5. kesäkuuta 2014

Saapas vinossa





Oli etevä taksimies, kuulemma kotoisin Inarin Törmäsestä. Puristin kuvasta ilmenevää uutuusaarretta rintaani vasten. Hän sanoi että Juho Vihtori Nätti, 1890 – 1964. Tiesipä kuulemma muuten vain. Siihen piti sanoa, että kun viimeksi kuljeskelin Rovaniemellä ihan valloillani, oli kesä 1961, jolloin mainittiin, että Nätti viettää vanhuudenpäiviään Rovalassa, joka näkyy edelleen tarjoavan ikäihmisten palveluja.

Kirjaa myy Lapin yliopistokustannus. En oikein ymmärtänyt, mihin Lasse Lehtinen pyrki taannoisella kirjallaan Nätti-Jussista. Tämä sisältää pelkkiä juttuja, 250 sivua. Varmaan mukana on sekin raittiuskilpakertomus, jossa Nätti harmisteli ryyppäämistä, kun vielä aamulla Ounasvaaran rinteestä herätessä oli kummassakin kainalossa kuristunut poliisi.

Joku kysyi hiljan, oliko tällainen Jussi ollut todella olemassa. Moniin vitseihin liittyä kampurajalka on kuvassa esillä; kirjassa on pari muutakin kuvaa, jotka todistavat tiedon todeksi. Nätti lienee ollut kaikin puolin oikea pyöreä työn tekijä, mutta kämppien taiteilijoita ovat kuvanneet monet, myös Haanpää ja Päätalo.

Nätti oli syntyjään Karstulan miehiä. Köyhät pitäjät ne olivat pohjoisia reservejä. Muistaakseni Raja-Jooseppi oli Parkanosta ja myös Huhta-Heikki kaukaa alamaista.

Eilen oli mennä holtti. Arkticum on todellinen nähtävyys. Vieressä on vielä erikseen metsämuseo, jolla on tiloja tuonnempanakin. Lukemani mukaan näytteillä on Luiron latvoilta tuotu tukkikämppä ja Sumperin savotan aikainen lokomotiivi eli veturin tyyppinen tela-ajoneuvo.

Museokauppa, josta Nätti-Jussi –kirja on kotoisin, tarjosi ainakin kymmenen kirjaa, jollaisia en luullut olevan olemassa. Panin muistiin parikin kallista ja painavaa valokuvakirjaa tuntureista. Täten perun aikaisemmat puheeni. Tunturi-Lapista on kirjoja joissa on parhaan luokan kuvia erämaakohteista, myös tuntureista.

Tieteellnen ja tiedollinen aineisto on sitä, jonka perässä olin. En esimerkiksi oikein tiennyt, että T.I. Itkosen kertomuksia matkoistaan on koottu kirjaksi. Kustantaja on WSOY.

Tässä ja nyt mainitsen vain esimerkkejä. Kohta lähden katsomaan kaupunginkirjaston, jonka Lappi-kokoelma kuuluu olevan erinomainen. Eilen katseli tarkalla silmällä professori Juha Pentikäisen kirjastoa, joka on siis Arkticumin katon alla.

Omaa hinkuani palveli muun muassa todella iso ja mahtavan hienosti tehty atlas jääkauden aikaisesta ja sulamisvaiheen lämpötiloista, kasvillisuudesta ja eläimistä. Tiedot on koottu kartoiksi, ja niistä näkyy muun muassa se hiljan heittämäni tieto, että ikiroutaa ei Skandinaviassa ole, muuten kuin palsasoissa.

Kai sekin on jokin henkinen häiriötila, että tuollaista karttojen tuijottelu on niin peräti mieluisaa. Tietysti löysin suurimman osan kartoista verkosta sievästi zipattuna. Tekstikorpus löytyy täältä http://epic.awi.de/29922/1/Fre1992a.pdf

Yllättävimmät kirjat olivat uusia, Helsingin yliopiston metsäpuolen julkaisuja, ”Marjatan marjamailta. Matka pohjoisen Karjalan luontoon ja kulttuuriin” (2006) ja ”Turjan vuonoilta Vienanmerelle. Matka Kuolan niemimaan luontoon ja kulttuuriin” (2012).

Tässä on nyt sitten tietoa, tutkimusta ja valokuvia muun muassa Hiipinä-tunturin seuduilta, Tuuloman tekoaltaalta ja muistitietoa ja jopa maalauksia (Sven Lokka) vankileireiltä, joita Vienan – Kuolan alueella oli todella paljon. Suomen Lapissa ja Koillismaalla on kuljettu katselemassa ja ihmettelemässä yli puoli vuosisataa, kauemminkin. Rajan takana on romantiikka ollut kaukana. ”Runomaita” ei ole olemassa.

Hiukan parempi paneutuminen viittaa voimakkaasti sellaiseen arvioon, että kartalla on valkoisia läikkiä muuallakin kuin itärajan takana.

