11. helmikuuta 2014

Oireyhtymä II […]



Tutkimuksista ja elämäkertateoksista päätellen Päätalolla oli yksi miespuolinen ystävä kerrallaan. Hänen kunnianhimonsa oli pohjaton, mutta hän ei halunnut huomionosoitusten kohteeksi. Kun niitä tuli, hän on tapauksia muistellessaan korostanut kammon ja kauhun tunteitaan.

Päätalon eräs oma joukko oli armeija. Viihtymiseen kuitenkin vaikeutti herrakammo. Se oli kyvyttömyyttä kommunikoida suullisesti, osaamattomuutta pitää puoliaan. Siviilissä hän meni sekaisin muutettuaan pois Taivalkoskelta mutta myös paluu oli epäonnistuminen.

Hurja haavoittuminen Kiestingissä on kertomus kyvyttömyydestä hallita sosiaalista tilannetta. Päätalo menee jalkaväen hyökkäykseen ilman pakkoa, oikkunsa vetämänä ja huomaamatta sanoa, että hänellä oli määräys muihin tehtäviin.

Kerran toisensa jälkeen sisäinen ääni yllyttää häntä mielettömyyksiin tai syöttää hänelle järjenvastaisia selityksiä.

Armeijassa hän viihtyi parhaiten päästessään sorvaamaan voinokareita tai järjestämään elintarvikkeita. Tuhoisat uhkapeliporukat, joissa hän yleensä menetti rahansa, on nähty itsetuhoisuutena. Eikö korttirinki ole kuitenkin sosiaalinen konteksti, jossa ei tarvita puhumista?

Kallen elämän suuret häpeät liittyvät naisiin. Sotilaana hän heittäytyy suurkirjoittajaksi. Hän sepittää mahdottoman määrän rakkaus- tai seurustelukirjeitä ja suorastaan elää niistä. Vähät tapaamiset naisten kanssa johtavat epäonnistumisiin, joista pahin virhearviointi on ”Laina”, ensimmäinen vaimo. Vaikka Päätalo on selvästi värittänyt ”Lainan” kuvaa Iijoki-sarjassa, kahden syvästi itseensä uppoutuneen ja ahtaasti eläneen ihmisen yhteinen hanke ei voi onnistua.

Kolmesta muusta tapaamisesta hän saa sukupuolitaudin. Välikohtauksissa on nähty korven kasvatin kokemattomuutta. Ehkä se oli myös kyvyttömyyttä hallita rajuja tunteita, sekä osaamattomuutta epäilyttävien naisten seurassa. Huorakohtausten rinnalle nousee tappelu Oulun kadulla ja joutuminen kolhittuna juoppoputkaan. Tapahtumasarja on jälleen esimerkki siitä, miten ei pidä toimia. Psykologiset möhläykset ovat sellaisia, joita moni oppii varomaan jo lapsena. Mutta ”Koillismaan” Kauko eli Kalle tappelee myös rippikoulussa, koska joutuu nopeampien poikien hampaisiin.

Sekä ihailijat että penseät päivittelevät Päätalon hyvin laajoja työn kuvauksia. Siinä voi olla perääkin, että kahden romaanin jälkeen lukija melkein osaisi rakentaa omakotitalon Messukylään pula-aikana. Työn kuvaukset ovat Päätalolle henkisesti turvallisia. Vasaralle ei tarvitse puhua, eikä saha vastaa.

”Koillismaa” voisi olla suuri maaseuturomaani – oikeastaan suri romaanisarja maaseudun katoamisesta. Ehkä se onkin sitä. Lukijan kannalta romaania haittaa rakenteen kömpelyys kolmen henkilötarinan kannalta. Minä eli Kauko on syvä osio, mutta ison talon ongelmainen poika ja tamperelainen rakennusmestari ja heidän vaimonsa ovat lievästi epäuskottavia kiiltokuvia.

