4. joulukuuta 2015

Rahamiehiä


Yleisen, poliittisen, sotahistorian ja kulttuurihistorian kirjoja lukiessa törmään vähän väliä kysymykseen, mistä rahat.

Aika vapaasti olen kertonut, miten kenraalieversti Zdanov lukemattomine käskyläisineen paljasti korttinsa ja ojensi Helsingin Hotelli Tonissa kättään vuodenvaihteessa 1944-1945 määräten, että juuri lakkautettujen fasismin luonteisten järjestöjen rahat olisi luettava siihen käteen niin kuin olisi jo.

Suomalainen neuvotteluosapuoli, pankinjohtaja Paasikiven ja myöhemmin kokemusta Suomen pankista hankkineen Kekkosen johdolla kysyi, vielä silloin vapaana olleen entisen presidentin ja aikaisemman Suomen Pankin johtajan Risto Rytin ohjeen mukaisesti:

”Mitkä ihmeen rahat?”

Syksyn 1944 Helsingin raastuvanoikeus oli tehtaillut lainhuutoja ja kiinnityksiä, ajoittain myös yöaikaan. Muutamat jo luotettavuutensa osoittaneet asianajajat – eturivissä Heikki Borenius vanhempi, ja nousevat tähdet, olivat hävittäneet Suojeluskuntien ja Lotta-Svärdin varat salaperäisellä tavalla. Melkein välittömästi Meilahtea alettiin rakentaa käteisellä. Suojeluskunnantaloon Hesperiankadulle ei tullut vasemmistopuolueiden konttoreita, vaan verovirasto. White Ladyn kortteliin kohonnut suuri kerrostalo täyttyi ansioituneista upseereista. Joukko yhdistyksiä ja säätiöitä alkoi tukea rahallisesti isänmaallisia hankkeita.

Suomessa on ollut maan kokeneimpia pankkimiehiä presidentteinä, mainittujen lisäksi Koivisto, ja keskuspankkimiehiä, kuten Kallio ja Niinistö.

Vaalirahasotkuista keskustellaan hanakasti tänäkin päivänä. Siitä ei ole näkynyt tietoja, mistä maalaisliiton nousu rahoitettiin ennen sotia. Puolue oli pohjalainen keksintö, aluksi kansanliike, josta tuli nopeasi poliittinen toimija. Katse kääntyy tietenkin kohti osuus- ja säästöpankkeja, jota olivat kauan kassoja vain. Sekä maalaisliiton että työväenliikkeen yritystoiminnan rahoittajiin on luettava myös SOK ja OTK, oikeastaan Elanto. Uudessa historiikissa Elannon ja KOP:n hyvin kiinteää suhdetta ei mitenkään peitellä. Suhde rakentui kahden miehen varaan, Paasikiven ja Tannerin. He olivat tutustuneet, kun Tanner kävi juuri perustetun Liikemiesten kauppaopiston, ja siellä opetti hallinto-oikeutta niin ikään nuori tohtori Paasikivi.

Rytin huima verkosto ja tie valtionpankin johtoon 33-vuotiaana perustui aivan poikkeukselliseen lahjakkuuteen ja menestykseen, mutta oli hän vaimonsa sukulaismiehen Serlachiuksen kanssa luonut kyllä myös vankat suhteet pääomapiireihin. Yksinäisen tähden harhailija Alfr. Kordelin oli hänen asiakkaitaan. Kordelinin Suomen suurimmaksi arvioidun omaisuuden säätiöittäminen oli suuri toimeksianto, joka onnistui.

Tutkimukselta on mennyt jossain määrin silmien ohi toinen rahoituksen lähde, vakuutusyhtiöt. Boreniuksen toimisto, joka sijaitsi vuosikymmeniä Pohjolan talossa, vastasi Saksan Itämeren divisioonan ja siis Helsingin valloituksen rahoituksen ja kirjanpidon järjestelyistä jo huhtikuusta 1918. Sen jälkeen tuo sama toimisto oli keskeisesti mukana sangen lukuisissa äärioikeistolaisissa hankkeissa ja siis taholtaan kiinni metsäteollisuudessa. Sanansaattajan toimi usein Kai Donner.

Asiasta ei ole vedenpitävää näyttöä, mutta oikeistoliikehdintä tiettävästi lysähti 1931 siihen, ettei Rudolf Walden lähtenyt mukaan ja metsäteollisuudesta rahoineen oli liikkeellä vain haihattelijana tunnettu Haarla.

Kenraali Mannerheimin yksityisistä ja julkisista raha-asioista ja osittain mutkikkaista perheoikeudellisista ongelmista huolehti nimeään kantavan toimiston osakas asianajaja Hannes Snellman.

