6. lokakuuta 2014

Köli



Skandinavia oli maailman johtava maa pari sataa vuotta eli noin 900 – 1100 jKr. Voi olla, että uusi vauhti tuli koko Euroopaksi kasvavan maanosan hyväksi. Romanttinen ylpeily on kauan pimittänyt näkyvistä paremmin perustellut ylpeyden aiheet.

Viikingit olivat rosvojoukkoja. Rosvojoukkoja on liikkunut maailmassa aina ja näyttää liikkuvan edelleen. Eräs ero on kulttuurinen kaskeaminen ja viljely. Edellisessä poltetaan kaikki ja otetaan kaikki, minkä jaksaa kantaa.

Polttamisesta puheen ollen Skandinavian ensimmäinen teollisuustuote oli hylkeenrasva, jota poltettiin lampuissa kymmenen tuhatta vuotta. Kaikkein vanhimmassa keramiikassa on traanin säilyttämiseen ja kuljettamiseen tarvittuja.

Välimeren seudulla oliivi ei ollut mahdottoman tärkeä ruokana; se ei paljon täytä vatsaa. Sitä tarvittiin lampuissa. Lampunsydän saa olla selvästi paksumpi kuin maaöljyä poltettaessa. Sitä käytettiin peseytymisen rasvaamalla vartalo likoineen ja kaapimalla kaikki pois. Kynttilät keksittiin Euroopassa vasta keskiajalla. Niitä ei tarvittu. Eläinrasvojen hyödyllinen käyttö oli roomalaisten kelteiltä omaksuma saippua.

Kansainvaelluksista kiisteltäessä – siis erimielisyys raivoaa siitä, onko tuo nimitys osuva vai ei – on tapana unohtaa, että koko revohkan aloittaneet gootit taisivat todella olla lähtöisin nykyisen Ruotsin rannikolta, ehkä suorastaan Gotlannista ja Göötanmaalta. He olivat liikenteessä jo 400-luvulla. Slaaveja ei ollut silloin vielä keksitty. Suomen asutus tuohon aikaan on harvinaisen sekava kysymys; täällä näyttää olleen vähän kaikkia.

Vaikka Kaarle Suuri oli rakentanut frankkien heimosta uuden, pysyväksi osoittautuneen voimakeskuksen, jonka brändiksi tuli ”Ranska”, edessä olivat vielä viikinkien hyökkäilyt, jotka vaikuttivat pysyvämmin Euroopan rakenteisiin kuin hunnit, avaarit ja ne kaikki idäntien tulijat. Hunneista on muisto Unkarin nimessä (Un-garia) ja etunimen Attila suosiossa.

Viikinkien keksintö köli ja siihen liittyvä limilauta toteutti aivan ylivoimaisen aluksen, joka oli sekä valtamerikelpoinen että kätevä ryöstöretkillä jokia pitkin. Tuohon aikaan ja koko antiikin isot alukset olivat olleet kotelorakenteisia, yleensä soudettavia kaleereja. Viikinkialus oli rakennettu kölin päälle. Kotelorakenne oli jäykkä, kölirakenne uskomattoman joustava ja kestävä. Tanskalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten laivakirvesmiehen taidot kehittyivät huimiksi. Laudat ja kaaret valikoitiin yksityiskohtaisen tarkasti ja yhteen isoon alukseen käytettiin ehkä 100 tammenrunkoa.

Kuvan museolaiva on niin kaunis, että se yksin riittää Oslon matkan syyksi. Mutta tietysti kannattaa käydä samalla galleriassa katsomassa E. Munchin uskomatonta kykyä käyttää sinisen värin sävyjä.

Viikinkialus liikkui soutamalla ja purjein. Purje oli sinänsä ikivanha egyptiläinen keksintö ja heidän kulttuurinsa perusta – Niili vei toiseen suuntaan, purje toiseen.

Mutta purjehtiminen Irlantiin, Islantiin, Grönlantiin ja lopulta Labradorin niemimaalle – ja takaisin! Eikä näillä aluksilla ollut miehistölle sään suojaa.

Skandinaavien kaksi muuta suurta keksintöä olivat Englanti ja Venäjä. He perustivat ne molemmat. Brittein saarten kuningaskunnat kukistuivat tanskalaisten vuosisataisiin hyökkäilyihin, ja sitten ennen pitkää viikingit tulivat takaisin uudella nimellä, normannit. Ratkaiseva vuosi oli 1066 ja paikka Hastings.

Novgorodissa ja Ilmajärven seudulla ja nimenomaan Kiovassa hallitsivat aika pitkään ruotsalaiset, seassa erilaisia seikkailijoita, varmaan myös suomalaisia. ”Rus” on tämän hetken selityksen mukaan Roslagenin seudun nimestä sopeutettu nimitys, ja eri aikoina on mainittu Rurik-niminen varjagi ja myös soutaminen (ro). Siis ryssä ja ruotsi on melkein sama sana.

