9. lokakuuta 2013

Katynin varjo





Luetteloissa mainitaan, että tänä vuonna tai ensi vuonna Otava julkaisee professori Kimmo Rentolan kirjan ”Stalin ja Suomen kohtalo 1939, 1944 ja 1948”. Sen enempää tietoa kirjasta ei ole. Odotamme kiinnostuneina. Rentolan aika tuore kirjoitus Stalinin toimista 1939 - 1940 sisältää uutta tietoa ja on lisäksi erinomaisesti tasapainotettu yhteenveto.

Asioita on vedettävä yhteen. Se asiakirjalähteisiin perustuva ajatus, että Englannin ja ehkä Ranskan tarkoitus pommittaa Turkista käsin Bakun öljyntuotantolaitteita, vaikutti voimakkaasti Stalinin mielialoihin ja maaliskuun 1940 ratkaisuihin suhteessa erääseen selkkaukseen Leningradin sotilaspiirin alueella. (Todellisuudessa siellä oli noin miljoona miestä eli ainakin kolmannes Neuvostoliiton koko vahvuudesta ja hanke oli osoittautunut sekä epäonnistuneeksi että epätavallisen huonosti toteutetuksi.)

Lukijan tulee tietää, että pötypuheet ovat perinteisesti erittäin keskeinen osa diplomatiaa ja muuta valtioiden kanssakäymistä. Joskus puhutaan sivu suun, joskus levitetään tietoa, joka on kukaties vailla kaikkea kosketusta todellisuuteen, joskus puhutaan vahingossa totta. Stalin esimerkiksi pystyi lukemaan brittien salakirjoitusta, jolla diplomaattikirjeenvaihto oli laadittu, ainakin 1939 - 1940.

Rentolakin arvelee, että Winston Churchillin mielenmuutos pantiin Moskovassa merkille. Loka-marraskuulla Churchill oli vakuuttanut Neuvostoliiton lähettiläälle, että Hänen Majesteettinsa hallitus pitää Neuvostoliiton toimintaa vireillä olleissa neuvotteluissa sangen maltillisena ja kaikin puolin kannatettavana. Sitten keskitalvella sotatapahtumien täytettyä kansainvälisen mediatyhjiön hän ilmaisi innostusta ja vahvaa kannatusta Turkki-suunnitelmalle ja myös sotilaalliseen väliintuloon pohjoisella alueella.

Britit eivät innostu muistelemaan noita vaiheita. Muutamia kuukausia siitä, kun tämä hanke oli keksitty, Norja ja Narvik olivat Saksan miehittämiä ja brittien päälle alkoi tippua yhä sakeammin pommeja. Ranskakin meni yhdessä hujauksessa alkukesästä tuona samana vuonna ja heti perään alkoi Saksan suuri hyökkäys Venäjälle.

Katynin tarina, jota kommenttien lähettäjät välillä muistelevat, on esitetty lyhyesti samaisen Rentolan kirjoituksessa ”Katyn: pieni suomalainen jälkikirjoitus”

Kirjoituksessa on mukana maininta Mauno Koivistolta, joka sai Jeltsiniltä tietoa Katynin asiasta. ”Totuus Neuvostoliitosta ei ollut niin huono kuin luultu, vaan paljon pahempi.”

Katynin nyt virallisesti eri tahoilla myönnetyt 21 857 puolalaista upseeria oli myös Stalinin mittakaavassa ja menettelytavoissa epätavallisen suuri määrä. Asiallinen yhteys ja tilaongelma vankileireissä näyttäisivät liittyneen talvisotamme tapahtumiin, koska tilaa Suomesta vangittavilla alettiin järjestää heti joulukuussa 1939. Itse teloitusten on nähty olleen yhteydessä sellaiseen ajatukseen, etteivät nämä puolalaiset missään tapauksessa pääsisi liittymään suomalaisten sotaan. Ajatus tuntuu kaukaa haetulta.

