8. lokakuuta 2015

Lämmin ruuvi

Eilen esitelty kirja – Alahuhdan Johtajuus – kylvää ajatuksia.

Murros mahdollisuutena kuulostaa pelkältä iskulauseelta, paitsi kun ajatus esitellään tämän kirjan tavoin Neuvostoliiton kaatumisen ja kasinotalouden aiheuttamaan murrokseen 1991, vuoden 2001 ilmiöihin kun esimerkiksi Nokian ja muiden matkapuhelinten myynti törmäsi koko maailmassa kuin kiviseinään ja vuoteen 2008, kun suurpankkiirit kaatuilivat.

Kirjassa huomautetaan että 1990-luvun alun samanaikaiset digitalisaatio ja deregulaatio olivat hyvin harvinainen tapaus. Kaksi valtavan suurta muutosta osui samaan aikaan ja päällekkäin.

Yksittäisten yritysten, kuten Nokian ja Koneen toimintaa laajemmin tämä aiheutti suomalaisessa yhteiskunnassa kaameaa jälkeä, jonka moni lukija muistaa rahan ja tavaran uusjakona ja etenkin pieniin ihmisiin iskeneinä jättiläismenetyksinä. Suomi lipui Euroopan unioniin mutta ei Natoon, vaikka jälkimmäinen olisi jälkikäteen arvaillen voinut toteutua helpostikin samassa mylläkässä.

Minulla on tähän kysymys. Entä jos digitalisaatio eli matkapuhelin, tietokoneet ja Internet, oli kuitenkin sama asia kuin deregulaatio eli sääntelyn purkaminen ja siihen usein liittynyt yksityistäminen?

Olisiko Suomen valtio sallinut tietoliikenteelle vapauksia, ellei se olisi ollut rahaton, melkein konkurssissa?

Missä määrin uudenlainen elinkeinotoiminta, kuten taajuuskaupat (UMTS) liittyivät Euroopan poliittiseen muutokseen, etenkin Saksan yhdistymiseen?

Missä määrin Neuvostoliiton romahdus eli äkkinäinen viennin laskeminen neljänneksellä, osoittautui romahdukseksi, joka tarjosi tilaisuuteen tarttuneelle mahtavat muutoksen mahdollisuudet?

Digitaalisuus ei ollut sinänsä uutta. Suomella oli jopa onnea, kun keskeisiä digitaalisia laitteita oli suunniteltu valmiiksi entisen maailman oloissa, ja yksi näistä edelläkävijöistä oli juuri Nokia. Silti viimeistään graafinen käyttöliittymä eli käytännössä aikaisempaa dramaattisesti helpompi käyttö muutti maailman.

Aikaisemmin olin näpytellyt otsa rypyssä numeroita sinänsä aika uuteen näppäinpuhelimeen maksaessani laskuja pankkiin. Vuonna 1995 aloin käyttää Mozillaa (Netscape), ja koin sen ihmeen, että tietokoneesta jo tuttu hiiren käyttäminen sinisellä näytöllä oli äkisti mahdollista myös verkossa. Vuonna 1999 kaikki tosimiehet käyttivät Unixia ja puukenkiä ja komentorivejä. Me pölkkypäät turvauduimme Windowsiin (Win 95), josta asiantuntijat tiesivät, ettei sillä ole tulevaisuutta eikä oikein merkitystäkään.

Yleistäen: tämän murroksen siirtyminen puhelimiin oli se muutos, jota Nokia ei kestänyt. Älypuhelin oli käteen mahtuva tietokone. Nokian Communicator oli tavallaan ensimmäinen älypuhelin, mutta kilpailutilanteessa liian kankea.

Yksi tämän päivän kiukunaiheista on Tornioon tulevien nuorten turvapaikan hakijoiden älypuhelimet. Maahanmuuttajatulvaa ei olisi ilman älypuhelimia. Ne ovat kansainvaellusten syy.

Eräs Ilmari palasi vähän ennen sotia Amerikasta lähdettyään 27 vuotta sitten antamaan hevoselle heiniä ja jäätyään sille matkalle. Hän riisui reuhkansa ja sanoi vaimoilleen päivää. Suomalaisilla siirtolaisilla oli jokin aavistus, että toiset suomalaiset neuvovat paikat, joissa ahkera elää ja ansaitsee. Tämän viikon pakolaisilla on samanlaisia käsityksiä, vaikkei välttämättä työpaikoista. Nyt tiedot perustuvat älykännykällä tuttavilta ja netistä koottuihin tietoihin. Ja sama koskee ihmissalakuljetusta.

Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskut toteutettiin matkapuhelimilla. Arabikevät tapahtui tekstiviestien ja Somen turvin eli puhelimilla. Tiettävästi Lähi-Idässä ja Afrikassa ei ole laitteiden valmistusta ja myös verkot on toteutettu lännen toimesta. Nautimme siis omaa lääkettämme, ja järjestelmä on tunnetusti sellainen, ettei sen osittainen salpaaminen ole teknisesti mahdollista.

Alahuhdan kirjassa kuvattu Kone Oyj:n ilmiömäinen nousu tukeutui oivallukseen kaupungistumisesta jatkuvana muutoksena. Kaupunki tarkoittaa hissejä. Yhtiö nosti ympäristötietoisuuden keskelle visiotaan. Verrattuna pientaloihin hissin vaativat kerrostalot merkitsevät vähemmän ilmansaasteista. Samansuuntainen kehitys näyttää olevan käynnissä Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Suorastaan hätkähdyttävä on kertomus vuoden 2008 tapahtumista. Kun oli päätelty, että edessä on paha lama, panostettiin erittäin vahvasti koulutukseen.

Kertomuksen luettuaan käsittää, että liike-elämän ulkopuolella sana ”koulutus” ymmärretään kovin kapeasti. Suuryhtiöiden itse harjoittama koulutus on yhtiön sisäinen asia. Siitä ei tiedetä yleisesti.

Se ei ole yllätys, että Alahuhdan johdolla koulutettiin satoja henkilöitä Sveitsissä erittäin kalliissa liikkeenjohdon huippukoulussa. Se oli suorastaan muotia. Jo hyvin kauan sitten Suomessa ”Lifim” mainittiin kunnioittavin äänenpainoin.

Se on yllätys, että näissä esimerkeissä koulutus keskitettiin työnjohtajaportaaseen eli pikku päällikköihin. Tulos oli tiettävästi erinomainen. Johtaminen ei ole yleensä luonnonlahja. Pikkukihojen portaassa laho usein leviää pahimpana. Tuolla joukolla on keinot pitää omat esimiehensä pimeässä niin että toimiva johto saa tietää kohtalokkaista asioista viimeisenä.

Olen eri yhteyksissä tuonut esiin enimmäkseen unohdettua sota-ajan Valtio lentokonetehdasta, joka oli todellinen liikkeenjohdon opisto ja tuotti Teknillisen korkeakoulun merkittävimmät professorit aivan Erkki Laurilasta alkaen. Siellä nuoret lahjakkuudet saivat eteensä säännöllisesti tehtäviä, jotka olivat mahdottomia. Joskus ne onnistuivat silti.

Kuvatun mallinen koulutus toteutui sodassa 1941-1944 lentokentillä, usein keskellä korpea. En ole nähnyt yhteenvetoa, koska tarina ei ole raflaavaa. Tiedän ja olen kuullut yksityiskohtaisesti, miten jossain Hirvaksessa tai Nurmoilassa tehtiin yhdessä parin mekaanikon voimin hirmupakkasessa taivasalla paljain käsin sellaisia lentokoneen moottoriremontteja, joihin Saksan tehtaissa olisi käytetty kuukausi. Työnjohtaja (vääpeli tai kersantti) opetti tehdessään, ja innovaatioita syntyi solkenaan. Erikoisen hauska oli erään alikersantin keksintö: grilli monta kymmentä vuotta ennen keittiökäyttöä. Metallipöydän alatasolla poltettiin hiiliä ja näin lämmitetylle ylätasolle laskettiin moottorista puretut osat. Eivät enää jäätyneet männänrenkaat sormiin kiinni.

21 kommenttia:

  1. Murrosajan keskellä tosiaan Suomessa elämme. Historia on synnyttänyt usein nimen tällaiselle ajalle, joka on käänteentekevä. "Pitkien puukkojen yö", Tammikuun kihlaus", "Musta syyskuu", "Kristalliyö". Tämä murros näyttää "Orastavien parransänkien aamuilta".
    Miesministeri selostaa aamulla valvotun yön jälkeen parta orastaen jotain totuutta tai lopullista päätöstä. Seuraavana aamuna hän tai joku toinen orastavapartainen miesministeri kumoaa edellisaamun ratkaisut ja todet, kertoo uuden päätöksen ja totuuden silmät lurpallaan.
    Tästä syntyy vuosien mittaan romaania ja runoutta.

