2. marraskuuta 2013

Auto elimenä




En ollut varautunut siihen, että Wikipedia sisältää eri kielillä niin hyvät artikkelit autoista ja autontekijöistä. Miksi Bertonilla ei ole patsasta? Jos ajattelette vaikutuksen saanutta yleisöä, on se saavutus, että mies suunnitteli 30-luvun Citroenin, rättärin ja sitten vielä DS:n (Iso kissa). Voi olla että tällä mittarilla Jackson Pollock ja Mark Rothko jäävät pistesijoille, niin hyviä kuin olivatkin.

Haeskelen työkseni todisteita ja vastatodisteita järeälle kulttuurinmuutoksellemme. En halua sanoa, että sen aiheutti Internet. Ei nettiä ilman digitointia. Ehkä jokin aiheutti Internetin samalla tavalla kuin edellisen kulttuurikaudet siloittivat ja silloittivat massatuotettu henkilöauto eli Ford T ja sitä edellisen juna.

Yksi kaikkien aikojen suurimpia neroja oli ruotsalainen Sven Gustaf Winqvist, joka patentoi ensin itse oikaisevan kuulalaakerin ja sen jälkeen kehitti tk-toiminnan, tutkimus ja kehitys, englanniksi R & D. SKF nimittäin perusti kokeilutehtaan ja kävi järjestelmällisesti läpi eri vaihtoehdot. Dresden ja Saksa jäivät toisiksi. Ruotsin teollinen suuruus oli varmistettu (ja vastaavaa kehitysastetta ei Suomessa saavutettu ennen Nokiaa), avainteknologian hallintaa.

Onkohan nykyisillä ja seuraavilla sukupolvilla tarjolla vastaavaa kaikinpuolista kunniaa kuin oli 70-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä lomamatka kotiin Kärsäjärvelle kohtuullisen käytetyllä Volvolla (140 / 240) tai Saab 99:llä (1968 - )? Siinähän tuli oikein äitikin portaille kuppeja esiliinaan kuivatessaan. Ennen sotia oli harvakseltaan käynyt niinkin, että poika tai eno tuli Länneltä taskut täynnä pieniä rahoja ja suu täynnä suuria puheita. (Pentti Saarikosken versiossa äiti tyrkkäsi sakset miehen kurkkuun.)

Tiedän minä kaksi miestä ja yhden professorin, jotka kukin ajelivat monikansallisista tehtävistään kotitanhuville Mersulla.

Tämä on kurkistelua kulttuuriin. Onko optioiden suhteellinen yleisyys (Nokia) ja yleinen sosialismi muuttanut ympäristömme niin ettei mikään merkki enää osoita, miten paljon parempi tuon merkin haltija on kuin muut ihmiset?

Vaikuttaisiko usein mietitty koulutus? Muistan kyllä, miten äidin maalla mainitsivat muina naisina, että vanhin poika on liikemies Malmin torilla ja tytär Palosaaressa valmis huara. En tiedä. Itse oli sosiaalisessa katsannossa kunniani kukkuloilla hovioikeuden auskultanttina. Mutta muistoni ovat vanhoja muistoja. Sen sukupolven korvissa auskultantti kuulosti vallan mahdottoman tärkeältä. Luulen että asenne oli peräisin maanmittausauskultanteista.

Minuun tehoaa edelleen, kun nuori mies mainitsee väitelleensä maisteriksi Kruununhaassa sen jälkeen kun oli tullut diplomi-insinööriksi teknisestä fysiikasta. Fyysikot ovat yleensä raivokkaita ihmisiä, joita vastaantulijan on viisasta väistää ojaan asti.

