6. elokuuta 2015

Lahjakas herra





Teollisten ja poliittisten piirien tapa toistella ”innovaatioita” ei ole oikein innovatiivinen. Siitä alkaen kun aloin sietää tekijänoikeuslaissa esiintyvää käsitettä ”luovuus” (verbinä – ”joka on luonut… teoksen”) olen purrut hammasta innovaation edessä, myös omilla luennoillani ja pitämissäni puheissa.

Uudistus, jota innovaatio tarkoittaa, ei kelvannut tietotekniikalle, josta tuli yleiseen käyttöön termi ”päivitys”, update. Se on siis jotain ajan tasalle saattamista. Moni vihaa etenkin Applen laitteissa ehtimiseen pyörivää ilmoitusta, että nyt haetaan päivityksiä. Samalla tavalla kuin tulostimen mustejauho loppuu kuin noiduttuna liikkeiden sulkemisaikaan perjantaina, vehkeet rupeavat päivittämään itseään juuri silloin kun pitäisi välttämättä soittaa, kirjoittaa tai kuunnella.

Tälläkin alalla on taantumukselliset ja vanhoilliset.

Innovaatiota lähellä on amerikankielinen nimitys ”novelty”, joka näyttäisi tarkoittavat uutuustuotetta. Usein se on halventava. Usein siihen on syytä. Ellei sekin sana olisi unohtumassa, sopivat suomennos voisi olla ”rihkama”. Tuokin termi käy minun voimilleni, kun olen työskennellyt koko urani niiden patenttien kanssa, ja sillä alalla ”uutuus” on välttämätön edellytys, jonka sisällöstä on jatkuvasti riitaa sekä yksittäisissä jutuissa että laajemmin teoriassa. Patenttioikeuden uutuus-käsite on läpikotaisin valheellinen, koska liian moni luulee sen todella tarkoittavan jotain, mitä ei ole ennen nähty eikä kuultu. Kuten lainopissa laajasti kysymyksessä on kuitenkin tuomareiden ja tutkimien ohjailema kielenkäytön tapa.

Todellinen uutuus on lapsi.

Ihminen ei ole uusi keksintö. Lapsesta en osaa olla ihastumatta ja myönnän täten, että on hienoa elää vanhaksi, kun voi ihastella pieniä lapsia joutumatta valvomaan heidän kanssaan yökausia. Olen muistavinani, että lasten ensimmäiset vuodet ovat vanhemmille vaivalloisia. Sikäli kuin olen kysellyt asiasta, nykyiset vanhemmat ovat kallistuneet samalle kannalla.

Sain Eliakselta uuden virkanimikkeen. Henki salpaantui hetkeksi. Lapsi ei opi kieltä, vaan luo kieltä. Olen nyt Isäiso. Aikuisten tyrkyttämä versio ”isoisä” onkin kovin mitäänsanomaton.

Luultavasti lähde on tuo verraton Kevätpörriäinen; varma en ole. Joku isoisä kysyi pikkulapselta kuultuaan olevansa vanha, että entä lapsi itse – oletko sinä vanha.

”Ei. Minä olen uusi”, vastasi lahjakas herra.

Milloin luonnonsuojelusta tuli ympäristön suojelua, sitä en ole tullut panneeksi merkille. En halua hukkua pohdintoihin sanojen alkuperästä. Ehkä riittää, kun ”luonto” tuntuu olevan samaa sanaryhmää kuin ”luoda”. Monissa kielissä ”nature” pohjautuu synnyttämiseen (nascere).

Pieni lapsi on siis luomakunnan ihme, kirjaimellisesti.

Huomaan kirjoittaneeni nyt usein musiikista ja muusta taiteesta, esityksistä jotka ovat olleet suistaa minut raiteiltani.

Se mikä niissä käy niin luonnolle ei ole taituruus, vaikka sekin herättää ihailua. Kyllä minä haluaisin edelleen, edes joskus, puhua luovuudesta, vaikka sellaisella voi saada naurut niskaansa.

Edes Vanhan testamentin kanssa ei tule tässä ongelmia, koska tuon kirjan päähenkilö, Jumala, ei hänkään luonut maailmaa kertaheitolla. Viikko siihen vierähti, ja ilmeisesti otti koville, koska sitten Jumala lepäsi.

Luovuus vihjaa, että maailma ei ole valmis. Sitä on saatava lisää.

Joku jo huomautti järkevästi ääri-ilmiöistä, että ihmiset kyllä kuolevat tappamattakin eli aivan omia aikojaan.

Tämän huomioon ottaen toteaisin oman revisionistisen ajatukseni, joka on myös sen syy, etten ole mieltynyt myöskään vihreiden puoluetoimintaan. Ihmistensuojelu ei edellytä pyhien ajatusten uudelleen kirjoittamista.

