26. tammikuuta 2015

Poliittinen kirjoitus





Omaa poliittista tahtoaan seuraten Kreikka olisi muuttunut vuodesta 1945 hyvin vasemmistolaiseksi ja todennäköisesti Itä-blokin osaksi eli Stalinin valtaan. Sen jääminen länteen oli 1945 puhjenneen rauhan odottamattomia seurauksia – kuten Suomen. Tosin maassa käytiin pitkä ja verinen sisällissota ja sen jälkeen harjoitettiin diktatuuria. Kreikkalaisten itsensä korostama asia, nimittäin se että he keksivät demokratian, on anekdootti. Antiikin Kreikan kansalaiskokous kaupunkivaltioissa ei ollut juurikaan sukua sille, mitä nykyisin sanotaan demokratiaksi.

Jos ottaa liian pitkiä askeleita, ensin repeävät housut ja sitten haarat.

Olisiko aika muuttaa asiallisen toiminnan käsitesisältöä ja ryhtyä pudottamaan valtioita sekä EU:sta että eurosta? Suomessa tästä ei haluta puhua, koska se kuulostaa niin perussuomalaiselta. Heidän motiiveistaan ainakin minulle on käsitys, joka ei ole myönteinen. Silti en näe aihetta olla puhumatta samasta asiasta kuin he.

Kansainvälinen talous ja osa kansainvälistä politiikkaa on silmissäni peliä, sellaista kuin baseball tai pokeri. Peli on suurelta osin vilpillistä ja vastenmielistä. Silti sanoisin, että vanhoilla opetuksilla on paikkansa. Ellei halua pelata pelin sääntöjen mukaan, silloin on aika lähteä pelistä pois.

Yhdysvallat rahoitti toisen maailmansodan jälkeen erittäin merkittävästi Euroopan jälleenrakentamista. Osa rahasta oli lainaa, osa lahjaa. Tulokset olivat hyvät. Neuvostoliitto ryösti Itä-Euroopasta minkä irti sai, myös kokonaisia tehtaita koneineen. Tulokset olivat huonot, paitsi Suomessa.

Turha kysyä, kun en tiedä vastausta. Suomi näyttää olevan kerran toisensa jälkeen erikoistapaus. Oma arvaukseni on, että se johtuu hidasjärkisyydestämme. Toiset ovat ehtineet erehtyä jo kuusi kertaa kun me vasta mietimme.

Suomalaisia äänestäjiä harhautettaessa vaietaan siitä, että valtion ottama velka ei ole samanlainen velka kuin suomalaisen yhtiön tai suomalaisen ihmisen velka. Viimeksi mainitut on maksettava takaisin korkoineen. Valtion velkaa voi jäädä maksamatta. Paras esimerkki on sotien jälkeinen Englanti ja toiseksi paras Ranska. Joskus rahaa annetaan osaksi velkana, osittain ilman takaisinmaksuvelvollisuutta. Näin toimi sotien jälkeinen Marshall-apu.

Lisäksi toisen meno on toisen tulo. Saamiset myydään eteenpäin ja jälleen eteenpäin. Esimerkiksi Suomessa ennen tavalliset obligaatiolainat olivat valtion keino tukea varakasta eli ostokykyistä kansanosaa.

Maksajan kannalta joissakin tilanteissa, kuten Marshall-avussa, rahoittaminen on erittäin tehokasta. Esimerkiksi Eurooppaan annettiin rahaa, jotta se olisi voinut tuolla rahalla ostaa tavaroita antajalta, siis Yhdysvalloilta. Raha tulee siis heti takaisin ja tuottaa sievoisen voiton, joka jakautuu maksajamaassa laajalti. Sitten se palaa seuraavalle kierrokselle.

Molotov oli oikeassa kieltäessään muiden ohella Suomea ottamasta tarjottuja dollareita. Ne lisäsivät riippuvuutta Yhdysvalloista ja välillisesti muusta Euroopasta, etenkin Länsi-Saksasta (joka syntyi vasta avustusoperaation alkamisen jälkeen).

