eurooppaan tulevalle vaellukselle entistä avoimemmaksi ja rakastamalla islamia entistä enemmän, enemmän kuin omia hätääntyneitä ja uhatuksi itsensä kokevia ihmisiä, joista pitää koko ajan olla äärimmäisen huolissaan orastavan rasismin ja vanhakantaisen nationalismin vuoksi. Vihollinen ei olekaan pelkästään rasistinen terrorismi, se on myös oma rasistinen kansa. Ja vielä jos totta puhutaan, lukee riveillä ja rivien väleissä että se suurempi "uhka" on se oma väki.
    Kaava ja hokema toistuu jokaisen iskun tai esiin nousseen ongelman jälkeen viimeistään päivän viiveellä. "Pelolle ei saa antaa valtaa" viestin piiloviesti on, pysy hiljaa, tälle ei nyt voi nyt kukaan enää mitään. Pääasia että muistat tuomita omat, foobikot.

    Itse taidan leikata aamun jutun talteen ja laittaa talteen. Kaiken varalta.
    Jos joku haluaa lukea maailmalla liikkuvaa analyysiä meidän viisaiden kirjaijoiden verrokiksi niin tässä: http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/825/tasta_ei_sittenkaan_puhuta

    Kehen ja mitä uskoa, siinä on meillä kaikilla miettimistä.

    Hyvää pääsiäistä, taitaa olla synti silti puhua näitä asioita ylösnousemuksen päivänä.


    vantaalainen

    VastaaPoista
  3. "lopullisesti asiat sotki ensimmäinen öljykriisi."

    Toinen ensimmäise öljykriisin seuraus: hometalot. Ideologiaksi tuli "ei lämpöä harakoilla" ts tiiviit,energiatehokkaat rakennukset. Väitän, ettei voi tehdä tiivistä rakennusta ilman, että siihen tulee kosteus- ja homeongelmia. Nykyään on vallalla sama kouhkaus.

    VastaaPoista
  4. Kesäajan taisivat keksiä saksalaiset ensimmäisen ison rähinän aikana. Joku sotilaallinen logiikka siinä oli takana.

    Yksi lukuisista virtuaalisista aikavyöhykkeistä on Venäjän valtionrautateillä. Siellä kaikki junat kulkevat ja pysähtyvät Sverdlovskin ajassa. Varmasti kätevää kymmenen aikavyöhykkeen maassa.

    VastaaPoista
  5. "Paperit ja muistiinpanot koskevat kasinotalouskriisin selvittely-yrityksiä tuomioistuimissa"

    Mitä olivat 1990-luvun pankkioikeudenkäynnit? Ne olivat tuon aikakauden sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä suuresta lamasta.

    VastaaPoista
  6. Kävelimme jokin aika sitten tyttären poikien kanssa kotikatumme sähköliikkeen ohi. Ikkunalla oli lähes 30 cm halkaisijaltaan oleva kello. Leo 7 v sitä katsoessaan totesi mummon joskus sanoneen että olohuoneemme seinällä saisi olla iso kello. Kellossa oli hintalappu 14 €. No pojat miehissä tekemään kaupat ja Leo luovutti mummolle kellon.
    Tähän aamuun saakka se näytti jopa aikaa. Tosin hieman takellellen. Ilmeinen syy on pitkä sekuntiviisari, joka ylämäessä empii ja joskus pysähtyilee.

    Tunti ennen tämän blogin lukemista olin ottanut kellon alas poistanut kuusi ruuvia ja katkaissut koko sekuntiviisarin sivuleikkurilla turhana pois.
    Kiva nähdä jätättääkö nyt kesäaikana.

    VastaaPoista
  7. Aika on joka suhteessa sidottu ei-mihinkään. Haluatteko esimerkin?

    Sain kerran töissä vapaapäivän, se oli perjanjtai kun sen sain, ja aloin dokata. Heräsin maanantaina. Mää menin sanoo niille mun pomoille, että multa hukku tässä yks päivä, antakaa se mulle takaisin.

    Ei ne antaneet, naureskelivat vaan.

    VastaaPoista
  8. Minusta aidoissa mekaanisissa (ranne)kelloissa on sitä osaamisen jälkeä. Ne ovat liki maagisia. Ostaisin heti, mutta kun ei ole varaa.

    Toivottavasti Dava Sobelin teos Pituuspiiri on Kemppiselle tuttu.

    Rolexeista hieman, viime vuosituhannen lopulla rantarolexit olivat Italiassa aitoja suositumpia, niissä halpuuden piti vielä näkyäkin. Tuttuni ostelivat niitä muutama kerrallaan.
    /Y

    VastaaPoista

  9. Hölmistyneenä panin merkille Markus Karin kirjan alkutalvesta. Otti kai viikon kunnes älysin ostaa. Luin sivulle 278. Panin sivuun jatkaakseni. Tuli muuta. Nyt jatkoin ja heti tärppäsi. Keskikorkosääntelystä. Ihan siten kuin Kemppinen sanoi. Paitsi ei ihan. Eduskuntakin oli mukana varmistamassa ottolainauksen osalta kartellin kestävyyttä. Verovapautta suotiin sellaisille talletuksille, joita useampi pankki tarjosi. Siis samat ehdot kuin toisilla tai asiakkaan korko veronalaista, puolet veks. Kartellikuri säilyi. Mutkan kautta, mutta hyvin. Obligaatiolainat olivat ministeriöharkinnassa, eli poissuljetut. Firmamerkitsijät olisivat kyllä konsteilla veron välttäneet.