Aspergerin oireyhtymä osana autismia ei ole nykytiedon mukaan missään tapauksessa selkeäpiirteinen sairaus. On epäselvää, onko se sairauskaan. Itse ajattelen sitä henkisenä rakenteena.

Päätalon tuotanto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Mieleen tulevat suuret venäläiset, jotka kirjoittivat sairauden partaalta, kuten Gogol ja Dostojevski. Silti – tunnen vain yhden kirjan, ”Memoires d’un névropathe” (Schreber), jossa luultavasti ”elimellisten syiden” aiheuttamaan syvään psykoosiin vaipunut henkilö kirjoitti itsensä ulos mielisairaalan suljetulta osastolta. Vapaudessa hän tosin taantui, mutta silti – ei taida olla toista kuvausta, jossa hyvin pahasti harhainen henkilö kuvaa harhojaan järjestelmällisesti ja onnistuu ottamaan niihin etäisyyttä.

Päätalon pohjaltaan yhtenäinen tuotanto on tarina erittäin vaikean perimän, lapsuuden ja olojen ruhjoma ihminen vaihe vaiheelta kääntää rajoituksensa voimaksi. Pelokkaasta ja ylenkatsotusta peräkamarin pojasta tulee – kaikista asioista – taiteilijana suunnattoman suuren yleisön rakastama ja kunnioittama mestari, jolla on helpomman tien kulkijoihin verrattuna ylivoimainen kyky löytää kaiku, viime kädessä antaa kieli mykille ja näkö sokeille. On se käsittämätön saavutus puhevikaiselle, huonosilmäiselle ja vain auttavasti koulutetulle ihmiselle.

Päätalo kirjoitti vaikeutensa ja rajoituksensa kumoon. Tutkijat ja lukijat puhuvat hänen sisäisestä piiskastaan. Ehkä hän kuitenkin koukkuuntui omaan lääkkeeseensä, kirjojen kirjoittamiseen. Silti: minun ymmärtääkseni mukaan hän pystyi ”parantamaan” itsensä ja satoja tuhansia muita. Linnan rinnalla ainutlaatuinen teko – sankariteko. Ja sanan parantaa lainausmerkit viittaavat oireyhtymään, joka luultavasti aiheuttaa kärsimystä vaikka ei olisi sairuas.




30 kommenttia:

  1. "koukkuuntui omaan lääkkeeseensä". Niin käy helposti myös Kallen kirjojen lukijalle. Psykoterapiasta ei pääse eroon. Olenkin aina välillä harkinnut möllärien kiertoon laittamista. Vanha vitsi kertoo että onton kirjan sisältä löytyy viinapullo.

    VastaaPoista
  2. Niin,

    "Lainan" ja monen muun Kallelta saamat alkuperäiset kirjeet olisivat tallessa ollessaan analyysien arvoisia ja rahastuksen mahdollisuus.

    Kallen luonteenpiirteisiin tuntuu sopivan myös pahapäisyys humalassa ollessaan jos häntä ärsytettiin. Kuusisen vintillä asuessaan ja harjanostajaisista tultuaan, päissään riidellessään vaimonsa kanssa, hän meni ja purki raivoisasti sisintään syyttömälle eli vuokraisännälle pumpun tiivisteestä. Heti se tuli korjatuksi vaikka kauan siitä oli kärsitty ja ei sanotuksi aiemmin ollut saanut.

    Myös selvinpäin hän hermostui joskus silmittömästi, kuten sodan jälkeen Lainalle kävellessään, viinakapsäkki ja kasiaislaatikko lensi kanervikkoon.