Suomi oli ennen sotia ”maa joka maksoi velkansa”. Se saattoi olla huono ratkaisu. Velkojavaltion mielenkiinto pysyy paremmin vireillä, kun kuitteja ei ole vielä kirjoitettu. Kun maalle aiheutui ennakoimaton kulu, nimittäin Talvisota, joka maksoi suunnilleen yhden vuoden bruttokansantuotteen, kysymys ulkomaanlainoista ja avusta tuli uuteen valoon. Syystä tai toisesta Ruotsin massiivista apua ei ole tapana mainita. Tuo sota käytiin olennaisesti ruotsalaisten toimittamilla rahoilla, ja on tapana sanoa, että vähän se merkitsi ihmishenkiin verrattuna. Voisi kuitenkin sanoa, että ilman tuota apua ei olisi sodittu.

Jo tänään Kreikan velat on rinnastettu yksityisten velkoihin. Se on virhe. Tiettävästi yksityiselle ei ole tarjolla esimerkiksi 50 vuoden luottoa 0,1 prosentin sidotulla korolla. ”Velat on maksettava”, sanotaan. Näin ei ole. Ellei yksityinen maksa velkojaan, tulee ulosotto ja sitten konkurssi.

Sana ”korruptio” tarkoittaa yleensä taloudellista mädännäisyyttä. Sitä käytettäessä ei yleensä mainita, miksi korruptiota on vastustettava. Lahjuksia ottavat tahot ovat yleensä eteviä sijoittamaan rahansa ja edistävät näin yhteistä hyvää. Olisi syytä mainita, että taloudellisen korruption kaksoisveli on poliittinen korruptio. Se on vaalien ja hallinnon kierouttamista kätkettyjä päämääriä edistämään. Uranuurtajia olivat ranskalaiset jo 1800-luvulla.

Vaaleineen Kreikka näyttää antaneet riittävän todisteen myös poliittisen korruption syvyydestä. Sitä itsekin aika pahasti korruptoitunut EU ei kestä. Siihen on puututtava, vaikka ei yhtään tekisi mieli.


36 kommenttia:

  1. Mitä "Englanti" jätti maksamatta? Muistaakseni ei mitään, en löytänyt tästäkään:
    http://en.m.wikipedia.org/wiki/History_of_the_British_national_debt

    Obligaatioista mainittu pohdituttaa. Ehkä Sjöstedt kommentoi.

    VastaaPoista
  2. Kuvasta ihmettelen miten tuo puu on voinut kaatua tuohon suuntaan, kun kaatokolo osoittaa päinvastaiseen suuntaan.

    Onhan siellä rungon ympäri vaijerintapainen viritys, mutta kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puu kaatui vasemmalle, vaikka eliitti kuinka karjui että ei sinne, ei sinne!?

      Poista
    2. Yksinkertaisesti; siinä on vaan tunaroitu!
      terv. pekka s-to.

      Poista
    3. Kuva on hämäystä, ei ne puut ole edes kaatuneet, ne on kaadettu.

      Poista
    4. Kun on oikein suuri ja hiljainen erämaa ja puuvanhus kaatuu siellä, eikä ketään ole lähelläkään, kuuluuko rytinää ja ryskettä?
      Tätä vaimon kanssa monesti on mietitty.

      Poista
    5. Jos puu kaatuu, eikä ketään ole kuulomatkan päässä, saanko pitää sen?

      Poista
    6. Entä, jos mies menee metsään ja puhuu vaimon sijasta puulle, niin onko hän tällöinkin väärässä?

      Poista
  3. Rabelais'n Pantagruelin kolmannessa kirjassa Pantagruel kertoilee näkemyksiään lainanannosta. Hän toteaa jotenkin niin, että jos hän lainaa, kaikki vihaavat häntä, mutta jos hän itse ottaa lainan, kaikki huolehtivat hänen hyvinvoinnistaan huolestumiseen saakka. Kun tuo hyvinvointi on takaisinmaksun edellytys. Itse asiassa tuntuu että tuo 1500-luvulla kirjoitettu on paljon näkemyksellisempää pohdintaa kuin monien talousviisaiden mietteet...

