Joku ehkä huomasi, mistä eilisen jutun kuva oli. Se oli
otettu 25 vuotta sitten, Akateemisen kirjakaupan yläkerrasta.
Tänään sitten eräät ihastelivat pitkän epävarmuuden
loppumista, kun Stockmann myi kirjakaupan Bonnierille. En keksi, miksi
odotetaan toiminnan jatkuvan tai jopa elpyvän.
Vaikka myymälä jatkaa, mitä se oli puoli vuotta,
kirjakauppatoiminta sellaisena kuin olemme tottuneet sen näkemän Suomessa,
loppui eilen. Kirjojen myynti ja kirjakauppamyynti ovat olleet niin monta
vuotta niin auttamattomasti ahdingossa, että siitä ei nousta. Seuraavaksi menee
sitten Stockmann. Syy on sama, digitaalinen toimintaympäristö, etenkin verkkokauppa.
Pyydän anteeksi, mutta en ole pahoillani. Olen seurannut
näitä asioita hyvin kauan ja tosiaan seisonut itse kirjakaupan tiskin takana ja
edelleen tiedän aika hyvin katteet eli muun muassa kirjan valmistajan ja
kirjoittajan näkökulman. Ei kestä kehua.
Menin kuitenkin eilen Akateemiseen ja tein tavanomaisia
pikku ostoksia. Kävin katsomassa pyhää hyllyä, ”science” –pokkareita eli
yleistajuisia tiedekirjoja. Oli se jo yksipuolistunut ja pienentynyt. Jos
minulla on ollut näissä kaupungeissa henkilökohtainen ikonostaasi, niin se
hylly.
Olin näkevinäni – oli kiireen haipakkaa – uusia kiihdyttäviä
kirjoja, kuten tämän Princetonin historian professori Kevin M. Krusen suurta
kiinnostusta herättävän Yhdysvaltain historian, jossa perustellaan mielipide
Amerikan hämmästyttävästä uskonnollisuudesta ja kirkollisuudesta. Etenkin
republikaaneista yli puolet on aktiivisia kirkossakävijöitä ja hyvin suuri osa
heistä ajattelee, että Yhdysvallat on kristillinen valtio joka edistää
toiminnassaan kristillisiä arvoja, toisin kuin eräät.
Kirjoittajan mukana kysymyksessä on jo ennen sotia alkanut
salajuoni, jota edisti vahvimmin Eisenhower. Mahdollisimman rajaton kapitalismi
voi parhaiten, jos sillä on kirkkojen siunaus ja hyväksyminen.
Lähimmäisenrakkauden voi jättää vähemmälle. Jumala joka tapauksessa siunaa
suuria salkkuja. Ja vastaavasti köyhyys ja huono ihonväri ovat merkkejä siitä,
että Jumalalla on jotain asianomaista vastaan.
Ajatus on hyvin ikävä siksikin, ettei tuollainen tulkinta
vaikuta lainkaan tuulesta temmatulta. Itse en ollut tiennyt, että ”In God We
Trust” tuli dollareihin vasta runsaat puoli vuosisataa sitten, finanssipiirien
vaatimuksesta. Hiukan erikoinen iskulause se onkin. Kirkko ja valtio on
erotettu toisistaan, mutta politiikka ja uskonto ovat hyvin läheisiä. Kuten
Suomessa.
Mahtaako Bonnier pyytää Jumalan siunausta kaupoilleen ja
löytyisikö Suomesta pappeja vahvistamaan tämän lujan liiton?
Oma arvaukseni on proosallinen. Hyvin nopeasti Akateeminen
karsii kirjavarastoaan ja tuo tilalle myytäväksi jotain hyödyllisempää, kuten
lampunlaseja, länkiä ja hevosenkengännauloja.
Bonnier on myös kustannusliike, mutta ennen kaikkea se on
monialayritys. Suomessa sen työn jälki ei ole ollut tähän mennessä vakuuttavaa.
Tulokset ovat olleet huonoja, ja erityisesti Bonnier on onnistunut palkkaamaan
pikkujohtajiksi täsmällisesti sellaisiin tehtäviin soveltumattomia henkilöitä.
Suomen kirjallisuuden eduista se tuskin välittää tuon taivaallista.
