19. kesäkuuta 2015

Akateeminen



Joku ehkä huomasi, mistä eilisen jutun kuva oli. Se oli otettu 25 vuotta sitten, Akateemisen kirjakaupan yläkerrasta.

Tänään sitten eräät ihastelivat pitkän epävarmuuden loppumista, kun Stockmann myi kirjakaupan Bonnierille. En keksi, miksi odotetaan toiminnan jatkuvan tai jopa elpyvän.

Vaikka myymälä jatkaa, mitä se oli puoli vuotta, kirjakauppatoiminta sellaisena kuin olemme tottuneet sen näkemän Suomessa, loppui eilen. Kirjojen myynti ja kirjakauppamyynti ovat olleet niin monta vuotta niin auttamattomasti ahdingossa, että siitä ei nousta. Seuraavaksi menee sitten Stockmann. Syy on sama, digitaalinen toimintaympäristö, etenkin verkkokauppa.

Pyydän anteeksi, mutta en ole pahoillani. Olen seurannut näitä asioita hyvin kauan ja tosiaan seisonut itse kirjakaupan tiskin takana ja edelleen tiedän aika hyvin katteet eli muun muassa kirjan valmistajan ja kirjoittajan näkökulman. Ei kestä kehua.

Menin kuitenkin eilen Akateemiseen ja tein tavanomaisia pikku ostoksia. Kävin katsomassa pyhää hyllyä, ”science” –pokkareita eli yleistajuisia tiedekirjoja. Oli se jo yksipuolistunut ja pienentynyt. Jos minulla on ollut näissä kaupungeissa henkilökohtainen ikonostaasi, niin se hylly.

Olin näkevinäni – oli kiireen haipakkaa – uusia kiihdyttäviä kirjoja, kuten tämän Princetonin historian professori Kevin M. Krusen suurta kiinnostusta herättävän Yhdysvaltain historian, jossa perustellaan mielipide Amerikan hämmästyttävästä uskonnollisuudesta ja kirkollisuudesta. Etenkin republikaaneista yli puolet on aktiivisia kirkossakävijöitä ja hyvin suuri osa heistä ajattelee, että Yhdysvallat on kristillinen valtio joka edistää toiminnassaan kristillisiä arvoja, toisin kuin eräät.

Kirjoittajan mukana kysymyksessä on jo ennen sotia alkanut salajuoni, jota edisti vahvimmin Eisenhower. Mahdollisimman rajaton kapitalismi voi parhaiten, jos sillä on kirkkojen siunaus ja hyväksyminen. Lähimmäisenrakkauden voi jättää vähemmälle. Jumala joka tapauksessa siunaa suuria salkkuja. Ja vastaavasti köyhyys ja huono ihonväri ovat merkkejä siitä, että Jumalalla on jotain asianomaista vastaan.

Ajatus on hyvin ikävä siksikin, ettei tuollainen tulkinta vaikuta lainkaan tuulesta temmatulta. Itse en ollut tiennyt, että ”In God We Trust” tuli dollareihin vasta runsaat puoli vuosisataa sitten, finanssipiirien vaatimuksesta. Hiukan erikoinen iskulause se onkin. Kirkko ja valtio on erotettu toisistaan, mutta politiikka ja uskonto ovat hyvin läheisiä. Kuten Suomessa.

Mahtaako Bonnier pyytää Jumalan siunausta kaupoilleen ja löytyisikö Suomesta pappeja vahvistamaan tämän lujan liiton?

Oma arvaukseni on proosallinen. Hyvin nopeasti Akateeminen karsii kirjavarastoaan ja tuo tilalle myytäväksi jotain hyödyllisempää, kuten lampunlaseja, länkiä ja hevosenkengännauloja.

Bonnier on myös kustannusliike, mutta ennen kaikkea se on monialayritys. Suomessa sen työn jälki ei ole ollut tähän mennessä vakuuttavaa. Tulokset ovat olleet huonoja, ja erityisesti Bonnier on onnistunut palkkaamaan pikkujohtajiksi täsmällisesti sellaisiin tehtäviin soveltumattomia henkilöitä. Suomen kirjallisuuden eduista se tuskin välittää tuon taivaallista.

Hiukan ihmettelen, ettei maamme surullisen huonoa taloudellista tilaa ihmeteltäessä ole mainittu yhtä ilmeistä syytä, suomaalisten yleistä tyhmentymistä, joka puolestaan näyttää johtuvan kirjojen ja lehtien myynnin romahtamisesta yhdistettynä digitaalisen median kehittymättömyyteen.