    VastaaPoista
  4. Tuosta Ruotsin sotalainasta. Mauno Koivisto kertoo kirjassaan, olisko ollut Kaksi kautta, että käytettyjä Drakeneita ostettaessa Olof Palme esitti, että jos Suomi ostaa koneita sovittua enemmän, sotalainasta voitaisiin kuitata parisataa miljoonaa. Ei ostettu, mutta pääministeri Koivisto laati muistion, jossa totesi, ettei lainaa tulla vastaisuudessakaan maksamaan, mutta sitä voidaan eri yhteyksissä kuitata lyhennetyksi. Osaisikohan joku avata asiaa enemmän.

    VastaaPoista

  5. Asteroidi tervehtii tänään ohilentona maapalloa ja sen asukkaita. Keitä tietäjäufoja se jättänee maan kamaralle paimenten peljästyä ? Olisiko joku Tsipras.

    Valtiokonttori rationalisoi obligaatioiden liikkeellelaskut institutionaalisille sijoittajille säästääkseen minut ja sinut korkolipukkeiden leikkaamisvaivasta. Seuraavaksi EU-konttori innovoi modernisointirahan lisäämistä parantamalla pankkikäytänteitä.

    Rahaahan oli ropissut tehtaiijoille tuhota pajat ja pystyttää tehtaat, poistaa käsityökalut koneiden tieltä. Tehtailijan velkasitoumus pantteineen oli "pankin" varallisuutta ja setelit sen velkaa.

    Euroopan Yhteisössä delorssit älysivät modernisoida aurinkorantoja diktaattorien jäljiltä panemalla uusia tehoja pankkeihin. Ihan vain valtion sitoumus obligaatio kävisi varallisuudesta. Sitä lahjaa vastaan pankki kirjoittaisi tilirahaa ministeriöille rakennuttaa moottoriteitä ja lentokenttiä. Raha kiertäisi maanrakennusosastolta Urakoitsija OY:n hotellinrakennusosastolle. Sitten tulisi Keihäsmatkat.

    Valtion velat jalostuvat prosessissa hiljakseen uusrikkaiden omistuksiksi. Nyt Paavo Arhinmäki sanoi telkkarissa, että olisi aika Kreikan rikkaiden oligarkkien maksaa veroja, joilla modernisointirahoituksen korot ja lyhennykset otettaisiin proletaarien niskoilta.

    Voi se noin käydäkin sillä velat ovat jo Frankfurtissa mutta eivät Saksan maaperällä, vaan CD-rekisterissä, ghetossa kuten Rothschildien perhekin. Sieltä vapautuneina rupesivat veljekset neuvomaan lopulta epäkiitollista Saksaa mahtiinsa. Väärin tehty BKT.

    VastaaPoista
  6. Täyttä asiaa. Hieman ihmettelen kuitenkin oheista:

    "Olisiko aika muuttaa asiallisen toiminnan käsitesisältöä ja ryhtyä pudottamaan valtioita sekä EU:sta että eurosta? Suomessa tästä ei haluta puhua, koska se kuulostaa niin perussuomalaiselta. Heidän motiiveistaan ainakin minulle on käsitys, joka ei ole myönteinen. "

    Miten niin ei ole myönteinen?

    Kuten blogisti sanoo, kyseessä on peli. Ei välttämättä nollasummapeli, mutta peli kuitenkin niin, että toiset voittavat ja toiset häviävät. Jotkut todella paljon jotkut vähemmän. Yleensä tyhmimmät ja sinisilmäisimmät eivät voita.

    Tässä pelissä perust pelaavat minun ymmärrykseni mukaan Suomen joukkueessa, kun sen sijaan aika moni muu pelaa naapureiden joukkueissa ja yrittää potkia palloa omaan maaliin, minkä ehtii. Ja ehtii kyllä - esim. kaikkien muiden paitsi Saksaan ja Ranskan pankkien kannalta täysin turhat Kreikka-vastuumme ovat jo haarukassa 7 - 10 miljardia.