Täällä entisessä Lapin läänissä tuntuu olevan muutakin vinossa kuin saapas. Pintapuolinen kuljeskelu valtavirroissa herättää sellaisen ajatuksen, että tässäkin tapauksessa heikkous voi olla voima. Ainakin suuren osan vuotta syrjäseutu on Suomessa pääkaupunkiin verrattuna välttämätön paha ja kiusallinenkin. Olisiko tuo ajatustapa suuri erehdys.

Eikö Euroopasta puutu juuri tätä – rauhaa, hiljaisuutta, puhtautta tai ainakin puhtauden vaikutelmaa ja monituhatvuotinen selviytymisen perinne, jonka ydin tuntuisi olevan taito ryhtyä osaksi ympäristöä?



11 kommenttia:

  1. Leireistä tuossa mainitaan. Minua on askarruttanut joissain itsenäisyyden alkuaikojen teksteissä maininnat polun vasemman laidan kulkijain lähettämisestä Heinäsaarille, jotka nyt sijaitsevat Petsamon Kalastajasaarennon merialueella. Mikähän tarina tässä lie takana?

    VastaaPoista
  2. Lieneekö tuttu
    http://kulttuuriperintoinventointi.blogspot.fi/
    ? Lapissakin ovat möyrineet ja katsauksia blogiin kirjanneet. On tuonut talven aikana paljon iloa iltoihin. Kuvat vain saisivat olla suurempia katsella.

    VastaaPoista
  3. Nätti-Jussi, joka ei kamalan nätti ollut, kuulemani mukaan antoi aina niiden muiden jätkien väitellä itsensä väsyyksiin saakka. Vasta sitten se puuttui peliin.Tämä on hyvä esimerkki kun savottakämpässä pohdittiin sitä kuka on käynyt Pohjoisimmassa. Kysymys oli ensin ihan asiallisesta väittelystä, mutta sitten se meni liioitteluksi. Jussi vaan kuunteli. Yks kun sitten väitti että hän kävi niin Pohjoisessa että taivas ja maa meinas mennä yhteen, oli pakko kävellä kumarassa. Silloin Jussi puuttui peliin: "En ukso että niin pohjosessa kävit." Ukko intti että kyllä varmaan kävi. Jussi: "Jos sä olisit niin pohjosessa käynyt niin sunhan olisi pitänyt nähdä se pieni piste mikä on siellä kaukana edessä missä taivas ja maa yhtyy... Epäilenpä, että et sitä nähnyt!" Kyllä näin, toinen vastas. "No nyt minä uskon", Jussi sanoi, "minä se siellä vielä yritin ryömiä eteenpäin...".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja Lappiin Jussi oli tullut, väittämänsä mukaan, niin varhain että Ounasjoki ulottui vasta Rovaniemelle asti.

      Poista
  4. Vieläköhän maakuntamuseossa on punainen "kakspuokki" eli Lynx 250? Meillä oli sellainen, kun olin lapsi.

    Lappilaiseen ympäristön osaksi tulemiseen liittyy vahvasti ajatus siitä, että esimerkiksi luonnossa eläminen on nollasummapeliä, jossa ihminen hyötyy kaikista toimista, joilla luontoa lyödään turpiin.

    VastaaPoista
  5. Niin,

    Luin sen Lehtisen kirjan. Jos oikein ymmärsin niin Arto Paasilinnalta se oli jäänyt kesken ja Lasse jatkoi. Oli kirjoitettu niinkuin olisi Nätin omia muisteluja.

    Hän se mukamas on kuvattuna siinä Koskenlaskijajuustopaketin päälläkin. Jalkoja ei näy kunnolla.
    Hannele Pokka on myös kirjoittanut Nätti-Jussista.

    VastaaPoista
  6. "Vieressä on vielä erikseen metsämuseo, jolla on tiloja tuonnempanakin. Lukemani mukaan näytteillä on Luiron latvoilta tuotu tukkikämppä ja Sumperin savotan aikainen lokomotiivi eli veturin tyyppinen tela-ajoneuvo."


    Metsäkämppä ja veturi on näytillä Lapin metsämuseossa siellä Ounasvaaran kupeella eli Ranuan tien tuntumassa. Toinen Samperin savotan telaketjuin varustettu veturi on Tulppiossa. Olen käynyt katsomassa molemmat. Artctikumin vieressä olevassa metsäpömpelissä on motoja ja tietokoneita...

    Lue tuolta lisää:


    http://www.lapinmuseot.fi/rovaniemi/lapinmetsamuseo.html

    VastaaPoista

  7. Istumme hallituksessa,emme valtaistuimella irvisti suomeksi fransiskaanimunkki Frei Betto ystävänsä Luiz Inácio Lula da Silvan vannottua virkavalan. Aikaa vaalivoitosta oli kulunut 3 kuukautta,rahaa oli paennut Brasiliasta 6 mrd dollaria ja sillai. Sittenhän kuppanukset älyttivät korskeat mutta arat, isokokoiset mutta kakaraiset rahakynäpiirit puolelleen ja hitsauspillien liekit syttyivät. Nyt 12 vuotta myöhemmin siellä pelataan MM futista. Kuinkas kauan menikään SamsunginHyuandain perustamisesta, kun avattiin Seulin olympialaiset.Kysy Kekkoselta.