Toivon hartaasti että kirjat, kirjojen levitys ja niiden lainaaminen korotettaisiin yleishyödyllisten ja hyväntekeväisten toimintojen joukkoon. Loppujen lopuksi se ei ole erikoisen kallista ja vaikuttaisi nopeasti osaamisen tasoon.

Meillä on ilmoittautunut rahamiehiä, joilla on halu lahjoittaa varoja tarpeellisiin asioihin. Vähittäiskauppaa ei mielestäni voi eikä kannata perustaa, mutta alalla on paljon muutakin, kuten digitoinnin ohjaaminen aidosti yleisöä palvelevaan suuntaan.

Ja siinä sivussa voisi tehdä jotain tekijänoikeuslaille, jota on jatkuvasti muutettu sellaiseen suuntaan, että tämän kaltaiset katastrofit ovat entistä helpompia. Ala on kurjistunut ja köyhtynyt kuin yhteisellä sopimuksella. Suurin hyötyjä on ruotsalainen ja amerikkalainen massamusiikki.


Ehkä se on yhteinen sopimus? Kuvassa vasemmalla suomalainen pakanallisen juhannus-juhlan pyörteissä.

21 kommenttia:

  1. Hesarin sivulla oli lista kirjastojen jonotetuimmista kirjoista. "Tietokirjojen" listassa ei ollut yhtän tietokirjaa, vaan kaikki olivat viihde- tai mielipidekirjallisuutta.

    VastaaPoista
  2. Vai on Akateeminen myyty Ruotsiin.
    Millähän ne meinaa sen sinne kuljettaa?

    VastaaPoista
  3. 1. Jo tyhmyys vallan saapi
    se huutaa taivaaseen,
    se turmaa ennustaapi
    vie kansat kurjuuteen.
    Ken Herran oikeutta
    nyt täällä julistaa,
    ja ken vanhurskautta
    nyt tahtois puolustaa?

    2. Nyt viekas vilppi täällä
    on noussut kunniaan,
    on valhe vallan päällä
    ja tyhmyys voimissaan.
    Ei kuulla kurjan ääntä
    ja köyhää sorretaan,
    ja lainkin rikkaat vääntää
    tyhmyyttä puoltamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä sain niin ylen runsaasti,
      Vaan kaikk' on hävitetty;
      Tuhansiin nousee velkani,
      turhuuksiin menetetty

      Mä tuhlailin, kuin pohjaton
      Mull' lähde oisi ollut;
      Nyt olen paljas, alaston,
      on maksupäivä on tullut.

      Poista
    2. Ennen kuin orjantappurat nuoret
      Kypsyväöt täydeks pensaans' pääll',
      Revitään, hakataan pois tielt',
      Niin heidän juonens' puolt' tuoreen'
      Vihan kautt' ynnä its' sikiöinens'
      Pois juuritaan kokonaan.

      Että jokaisen sanoman pitää:
      Kuitenk' hurskas hyväksens' saa,
      Ett' Jumal' tuomar' on pääll' maan,
      Kuin varjelee, holhoo hurskast' sitä,
      Pahain vainost' ja väkivallast',
      Rankaisee pahat ajallans'.

      (Virsi 57, säk. 7, 9 vuoden 1701 virsikirjasta, jatko edelliseen)

      Poista
  4. Ruotsin asema jumalanruoskan ja pyövelinmiekan yhdistelmänä Suomen akateemisissa maailmoissa sen kun vahvistuu.

    VastaaPoista
  5. "Oli se jo yksipuolistunut ja pienentynyt"

    Mnun ikonostaasini englanninkielisen historian osasto on valikoimaltaan pienentynyt kuin pyy....

    VastaaPoista
  6. "Ja vastaavasti köyhyys ja huono ihonväri ovat merkkejä siitä, että Jumalalla on jotain asianomaista vastaan."

    Todettakoon, että tämän tausta on USA:n kirkkojen kalvinismitausta: kalvinistit kun uskovat kaksipuoliseen predestinaatioon, joka näkyy jo tässä ajassa. Samasta tausta johtuu amerikkalaisen viihteen pahis-käsitys, joka oikeuttaa pahisten hoitelemisen väkivalalla. Mielenmuutoksen mahdollisuutta kun ei ole.