    Korruptio Kreikassa ja EU:ssa - olisiko toimivin ratkaisu ottaa etäisyyttä molempiin? Noiden korjaamien on nimittäin kokolailla toivoton savotta. Niin syvällä se korruptio rakenteissa on ja korruptiosta hyötyviä "edunsaajia" on niin paljon pukkeina kaalimaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogisti nyt vain höpäjää jotain omiaan, ikään kuin vanhusten muistista.

      Poista
  7. " Suomessa tästä ei haluta puhua, koska se kuulostaa niin perussuomalaiselta"

    Missä maassa ne perussuomalaiset sitten puhuvat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kreikassa ne kulkevat nimellä "itsenäiset kreikkalaiset", joka on nyt hallituspuolue.

      Poista
  8. Kanto muistuttaa moton työjälkeä, kun tarkemmin katsoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä muistuttaa kommenttia mutta puun kaatoon on kyllä aivan selvästi käytetty moottorisahaa.

      Poista
  9. Olen ollut huomaavinani viime aikaisista uutisista, että ruotsalaisten asuntolainat alkavat muistuttaa valtioiden lainoja: alhainen korko, 50 vuoden laina-aika eikä lyhennyksiä ensinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Noin miljoonan lainasta maksan kuukausittain 500 kruunua lyhennystä. Enpä ole laskenut montako vuotta menee kun talo on kokonaan maksettu. ja miksi laskisin. Korko on niin pieni ettei ketään täällä jaksa tuollainen asia kiinnostaa. Jos korko nousee jotakuinkin normaaliksi, siis 4-5 prosenttiin, niin kiinnostus tulee olemaan aivan toista luokkaa; ihan vain senkin takia, ettei kaikilla enää ole silloin millä maksaa edes korkoja. Todella karmea tilanne, ei sellaista tietenkään kukaan halua ajatella. Ruotsissa asuva asuntolainanmaksaja.

      Poista
    2. Käsittääkseni pointti noissa lainoissa on se, että asunto jää perinnöksi pankille.

      Poista
  10. Olen ollut huomaavinani Suomessakin turvaudutun Kreikan-tyyliseen keplotteluun. Katetaan vaje lainanotolla, valutetaan raha kaikkeen mukavaan kuten kehitysapuun ja julkisen sektorin ylisuuriin palkankorotuksiin. Ostetaan tällä tavalla äänestäjiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Nyt ostossa ovat nimenomaan julkisen sektorin työntekijöiden äänet, Täsmälleen sama systeemi kuin Kreikassa. Velalla ostetaan ääniä ja poliittista valtaa, jolla tehdään lisää velkaa ja vahinkoa.

      Hitsari vientiteollisuudesta lähtee muutaman viikon YT:llä niin että heilahtaa, mutta täysin tarpeeton lupajarru ja turhantarkkaaja ei julkisesta virasta millään. Sen sijaan hän on aina vain sekä palkka- että muu työsuhde- ja etujohtaja.

      Ei voi olla niin, että esim. Vantaan kaupungin virkamiehillä on aikaa kieltää taloyhtiötä jäädyttämästä lapsille luistelualuetta - ja sitten neuvotella monimutkaisia sopimuksia ao. taloyhtiön kanssa siitä, miten ehkä voidaan kuitenkin jäädyttää. Tämmöiseen "virkatyöhön" ei kerta kaikkiaan voi olla varaa edes Vantaalla. Jos tämä olisi ns. yksittäistapaus, mutta kun tätä riittää.

      Sanottuani tämän, korostan, että julkisten palvelujen etulinja - opettajat, poliisit, sairaanhoitajat jne. ovat yhteiskunnan selkärankaa ja tosi tärkeitä. Ongelma on se kaikkinainen höttö töpinäportaassa - se, joka kaikkein sitkeimmin pystyy pitämään kiinni asemastaan ja eduistaan.