Sen moni muistaa, että silloisen Konstantinopolin henkivartiokaartissa oli viikinkejä, ja Hagia Sofian johonkin kaiteeseen on kaiverrettu riimukirjaimin, että kyllä tulee aika pitkäksi, mutta palkka juoksee. Sitä ei moni muista, että jo ristiretkillä riehui selkeästi skandinavissukuisia, ruhtinaiksi ruvenneita mahtimiehiä, kuten muuankin Sisiliassa vaikuttanut Robert Guiscard ja hänen sukulaismiehensä Tancre ja Drogo sekä tämä Rollo, joka oli niin pitkä, ettei voinut ratsastaa, kun jalat harrasivat maata.

Historian hiipijä jää miettimään, miksi eurooppalaisista vaikutusverkosta niin usein unohdetaan nämä, myös oivallista rautaa valmistaneet vaikuttajat. Ehkä yksi syy on kielitaito ja ahdaskatseisuus. Sivuutetaanhan englanninkielisissä esityksissä myös keskiajan pinta-alaltaan suurin, merkittävä valtio, nimittäin Puola-Liettua. […]



24 kommenttia:

  1. Norman Daviesin kirjaa Vanished Kingdoms olen tainnut aiemminkin mainostaa. Siinä oli aika hyvin perustiedot Puola-Liettuasta (joka nimenä on samanlainen jälkikonstruktio kuin Ruotsi-Suomi) ja Preussista joka liittyy elimellisesti tarinaan. Länsi-ja itäslaavien problematiikka on esillä myös Geoffrey Hoskingin Russia and the Russians - historiassa jonka veroista ei meillä ole tehty vaikka täällä ollaan itänaapurin parhaita asiantuntijoita olevinamme.

    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puola-Liettua;
      Liikkuessani Liettuan ja Puolan mailla, olen saanut ymmartaa, etta ensin oli Liettua-Puola ja
      vasta sitten Puola-Liettua. Lieneeko oikein??--

      Joka tapauksessa Vilnassa on paras puhua suur-Liettuasta ja unohtaa puolalaisten mainitseminen.

      Poista
    2. Kannattaa ehkä puhua Vilniuksesta Vilnassa mieluummin kuin Vilnasta Vilniuksessa.

      vuorela, tampere

      Poista
    3. "nimenä on samanlainen jälkikonstruktio kuin Ruotsi-Suomi" parempi kuitenkin, koska molemmat sat olivat hyvin itsenäisiä. Nimistä ks myös Englund Voittamaton.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Pikainen vilkaisu pienoiskuvaan toi mielee ajatuksen, että Kemppi-ukko on rytkäyttänyt naisen ryntäät esiin!

      Pitäisköhän laittaa paremmat klasit? Molemma "näkymät" on kauniita juu... :-D

      Poista
    2. Ryntäät? Ensiassosiaationa padin ruudulta: Onpa komea takavittu! Vai onko tyylitöntä sanoa ääneen ilmeinen? Niin tai näin, mustetahratesti läpäisty.

      Poista
  3. Jukka hyvä, kun aloitamme kunnon spekulaatiot, niin ruotsi ja ryssä ovat lähellä toisiaan, mutta niin on jostain kummastakin syystä sveasta tulevat Sverige ja venäjä. Kieli on aina mielenkiintoinen ja Litzenin Veikko jatkuvasta kehotti, ajatelkaa nimiä. pohtikaa nimiä, niissä voi olla enemmän totuutta kuin....

    VastaaPoista
  4. Juurikin luin uudestaan Tacituksen, joka sanoo svioneista että niillä on hienoja paatteja joissa molemmat päät ovat samaa mallia, mutta purjeita ei tunneta ja soutajilla ei ole penkkejä. Lisäksi mainitaan että ovat rahalle persoja, antaen siksi kuninkaan heitä täysin vallita, ja säilyttävät kotona asekalujaan orjan vartioimina jottei syntyisi veritöitä.

    VastaaPoista
  5. Kannattaa kuunnella:
    Viikinkien aika
    Viikinkien aika – sarjassa toimittaja Jorma Kallenautio ja arkkitehti Aaro Söderlund tutustuttavat kuuntelijat Pohjolan varhaishistoriaan.

    http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#fraasi/Viikinkien%20aika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarja on mainio. Samalta parivaljakolta on arkistossa toinenkin, kenties vielä hauskempi, mutta rakenteellisesti ei täysin onnistunut sarja.

      Poista
  6. Yllä mainittu Vanished Kingdoms on mainio. Siinä esitellään myös Brittein saarilta yhteisöjä, joista monella (minulla) ei ollut hajuakaan.

    Norman Davies osaa saksaa ja puolaa. "Eurooppa" on edelleen lukemisen arvoinen ja erittäin miellyttävä lukea.