Pieniä lapsia tarkkaillessani tunnen sen nykyisin aina. Ihminen on uusiutuva luonnonvara. Että ihminen on ehtymättömän tuntuinen energian lähde, sitä ei tarvitse korostaa erikseen, ainakaan pikkulapsiperheissä.

17 kommenttia:

  1. Olisikin mielenkiintoista kuulla joskus, että miten vihreä aate suunnittelee ihmisen suojelun, kun tuo eläinten suojelu on ollut viimeiset vuosikymmenet ainoana suuntana hih !

    VastaaPoista
  2. Kun tuo Jumala tuli mainittua, en malta olla kommentoimatta, että oleellista on kysyä, mitä Jumala teki ennen kuin loi ja lepäsi.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  3. Kiitos siitä, että kirjoitat usein lasten puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman lapsellinen tyyyppi niistä useasti kirjoittelee.

      Poista
  4. OSX:sta en tiedä mutta iOS ei pakota mitään päivityksiä jollei niin ole valinnut MS Windows se vasta oli jatkuvien kriittisten päivitysten kierrettä.

    VastaaPoista
  5. Julistaudun julkisesti olevani uskossa ja puutun Kemppisen käsitykseen siitä, että erityisesti Applen laitteissa pyörisi vaade päivittelystä usein.

    Niin se tekeekin. Tosin ei Applen ohjelmista ja käyttöjärjestelmistä, joita päivitetään noin kerran vuodessa, vaan muiden tekemistä ohjelmista tai niiden kilkkeistä, kuten selaimessa animaatioihin ja videokatseluun toisinaan tarvittavasta Adobe Flashista. Ja, jos käyttää selaimena jotakin muuta kuin Applen Safaria, selain usein pyytää tietoturvasyistä päivitystä. Apple on päättänyt päästä eroon Adobe Flashista jo aikaa, mutta koska selaajat haluavat katsoa kivoja kissavideoita, sitä tilataan edelleen ("Firefoxista puuttuu tarvittava liitännäinen"). Korvaava tekniikka on jo -- html 5.

    Windows on legendaarinen päivittävä käyttöjärjestelmä. Se vain päivittää itsensä kun kone suljetaan, joten käyttäjä ei näe muuta kuin varoituksen olla sulkematta konetta. Ja se tapahtuu usein -- jätäpä läppäri kuukaudeksi rauhaan niin jonossa on kohta kolmekin suurta päivitystä.

    Nimeen Steve Jobsin, Amen.

    VastaaPoista
  6. Kiitän oivallisista kirjoituksista sekä eilen että tänään.
    Äsken tuossa oli lapsilauma jaloissani ja luovaa energiaa niin tavattomasti että huh huh,hermot meinasivat mennä.
    Vanhemmiten olen hakeutunut omaan rauhaan,se liekö merkki seniiliydestäni, tuollaista menoa ei meinaa enää jaksaa kun omista lapsista nuorin muutti juuri pois kotoa ja oman osani tunnen tehneeni.
    Mutta sitten kun menenkin mukaan, sitten tunnen eläväni todella. Pitäisi mennä!
    Lähden nyt, järjestän pienet talkoot: nostetaan katiska, perataan kalat, muori tekee sopan ja syödään se yhdessä! T: Senilix

    VastaaPoista
  7. Ihminen, erityisesti mies on uusiutuva luonnonvara. Huomattavasti nykykesää lämpimämpänä kesänä yli kaksikymmentä vuotta sitten keskusteltiin ihmisten hukkumisista ja siitäkin miten niitä voisi vähentää. Silloin oli Hesarin yleisönosastossa (muistaakseni tuolloin vielä sen niminen) kirjoitus, jossa asiaa käsiteltiin melko seikkaperäisesti. Allekirjoituksena oli nimi, jota en muista ja lisämääreenä: lääkäri, Anttolan kesäasukas. Kirjoituksen viimeinen virke oli: "Humalassa hukkuva suomalainen mies on uusiutuva luonnonvara, ei siitä kannata välittää".

    VastaaPoista
  8. Tippuuko puukkoja ? Youtube - Hortto kaalo, solistinaan Amadeus Lundberg- -vapaa mustalainen / Vasile Pantir- Doina

    VastaaPoista
  9. Kaksivuotias taitaakin olla luovimmillaan. Pojanpoika R. esitteli vanhempiensa Ranskasta vuokraamaa taloa: "Täällä on sitten makaamo." Siis sellaiset aurinkovuoteet terassitasanteella. Ei niin luovaa mutta muuten huvittavaa, autossa moottoritiellä, jossa aina käännytään oikealle: "Hauva sanoo hau-hau, kissa sanoo miau, täti sanoo turnee autovat." Siis se GPS:n täti.