Mielenkiintoinen rooli oli myös liiketoimintansa vuoksi nopeaa rahaa käyttävällä merenkululla, josta tulevat tietenkin mieleen Langenskiöldit, Erkkoihin liittyvä suku, ja Krogius. Sota-ajan ministerinä istui höyrylaivayhtiöstä Henrik Ramsay ja HOP:n pääjohtaja Witting sekä SOK:n rahoitustoiminnasta Rangell, Rytin seuraaja Suomen Pankissa. KOP:llä oli valtioneuvostossa runsas edustus, kuten Jyväskylän konttorin esimies Toivo Horelli.

Kansalaissodan alkuvaiheessa väitetään Hugo Standertskiöldin, joka oli silloin Suomen rikkain ja lihavin mies, ilmoittaneen sähkeellä: ”Hugo maksaa”. Hän oli se Venäjällä aseteollisuutta harjoittanut upseeri, jonka kesämökki oli Aulanko ja kaupunkiasunto nykyisin Korkeimman oikeuden hallussa oleva Pohjois-Espa 3. En tiedä, mihin tämä jättiläisomaisuus meni ja kenen toimesta, mutta luulen tietäväni.

T.M. Kivimäki ei noussut pääministeriksi ja lähettilääksi ansioistaan siviilioikeuden professorina vaan kunnostauduttuaan varhain asianajaja Eino Tulenheimon piirissä, josta oli suora yhteys Helsingin yliopistoon ja valtioneuvostoon ja metsäteollisuuteen.

Todennäköisesti nämä juristit ja heidän vanavedessään Y.J. Hakulinen, olivat ne luovat kyvyt, joiden varaan rakennettiin muuttuneessa tilanteessa niin tavattoman keskeiset kartellijärjestelyt. Samassa yhteydessä on mainittava KKO:n presidentti Curt Olsson, jossa Hankenin entisenä rehtorina oli etevät tiedot myös maan rahoitusoloista.

Vaalirahoituksesta – tietäen ettei Kekkonen varhaisvaiheessa nauttinut suurtakaan suosiota Yhdyspankin Ehrnroothien piirissä, minulla on arvaus puolueen rahoituksen yhdestä suunnasta. Wallenbergit – siis Skandinaviska Enskilda Banken. Sen rooli sodan ja jälleenrakennuksen rahoittajana on tunnettu. Metsäteollisuus oli uudelle maalaisliitolle ongelma. Siellä oli takana Hambro’s, johon suhteet kai kuitenkin rakentuivat Suomen Pankin kautta.

Viittaan samalla kohteliaimmin siihen, että demareilla on ollut nyt vuosikymmeniä paras miehensä valtionpankin johdossa, näennäisesti syrjässä päivän tapahtumista.

Ja kenellä on porvaripuolella parhaat suhteet todella suuriin pankkeihin? Sauli Niinistöllä ja Jan Vapaavuorella.


27 kommenttia:

  1. TÄMÄ EI OLE KOMMENTTI VAAN VIESTI WIKIAINEISTON YLLÄPIDOLTA

    Voisitteko Jukka Kemppinen päivittää toimivan sähköpostiosoitteenne Wikiaineisto-projektiin, jotta teihin saa sitä kautta yhteyden, tai vaihtoehtoisesti tulla keskustelemaan ongelmasta koskien aikanaan nimimerkin Alexius Manfelt avustuksella toimittamaanne tietokantaa "Kuka kukin oli" Wikiaineiston kahvihuonekeskusteluun – osoitteessa

    https://fi.wikisource.org/wiki/Wikiaineisto:Kahvihuone#Kuka_kukin_oli_.E2.80.93_onko_v.C3.A4.C3.A4renn.C3.B6s.3F

    Terveisin

    Pxos
    Wikiaineiston ylläpitäjä

    VastaaPoista
  2. "Yleisen, poliittisen, sotahistorian ja kulttuurihistorian kirjoja lukiessa törmään vähän väliä kysymykseen, mistä rahat."

    Aina mainio kysymys: "Follow the money".

    Viime aikoina hyviä kysymyksiä mistä rahat ISISille? Voidaan kysyä myös miksi rahaa Turkille?

    http://www.globalresearch.ca/is-turkey-collaborating-with-the-islamic-state-isis/5491516

    Miksi EU avittaa ihmissalakuljettajia Välimerellä? Onko salakuljetus viime kädessä ISISin bisnes?

    Eilinen uutinen EU pelasti 2000 Libyan rannikolla. Minne pelasti? Pelastiko Libyaan takaisin?

    Tyhmiähän nämä kysymykset. Koska kaikilla ihmisillä on ihmisoikeus tulla Tornioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katainen oli hommaamassa EU:n keskuspankista Quantitative Easening rahoja parituhatta miljardia euroa. Pian alkoivat kansainvaellukset, joka ukolla kymppitonnin setelitukko dollareita.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos! Ensimmäiset viisi kappaletta muodostaisivat synopsiksen hyvälle thrillerille.
    Asian sivusta, tämä on minua aina kiinnostanut: millä hmeellä Suomi rahoitti talvi- ja jatkosodan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sodat rahoitettiin merkittävässä määrin suoraan Suomen Pankin setelipainosta.