Hiukan ihmettelen, ettei maamme surullisen huonoa
taloudellista tilaa ihmeteltäessä ole mainittu yhtä ilmeistä syytä,
suomaalisten yleistä tyhmentymistä, joka puolestaan näyttää johtuvan kirjojen
ja lehtien myynnin romahtamisesta yhdistettynä digitaalisen median
kehittymättömyyteen.
Toivon hartaasti että kirjat, kirjojen levitys ja niiden
lainaaminen korotettaisiin yleishyödyllisten ja hyväntekeväisten toimintojen
joukkoon. Loppujen lopuksi se ei ole erikoisen kallista ja vaikuttaisi nopeasti
osaamisen tasoon.
Meillä on ilmoittautunut rahamiehiä, joilla on halu lahjoittaa
varoja tarpeellisiin asioihin. Vähittäiskauppaa ei mielestäni voi eikä kannata
perustaa, mutta alalla on paljon muutakin, kuten digitoinnin ohjaaminen aidosti
yleisöä palvelevaan suuntaan.
Ja siinä sivussa voisi tehdä jotain tekijänoikeuslaille,
jota on jatkuvasti muutettu sellaiseen suuntaan, että tämän kaltaiset
katastrofit ovat entistä helpompia. Ala on kurjistunut ja köyhtynyt kuin
yhteisellä sopimuksella. Suurin hyötyjä on ruotsalainen ja amerikkalainen
massamusiikki.
Ehkä se on yhteinen sopimus? Kuvassa vasemmalla suomalainen
pakanallisen juhannus-juhlan pyörteissä.
Hesarin sivulla oli lista kirjastojen jonotetuimmista kirjoista. "Tietokirjojen" listassa ei ollut yhtän tietokirjaa, vaan kaikki olivat viihde- tai mielipidekirjallisuutta.
VastaaPoistaVai on Akateeminen myyty Ruotsiin.
VastaaPoistaMillähän ne meinaa sen sinne kuljettaa?
1. Jo tyhmyys vallan saapi
VastaaPoistase huutaa taivaaseen,
se turmaa ennustaapi
vie kansat kurjuuteen.
Ken Herran oikeutta
nyt täällä julistaa,
ja ken vanhurskautta
nyt tahtois puolustaa?
2. Nyt viekas vilppi täällä
on noussut kunniaan,
on valhe vallan päällä
ja tyhmyys voimissaan.
Ei kuulla kurjan ääntä
ja köyhää sorretaan,
ja lainkin rikkaat vääntää
tyhmyyttä puoltamaan.
Mä sain niin ylen runsaasti,
PoistaVaan kaikk' on hävitetty;
Tuhansiin nousee velkani,
turhuuksiin menetetty
Mä tuhlailin, kuin pohjaton
Mull' lähde oisi ollut;
Nyt olen paljas, alaston,
on maksupäivä on tullut.
Ennen kuin orjantappurat nuoret
PoistaKypsyväöt täydeks pensaans' pääll',
Revitään, hakataan pois tielt',
Niin heidän juonens' puolt' tuoreen'
Vihan kautt' ynnä its' sikiöinens'
Pois juuritaan kokonaan.
Että jokaisen sanoman pitää:
Kuitenk' hurskas hyväksens' saa,
Ett' Jumal' tuomar' on pääll' maan,
Kuin varjelee, holhoo hurskast' sitä,
Pahain vainost' ja väkivallast',
Rankaisee pahat ajallans'.
(Virsi 57, säk. 7, 9 vuoden 1701 virsikirjasta, jatko edelliseen)
Ruotsin asema jumalanruoskan ja pyövelinmiekan yhdistelmänä Suomen akateemisissa maailmoissa sen kun vahvistuu.
VastaaPoista"Oli se jo yksipuolistunut ja pienentynyt"
VastaaPoistaMnun ikonostaasini englanninkielisen historian osasto on valikoimaltaan pienentynyt kuin pyy....
"Ja vastaavasti köyhyys ja huono ihonväri ovat merkkejä siitä, että Jumalalla on jotain asianomaista vastaan."
VastaaPoistaTodettakoon, että tämän tausta on USA:n kirkkojen kalvinismitausta: kalvinistit kun uskovat kaksipuoliseen predestinaatioon, joka näkyy jo tässä ajassa. Samasta tausta johtuu amerikkalaisen viihteen pahis-käsitys, joka oikeuttaa pahisten hoitelemisen väkivalalla. Mielenmuutoksen mahdollisuutta kun ei ole.
JK:"Pappeja vahvistamaan" ??