    Vanhimpien kanssa saa jo vähän jännittää, miten YO-koe menee, saako haluamansa opiskelupaikan, kesätyöpaikan, (sopivan) poika-, tyttöystävän jne. Ensimmäinen on armeijassa, ja hän viihdytti minua yhden sunnuntaipäivän niillä kersantti-jutuilla ja muilla. Hän on kielistä kiinnostunut, ja siellä tuli vastaan ihan uusi kieli. Ei omat pojat vaan mitään sellaisia hauskuuksia kertoneet. Muutenkin, isoäideille saatetaan puhua sellaistakin mitä ei omille vanhemmille, olen ollut huomaavinani. Ehkä isoisillekin. Siis hienointa elämässä tähän asti: pyyteetöntä ehdotonta rakkautta ilman velvollisuuksia. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on lukio, jonka seinää tapetoin eilen. Jouduin siirtämään kirjahyllyn, joka on tyhjilläänkin raskas; varmaan puoli leiviskää toista senttaalia.
      Pikkuveljeni käytti suksista nimitystä "hiihtimet".

      Ulkona askartelee Kunnaksen Ilkka

      Poista
  10. Yhdysvaltain sisällissodan jäljiltä jäi runsaasti jakeluun monenlaisia soittokuntien instrumentteja, joita sitten soittohaluiset jos -taitoisetkin ottivat käyttöön. Adolphe Sax oli kehittänyt sarjan vaskipuhaltimia, saxhorn, sekä hybridejä nimeltä saxophone. Varhaisimmat ragtime- ja jazzyhtyeet hämmästyttivät kuulijoita käyttämällä näitä "noveltyinstrumentteja". Varsinkin alttosaksofoni oli omituinen ja oli omiaan matkimaan naurua ja muita koomisia mielenliikahduksia. Soitin oli Stravinskin inhokki, koska siinä oli hänen mielestään nuorisorikollinen ääni.

    VastaaPoista
  11. Hei Kemppinen, en voi olla tarttumatta tuohon vanha-uusi-käsitteeseen. Italiaksi vanha-sanalla (vecchio) on kaksi vastakohtaa (aivan kuin suomenkielessäkin): giovane (nuori) ja nuovo (uusi). Kun nuorempi poikamme Raffaele oli oppinut puhumaan, kommenttiini "Raffaele non è vecchio." asianomainen Raffaele (1-2 vuotta) vastasi: "No, Raffaele è nuovo."
    Eläköön loogiset vastaukset!

    VastaaPoista
  12. Kyllä vaan, isoisänä on mukavaa ja huoletonta. Lapsenlapsesta voi tykätä täysillä kun on aikaa ja muut kantavat vastuun. Onko mikään hienompaa kuin se, että pikkutyttö minut nähdessään puhkeaa leveään hymyyn ja kapsahtaa syliini. Varmaan sanoisi, että "vaari" mutta ei osaa vielä ihan niin vaikeita sanoja...

    VastaaPoista
  13. "Todellinen uutuus on lapsi."

    Tyttäreni kaksi poikaa (Leo 6 v ja Lasse 8) tulivat vierailulle vanhaan kotikaupunkiinsa.
    Paappaansa kiinnosti kuinka paljon he muistavat leikkipaikoistaan ym. ja yleensä kuinka varhaisia muistikuvia heillä on. Keskustelun lopuksi kevennykseksi sanoin Leolle, että kuuluisa kaimasi venäläinen kirjailija oli vastannut kysymykseen että muistan kun kätilö sanoi että poika tuli.

    Tähän Leo välittömästi: "Minäpä muistan munasolun."

    Paappa vaihtoi äkisti puheen aihetta.

    Tyttäreni selitti jälkeen päin että pojille oli asioita selvitetty ja että olivat katsoneet myös tv:stä jotakin sarjaa Olipa kerran ihminen.

    VastaaPoista
  14. Opettajana arvostan niitä, jotka ymmärtävät lapsia.

    VastaaPoista
  15. Luonnonsuojelun muuttuminen ympäristönsuojeluksi ajoitetaan yleensä 1960-1970 paikkeille. Vaikka likaisen veden välityksellä tarttuvista sairauksista, Lontoon savusumusta, yms. ollaan oltu ennenkin huolissaan, ne miellettiin enemmän kansanterveydellisiksi kysymyksiksi. Nationalistinen alkuperäisluonnon suojelu, kansallispuistoaate, biologian kansansivistyksellinen puoli, yms. edusti 1900-luvun alkupuolen ajattelua. Ympäristönsuojeluaatteen alusta puhuttaessa mainitaan yleensä ainakin Rachel Carlsonin Äänetön kevät (1962) ja Rooman klubin Kasvun rajat (1972).

    VastaaPoista