    Ottolainauksen halpuus oli toinen puoli isoa asiaa, matalakorkopolitiikkaa. Toinen puoli -itse varsinainen- oli antolainauksen keskikorkosäätely. Sen saneli Suomen Pankki sillä vallalla mikä rediskonttaajalla ja ylipäätään keskuspankkirahan tarjoajalla on. Ja tämä tarjottu rahahan oli ilmasta kehrättyä. Vientiteollisuuden punnat menivät keskuspankkiin valuuttavarannoksi -ja sieltä takaisin Lontooseen vrt. Kiina tänään ja dollarit. Punnat vaihdettiin viejälle markoiksi. Peking vaihtaa viejien dollareita obligaatioiksikin hallitakseen inflaatiota.

    Liikepankkien marginaali oli viimeistä piirtoa myöten Suomen valtion käsissä. Otto- ja antolainaus säädelty, joten oli välikin. Eikä pankit muuta tehneet. Investointipankkitoiminta oli vakuutusyhtiöillä, niiden vahinkojen varalta. Keskikorkosäätely tarkoitti, että kun Kemppinen maksoi asuntolainasta 16 -17 %, niin joku pääsi nollakorolla ja keskikorkoksi KOP:ille tuli se 7,7 minkä Tuomioja von Fieandt Waris tai Koivisto oli määrännyt. Kullberg sitten joutui joustamaan kun OECD IMF EU ja puntaCity ja dollarinen Institute of International Finance tulivat uusiin aatelmiin.

    Konkursseja ei sattunut koska keskikorkosäätelyn idea oli kantaa huonoa firmaa korotta, ottaa toiselta enempi ja päästä Suomena parempaan huomiseemme. Ei tätä ihmisille kerrottu. Setelien leikkauksen, osakkeitten uusleimausten (sotakeinottelijoiden ja saksalaisten poisnoukinta) pohjalle kapitalismin huipputuntija Kreml rakensi meille teollistamisstrategiamme. Saimme GATTin, saimme IMF:än saimme World Bankin pitkän pitkät lainat. Saimme kulkuluvan länteen. Eftatullittomuus kun olisi jäänyt saamatta ja eurorahattomuus.

    Nyt eletään taas ihan uutta todellisuutta, mutta sitä ei hengitettävän sumun keskeltä näe, jotkut siitä kyllä puhaltelevat pilvilinnoja. Kaikki eivät sada alas, leijuvat yli rajojenkin. Kiteytyvät sitten osuuksiksi omaisuuden hallintaorganisaatioista maailmalla -ja etuilijat nauttivat työmme jäljiltä ihmisoikeuttansa omistaa. Alun alkaenhan se tuli hallituksen mielivaltaa vastaan, nyt se on hallittavia vastaan ja yhtiömiesten MBA LTD puolesta. --Niin se vielä, että noin pakotettiin meille pankkikeskeinen rahoitsjärjestelmä ja vielä sellaiseksikin vähäverinen. Se oli äkkiä tyhjennetty kun Kreml ei vahtinut.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  10. Tosin jos 1970 luvun alkuvuosina oli ottanut juuri ja juuri maksukyvyn puitteissa olleen asuntolainan saattoi sitä jo vuosikymmenen lopulla varmaankin hymyillä kevein mielin kun vuosikymmenen palkkakehitys oli about nelinkertaistunut tulotason ja inflaatio oli syönyt lainan markkamäärän melko mitättömäksi ?

    VastaaPoista

  11. Veikko Lavi näki ja lauloi satamaväen kohtalosta. Mauno Koivisto teki asiasta tiedettä. Lavilaiset pörräsivät kedon tuoksuissa ja lemuissa, kukkien väreissä ja lakastumisessa. Koivisto kynti mullan pintaan ja kärräsi bruttokansantuotetta. Skribentti ja totuuden mies Koivisto puuskahti kuormaa kiskoessaan kuinka kaiken päälle vielä pankkimies saa vamman sielulleen.

    Koivisto sentään tiesi millä työmaalla oli, nykyiset ilakoivat merkitsemistään korteista. Kansan osa on edelleen viaton paitsi mitä nyt feministyttyään ja akateemistumistuttuaan entistäkin ääliömäisempi. Etten sanoisi elukan itsetyytyväinen rehua pötsitellessä, koneharjan rapsuttaessa pintaa.

    Kiukkunen ? Karin syy. Ei pitäisi kertoa herkälle, ainakin kirja pitäisi merkitä K- yli 18 v. On se raskaslukuinen eli jää kesken ja torjuu aihepiirin uudet lähestymiset. Sikäli perinteen mukainen. Totuuden meheviä rakoja on ihan selkokielllä. Tuo blogistin hirmukorkovaihe oli SoroksenKourin-AkatemiaTanskasen-KymiKaukasEhrnroothin devalvaatiospekuloinnin aikaa. Meikä oli vastapuoli, KOP:in puhelinpankin "tallettaja". Sainko 14 %. Kohtasin Erottajan mäessä naispuolisen ay-johtajan. Kummastelimme asioita. Hän ehkä ymmärsi mäihääni, minä en.