Ei pidä luulla, että pilkkaan päteviä ihmisiä, varsinkaan Ruotsiin muuttaneita. Haluaisin vain tietää, onko henkilökohtaisen sankarini Vexi Salmen ”Kolmatta linjaa” tosi kuva jostakin. Se on aidosti alkuperäisteksti, koska ”Beautiful in the Rain”, sävelmän koti, kertoo aivan toisenlaisista asioista. Epäilen nimittäin, noinko Kolmannella linjalla olisi tunnettu kymmenen – kahdenkymmenen vuoden takainen mieliharmi, vaikka hänellä olisi kuinka ollut kymppikäärö. Asukkaat taisivat vaihtua aika taajaan ja 60-luvulla Otto Wuorio ja muut grynderit jyrsivät kilvan Kallion kaupunkikuvaa.

Pitäisi kysyä eräältä Casténinkadun kundilta, josta tuli professori, vaikka piti tulla viinakauppias, aikakauden kielellä lestinheittäjä. Noinkin voi käydä, jos joutuu huonoon seuraan.

Rauenneiden toiveiden ”Vippaa mulle viitonen” on sekin hämmästyttävä suoritus, etenkin oikea viittaus vuosien 1940 – 1941 Petsamon maantien rakennustöihin. Karigasniemen tien rakensivat saksalaiset. Tuon laulun asiayhteys Amerikassa oli suuri pulakausi, ja se on siis sosiaalisen nousun vastakohta. Olisi kai sitten sosiaalinen lasku – ja solidaarisuuden pyyntö.

Tässä on kysymykseni: oliko Kekkonen Mersumies tai Volvohenkilö?

Poikkeuksellisia kunnostautujia ja suuria sortujia on perinteisesti esitelty yksilöinä eli tämän hetken suosikkisanonnan mukaan ”yksittäistapauksina”. Entä jos se on yhteisöllinen ilmiö?

Kekkosesta kai saa sanoa, että häneen kohdistui tasavallan presidenttinä kiihkeä ihailu, josta hän silminnähden nautti ja jota hän piti myös omin keinoin yllä. Hän oli Pielaveden suuri poika. Samantapaista lähelle hysteriaa noussutta palvontaa näki Pohjanmaalla. Kohteita olivat Vihtori Kosola ja eversti Laurila. Ja oli niitä muitakin. Oliko siinä kysymyksessä jokin myötäsyntyinen monarkismi?

Kansallisella tasolla muutos näyttäisi suurelta. Mahtavaa pyrkyä osoittava Wahlroos ei onnisti perustamaan uskonlahkoa. Jorma Ollilan vaiheet ja muistelmateokset nostattavat vain haaleita tunteita. Tervettä, sanoisin.



24 kommenttia:

  1. "Kolmatta linjaa" on Juha Vainion tekstittämä. Kekkosen henkilöpalvonnan etovimpia tekstejä on intellektuelli Matti Kurjensaaren päiväkirja kirjoissa 1960-70 luvuilla.

    VastaaPoista
  2. kekkosella ei ollut korttia, mutta sylvillä oli ja aluksi moskvitsh elite :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. J. Virolainen sai pikkuisen traktorin, surkea otus oli se mutta tehtaan avajaisista puoluekokouksessa: 1. Aploodeja, 2. Pitkään jatkuneita aploodeja ja 3. Seisaallen nousten annettuja aploodeja.

      Yksityisajattelija

      Poista

  3. Miten tuollaisia kuvassa näytettävän kaltaisia komponentteja, joita silloin nykyaikaiset tavarat sisälsivät, osuikaan poikaviikareitten käsiin ? Noita oli veikeätä pyöritellä ja vielä ihan aisteilla tavoittaa niiden osuutta laitteen toiminnassa. Se käsitettävä maailma on jäänyt taakse. Viimeksi tuskaannuin viimeisimpään malliin Walkmania jolla toivoin kuuntelevani CD:itä. Vaikeata on. Se johtunee sen ohjelmoitavista risteilyohjusten lennättämiseen tehdyistä siruista. Se tekisi mitä vain jos olisin pätevä ohjaaja.