    VastaaPoista
  2. "Olisiko Suomen valtio sallinut tietoliikenteelle vapauksia, ellei se olisi ollut rahaton, melkein konkurssissa?"

    Tuossa viitataan 1990-lukuun. Suomessa telekiinteen digitalisaatio oli kuitenkin jo hyvin pitkällä jo 1980-luvulla. Puhelinverkko digitalisoitiin silloin ja datasiirto dereguloitiin ja avattiin kilpailuille. 1990-luvun deregulaatio oli sitten vain loogista jatkoa tälle, kun pää oli avattu.

    Taustalla oli se, että päin vastoin juuri missään muualla, Suomessa oli tsaarin ajan peruja yksityinen teletoimi valtion osittaisen monopolin rinnalla.

    Silloinen liikenneministeriö oli kaukokatseinen ja lähti avaaman markkinoita kilpailulle. Yksi tekijä tässä oli silloinen verkkoyhtiö Nokia ja sen Venäjän viennin näkymät. Tarvittiin referenssejä ja aktiiviset kotimarkkinat kirittämään vientiyhtiötä. Tuohon aikaan vielä osattiin ja voitiin ajatella kansallista etua päin vaston kuin nyt. Ja tuo operaatio todellakin kannatti. Vientiä syntyi paljon.

    Ensi maanantaina ilmestyy kirja "Nokian jalokivi, tarina DX 200:sta", jossa lisää.

    http://www.dx200.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolustusministeriö määräsi Sähkölaboratorion ja kaikki viestikorjaamot yhdistettäviksi ja näin syntyi Valtion Sähköpaja 15.4.1945, jota hetkeä pidetään vuonna 1962 Televa-nimiseksi muuttuneen valtion teollisuuslaitoksen perustamisajankohtana. Vuonna 1976 yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi, syntyi Televa Oy, jonka suurin osakkeenomistaja oli Suomen valtio. Muita osakkeenomistajia olivat Outokumpu Oy sekä Valmet Oy. Suomen valtio myi osake-enemmistönsä Oy Nokia Ab:lle vuonna 1981, jolloin syntyi Telenokia Oy

      Poista
  3. "Maahanmuuttajatulvaa ei olisi ilman älypuhelimia. Ne ovat kansainvaellusten syy."

    Eivät missään nimessä ole syy, vaan kännyt ovat väline, jolla viestitään salamannopeasti turvapaikkaa hakeville massoille, mihin suuntaan kannattaa hakeutua. Tällä hetkellä virta käy pohjoiseen suurelta osin parempien etujen ja Sipilän naiiviuden vuoksi. Yksilötasolla teko oli hieno, mutta maan johtajan tekemänä todella tyhmä ja maallemme kallis rahallisesti, tulevaisuudessa kenties myös yhteiskunnallisesti.

    Hesari osoitti eilen taas lapsellisuuttaan ja hyvää journalismia ns. Rajoja ei voi kuulema sulkea. Tekstistä tunki esiin ajatus että Tynkkynen ehdotti "Tornion muurin" rakentamista Berliinin malliin. Kaikki "pakolaiset" tulevat Tornioon kävellen vaan rajan yli.

    Jos Suomi alkaisi käännyttää sydämensä avanneessa Ruotsiin näitä nuoria miehiä, niin tieto siitä kulkisi alle tunnissa muille turvapaikan hakijoille ja virta tänne tyrehtyisi nopeasti. Kyse on valinnasta, jota ei uskalleta tehdä poliittisen korrektiuden ja suoranaisen hölmöilyn vuoksi.

    VastaaPoista
  4. On se niin suuri ilo lukea laajasti sivistyneen henkilön - itseään paljon laajemmin - kirjoituksia. Kiitos taas monesta uudesta näkökulmasta, vaikka pikkukihojen "kulttuuri" onkin aina isompien toimien seurausta eikä jonkinlainen sisäsyntyinen luonnevika. Luonnostaan, kun olemme oikeamielisiä, auttavaisia ja sosiaalisia, kunnes meidät sijoitetaan (huonoon) hierarkkiaan eli valtasuhteiden puristuksiin. ;)

    VastaaPoista
  5. Alahuhta vertaa yritysjohtajan työtä kapellimestarin työhön. Usein esitetty kapellimestarin työ yritysjohtajan metaforana on täydellisen epäonnistunut. Kapellimestari edessä on partituuri ja soittajilla stemmat ja ennen esitystä on lukuisia harjoituksia. Ja entä tuo viittilöinti ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Parempi vertaus olisi jonkin pallopelin päävalmentaja: mahdollisuus valita oikea taktiikka ja strategia kilpailutilanteen mukaan ja kullekin avainpaikalle sopivimmat henkilöt ja harjoituttaa ja motivoida heitä.