      Kun itsenäisellä maalla on oma raha ja oma keskuspankki, niin rahat eivät lopu ikinä tällaiselta maalta.

      Poista
    2. Suomi on rikas maa, ei siinä mitään ihmettä.

      Poista
    3. Tällaista tavallista tallaajaa jonka vähät säästöt makaavat pankissa kun niistä ei ole nerokkaasti rakennetun sijoitussalkun pääomaksi, kylmää aina kun nämä setelipainon rakastajat ilmoittautuvat. Sota siis rahoitettiin tallettajien säästöillä, koska sodan loputtua raha oli menettänyt arvostaan valtaosan.

      Poista
    4. Minuakin tämä on aina kiinnostanut, eikä se tyhjiö vielä täyttynyt noilla vastauksilla. Jos blogistimme ei ole tätä topiikkia vielä pärvöttänny, niin voisko se?

      Poista
    5. Silloin kun koko kansakunta on kuoleman vaarassa, niin rahaa taisteluun on otettava sieltä, mistä sitä suinkin saadaan. Silloin ei ehditä voivotella säästäjien talletusten realiarvojen säilymisestä, vaikka nimellisarvot pysyvätkin entisellään

      Poista
    6. Hyvin kirjoitettu bloginpitäjältä. Tässähän olisi Markku Kuismalle seuraavan kirjan juonenkäänteet valmiina, voisiko bloginpitäjä yllyttää tuttavaansa aiheen kimppuun?
      Jotenkin tuli mieleen 50-luvun polysteekista vanhempien "tieteenharjoittajien" ammatinvalintaohjausta nuoremmille pomon paikoista haaveileville: " Firman johtajan pitää palkata ensin ekonomi, joka kääntää asiakkaitten rahat, sitten juristi, joka saa tämän näyttämään lailliselta sekä valtiotieteilijä tai muu humanisti, joka keksii ja kertoo kyselijöille, miksi kaikki tämä piti tehdä ja lopuksi nuorempi insinööri, koska naapurifirmallakin sellainen näkyy olevan"

      Poista
    7. Toipilalle: ei kai mikään ulkovalta/ulkomainen yritys ottanut sotatuotteista maksuksi markkoja? Oletan, että maksu hoidettiin rajallisella valuutta- ja kultavarannolla skä metsäteollisuuden vientituloilla. Sodan setelirahoitus on onnistunut vain USA:lta ja Englannilta, joiden selkiämiseen uskottiin.

      Poista

  4. "Kuuluisa esimerkki on psykoanalyysi, joka ensin oivalsi aivan uudenlaisen tavan käyttää sanoja, esimerkiksi ”tajunta” tai ”todellisuus”. Kun Freudin ja Jungin rakennelmilta meni pohja – jostain käsittämättömästä syystä suunnilleen samaan aikaan kuin sosialismilta aatteen ja käytäntönä – se oli toinen murtuma"
    Anteeksi viive. Voisiko joku linkittää minut tuo ensimmäisen murtuman lähteille, toisesta olen paremmin selvillä. Kiitos. jtapio

    VastaaPoista
  5. Kouvolaanhan perustettiin heti jatkosodan jälkeen yhdistys, joka kantaa hieman ironista nimeä Kymenlaakson Terveyden turva r.y. Yhdistyksestä on julkaistu Erkki Vitikaisen kirjoittama historiikki 1980-luvulla, mutta yleisesti ottaen toimintaa on harjoitettu erittäin matalalla profiililla. Yhdistys toimii Kymen Lukolla, entisessä suojeluskuntatalossa. Ilmeisesti yhdistyksellä on edelleenkin merkittävää kiinteistöomaisuutta. Ymmärtääkseni yhdistys perustettiin alun perin juuri siinä tarkoituksessa, ettei Suojeluskuntien omaisuus siirry Neuvostoliitolle.

    VastaaPoista
  6. Tuossa nyt jonkin verran ihmetyttää, että väärennettiikö niihin asiakirjoihin päivämäärät olemaan ennen sotaa? Kommarivenäjäläinenkin tajuaa, että jos lainhuuto oikeine päivämäärineen on fasistien järjestön omaisuudesta tehty rauhan jälkeen, niin kysymyksessä on veivaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tietenkään. Kun lainhuudot oli myönnetty ennen NL:n vaatimuksen esittämistä, kiinteistönkauppojen purkaminen rauhansopimuksen vuoksi olisi vaatinut erillisen lain. Saksalaisomaisuudesta oli taas määräys rauhansopimuksessa.