    Siitä ei näe kuinka se pitäisi ääntä, miten katkaisisi miten jatkaisi, miten kertaisi miten siirtäisi eteenpäin,miten äänipainiketta nostaisi seuravaan volyymiluokkaan, jos hälyä ympäristöstä. -Sopeutan itseäni kun laite on minulle pakkotahtinen/mykkä -tiedän kyllä että se tekisi mitä vain toivoa voi, mutta ensin pitäisi alentaa itsensä samojen rutiinien taasuudelleen opetteluun. Sellaisessa tuskaantuu eikä onnistuessaankaan tunne ylpeyttä,vaan häpeän sukuista nöyryytetyksi tulemista. Ja siksikö sen kaksi kertaan kolmen sekunnin välein painamisen heti unohtaakin. Jne.

    Mutta kivaakin näiden parissa on kuten tämä Kemppisen blogi ja sen yhteisö,jonka valtaosin saa itse kuvitella ja luulotella huomioillaan olevan lukijoitakin ja noteerausta. Siis umpioma maailma, mutta oudosti tarmostuttava. Nytkin sanon jotain vielä noista ruotsalaisista.

    On todella älyttömän paljon insinöörisaavutuksia länsinaapurin miehillä. Heidät muistaakin kun ne jäivät tavaramaailman voittajabrändeiksi sukupolvien ajoiksi. Ihan siis joltakin 1880 - 1920 välitä tulee vaikka mitä separaattoria paineilmaporaa moottorisahaa (kyllä tätäkin näin kuvan Hackmanin sahalta v.1920). Ruotsalaiset tekevät näistä perusteellisia kirjoja, luin yhden ison jossa näitä keksijäsuuruuksia oli kymmenittäin, eikä se alkanut jostakin Pohlhemista (Falun) tai tappovärkkien terottamisista (Vaasat).

    Sitten ovat nämä Wallenbergit,jotka kuin sivukädellä ostivat Enso-Gutzeitin eli isänmaasuomen koko investointiponnistuksen+siihen kytketyt yksityiset tiensä päähän voipuneet yrittäjät. Nyt he kohta meidän vartiovuorolla vievät loputkin -ja huokaamme kiitollisina voipumusköörin johtajien puikottaessa järkevän ja koulutetun ihmisen nyökyntää, SAK etunenässä tai siis Ilmarisensa/Varmansa -vai kuinka Lyly Aalto ?

    Mitenkähän tehdaspaikkakuntani pastori oikein ajeli tuolla 30-luvun mallisella Citroenilla,sillä leffamallilla ? Oliko joku tehtaankiho myynyt lisenssiautonsa, niin ja kuinka Olavi Virta ajeli amerikanraudoilla (useampia).Ei varmasti ollut saanut lupaa, oli varmasti ostanut käytettyinä ja jos ja kun tuliteriä, niin tuotilisenssiäkö siirtämällä -eka ja ainut finanssi-innovaatio mikä Jaakko Lassilalta pelitti.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Kannattaa ottaa huomioon, että "automiehet" on automiehiä ihan ammatista ja tulotasosta riippumatta. Autolla tok ivoi yrittää pönkittää asemaansa, mutta ei se kenestäkään vielä automiestä tee.

    Kekkonen taisi jonkin tulkinan mukaan olla enemmän noita itä-auto miehiä vaikka Cadillacin kyydissä istuikin...

    VastaaPoista
  5. Jösses! Ettäkö Vexiltä Kolmas linja? Jotain rajaa, toivoo Junnu-fani.

    VastaaPoista
  6. Olosuhteiden pakosta Kekkonen rymisteli menemään Pobedalla. Satunnaisesti myös Letukalla.

    Ajassamme ihailua tai edes arvostusta ei ilmeisesti herätä oikein kukaan tai mikään. Mutta raivoa löytyy kyllä. Sitä herättää jo niinkin rauhaomainen akti kuin Päivi Räsäsen omiensa joukossa esittämä hiljainen pohdiskelu kristityn vastuista ja valinnoista.