    Tänään,post-kekkonen, on toisin ja United Bankersin Metsäsobligaation III/2014 merkintäpäivä. Korkoa saa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta 5,25%.Loput viisi ainakin 3,5% + euribor. Tosi hyvin kun EKP on heitetty satulasta: nollakorkoa velkaantumisyllykkeenä,reipasta korkotuottoa porvarisäädylle. Valitse säätysi muuntumisleikissä ellet syntyperäisiä.

    Kukako järjestää?, no Wallenbergit ties jo monettako miespolvea 6. vai seitsemäs. Ihan Hesarissa mainostavat. Kuinka EKP:n nollaa hipovasta ja tänään ehkä alittavastakin saadaan 5,25 prosentin varma tuotto. No Varma on mukana. Sieltä näet pannaan "lainarahaa" Storaan joka muka sellaista tarvitsisi,kitinkontit tarvitsisi.Mutta teollisuusfirmasta irrotetaan korkotuottoa jaettavaksi rahamiesketjun kesken. Mitähän se nyt Stora maksaisi obligaatiolainaohjelmistaan, olisiko 6,5 prosenttia ? Tästä perimmäinen sijoittaja MinäSinä saa 5,25% ja 1,25% jaetaan palkkoina bonuksina osinkoina väliyhtiöiden ja konsultointiosaajien kesken.SEB järjestää. Reilua Sinua kohtaan? On jos lahjomistasi sellaisena pidät.

    Konstruktio on päältä katsoen monimutkainen, mutta simppeli ja rutiinia ja arkea talouselämässä, tai siis rahaelämässä joka termi nykyistä todellisuutta osuvammin kuvaisi. Ensinnäkin 5,25 onkin vakuutusmaksutuloa ja menetät sen pääominesi vakuuttajana jos Stora kupsahtaa konkurssiin. SEB puolestaan lainaa Varmalta ja toimittaa sinne vakuudeksi Sinun tänään sijoittamasi panoksen jonka Varma ilman konkurssivetkuttelua saa jos SEB pyllähtää nurin ennen 8. vai yhdeksännenkö jo, sukupolven syntymistä Djurgårdin Huvilaan, sen minkä pihalla seisoi Urhon kaverin Marcuksen Jeeppi jotta väärät vieraat tietäsivät jättää kolkuttamatta.

    Wallenbergit olivat Marxinsa lukeneet.Mikään ei ole pyhää ja verstaan tuho on tehtaan synty.Tehtaan siirto Kiinaan on seuraava siro sopimuspiirto, siksi ovat lait ja poliisi ja jeepit. Wallenbergit putsaavat Varmalta lainatut puhtaiksi seteleiksi usuttamalla Sinut luottoriskin kantajaksi 5,25 tuottoasi vastaan. Sitten nämä ko.obligaatiosarjan velkasetelit vastaavat riskitöntä EKP seteliä.

    Ei tässä paljon muuta olekaan. Sopimusketju on monilenkkisempi kuin zoomauksessani mutta Storasta revittävän rahan jakamista yhtäkaikki. Ilo irrotetaan osallisten kesken elinkeinotoiminnasta oikeaan elämään eli yksityistalouksiin modernien ammattilaisten perheisiin ja korean elämäntavan rahoittamiseen. Eukalyptuspuun pikakasvu,duunarityön tyhjiöittäminen ja logistisrobostuva ihmiskuntatason tuotantokombinaati tekevät paratiisin Rikkaistolle.Free entry,älä valita. Osta päsylippusi tänään,saat shown ja lipunhinnakin takaisin.Eduskunta ei mittään, reittausfirma kaikkea.Mitä heikompi BBB- sitä isompi korko Metsäobligaatiosta.Ja reittus pysyy "huonona" kun Storaa velkaannutetaan rahajalostamona. Antti Rinteelle hyvää ekaa virkapäivää.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista

  8. J.K. kirjoitti:

    - En oikein ymmärtänyt, mihin Lasse Lehtinen pyrki taannoisella kirjallaan Nätti-Jussista.

    Kirjan ideahan oli suoraan kopsattu "Forrest Gump" elokuvasta, jossa päähenkilö seikkailee läpi Amerikan lähihistorian tärkeimmät tapahtumat. Tässä Nätti-Jussi on pantu vähän laajempaan kuvioon mukaan, aina Hitleriä myöten. Mielestäni Arto Paasilinnan - Lasse Lehtisen kirja oli hyvinkin onnistunut tekele. Monessa kohtaa nauroin katketakseni.

    VastaaPoista
  9. Lapissa oli raja-vartioston upseenina sotien jälkeen Erkki Innola. Nyt jo edesmennyt. Minulle kerrottiin, jotta hän olisi kerännyt Lappi käsittelevää kirjallisuutta Euroopasta ja lahjoittanut sen jollekin instanssille Lapissa. (Rovaniemen kirjastolle?) Hän oli SKK: stipendillä muutamaan otteeseen mm Sveitsissä ETT:ssa.

    VastaaPoista
  10. Olisko bloginpitäjällä ns. jäänyt saapas vinoon kun ei ole muutamaan päivään tullut päivitystä Lapin reissulta?

    VastaaPoista