Erilaiset kyynikot vihjailevat välillä, että teloittaminen tehokas keino. Stalin ei liene ollut huolissaan omistakaan sotilaistaan. Ehkä hän laski niinkin, että esimerkiksi Stalingradissa raaistuneet oman armeijan nuoret miehet olisivat voineet osoittautua kovaäänisiksi ja hankalasti hallittaviksi, niin että saksalaisten sotatoimilla oli puolensa ja puolensa. Pelkkä Berliinin valloittaminenhan katsottiin monille Siperian matkan hintaiseksi rikokseksi. Olivat päässeet näkemään, miten lännessä oli eletty.

Jälleen kerran on syytä sanoa, että tervetuloa talvisodan muistomerkki Kasarmintorille. Tuon ainoan kerran Suomi teki maailmanhistoriaa ja teki sen jälkikäteen arvioiden lähes käsittämättömän päättäväisesti.

Joka kerta kun tällaisia kirjoittaa, joku KGB-henkinen kommentoija kiirehtii huokaisemaan, että taas sitä ollaan juoksuhaudoissa, ja ehdottamaan jotain ajankohtaisempaa aihetta. Sanon KGB, koska nuo huokailut aloitti kenraalieversti Zdanov marraskuussa 1944. Suomalaiset ottivat vihjeen vastaan, ja talvisodasta tuli sangen epäsuosittu puheenaihe puoleksi vuosisadaksi. Kun kirjoja kirjoitettiin (esimerkiksi Diplomaattien talvisota), pysyteltiin tiukasti dokumenteissa. Arvostelukyvytön kansa kyllä jupisi, että Kollaa kestää.

Suomessa on ollut viimeistään Neuvostoliiton hiipumisesta alkaen aika yleinen ajatus, että jatkosota alkoi Viipurinlahden jäältä, jolla oli vettä, 13.3.1940. Tuo kielikuva on kuitenkin puutteellinen ja virheellinen.  Olisiko jatkosota voitu välttää, siitä minulla on mielipide mutta ei tietoa.  Mutta vaikka tuo vuoden 1941 sota olisi ollut Mannerheimin junailu Rytin säestämänä, herrat onnistuivat. Tavoite oli se, minkä käsitettiin 1948 – 1951 toteutuneen.

Toveri Dimitrovin päiväkirjan mukaan Stalin joi Bolshoi-teatterin jälkeen maljan suomalaisten teloitettavien muistolle. Shampankoje ei mennyt väärään kurkkuun. Tässä yhteydessä usein mainittujen suojeluskuntalaisten sijasta pitäisi mainita jotain, mitä Stalin ja hänen seurueensa eivät kenties tunteneet, reservin upseerit.

Viimeistään tammikuussa tai ellei silloin, helmikuun lopulla, ainakin NKVD ja GRU tiesivät, ketkä on teloitettava ensin. Tässä oudossa maassa kansakoulun opettajat ja metsäteknikot johtivat kiväärijoukkueita ja kohta komppanioitakin.

Stalinististen menetelmien yliaikaisuudesta tuntuu muuten tulevan päivittäin uutisia.



29 kommenttia:

  1. Sodassa kaikki valehtevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä-kyllä, mutta paitsi Aatu.
      ne Hitlerin puheet, joiden mukaan Molotov olisi pyytänyt välirauhan aikana Aatulta lupaa Suomen liittämiseksi NL:n etupiiriin, tää se näkyy saaneen uskonnollisen tunnustuksen totuusvoiman, vaikka tohon toista vahvistaa lähdettä ei ole tähän päivää löytynyt - tätä ”Suomen pelatusta” mitenkään miltään osin vahvistamaan.
      Eihän tuota nyt tohdi epäillä, kun noin rehti mies sanoo.
      Sen sijan päinvastaisia lähdetietoja löytyy.
      Molotov tiukkasi, miksi Saksan joukkoja on tuotu Suomeen vastoin sopimusta (sotaa valmistelemaan, kuten NL tietenkin tajusi). Molotov vaati joukkoja positettavaksi ja lupasi pitää hyviä suhteita Suomeen.
      Hitler oli tahallaan ymmärtävinään väärin ja sanoi, ettei halua uutta sotaa Itmeren piiriin (ennen kuin itse sen aloittaisi),
      "Molotov katsoi sovittua etupiirijakoa loukatun, koska saksalaisia joukkoja oli syyskuusta 1940 lähtien sijoitettu Suomeen, jonka tuli kuulua Neuvostoliiton etupiiriin. Molotov vaati Saksan joukkojen vetämistä pois, minkä jälkeen "suhteet Suomen kanssa tulevat olemaan ystävälliset ja asiat sujuvat hyvin". Hitlerin todettua, ettei Saksa halua uutta sotaa Itämeren piirissä, Molotov vastasi, "että kyse ei ole sodasta itämerellä, vaan Suomen kysymyksestä, joka on ratkaistava viimevuotisen sopimuksen pohjalta".
      Olisikin ollut varsin kummallista, jos Neuvostoliitto olisi halunnut valloittaa Suomen syksyllä 1940, kun se ei tehnyt sitä sen enempää talvi- kuin jatkosodankaan päätteeksi, (H. Ylikangas, Suomen historian solmukohdat)

      Poista
  2. Jatkosotakin alkoi 30.11.1939.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, ei, vaan ns. Jatkosota oli jälkinäytös Pohjolan seitsemänvuotisesta sodasta joka alkoi 1562 ja kesti kahdeksan vuotta.

      Poista
    2. Eihän 7-vuotinen sota liittynyt Suomenlahden ja Jäämeren väliseen rajaan millään tavoin. Suomenlahden etelärannan herruuteen kylläkin. Ehkä parempi jatkosodan alkamispäivämäärä onkin 23.8.1939. Sehän johti Antin päivän tapahtumiin samana vuonna Suomessa ja 9.4.1940 tapahtumiin Norjassa. Tämän jälkeen jatkosota oli ennemmin tai myöhemmin sotilaslogistinen ja sotataloudellinen väistämättömyys (Petsamon nikkeli) ja kaiken aikaa tuli Suomen turvata toimintaedellytyksensä säilyä suvereenina valtiona.

      Poista
    3. Tässä blogissa jatkosota ei näytä vielä päättymisen merkkejäkään....

      Poista
  3. Hei hiukan asianvierestä,mutta allaolevan teorian yleinen paikkaansapitävyys mietityttää:
    Kerrotaan Islamin-uskoisten miesten kivitettävän naisen lopullisesti kuoliaaksi ,hänen sitä ennen jouduttua raikatuksi kys.islamistien taholta.Törkeää!
    Mutta niinhän on meilläkin mm. sosiaalisissa yhteisöissä on suorastaan yleinen tapa ja käytäntö,että henkilö ,joka tulee SOSIAALISESTI RAISKATUKSI JA SOSIAALISESTI PAHOINPIDELLYKSI,joutuu vielä samana yhteisön KIVIVITTÄMÄKSI-hänet käytännöllisesti yhteisön taholta nujerretaan hengiltä.Näin voi sanoa tapahtuvan joka`ikisessä koulu-ja työpaikka kiusaamisessa.Inhottavaa,mutta kylläkin totta.Jo näissä asioissa ei suinkaan oikeus tapahdu,suorastaan olisi kuin lentohiekassa pyristelisi!

    VastaaPoista
  4. Saattaishan jollain roiskua aamukahvit kun aamuradiossa kuulisi Vihreiden Hautalan ehdottavan "Rautaa kasarmintorille, muistomerkki talvisodasta !"
    Joku voisi nähdä siinä eskapistista strategista populismia ja pientä Venäjä-piikitystä.

    Kanava-lehdessä oli tässä taannoin Stalinin luonteen analyysiä, edestä toverillisen humoristinen, selän takana julma juonija, jolla oli huono lapsuus,juoppo isä ja huolesta seonnut äiti. Lähes orpo.