    Onhan tässä nyt varmasti kysymys siitä, että ihmiskunta jalostuu koko ajan kohti korkeampaa ylevyyttä?

    VastaaPoista
  7. Hyvän kehä elimenä.

    Katso tarkemmin puppulausegeneraattorista:

    http://puppulausegeneraattori.fi/?avainsana=hyv%E4n+keh%E4

    VastaaPoista
  8. Käsitänhän toki, että tämän blogin "taivaallinen, sen juhlallinen tarkoitus" (A. Kivi, Nummisuutarit) on ylevämpi kuin käsitellä autoja.

    Kun nyt kuitenkin Kekkonen automiehenä mainittiin, kerron, että Kuva-Posti-lehdessä vuonna 1962 Väinö Länsiluoto ja Urpo Rouhiainen päättävät juttusarjansa presidentti Urho Kekkosen Ranskan-vierailusta otsikolla "Loppu hyvin, kaikki hyvin". Rouva Kekkonen kastaa Suomeen tulevan Alsthom-veturin Väinämöiseksi, presidentti viihtyy hyvin työläisten seurassa niin veturi- kuin autotehtaallakin, josta saa lahjaksi Peugeot 404-auton. Marseillen satama-alueella kiertoajelulla presidenttiä seurasivat sammakkomiehet, jotka "olivat valmiit puolustamaan valtion päämiestämme henkeen ja vereen".

    Rouva Kekkosella oli muistaakseni ajokortti. Presidentti istui tavallisimmin Cadillacin tai Chrysler New Yorkerin takapenkillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kekkosella oli moottoripyörän ajokortti ,EK:n etsivät kulkivat Harley-Davidsonilla .

      Poista
  9. Ei tässä anteeksipyyntö enää auta, mutta tarkoituskin oli juhlia sekä Vainoita että Salmea, joiden teksteistä oli kysymys.

    En ilkeä enää korjata blogitekstiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaiseen on korjaustapa neuvottu aikoja sitten. Tekstiä editoidaan niin, että virhe kirjoitetaan yliviivauksella (löytyy blogiteksturista) ja perään kirjoitetaan oikea sana. Näin kaikki näkevät, että virhe oli, mutta on korjattu.

      Poista
    2. Ja paskat me siitä, hahah! :-)
      Ootko muuten katellu kalkkilaastimuurausta sillä silmällä? Tai nurtsia? Lillukanvarsia ei väistellä kun puimuri ottaa vähän pöydälle metsän puolelta.

      YA

      Poista
  10. Ja tähän sitten autovitsi: hiiri ja elefantti ovat hyviä ystäviä ja heillä on tapana tehdä iltaisin kävelylenkkejä. Syksyn tullen oli heidän kävelyreitin varrelle kaivettu kuoppa johon elefantti otti ja putosi. No, hiiri mietti miten saisi ystävänä ylös montusta ja hiffasi, että tallissahan hänellä on bemari ja haki sen ja veti kaverinsa ylös. No, jokin aika myöhemmin putosi hiiri samaan monttuun ja elefantti ihmetteli nyt, että mitä tehdään. Elefantti hiffasi, että hänellähän on elin jota voi tässä käyttää ja niin se ojensi elimensä hiirelle ja hiiri kipaisi sitä pitkin ylös. Mitä opimme tästä? Se kun pelaa ei tarvita bemaria.

    VastaaPoista
  11. Luulin pitkään, että "Vippaa mulle viitonen" on Junnun kynästä. Jotenkin se kertova tyyli ja tunnelma olivat mielestäni selvää Junnua. Olen ajatellut kysyä Vexiltä, ovatko veljet kirjoittaneet kurillaan toisilleen lahjaksi tekstit. Näistä velmukreeneistä ei tiedä.

    Huviksensa hyräelee Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  12. "Volvolla (140 / 240) tai Saab 99:llä (1968 - )? Siinähän tuli oikein äitikin portaille kuppeja esiliinaan kuivatessaan. "

    Volvo 140 ei ollut tehtaan onnistunein malli, ja paljasti ikään kuin kuolevaisuuden, mutta ko. Saab-malli oli luokassaan maailman paras auto.