VastaaPoistaEikö Bonnierit ole pikemmin juutalaista syntyperää
https://en.wikipedia.org/wiki/Bonnier_family
Ja siksi pitäisi pyytää rabbeja eikä pappeja vaivautumaan ?
Painettuun sanaan perustuvan kulttuurin erosta myöhempään, sähköisen median kulttuuriin, kirjoittaa Neil Postman esimerkkinään uskonnollinen julkisuus: "Nykyajan "suuren herätyksen" päähahmoista- joita ovat Oral Roberts, Jerry Falwell, Jimmy swaggart et al.- eilispäivän herätysliikkeen johtajat erosivat siinä, että he olivat oppineita miehiä.uskoivat järkeen ja että heillä oli suuret selittäjän lahjat. Heidän vakiintuneiden kirkkojen kanssa käymänsä kiistat koskivat yhtä lailla teologiaa ja tietoisuuden luonnetta kuin uskonnollista inspiraatiota. (Neil Postman :Huvitamme itsemme hengiltä, 1987)
VastaaPoistaEhkä alustuksessa väitetty lukemisen vähenemisestä johtuva Suomalaisten yleinen tyhmeneminen on samaa ilmiötä. Mutta oliko uskonnollinen ja muu keskustelu Suomessa loogisempaa ja järjellisempää ennen radiota ja televisiota. Jos nyt uskonnon perusteeet jätetään ulkopuolelle.
Bonnierilla on tällä menolla kohtapuoliin taskussaan leijonanosa koko suomalaisesta yksityisessä omistuksessa olevasta mediasta. Maikkarikin meni jo... Tiedäpä sitten kuinka siunauksellista tällainen omistuksen keskittyminen on pidemmän päälle? Sillä eikös juuri kilpailun tulisi olla se tarjontapuolen laadun tae...
VastaaPoista"Kirjoittajan mukana kysymyksessä on jo ennen sotia alkanut salajuoni, jota edisti vahvimmin Eisenhower. Mahdollisimman rajaton kapitalismi voi parhaiten, jos sillä on kirkkojen siunaus ja hyväksyminen. Lähimmäisenrakkauden voi jättää vähemmälle. Jumala joka tapauksessa siunaa suuria salkkuja. Ja vastaavasti köyhyys ja huono ihonväri ovat merkkejä siitä, että Jumalalla on jotain asianomaista vastaan.
Ajatus on hyvin ikävä siksikin, ettei tuollainen tulkinta vaikuta lainkaan tuulesta temmatulta. Itse en ollut tiennyt, että ”In God We Trust” tuli dollareihin vasta runsaat puoli vuosisataa sitten, finanssipiirien vaatimuksesta. Hiukan erikoinen iskulause se onkin. Kirkko ja valtio on erotettu toisistaan, mutta politiikka ja uskonto ovat hyvin läheisiä. Kuten Suomessa."
Kieltämättä. Kalvinismin uskontunnustusta ihan sanasta sanaan. Tuon niin korkeasti siunatun ja kuin räätälöidysti juuri roopeankkojen tarpeisiin mitoitetun uskonopin vaikutus taitaa toden totta olla anglomaailmassa vielä paljon, paljon vahvempi maailmankatsomuksellinen taustavaikuttaja kuin meillä täällä luterilaisessa impiwaarassa osataan tulla edes ajatelleeksikaan. Uskonto luo näköisensä yhteiskunnan. MOT.
-G-mies-
Tyhmentymisestä: eikö juuri eilisessä lehdessä kerrottu, että samaisen kirjakaupan listoilla menestyvät aikuisten värityskirjat.
VastaaPoistaEi saatu vallankumousta, mutta onnistuttiin tuhoamaan korkeakulttuuri, kehui eräs taistolaisguru haasttattelussa.
VastaaPoistaOli kiistatta mukavaa pistäytyä taas Blackwellin ja Waterstonen hyllyillä. Ostamisen prosessi on hypistellen parempi. Alustajan arvio alan tulevaisuudesta on kuitenkin kiistaton, eikä minulla mitään kummempaa Amazoniakaan vastaan ole.
VastaaPoistavuorela, tampere
Meillä ovat jotkut rahamiehet tosiaan ilmoittautuneet vapaaehtoisesti tukemaan yhteiskuntaakin. Kai he saavat vapaehtoisesti lahjoittaa rahaa tarkoitukseen, joka nopeimmin palauttaa sen takaisin heille itselleen.