    VastaaPoista
  7. Todellinen hi-tech alustyyppi tuollainen viikinkien laiva, rautanauloja on säästynyt ja löytyneitä ihmetelty että miksei tätä kotkausta ole vielä keksitty. Eläväinen se on, notkuu ja joustaa. Säältä se on antanut suojaa paremmin kuin näön perusteella uskoisi. Myötätuulipurjehtijana se on kulkenut vain soudettaessa suoralla kölillään ja oloissa joissa tuulesta ei ole haitaksi. Purjein se on nostanut tuulenpuolen laitaa ja roiskeet jotka voivat jäätyä tai kertyä pilssiin ollen suoranaisen uppoamisvaaran aiheuttavia ovat jääneet sievästi alle. Keula taas on muodoltaan sellainen että sen selville saamiseksi mikä sen suunnitelussa on ollut kriteerinä vaatisi aivan pähkäuhkarohkean miehistön. Kuitenkin se on miehistölle lempeä, vaatien kahden - kolmen miehen vahdin, kun suurin osa on vapaavahdissa ei pitkäkään matka muodostu rasittavaksi. Kuivana pysyttelemistä on auttanut tuulenpuoleisella laidalla vällyjen ja taljojen alla elävänä painolastina kököttely. Draken on vieläpä nopeakulkuinen! Huipputuote, pakko ihailla.
    Tim Severin on eräs peruspöhkö jonka Nahkaveneellä yli Atlantin on tähän aiheeseen kiinteästi liittyvä. Vuodasta ommeltu couragh, kantasanaa voi arvailla.

    I. H.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se taitaa olla "curach". Ensi kerran tutustuin siihen Björn Landströmin huiman hienosti kuvitetussa teoksessa "Laiva".

      Mutta etymologia.

      "Etymology

      From Middle Irish curach, from Proto-Celtic *koruko- (“leather boat”) (compare Welsh corwg (“coracle”)), probably, from Proto-Indo-European *(s)koro- (“leather”) (compare Latin corium)."

      Poista
    2. Nought t' do with courage, then?

      I. H.

      Poista
  8. Nytpàhàn ystàvàmme sohaisi kusiaispesààn, Venàjàkò muka ruotsalainen tuote? Nut Jukalta meni kokonaan Vladimirin luotto.

    VastaaPoista
  9. Me vanhemmat kulttuurihenkilöt muistamme sarjakuvalehden nimeltä "Aku Ankka ja kultainen kypärä", jossa Aku on museon vahtimestarina. Asiakkaan nuuskiminen kuvan esittämän viikinkilaivan kaksoiskappaleessa käynnistää tapahtumaketjun, joka huipentuu Labradorissa.

    Maailmanvaltiuden mahdollisuuksien romahtamisen jälkeen työt jatkuvat.
    Muistinvaraisesti: Aku Ankka: "Minuakin ovat kirjaillut lampunvarjostimet alkaneet kiinnostaa".

    Mitäkö tästä opimme? Emme mitään, paitsi jos pitää valita viikinkilaivan ja kirjaillun lampunvarjostimen välillä, kannattaa ottaa jälkimmäinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samassa kulttuurijulkaisussa olivat esillä ammattikuntansa valiot, asianajajat Metkunperä ja Petkunterä. Silloin keksittiin myös hengitysilman verotus, joka ei meillä ole vielä toteutunut.

      Huokailee Kunnaksen Ilkka

      Poista
    2. Mistäs materiaaleista ne niitä lampunvarjostimia kirjailivatkaan natsit? Ainakaan minua ei sellaiset omistamismielessä kiinnosta. Eikä kyllä viikinkilaivatkaan; eivät ne Nimettömällä (eräs lampi Savossa) mahtuisi edes kiäntymään.

      Poista
  10. Hieno venhonen ! Kertokaa sen nähneet, että miten paksuja ovat laudat ja onkohan ne taivuteltu lämmitys- tekniikoin jos on niin kovia ovat olleet " puusepät" !

    VastaaPoista
  11. Syntymätaloni vierestä Kyrönjoen partaalta Etelä-Pohjanmaalta on joskus 1930-luvulla löytynyt rautakautinen viikinkihauta veneen jäännöksineen.

    VastaaPoista
  12. Roskilden Vikingeskibsmuseet on myös erinomaisen mielenkiintoinen. Toisin kuin Oslon upeassa mutta pysähtyneessä museossa, Roskildessa rakennetaan edelleen viikinkilaivoja vanhoin menetelmin. Laiturissa on ajankohdasta riippuen toistakymmentä alusta.

    VastaaPoista
  13. "Eikä näillä aluksilla ollut miehistölle sään suojaa."

    Ei itse aluksessa, mutta hylkeennahkaisessa "makuupussissa", joka tiettävästi on ollut sekä vettä pitävä että lämmin.

    VastaaPoista
  14. "ennen pitkää viikingit tulivat takaisin uudella nimellä, normannit."

    Sinänsä vaan jännä juttu, miten nopeasti normannit ranskalaistuivat noin sadassa vuodessa.

    VastaaPoista