    VastaaPoista
  13. Kekkonen on toki Pielavedellä syntynyt, mutta kyllä me kainuulaiset häntä omana poikana pidämme. Hän on saman lyseon poikia kuin itsekin ja Oulujärven rannalla hän harjoitti maanviljelyäkin (tai Sylvi sitä kai harjoitti). Tuttu paikka minullekin.

    Kekkoset muuttivatkin Pielavedelle vasta Urhon syntymävuonna ja pois kuuden vuoden kuluttua, joten varhaislapsuus kului Savossa. Valittiinhan Kekkonen kansanedustajaksikin Karjalan kannakselta, joten häntä voisi kutsua myös Viipurin suureksi pojaksi.

    VastaaPoista
  14. Sylvi sai muistaakseni Englannista lahjaksi Austin/Morris Minin, jolla ajeli Kultarannasta Naantalin keskustaan asioille. Aiheutti paikallisille poliiseille harmaita hiuksia huonolla ajotaidollaan. Taisi jossain vaiheessa saada ajokiellonkin?

    VastaaPoista
  15. Niiltä kulmilta, joilla linjoilla asuin, häipyi ensiksi epämääräinen Balladi, jossa en käynyt eteistä edempänä. Ravintola Alppimaasta leijui kaljanhuuru kesäkuumalla pitkin Kolmatta linjaa. Siellä ei kai muuta tuuletusta ollut kuin ovi auki ja ovi kiinni. Toveri Vladimir Volfovitš Žirinovski kävi siellä joskus henkeä nostattamassa. Nykyisin ruokalan nimi näkyy jälleen olevankin Toveri. Oivan ja Klaavan muistan oikein hyvin. Nimet muuttuu vain. Oiva taitaa taas olla Oiva, Klaavasta en tiedä. Surullista on, että Vinkkeliäkään ei enää ole.

    VastaaPoista
  16. " Oliko siinä kysymyksessä jokin myötäsyntyinen monarkismi?"
    Tjaa, ehkä kuitenkin vain blogistin oma halu samaistaa nyt natsit ja Kekkonen, taas jonkin sortin triviaalihuomioiden aasinsillan kautta, sillä UKK on saanut olla rauhassa liian pitkään.

    VastaaPoista
  17. "onko henkilökohtaisen sankarini Vexi Salmen ”Kolmatta linjaa” tosi kuva jostakin"

    Jotenkin olen aina ajatellut, että kyse on lainatavarasta eli kyse (amerikkalaisen) rikollispomon paluusta kotikulmilleen: näillä on kun tapana käyttää käteistä käärien rahat tiukaksi kääröksi (kymppikäärö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös suomalainen tapa piireissä, jossa isojenkaan rahojen ei haluta näkyvän pankkitileillä.

      Poista
  18. "Oliko siinä kysymyksessä jokin myötäsyntyinen monarkismi?"

    Ei vaan vanhan ajan kyläpäällikkö, joita täällä on ollut Väinämöisestä lähtien.

    VastaaPoista
  19. Joo, tarmostuttava!
    Tauolla semmonen asia että Wästikivi vielä on olemassa. Sillä ne kirveet on hyvä terästää yhä. Henry kasikin otti eroa siihen tahtiin että huonompi kivi olis ollu turhan työläs mutta onneks oli tekijöille värkit tiedossa ja käytettin tarvittaessa kuin tappuroita torpan riveenä.
    Ja niin, kyllä tää homma on omanlaistaan!
    Kestäisköhän heikommat vai kirjoittelisko ne lehtiin, ne on musta naiivia ihmisiä?
    Teletapinnauloja ja paatinnauloja mutta annas paukkua kun asian laita on sillä viisii!

    Yksityisajattelija

    VastaaPoista