    VastaaPoista
  7. JK:"Pappeja vahvistamaan" ??
    Eikö Bonnierit ole pikemmin juutalaista syntyperää
    https://en.wikipedia.org/wiki/Bonnier_family
    Ja siksi pitäisi pyytää rabbeja eikä pappeja vaivautumaan ?

    VastaaPoista
  8. Painettuun sanaan perustuvan kulttuurin erosta myöhempään, sähköisen median kulttuuriin, kirjoittaa Neil Postman esimerkkinään uskonnollinen julkisuus: "Nykyajan "suuren herätyksen" päähahmoista- joita ovat Oral Roberts, Jerry Falwell, Jimmy swaggart et al.- eilispäivän herätysliikkeen johtajat erosivat siinä, että he olivat oppineita miehiä.uskoivat järkeen ja että heillä oli suuret selittäjän lahjat. Heidän vakiintuneiden kirkkojen kanssa käymänsä kiistat koskivat yhtä lailla teologiaa ja tietoisuuden luonnetta kuin uskonnollista inspiraatiota. (Neil Postman :Huvitamme itsemme hengiltä, 1987)
    Ehkä alustuksessa väitetty lukemisen vähenemisestä johtuva Suomalaisten yleinen tyhmeneminen on samaa ilmiötä. Mutta oliko uskonnollinen ja muu keskustelu Suomessa loogisempaa ja järjellisempää ennen radiota ja televisiota. Jos nyt uskonnon perusteeet jätetään ulkopuolelle.

    VastaaPoista
  9. Bonnierilla on tällä menolla kohtapuoliin taskussaan leijonanosa koko suomalaisesta yksityisessä omistuksessa olevasta mediasta. Maikkarikin meni jo... Tiedäpä sitten kuinka siunauksellista tällainen omistuksen keskittyminen on pidemmän päälle? Sillä eikös juuri kilpailun tulisi olla se tarjontapuolen laadun tae...

    "Kirjoittajan mukana kysymyksessä on jo ennen sotia alkanut salajuoni, jota edisti vahvimmin Eisenhower. Mahdollisimman rajaton kapitalismi voi parhaiten, jos sillä on kirkkojen siunaus ja hyväksyminen. Lähimmäisenrakkauden voi jättää vähemmälle. Jumala joka tapauksessa siunaa suuria salkkuja. Ja vastaavasti köyhyys ja huono ihonväri ovat merkkejä siitä, että Jumalalla on jotain asianomaista vastaan.

    Ajatus on hyvin ikävä siksikin, ettei tuollainen tulkinta vaikuta lainkaan tuulesta temmatulta. Itse en ollut tiennyt, että ”In God We Trust” tuli dollareihin vasta runsaat puoli vuosisataa sitten, finanssipiirien vaatimuksesta. Hiukan erikoinen iskulause se onkin. Kirkko ja valtio on erotettu toisistaan, mutta politiikka ja uskonto ovat hyvin läheisiä. Kuten Suomessa."

    Kieltämättä. Kalvinismin uskontunnustusta ihan sanasta sanaan. Tuon niin korkeasti siunatun ja kuin räätälöidysti juuri roopeankkojen tarpeisiin mitoitetun uskonopin vaikutus taitaa toden totta olla anglomaailmassa vielä paljon, paljon vahvempi maailmankatsomuksellinen taustavaikuttaja kuin meillä täällä luterilaisessa impiwaarassa osataan tulla edes ajatelleeksikaan. Uskonto luo näköisensä yhteiskunnan. MOT.

    -G-mies-

    VastaaPoista
  10. Tyhmentymisestä: eikö juuri eilisessä lehdessä kerrottu, että samaisen kirjakaupan listoilla menestyvät aikuisten värityskirjat.

    VastaaPoista
  11. Ei saatu vallankumousta, mutta onnistuttiin tuhoamaan korkeakulttuuri, kehui eräs taistolaisguru haasttattelussa.

    VastaaPoista
  12. Oli kiistatta mukavaa pistäytyä taas Blackwellin ja Waterstonen hyllyillä. Ostamisen prosessi on hypistellen parempi. Alustajan arvio alan tulevaisuudesta on kuitenkin kiistaton, eikä minulla mitään kummempaa Amazoniakaan vastaan ole.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  13. Meillä ovat jotkut rahamiehet tosiaan ilmoittautuneet vapaaehtoisesti tukemaan yhteiskuntaakin. Kai he saavat vapaehtoisesti lahjoittaa rahaa tarkoitukseen, joka nopeimmin palauttaa sen takaisin heille itselleen.