    VastaaPoista
  3. Esimerkiksi neurologi Oliver Sacks on julkaissut useita kansantajuisia teoksia Aspergerin oireyhtymästä ja muista mielen poikkeavuuksista. Useita Sacksin teoksia on suomennettukin. Nykypsykiatriassa ajatellaan yhä yleisemmin, että autismi, Aspergerin oireyhtymä, Touretten oireyhtymä ja muut poikkeavuudet johtuvat aivotoiminnan (usein synnynnäisistä) häiriöistä, eikä niistä kannata syyttää esimerkiksi tunnekylmää äitipuolta. Tästä näkökulmasta neurologia on siis in ja Freud on out. Toisaalta kasvatuksella, terapialla ja lääkkeillä voitaneen monien potilaiden tilannetta lievittää. Mutta kuten sanottu, kaikki oireista kärsivät eivät koe olevansa sairaita, vaan ainoastaan ”erilaisia”.

    VastaaPoista
  4. Mainiota, rohkeaa argumentointia, herra tuomari!
    En loukkaannu ja uskon ymmärtäväni, vaikka kokemukseni Kallesta kutistuu yhteen läpiluettuun, Mustan lumen talvi. Vaan kemppikö tässä nyt on kallemaan vartijana? Lukinäiriön tiedämme isännän " sairuakseksi", vaan paljonko löytyy asper... geenia ja aut... ismia? Julkirippiin ei ole pakkoa ja saa tämän kommentin vaikka kokonaan poistaakin. Vaan on... pahan isännällä vauhti taas päällä! Liekö olympialaisten innosta... maa?
    terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
  5. Joillekin lukutaidottomille tiedoksi, että Päätalo ei kirjoittanut sivutolkulla halonhakkaamisesta eikä Kilpi kymmeniä sivuja piipun valitsemisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, juuri näin!

      Mutta eivät he varmaan lukutaidottomia ole, pelkästään taidottomia vaan, kun kommentoivat kirjoja, joita ei selvästikään ole lukeneet. He eivät ymmärrä kuinka helposti lukenut sen huomaa ja tuntee vähintäänkin myötähäpeää.

      Poista
    2. Kilven nostanut Palmu: "En minä niin sanonut."

      Poista
    3. Tosiaan, ei puhunut halkojen hakkaamisesta, vaan taisi olla kyseessä puiden sahaaminen. Luin Päätaloa kauan sitten, 1970-luvulla, eli itse en muistivirhettäni häpeä. Myötähäpeä on perusteetonta. Olen lukenut vuosien aikana kirjallisuutta sekä yliopisto-opinnoissa että harrastuksena. En itseltäni vaadi että kaikki yksityiskohdat muistaisin. Ihan vapaasti saa silti hävetä puolestani jos siltä tuntuu :D

      Poista
  6. En tiedä oliko Kallella mitään vikaa päässä. Hän munasi itsensä jatkuvasti nimenomaan siksi, ettei hän uskaltanut puhua asioita suoraan selviksi. Sitä vastoin kannattaa huomata miten reippaasti ja suoraan hän selvitti sukulaisilleen avioeronsa syyn kun se oli pakko selvittää. Maailmasta tulee monimutkainen paikka sellaiselle, joka on peloteltu salamyhkäiseksi. Toimintana salamyhkäisyys tunnetaan sähläämisenä.

    VastaaPoista
  7. Minä kun luulin jo että aspergerdiagnoosien jakelu edesmenneille oireyhtymää kuvailevien parin artikkelin ja wikipediakuvauksen voimin oli jo ohimennyt muoti-ilmiö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Diagnoosin voikin antaa vain koulutettu ammattilainen. Arvioiden esittäminen taas kuuluu sananvapauteen ja argumenttien esittäminen sivistyneeseen keskusteluun.

      Poista
  8. Hola! Jukka
    Ja terveisiä Teneriffalta. Syy, miksi kirjoitan, on se hieno juttu, että Taivalkoskella (missä muutoin olin oikeusavustajana yhdessä Pudasjärven kanssa) toimiva Päätalon säätiö tms. jakaa koululaisille kirjoituspalkintoja. Tiedän sen siitä, että erään ystäväpariskuntani tyttären tytär sai viime vuonna palkinnon. Ja arvatkaapa oliko tytär ja koko perhe iloinen, ajoivat etelä- Suomesta Taivalkoskelle saakka hakemaan palkintoa.