      Mutta, jos enemmistö äänestäjistä on ns. edunsaajia, ns. point of no return taitaa olla silloin jo ohitettu?

      Poista
  11. On tosiaankin tavallisten ihmisten huiputtamista kun verrataan valtiontaloutta ja kotitaloutta toisiinsa. Niillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään eikä valtiot tosiaankaan juuri koskaan maksa velkojaan pois. Myös presidentti Niinistö puhuu vuodesta toiseen valtiontaloudesta kotitaloustermein ja tekee näin itsensä perin hölmöksi. Häntä kuunnellessa alkaa pian tuntua siltä, että kansalaiset ovat vain perin ikävä ja ylimääräinen kuluerä säästöpossussa nimeltä Suomi. Niinistöä voisikin taloustieteilijänä verrata Karpaattien neroon, Nikolae Ceaușescuun, joka ainoana valtionpäämiehenä tunnetussa taloushistoriassa päätti tehdä Romaniasta kokonaan velattoman maan. Romania meni 'rakenteellisten uudistusten' ja 'valtiontalouden säästötoimenpiteiden' ja kaikenlaisten 'Sailaksen listojen' seurauksena lopulta niin huonoon jamaan, että ihmisten piti monin paikoin syödä ruohoa elääkseen. Siitä on jo neljännesvuosisata mutta maa ei ole koskaan täysin toipunut tuosta velattomuuskurimuksesta.

    VastaaPoista
  12. Kreikan oloja mitenkään syvällisesti tuntematta, tällainen sivullinen ihmettelee tätä vaalien tulosta. Jos kreikkalaiset olisivat käyttäytyneet kuin suomalaiset, kultainen aamunkoitto olisi saanut jytkyvoiton. :)

    Nyt tulos vaikuttaa jotenkin tolkulliselta, kun ajattelee että muutosta siinä kuitenkin tavoiteltiin ja äänestäjät olivat varmasti aika epätoivoisia. Ei siellä käsittääkseni ollut kuin nämä kaksi mahdollisuutta muutokseen.

    Korruption purkaminen voi silti osoittautua mahdottomaksi. Sitä ei oikein voi sallia. Sehän osoittaisi että EU on koko ajan "veikannut väärää hevosta." Noloakin se olisi.

    Kuinka paljon maailmassa onkaan aiheutettu katastrofeja vain siksi ettei ole ajoissa uskallettu myöntää että oltiin väärässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko meillä siis äänestetty jytkyvoitto oikeistofasistiselle puolueelle? Kumma etten ole huomannut... Oliko se ennen vai jälkeen sen työväenluokkaisen agraaritaustaisen keskustapopulistisen pienkansanpuolueemme jytkyä?

      Poista
  13. Valtiontalouden rahoitusperusta on syntynyt kotitalouksilta laillisesti ryövätyistä rahoista.

    VastaaPoista
  14. Aika moni kansanedutajakin väittää, että valtion taloutta ja velkoja on hoidettava samalla tavalla kuin yksityistalouden taloutta ja velkoja. Pari viikkoa sitten Sasikin väitti eduskunnassa tämmöisiä.

    Suhdanteiden tasoittamiseksi valtion on tehtävä budjettialijäämiä ja -ylijäämiä sen mukaisesti, onko tarpeena lisätä vai heikentää kokonaiskysyntää. Maalaisjärki tuppaa sanomaan, että laskukaudella ja lamassa pitää säästää entistä enemmän ja nousukaudella on varaa löysäillä. Tällainen talouspolitiikka johtaa suhdanteiden kärjistymiseen. Lama pahenee ja vuorostaan nousukausi ylikuumenee.

    Onhan valtion velkaantuminen tietenkin paha juttu silloin, jos ja kun rahat tuhlataan esimerkiksi syömävelkaan ja pystyyn kuolleiden rakenteiden ylläpitoon. Oikea elvyttäminen vaatii investointeja mm infraan.