    Olisiko loogisempaa pyytää köyhiä vapaaehtoisesti avustamaan yhteiskunnan vähäosaisia. Köyhäthän tutkimusten mukaan yleensäkin ovat avustuskeräysten selkäranka. Sen sijaan rikkaat voitaisiin velvoittaa maksamaan enemmän veroja. Rikkailla tarkoitan meitä kaikkia jotka olemme eläkkeellä taikka työelämässä ainakin kohtuulisilla tuloilla. Jonkinlainen progressio lisäksi tässä voisi toki olla.

    Poliitikotkin tuntuvat ainakin näin vanhan papan mielestä tyhmentyneen kovasti. Iloitsin kun se yksi jyväskyläläinen ministeri Virkkunen pääsi Brysseliin, että nythän päästiin sentään aivan pihalla olevista ministereistä, mutta tilalle ilmestyi heti Grahn-Laasonen. Taitaa tulla koulutukselle ja kulttuurille kuivat ajat. Ministerillä taitaa olla vielä lapsuudenaikainen värityskirjakin kesken.

    VastaaPoista
  14. Miksiköhän meillä on yleisenä tapana viedä kalvinistisen moraalin ja yhteiskuntakäsityksen piirteet Luther-paran piikkiin? Suhteellisen sivistyneissäkin piireissä.

    VastaaPoista
  15. Ovat halunneet tunnustautua Max Weberin oppiin. Huomaamatta, tai haluamatta myöntää, että tämä tarkoitti nimenomaan kalvinismia protestantismista puhuessaan.

    VastaaPoista
  16. Hyvä on, että Helsinkiin tulee keskustakirjasto. Käytännössä Akateeminen kirjakauppa on hoitanut Helsingissä sitä tehtävää, mikä muualla on pääkirjastolla: rauhallinen sivistykselle omistettu julkinen tila, jossa voi vapaasti olla tutkimassa kirjoja. Pasilan pääkirjasto on syrjässä ja olennaisesti vain tavallista suurempi lähiökirjasto. Semmoista pääkirjastoa kuin Tampereella, Oulussa tai vaikka Porissa ei Helsingissä ole.

    Jos Keskustakirjasto toteutetaan hyvin, harva jää suremaan Akateemista kirjakauppaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla että muinaisen Aleksandrian "maailmankirjaston" käyttäjä noteeraa myös Porin kirjaston.

      Kun en ole hesalainen niin en oikein ymmärrä sikäläisen Akateemisen kirjakaupan päälle. Nykyäänhän kirjakaupoissa tuputetaan puolivillaisia dekkareita, typeriä keittokirjoja ym. mielenkiinnotonta kamaa. Voi hyvinkin olla että pääkirjastosta tulee hieno sivistyksen puolustusbunkkeri.

      Kouluvuosina oma mielipaikkani ruokatuntien viettoon oli Herättäjän kirjakauppa. Syvältä maaseudulta tullut koulupoika ei voinut piipahtaa vapaatunneilla kotona. Kirjakaupan ilmapiiri oli sopivan inspiroiva ja eräänlainen kodin korvike.

      Entisessä Kosolan Vihtorin talossa toimi, ja toimii kyllä edelleenkin, Herättäjäyhdistyksen omistama kirjakauppa. Yhdistyksessä, tai ainakin kaupan johdossa, tuntui olevan vallalla vankka sivistystahtoa. Sieltä löytyi yllättävän monipuolisesti kirjallisuutta. Parhaiten ehkä koko maakunnan kirjakaupoista. Tilanne näytti olevan sama, ellei parempikin, muistaakseni vielä 80-luvulla. Vaikka paljon isommassa kotikaupungissani silloin oli vielä viisi kirjakauppaa, niin nekään eivät vastanneet yhteisestikään Herättäjän valikoimaa.

      Poista
    2. Rikhardinkadun kirjaston kirjatorni oli opiskeluajan ja vielä nurkilla työskennellessä juuri tällainen kirjakeidas, mutta nyt vaikka lähes päivittäin kuljen Aleksi-Espat-akselilla, on aina menossa tai tulossa eikä tule enää mahakkaana keski-ikäisenä mielitään kivuta talvipalttoossa kerroksiin.

      Poista
    3. Myös Rikhardinkadun kirjastossa on hissi, vaikka onkin hyvin piilotettu.

      Poista