    Koivisto astui Linnasta kehään, puhalsi pelin poikki, nosti puukäden voittajaksi ja vajosi mykkyyteen. Jossakin välissä parahti "antaa säästöpankkien mennä". Sama mies joka Työväen Säästöpankkien pelimerkeillä oli nostattanut kokonaisia lähiöitä (toisena betonimiehenä kansanpankin PSP Teuvo Aura). Säästöpankit, building societyt, innovoitiin liikepankeiksi (=lisenssi valmistaa rahaa käyttöönsä valtion (keskuspankin) koneella. Sijaitsiko tuolloin vielä Rauhankadulla ? Paperi oli kuitenkin Tervakoskelta, Serlachiuksilta. Rauha heillekin, rikkaina pääsivät Mäntästä Ranskan golf-kentille ja Italian viiniChateauxeille. Tai toisinpäin.

    Ei tämä mitään erityisen pöyristyttvää ole. Näin on sodittu uroitten ja jengien välillä aina. Nytkin 2008 jälkeen iso huoli ymmärtävissä piireissä on ollut ettei poliisisäädeltäisi peliä liian ahtaaksi, vaan jätetään tilaa uudelle luomisen päivälle. Missä lie jo panos käymässä.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nyt joku raja pitää olla "sijoitustuotteilla", jotka muistutavat arpajaisten arpoja.

      Saako ihmisiä todellakin laillisesti pettää, kun naamioidaan arpajaiset sijoittamiseksi?

      Poista
    2. Niinpä!

      Paljon parjatussa USA:ssa pankkeja on pantu edesvastuuseen ylilyönneistään, korvaussummat ovat todella suuria. Britanniassakin pankit ovat joutuneet korvausvastuuseen, mutta eivät yhtä suuressa määrin.
      Mantereella ja Suomessa niin ei käy, miksiköhän.
      /Y

      Poista
  12. Vanha pankinjohtaja muisteli 3,6,3 aikoja. Talletuskorko 3, lainakorko 6 ja pankinjohtaja lähti kolmelta kotiin.

    VastaaPoista
  13. En tiedä, onko oikeushistoriaa vai jotain muuta historiaa, mutta Hesarissa oli pääsiäisnumerossa eli pitkänäperjantaina juttu Helsingin vanhoista teloituspaikoista lähinnä 1700-luvulta. Teemu Keskisarjaa oli haastateltu. Lieneekö syy toimittajassa, asiantuntijassa vai oikolukijassa, mutta kirjoituksesta tuli nykypinnallisuuden surullinen olo. Kaikkea tarkastellaan nykyhetken kautta ja nykyhetken oletuksin. Kolme pointtia: Mestattua Reetta Antintytärtä ei tekstin jatkuessa tietenkään pidä kutsua lyhemmin patronyymillä pelkäksi Antintyttäreksi, vaan tietysti Reetaksi, kuten aikalaisetkin asiakirjoja myöten. Saman virheen meillä mediat tosin usein tekevät nykyislantilaisille. Toiseksi: mestaamistilaisuuksissa yleisö ei tietenkään laulanut psalmeja (siis vanhan testamentin tekstejä), vaan virsiä (ruotsiksi psalm). Pitäisi osata alkutekstiä eli ruotsia. Ja kolmanneksi: Siveellisyysrikoksesta epäilty helsinkiläinen ei tietenkään ollut "hanslankari". Handtlangare oli 1700-luvulla ammattinimikkeenä vain ja ainoastaan tykistösotamies. Oikean kuvaan saamiseksi jutussa olisi siis tullut puhua tykkimehestä, joka on aika lailla eri juttu kuin myöhempien aikojen hanslankari. Surullista.

    VastaaPoista
  14. Ihana taulu.

    Kellonsiirtelystä tulee mieleen, että aika monilla on nykyään ns. liukuva työaika. Minuakaan ei mikään estäisi menemästä kesäaikana töihin tuntia myöhemmin (jopa kahta) mutta nninpä vain tulee raahauduttua hereille tuntia "normaaliaikaa" aikaisemmin.

    VastaaPoista
  15. Piinaviikko on sitten ohi. Amerikassa nimittäin siirrytään kesäaikaan viikkoa aikaisemmin kuin Euroopassa. Kunnon kanavien ohjelmatiedot ovat viikon ajan sekaisin.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  16. Eihän Rolexissa mitään vikaa ole, ammattilaisetkin niihin arkisin luottavat. Venäläisten julkisuudessa ovat esillä olleet Putinin ja patriarkka Kirillin sveitsiläiset kellot, niitähän on presidentillä kokoelmiksi saakka. Rolexis en niistä kuvioista muista mutta kylläkin merkit Breguet, Blancpain ja Patek Philippe.

    VastaaPoista