    Nythän miljardeittain rahaa on lahjoitettu mm kehitysapuun, jopa yritystukiin pörssiyhtiöille, kaiken maailman poliittisille hippaleikkiyhdistyksille ja vaikka minne. Tällaiset vuosittaiset rahareiät on kylmästi tukittava ja nämäkin rahat on suunnattava kansantaloutemme kokonaiskysynnän elvyttämiseksi täällä kotimaassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäpä jos nyt Suomen ja koko Euroopan kohdalla ei olekaan kysymys suhdanteesta? Mitäpä jos olemme eläneet yli varojemme ja meidän pitää aivan oikeasti sopeuttaa elintasomme siihen, mitä itse pystymme tuottamaan ja maksamaan? Mitä jos muu maailma ei enää halukaan rahoittaa meidän elämäämme vastikkeetta?

      Entä jos pelastavaa suhdannekeijua ei tulekaan?

      Poista
    2. Suhdanteiden tasoittamisesta olen samaa mieltä, mutta uskon, että terveen yksityis- ja valtiotalouden resepti pitkällä välillä on sama: tulojen pitää riittää menoihin. Valtiotaloudessa pitäisi päättää haluammeko nostaa veroja hyvinvointi- ja muiden julkisten palveluiden rahoittamiseksi vai karsia niitä. Tämä - poliittisesti mitä ikävin - arvovalinta uuden hallituksen pitäisi tehdä.

      Poista
    3. Velaksi syömisestä: Luonnonvarojen riittävyystutkimusten mukaan globaali maailma syö nykyään joka vuosi elokuusta lähtien loppuvuoden "velaksi". Ja kun jatkossa ko. velaksi syönnin periodi vain jatkuu edelleen. Mitä on tämän tiedon rinnalla jonkun yksittäisen maapahasen ylensyönnistä johtuva ja edelleen jatkuva bulimian harjoittaminen rahalla mitattavalla velalla?

      Poista
  15. Miksi lainoja noin yleisesti ottaen pitää lyhentää? Pankithan ottavat talletuksia vastaan ja lainaavat rahan eteenpäin. Oleellinen asia on lainan korko. Jos lainasta saa korkoa enemmän kuin talletukselle pitää maksaa, on pankin periaatteessa mahdollista pärjätä. Jos joku maksaa lainansa takaisin, pankin pitää etsiä uusi lainanottaja ja siitähän seuraa vaivaa ja kustannuksia.

    Miten ihmeessä jaksetaan kiistellä Kreikan veloista. Ei se auta vaikka olisi kuinka ison talon poika, jos ei ole rahaa niin sitä ei ole. Hube.

    VastaaPoista
  16. Vuonna 1939 juuri talvisodan kynnyksellä, 20. lokakuuta, julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa kirjoitus, jossa ehdotettiin että suomalaiset kävisivät vaihtamassa kultaiset sormuksensa rautasormuksiin jotta Suomi saisi hankittua sotavarusteita.

    »Kultasormukset isänmaalle
    Täällä kaukana kotoa tuumin yöllä päivystävänä upseerina isänmaan asiaa ja ehkä alkavia taloudellisia vaikeuksia. Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kultasormus vaihtaisi sen teräksiseen sormukseen, jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksista saataisiin varmasti kokoon kymmeniä tuhansia maanpuolustukseen.
    Reservin vänrikki Jussi Lappi-Seppälä»

    Kulta siirrettiinkin Ruotsiin Suomen suurlähetystön kellariin. Kultaa ruvettiin hyödyntämään vasta syksyllä 1945, kun Suomi oli ajautunut valuuttapulaan. Suomen pankki tarjoutui ostamaan kultaerän valtioneuvostolta 140 miljoonalla markalla.