      Nyt tuntuu siltä, että yritysjohtajan työ olisi muka pelkkää motivointia. Ellei perusduunia ole tehty kunnolla, motivoinnilla voi pelata vain aikaa.

      Poista
  6. Nokian etuudet tulivat suolapähkinöillä, Otis osti Valmetin lentokoneiden perillisen, hissituotannon Kekkosen luovuttua vallasta, Kiinassa ei tarvitse lahjoa ketään, jotta rakennuttaja ostaa hissit yhdestä firmasta. Kenelle hissi myydään, maksajat ovat huoltosopimuksen maksajia?!

    Nuorille poliitikoille Nokialta irtosi aina muutama tuhat markkaa vaalitukea. "Kyllä nuoret poliitikonalut muistavat eduskunnassa varoittaa ennakolta, kun valiokunnassa on jokin lakiesitys, joka uhkaa Nokian etuja", Mildh selitti. Nokian eduskuntaryhmä oli tuohon aikaan suurempi kuin kokoomuksen.

    Mildhiä ei hävettänyt Nokian harjoittama lahjonta, vaan sen pienuus, jopa mitättömyys. Kansainvälisessä kaupassa hän oli tottunut aivan toisenkokoisiin lahjuksiin. Suomalaisia poliitikkoja sai ostaa hävettävän halvalla. Loka Laitinen, 28.7.2007 Iltalehti.


    Asean hissituotanto taisi olla osa Asean atomivoimaloiden vaihtokauppaa vuonna 1968 ja 1974. Katso Koneen historiikin takana olevia alaviitteitä. Kappas, kirjassa oli mainita myös siitä Säterin myynnistä, jossa Esko Seppänen väitti olleen kolmanneksen ylihintaa...

    VastaaPoista
  7. "Verrattuna pientaloihin hissin vaativat kerrostalot merkitsevät vähemmän ilmansaasteista"
    Asiaa on tutkittukin, ei kerrostalo välttämättä ole erikoisen ekologinen. Ohessa yksi linkki.
    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/20/kerrostalo-onkin-paha-lamposyoppo/200920346/310

    VastaaPoista
  8. Jukka: "Eivät enää jäätyneet männänrenkaat sormiin kiinni."
    Oliko se Joppe Karhusen jossakin kirjassa, että suomalaiset mekatsut keksivät asentaa PyllyValtteri-Kaljatynnyri-Sirkkeli-Brewsterin Wright-moottorin männänrenkaat päin vastoin kuin ohje käski, ylösalaisin? Lakkasivat oudot kiinnileikkaamiset.

    VastaaPoista
  9. David W. Wood on kirjoittanut matkapuhelimista ja Symbianista hienon kirjan "Smartphones and beyond: Lessons from the remarkable rise and fall of Symbian", se kannattaa ehdottomasti lukea.

    Nokian noususta puhuttaessa jätetään valitettavan usein mainitsematta, että sen mahdollisti yhteiseurooppalaisen GSM-standardin kehittäminen virkamiesten ja operaattoreiden aloitteesta - se ei ollut Nokian aikaansaama. Ilman yhteistä standardia Nokiasta ei olisi tullut Nokia (ja Alahuhdasta Alahuhta).
    /Y

    VastaaPoista
  10. Ad Omnia: - GSM-asia on paljon laajempi. Jo Google-haku GSM Standard Patents antaa keskeiset tulokset. Nokialla oli kolmannes - puolet avainpatentista.

    Ohjasin väitöskirjan, jossa käsitellään laajasti tätäki.Google "Soininen Patent Ecosystem". Siinä käsitellään myös usein sivuutettua puolta eli liiketoimintametelmiä, jotka ovat teknologian (hardware + software) rinnalla olleet keskeisiä.