    VastaaPoista
  9. Koen hengenheimolaisuutta niiden kanssa, joista tuntuu epämiellyttävältä oikeitten ihmisten jälkikäteinen analysointi lääketieteellisin termein, jotenkin tirkistelyltä ihmisen yksityisyyteen. Varsinkin kun diagnoosin oikeellisuutta ei millään enää voi testata. Toisaalta ammattiihmiset eivät eettisistä syistä hommaan ryhtyisikään.
    Itse seurasin kiinnostuneena ja aivan viehättyneenä Silta-sarjan Saga Norenia, fiktiohahmoa, joka kuitenkin opasti mainiosti oireyhtymän jäljille.
    jtapio

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just!
      Ei vaan tunnu hyvältä. Kalle oli Kalle ja haudan taakse ei kyllä diagnooseja pidä laatia.
      Miltähän sukulaisista tuntuu.
      Aspergerissa sinänsä ei ole mitään hävetävää mutta puoskaroinnissa saattaa olla.
      Nolottaa ja keljuttaa tässä nyt kyllä.

      Poista
  10. Teräväpiirtokirjailija?

    I. H.

    VastaaPoista
  11. Täytyy nyt sitten lainata loput lukematta jääneet Päätalot.
    Kyllä hänen kannattti tilata nuoruudessaan Waltarin opas "kuinka tullaan kirjailijaksi"..vai mikä se nyt oli.
    Huumori näkyi etenkin Vikke Nilon tarinassa. Olen ymmärtänyt, että Päätalo teki koko ajan
    muistiinpanoja elämästään, Waltari tutki historiaa peilaten sitä nykyaikaan.
    Painosten kuninkuusluokkaan kuuluvat molemmat, ihan ansiosta.

    2000-luvun alkupuolella olin kirjakaupan ale-myynnissä, jossa Väyrysen muistelmat maksoivat 20 centtiä.

    VastaaPoista
  12. Taas minusta erinomainen teksti herra Kemppiselta. Tämän jälkeen ei voi muuta kuin lukea Päätalon kirjoja. Messukylässäkin olen kävellyt, ajanut sekä pyöräillyt. Ja kuunnellut musiikkia kirjastossa. Maailma on niin pieni..

    VastaaPoista
  13. "Päätalon tuotanto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Mieleen tulevat suuret venäläiset, jotka kirjoittivat sairauden partaalta, kuten Gogol ja Dostojevski.".

    Älkäämme unohtako Marcel Proustin 9-vuotiaana puhjennutta astmaa. Tukehtumisen pelko johti siihen, että hän kirjoitti Kadonnutta aikaa korkilla paneloidussa huoneessaan ikään kuin henkeään pidättäen, kilpajuoksua kuoleman kanssa.

    Alfabet-tautidiagnooseja on vaikea ottaa tässä tosissaan. Kyseessä on luovan taiteilijan oireyhtymä. Tässä yhteydessä sen voisi nimetä Päätalo-syndroomaksi, ja jos ei kelpaa, niin Proust-syndroomaksi.

    Anssi Sinnemäki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Alfabet-tautidiagnooseja on vaikea ottaa tässä tosissaan. Kyseessä on luovan taiteilijan oireyhtymä. Tässä yhteydessä sen voisi nimetä Päätalo-syndroomaksi, ja jos ei kelpaa, niin Proust-syndroomaksi.

      Anssi Sinnemäki"

      Ellei Sinnemäki-syndroomaksi? ;-)

      Poista
    2. Törkeää markkinoida täällä sinnemäki-hoitoa, koitetaanpas nyt vetää pientä rajaa itseironian käytölle, kaikkihan maksaa.
      Yst. terv. Oireyhtymä Oy

      i. h.