    Kun EKP ostaa valtioiden velkoja biljoonalla korkorahastoista ja eläkesäätiöistä ja pankeista, niin EKP muuttuu valtioiden velkojaksi. Keiden se EKP on ? Valtioiden. Sovinnaisia rahakäytänteitä rikkova tabuloukkaus olisi kuitata EKP saajamiehen ja valtiovelallisen keskinäisten saamisten / velkojen tilanne analogisesti sormuskaupan kanssa. SP kirjoitti / painoi uutta rahaa ja toimitti rahat valtioneuvostoon, sai kullan. Sitä käyttiin kuin kruunuja dollareita ruoka- ja tarvikeostoihin. Nyt jos velkakuittaus tehtäisiin, maailmaan jäisi koko hyörinästä pelkästään biljoona vasta syntetisoitua rahaa eläkesäätiöihin ja korkorahastoihin ja pankeihin. Niillä olisi painetta hankkia sille tuottoa. Eräs vanhanaikainen vaihtoehto olisi rahapelien sijasta -ja rikkaiston kiillotuksen sijasta, panna raha Kataisen-Tsipraksen investointiohjelmaan.

    Kun EKP:stä tuskin on tabujen kaatajaksi, niin talvisodan hengestä tartunnan saaneesta Kreikasta on. Eiköhän hengen ollessa päällä lähipäivinä kuulla kuinka opettajien lääkäreitten ja bussikuskien europalkojen päälle maksetaan lisäksi drakmarahaa. Siitä ei tehdä "laillista rahaa" eli pakosta vastaanotettavaa, vaan jää yhdeksi vaihtoehtoisrahaksi, jolla ruokakauppias myy ja jolla maanvijelija toimittaa ja jolla viljelijä puusepänverstaalta remontin tilaa. Jos ken ei hyväksy, jääkööt sivuun. Luulenpa että turistitkin ottaisivat sitä vaihdossa rantabaarista -ja enemmänkin inostuneina, ja maksaisivat hätärahalla illallisensa. Ihminen keinot keksii, saisi vaan toiset taivuteltua puolelleen. Nyt saa, mutta aikaikkuna on lyhyt tai momentum, puhuakseni kieltä johon kädettömät ovat tottuneet.

    VastaaPoista
  17. "Antiikin Kreikan kansalaiskokous kaupunkivaltioissa ei ollut juurikaan sukua sille, mitä nykyisin sanotaan demokratiaksi."

    On se sukua kun muistetaan rajat: ei orjia eikä naisia. Silti se oli paljon enemmän kuin Euroopassa ennen vuotta 1789.

    VastaaPoista
  18. "miksi korruptiota on vastustettava."

    Taloudellisesti siksi, että korruptio vääristää kilpailua.

    VastaaPoista
  19. "Lahjuksia ottavat tahot ovat yleensä eteviä sijoittamaan rahansa ja edistävät näin yhteistä hyvää."

    Omaa hyvää. Sijoituksia tehdään, jotta saadaan itselle hyvää. Sitä hyvää ainakin nykyaikana saa parhaiten sijoittamalla asioihin, jotka eivät muita hyödytä. Ainoa "hyvä", mikä tuosta koituu on se, että lahjuksen antaja menettää rahaa. Valitettavasti korruptio on hyvä sijoitus eli tuo on vain liiketoimintakulu ja varsin pieni sellainen. Se siis maksaa itsensä erittäin nopeasti takaisin ja loppuhyöty on puhdasta voittoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisesti korruptiossa se oma hyvä 'ansaitaan' käyttämällä hyväksi asemaa, jossa pitäisi oikeastaan ajaa jonkun toisen hyvää ja siihen on annettu valtaa. (Tuo päämäärä on usein vastakkainen sille 'omalle hyvälle', jonka nimi on lahjus; sen vuoksi mainittu lahjus ylipäätään on olemassa; sillä pyritään ylittämään potentiaalisesti korruptoituvan asianmukaisesta toiminnasta hänelle itselleen koituva hyvä.)

      Virkamiesten tapauksissa tuo 'joku toinen' on kansalaisten yleinen etu. Aarnio investoi talonrakentamiseen ja kukkapenkkipankkiin. Kansantalouden saama piriste alittanee haitat, etenkin jos haluaa uskoa oikeusvaltion ja yhteiskuntasopimuksen kaltaisiin ideoihin.

      Blogistilta tämä oli aivopieru.

      Poista