      Poista
    2. Kirjastossa, muutama kuukausi sitten silmäilin jotain kirjaa jossa selvitettiin Suojeluskuntien omaisuuden jakoa sodan jälkeen., en kuitenkaan lainannut. Parhaiten jäi mieleen Vaasa, jossa omaisuus yritettiin keplotella sisäpiirille, siinä kuitenkaan onnistumatta. Oikeutta taidettiin käydä vuosikaudet.

      Poista
  7. Pellervo-seura rahoitti Maalaisliittoa.

    OKO 295K
    Hankkija 132K
    Metsälliitto 80K
    Valio, Raisio, TLK, Munakunta, Aura, SOK 132K

    SEB on höpöhöpöä, katso Hågkomster / Göran Ehrnrooth

    Tai ehkä Kekkosella oli oma SEBin veroparatiisiyhtiö eläkerahastona?

    http://www.hs.fi/ilta/19082015/a1305978489274?jako=6f73efb6c5ddfec8b83fb320470912c7&ref=fb-share


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäteollisuus ja liikepankit ym rahoittivat vahvasti 1945 alkaen oikeiston lisäksi maalaisliittoa ja jonkin verran demareitakin ( antikommunisteja). Tämä ( demarien ja maalaisliiton tukeminen) on ymmärrettävä vakuutusmaksuna, R e serlachius seliitti vuorineuvosveljille. Tästä dokumentoitua Niklas jensen- eriksenin kirjassa Läpimurto, samoin Kansallispankin historiassa ( markku kuisma). Ruotsalaispankista ei näissä tietoa, mutta toki W-t kiinnostuneita ja vaikuttivat ainakin Göran E:n ja ukk:n kautta. Mutta että vaalirahaa?

      Poista
    2. Maalaisliittolainen Tyko Reinikka oli KOPin johtaja, joka sai kahden vuoden kakun sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Juho Niukkanen totesi Reinikan vapauduttua, että oli se pirun hyvä, etten onnistunut junttaamaan sinua pääministeriksi Linkomiehen sijaan,
      Et olisi nyt tässä ravintolassa ryyppämässä meidän kanssa.

      Wallenbergien kiinnostus Suomea kohtaan oli puhtaasti taloudellista. Strömberg piti saada ASEA:lle, sekä myöhemmin Suomeen ASEA:n atomivoimala, ASEA:n hissit KONElle taisivat sitten olla osa vaihtokauppaa.

      Poista
  8. Meilläkin on suvun piirissä "hullu mies Huittisista", pankkimies Rytin tapaan. Hän tosin aikoinaan vain pankin paikalliskonttorin palveluksessa. Veljeni sen sijaan oli uransa alussa Suomen Pankin tutkija, samassa talossa kuin Ryti, Koivisto jne., ei uskoisi! Uskonnonopettajani keskikoulussa Pohjanmaalla oli myös lähtöisin Rytin kotimaisemista Huittisista. Ehkä vähän vaatimattomammista oloista kuin presidentti. Huittinen on tunnetusti vaurainta Satakuntaa, rahamiesten seutua.

    VastaaPoista
  9. Kemppinen: ..."Viittaan samalla kohteliaimmin siihen, että demareilla on ollut nyt vuosikymmeniä paras miehensä valtionpankin johdossa, näennäisesti syrjässä päivän tapahtumista"...

    Kyllä on niin ovelaa tekstiä, että pakotie on leivottu siihen valmiiksi.

    VastaaPoista
  10. Josef Stalinin perustamalta "Vasemmistotyöväen tuki rahastolta" sai avustusta skp, tpsl ja maalaisliiton K-linja ,ehkä jotkut muutkin. Cia rahoitti oikeistoa ja Sosiaalidemokraatteja. On väitetty ,että Tpsl onnistui 60-luvulla nyhtämään rahaa idästä ja länneltä samanaikaisesti.

    VastaaPoista
  11. Miksi poliitikolla pitäisi olla tänä päivänä hyvät suhteet suurkapitalisteihin, siis pankkeihin?

    Mielenkiintoinen kysymys on, miksi Suomen Keskusta ei käytä valtaa, joka sillä vielä oli näkyvästi Heikki Haaviston aikana Osuuspankkiryhmässä ja Lähitapiolassa.

    Vapaasti lainaten Markku Kuismaa, miksi poliitikko ottaa rahaa ihmiseltä, joka pitää demokratiaa enemmistön diktatuurina?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Polliitikko ottaa rahaa mistä vaan saa. Valtiomies ottaa ja toimii sitten rahanantajaa vastaan, jos katsoo siihen perusteltua syytä olevan.

      Poista
  12. Venäjä osti varmasti Maalaisliiton jo jatkosodan aikana, ja Kepu on edelleen heidän taskussaan, vaikka yrittävät esittää muuta.

    VastaaPoista