VastaaPoistaOlisiko loogisempaa pyytää köyhiä vapaaehtoisesti avustamaan yhteiskunnan vähäosaisia. Köyhäthän tutkimusten mukaan yleensäkin ovat avustuskeräysten selkäranka. Sen sijaan rikkaat voitaisiin velvoittaa maksamaan enemmän veroja. Rikkailla tarkoitan meitä kaikkia jotka olemme eläkkeellä taikka työelämässä ainakin kohtuulisilla tuloilla. Jonkinlainen progressio lisäksi tässä voisi toki olla.
Poliitikotkin tuntuvat ainakin näin vanhan papan mielestä tyhmentyneen kovasti. Iloitsin kun se yksi jyväskyläläinen ministeri Virkkunen pääsi Brysseliin, että nythän päästiin sentään aivan pihalla olevista ministereistä, mutta tilalle ilmestyi heti Grahn-Laasonen. Taitaa tulla koulutukselle ja kulttuurille kuivat ajat. Ministerillä taitaa olla vielä lapsuudenaikainen värityskirjakin kesken.
Miksiköhän meillä on yleisenä tapana viedä kalvinistisen moraalin ja yhteiskuntakäsityksen piirteet Luther-paran piikkiin? Suhteellisen sivistyneissäkin piireissä.
VastaaPoistaOvat halunneet tunnustautua Max Weberin oppiin. Huomaamatta, tai haluamatta myöntää, että tämä tarkoitti nimenomaan kalvinismia protestantismista puhuessaan.
VastaaPoistaHyvä on, että Helsinkiin tulee keskustakirjasto. Käytännössä Akateeminen kirjakauppa on hoitanut Helsingissä sitä tehtävää, mikä muualla on pääkirjastolla: rauhallinen sivistykselle omistettu julkinen tila, jossa voi vapaasti olla tutkimassa kirjoja. Pasilan pääkirjasto on syrjässä ja olennaisesti vain tavallista suurempi lähiökirjasto. Semmoista pääkirjastoa kuin Tampereella, Oulussa tai vaikka Porissa ei Helsingissä ole.
VastaaPoistaJos Keskustakirjasto toteutetaan hyvin, harva jää suremaan Akateemista kirjakauppaa.
Hauska kuulla että muinaisen Aleksandrian "maailmankirjaston" käyttäjä noteeraa myös Porin kirjaston.
PoistaKun en ole hesalainen niin en oikein ymmärrä sikäläisen Akateemisen kirjakaupan päälle. Nykyäänhän kirjakaupoissa tuputetaan puolivillaisia dekkareita, typeriä keittokirjoja ym. mielenkiinnotonta kamaa. Voi hyvinkin olla että pääkirjastosta tulee hieno sivistyksen puolustusbunkkeri.
Kouluvuosina oma mielipaikkani ruokatuntien viettoon oli Herättäjän kirjakauppa. Syvältä maaseudulta tullut koulupoika ei voinut piipahtaa vapaatunneilla kotona. Kirjakaupan ilmapiiri oli sopivan inspiroiva ja eräänlainen kodin korvike.
Entisessä Kosolan Vihtorin talossa toimi, ja toimii kyllä edelleenkin, Herättäjäyhdistyksen omistama kirjakauppa. Yhdistyksessä, tai ainakin kaupan johdossa, tuntui olevan vallalla vankka sivistystahtoa. Sieltä löytyi yllättävän monipuolisesti kirjallisuutta. Parhaiten ehkä koko maakunnan kirjakaupoista. Tilanne näytti olevan sama, ellei parempikin, muistaakseni vielä 80-luvulla. Vaikka paljon isommassa kotikaupungissani silloin oli vielä viisi kirjakauppaa, niin nekään eivät vastanneet yhteisestikään Herättäjän valikoimaa.
Rikhardinkadun kirjaston kirjatorni oli opiskeluajan ja vielä nurkilla työskennellessä juuri tällainen kirjakeidas, mutta nyt vaikka lähes päivittäin kuljen Aleksi-Espat-akselilla, on aina menossa tai tulossa eikä tule enää mahakkaana keski-ikäisenä mielitään kivuta talvipalttoossa kerroksiin.
PoistaMyös Rikhardinkadun kirjastossa on hissi, vaikka onkin hyvin piilotettu.
Poista