      Poista
  14. Menestyvä kortinpeluu vaatii toisen mielen lukemista, epärehellisyyttä jne ja niissä autistit ja ASsit on kehnoja.
    Johtajiksikin he voivat olla kehnoja sos. kömpelyyden takia mutta lopulta nousevat siihen asemaan mahdollisen erikoisasiantuntemuksensa voimalla.

    Aspergerien kontrollifriikkiys syynä vai mikä lie mutta yllättävän moni Asperger on ohjannut elokuvia, Spielberg, ja Pölönen (hänen poikansa paljastui ASsiksi ja kun teki itse testin niin hänkin oli). Spedeä epäilen myös Aspergeriksi, hänkin määräsi just eikä sallinut improvisaatioita. Myös Lars von Tier arvelee olevansa. Ehkä romaanikin on tämmöinen paikka, saa itse ohjata ja ohjelmoida omaa pientä maailmaansa kuin joku jumala. Muut ei tule väliin sotkemaan.


    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvantekijöistä myös Andrei Tarkovski ja Krzysztof Kieślowski vaikuttavat asperger-piirteisiltä (diagnooseista parkuvat huomatkoot, että käytin adjektiivia "piirteinen") leffojensa, kirjojensa ja heistä tehtyjen dokumenttien perusteella. Kieślowskin käydessä Sodankylän elokuvajuhlilla hänen raportoitiin hymyilleen kerran. Kommunistisen Puolan armeijasta K.K. raakattiin vaarallisena skitsofreenikkona (skitsofrenia oli aiemmin asperger-henkilöiden usein saama virhediagnoosi).

      Poista
  15. http://xestia.net/testit/asperger.php
    Käytit testin tekemiseen 4 minuuttia 54 sekuntia ja testipistemääräsi on 89 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa. Asperger testin tulos vaihtelee asteikolla 53 - 159 ja vastausten keskiarvo on tällä hetkellä 97. Tämä testi ei riitä lääketieteellisen diagnoosin tekemiseen!

    Kyllä minä nyt mieleni pahoitin.

    VastaaPoista
  16. Kyllä olisi välttämättömyys kansan tietää mielenterveyden rapautumisesta merkittävää ja vastuunalaisista työtä tekevien ihmisten kohdalla . Ajateltakoon , miten kävi vaaleilla valitun Hitlerinkin tapauksessa, lopultakin ns. lumipallo-efekti vaikutti niin, ettei henkensä menettämisen uhalla kukaan järkevä ihminen enää uskaltanut asiaan puuttua. Eipä silloin totuudenpuhujalle tahtonut löytyä yösijaa. Koko kansa oli kuin itsensä vankina sosiaalisen ja fyysisen väkivallan alaisena. Yleinen tarve tietää, miten yhteiskuntaa johdetaan kertomalla johtajien kyvystä kantaa vastuuta ja toimia uhan alla., vaatii saada tietää koko totuus. Asioiden salailulla on tässä tapauksessa pahat ja kauaskantoiset seuraukset, jotka koskevat meitä jokaista Ei ne psykiatriset taudit menneen talven lumia kuitenkaan ole, vaan niitä ilmenee, psykooseja puhkeaa kiivastuvalla tahdilla nyky -yhteiskunnassa. Näin ajattelen...

    VastaaPoista
  17. Mitä Päätalon ohuemmista kirjoista - tai onko sellaisia ollenkaan - voisi ensi alkuun ummikolle suositella, por favor ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloita Kairankävijällä ja jatka Viimeisellä savotalla.

      Poista
  18. "Vähät tapaamiset naisten kanssa johtavat epäonnistumisiin, joista pahin virhearviointi on ”Laina”, ensimmäinen vaimo."