    Ja GSM:n yhteydessä on muistettava WCDMA ja Japani...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kännykkävalmistajat, Nokia etunenässä, pyrkivät lujasti ujuttamaan patentoimiaan pikkujuttujakin standardin osaksi.

      Poista
  11. Metsästä marjasta tullessamme Raision kaupungintalon edessä oli joukko kotoutettavia henkilöitä, muun muassa mustakaapuisia somalinaisia (?), joita on kyllä ennenkin ollut naapurustossamme. Kovin on maailma ympäristössämme muuttunut. Islam ja "kotokirkko"!

    VastaaPoista
  12. Olenpa minäkin tuollaisia remontteja korvessa tehnyt nuorna miehenä aivan hiljan, mutta harmikseni olen ääliö ja nykyään siis yksinäinen yksiöelätti.

    Sen ajan olisin kyllä mielelläni ollut kaupunkin sisätiloissa, sitä sun tätä hörppimässä ja tyttöjen kanssa naurettavuuksista haaveilemassa. Minulla kun ei varsinaisesti oikein mitään tee, vaikka kuinka kouluttaisi ja onkin.

    VastaaPoista
  13. Paljon mahdollista. Mutta Nokian nousua kiinnostavampi seikka on sen täydellinen romahtaminen. Siitä on turha syyttää Kallasvuota ja Elopia. Tuhon siemenet kylvettiin jo Ollilan (vrt vaikka Outokumpu) toimesta.

    Kuten menestyjät usein sanovat, huipulle nouseminen on siellä pysymistä helpompaa.
    /Y

    VastaaPoista
  14. Joo ei ollut GSM-standardi yksin Nokian aikaansaamaa, mutta muita alan toimijoita aktiivisempi ja laadukkaampi osallistuminen standardin luomistyöhön pelasi hyvän aseman itse businekseen, niin verkko- kuin päätelaitepuolella. Tästä osoituksena myös tuo patenttien määrä & laatu.

    VastaaPoista
  15. Gsm:llä oli maassa taustansa. Salo. Kännykkä on radio. -timo

    VastaaPoista
  16. Pikkupomokoulutuksesta.
    Firman maine luodaan ? millä organisaation tasolla ?
    ja fyffe ansaitaan ja palkat saadaan maksettua ?

    Työvuosien aikana alin pomotaso oli kompastuksen paikka siellä missä oli.
    Miten kentällä asiakkaan kanssa sählätään ja asioista ylemmille tasoille kerrotaan.

    Ei hämmästytä että asian oivaltanut on myös menestynyt.


    Unixista ja puukengistä.
    Ms oli asiantuntijapiireissä jotain mikä tippuu käsistä heti kun vaihtoehto löytyy.
    Firma oli silkkaa ajopuuta ja vasta pakon edessä rakensi tukea esim avoimeen maailmaan.
    Tcp/ip oli yli vuoden painostuksen takana.
    Maineensa moneen kertaan menettänyt firma ei ajan päälle ole vaihtoehto.

    VastaaPoista
  17. "Verrattuna pientaloihin hissin vaativat kerrostalot merkitsevät vähemmän ilmansaasteista."

    Ja kuinka paljon vielä vähemmän, jos ihmiset voitaisiin kaapeloida ja panna geelipussiin (Matrix-elokuva) ja heidän tajuntansa olisi verkossa.

    Kerrostalo, tuo ihmisten kettuhäkki, jota vihreä Osmo Soininvaara ylistää.

    VastaaPoista
  18. JK: " Suomi lipui Euroopan unioniin mutta ei Natoon, vaikka jälkimmäinen olisi jälkikäteen arvaillen..."

    90-luvun alun tapahtumat erittäin hyvin muistavana totean, ettei tarvitse arvailla jälkikäteen: kyllä se tiedettiin jo silloin, että nyt Jetsinin aikana olisi momemtum ja ikkuna auki luikahtaa Natoon.

    Varmasti sen tiesivät päättäjätkin ja varmaan tuleva historiankirjoitus yrittää selvittää, miksi tilaisuutta ei käytetty hyväksi. Kansan vastustus oli yksi syy ja toinen psykologisempi se, ettei haluttu kuulua samaan ryhmään Neuvostoliiton miehittämien maiden kanssa.

    Oleellinen kysymys on, että miten Suomi hyödyntää Venäjä-suhteissaan sen, ettei mene Natoon? Olisihan Venäjän siitä nyt jokin hinta maksettava, eikös juu?


    VastaaPoista