    Voivatko enimmillään tunteissa ja tunteilla toistensa tykö suunnistavat ihmissuhteet olla pelkästään "virhearvioita" jos ne epäonnistuvat? Kuka ns. normaalisti kaikissa asioissaan toimivakaan kykenee etukäteen ennustamaan (arvioimaan) toisen ihmisen kanssa yhteenliittymisen onnistumisen? Voi olla, että markkinahenkiset matematikka-aivot kykenevät tarkkaankin harkintaan, mutta tavallinen humppamies ei edes ajattele harkintaa kun tarpeeksi hyvältä sillä hetkellä tuntuu.

    Tilastojen mukaan melkein puolet solmittavista avio-ja avoliitoista päättyy eroon. Luultavasti suhdeluku olisi ollut Päätalon aikaan sama jos eroamiset olisivat olleet yhtä luontevia, tai ainakin yhtä helppoja teknisesti toteuttaa kuin ne nykyisin ovat. Eikä kaikilla eroon päätyvillä pareilla liene diagnostoitavissa olevaa "virhettä" aivotoiminnoissaan.

    Kai se Päätalokin lopulta onnistui pariutumisrintamallakin. Luultavasti se on vaatinut toiselta osapuolelta kärsivällisyyttä ja paljon asioiden "pahkaan painamista" yksipuolisesti. Kuten se tuppaa olemaan kaikilla pitkän avioliiton pareilla jotka lopulta saattavat vain näytellä onnistumista. Epäilen aina kovasti, kun kultahäitä viettävä pariskunta myhäilee sanomalehden haastattelussa, etteivät ole koskaan riidelleet.

    Sanoisin siis Päätaloa lainaten, että tuurissa ovat pariutumisenkin onnistumiset. Ja vaikka tuuria olisikin, niin kovasti pitää itseään nohittaa sovinnontekoon harva se päivä.

    VastaaPoista
  19. "Vähät tapaamiset naisten kanssa johtavat epäonnistumisiin, joista pahin virhearviointi on ”Laina”, ensimmäinen vaimo."

    Päätaloa perusteellisesti lukiessani kiinnitin huomiota siihen, miten karusti hän kuvasi vaimojaan ja korostamalla korosti, ettei pitkäaikaisen elämänkumppanin kanssa tunnettu mitään suurta rakkautta. Ja miten hän toisaalta mielikuvissaan eläytyi toteutumattomiin suhteisiin, etenkin Simosten tyttären kanssa.

    VastaaPoista
  20. Päätaloa ja ainakin Turingia vaivannut "syndrooma" taisi alkaa a-kirjaimen sijaan h-kirjaimella. Oletan ja toivon, että täällä ollaan tarkoituksella vitsikkäitä.

    Jatkakaa vain muka-arvokasta aprikointianne, mutta asian tukahduttamiseen liittyvä ongelmallisuus on todellista. Poikkeama on biologisperäinen sekä suhteellisen puhtaana esiintyessään sellainen, että hameväki ei lukumääräisestä runsaudestaan ja korkeasta tasostaan huolimatta varsinaisesti herätä minkäänlaista mielenkiintoa missään vaiheessa elämää. Miellyttämiseen taipuvainen ihminen saattaa tietysti kyllin ankarassa ja painostavassa ympäristössä mennä vaikka naimisiinkin asti joukkoonkuulumattomuusongelmaansa hoitaakseen.

    Huonosti ovat asiat maailmassamme olleet, eikä minun nykyäänkään käy kateeksi esimerkiksi jämptisti hoidettujen vanhojen sukutilojen jatkajiksi aiottuja. Olen tavannut monia oikein asiallisina ja järkevinä pidettyjä ihmisiä, joiden suhtautuminen tähän ikuisuuskysymykseen on voimakkaan negatiivisella ja haitallisella tavalla järjetön.

    Asioista on syytä puhua, koska lapset ja nuoret ovat toisiaan kohtaan yhtä julmia ja typeriä kuin aina ennenkin.

    "Maailmasta tulee monimutkainen paikka sellaiselle, joka on peloteltu salamyhkäiseksi. Toimintana salamyhkäisyys tunnetaan sähläämisenä."
    Niinpä.

    VastaaPoista