    M

    VastaaPoista
  5. - Joka kerta kun tällaisia kirjoittaa, joku KGB-henkinen kommentoija kiirehtii huokaisemaan, että taas sitä ollaan juoksuhaudoissa, ja ehdottamaan jotain ajankohtaisempaa aihetta.

    Hm, paranoidinen reaktio, sehän tästä vielä puuttuikin!

    VastaaPoista
  6. Jatkosota olisi ollut helpostikin vältettävissä. Jos vaikka USA ja Englanti olisivat antaneet Suomelle pitävät turvatakeet, meidän ei olisi tarvinnut turvautua Saksaan kuin hukkuva oljenkorteen. (Onni onnettomuudessa oli, että se korsi kesti kuin kestikin.)

    Sivumennen kysäisen, että kun kauhistellaan Mannerheimin 1944 tekemää "virhettä", joka vaati 20 000 uhria, niin olisiko johdonmukaisuuden vuoksi kauhisteltava myös Mannerheimin 1941 tekemää virhettä eli etenemistä yli vanhan rajan? Vaatihan se enemmän uhreja kuin koko perääntyminen.

    (Ja miksei kukaan "virheen 1944" esittäjistä pohdi sitä, että jos Kannas olisi ollut vahvasti linnoitettu ja miehitetty, Neuvostoliitto olisi ehkä hyökännytkin pohjoisempaa?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllahan se hyokkaskin. Katso u-asema ja Ilomantsi.

      Poista
    2. Toki näin, mutta päähyökkäys oli Kannaksella ja kun se pysähtyi Ihantalan kirkonmäelle, niin siihen se sitten jäi. Laatokan takanakin oli tietysti kovia taisteluita, joista kertoo mm. Tuntematon sotilas.

      Poista
  7. Mulla on tällaisia teema-lukuaiheita ja tänä syksynä se näyttää olevan Olavi Paavolainen (tai 1900-luvun alkukymmenet). Juurikin sopivasti tämän kirjoituksen lukemisen kanssa samaan aikaan luin uudestaan Synkän yksinpuhelun ykkösosan, ja kun äsken panin kannet kiinni tuli mieleen kuinka hyvä on kerrata koko ajan menneisyyttäkin. Siitä saa kummasti peilikuvaa nykyisyydelle. Valitettavasti tulevaisuus on sattumanvaraista eikä sitä voi millään tavalla johtaa näistä kahdesta.

    Omalta kohdaltani näen tärkeänä ymmärtää koko menneisyyttä eikä ainoastaan sodan ja vaaran vuosia. Kirja kirjalta liikun lähemmäksi vuosisadan vaihdetta ja sitä, mikä sytytti tulenkantajat. Suomen sivistyshistoriassa on harmaa aukko kansalaissodan ja 30-luvun välissä.

    Jostakin teoksesta luin, että hyvin pitkään Muusikkereitten liitto esti yhdenkään jazzyhtyeen vierailut Suomeen. Paavolainen lukee uutisen Josephine Bakerin surullisesta kuolemasta ja huokaisee erään aikakauden menneen. Seuraavassa merkinnässä hän ilahtuu uutisen ollessa väärä. Eläköön nuoruus.

    VastaaPoista
  8. Katylinin y.m upseerimurhien lisäksi, stalin surmautti 1938 venäjälle emigroituneen puolan kommunistisen puolueen johtoryhmät totaalisesti. Hänellä vaikuttaa olleen sama tavoite kuin hitlerillä; puolan sivistyneistön ja potentiaalisenkin johtavan kerrosten eliminointi.
    Stalinin suhtautuminen kommunismin maantieteelliseen laajentumiseen oli pohjimmiltaan ristiriitainen. Kontrollin menettäminen ja Titojen nouseminen oli odotettavissa. Tämä näkyi kiinan politiikassa jossa hän kommunistien ohella tuki kuomintang hallintoa asein japanilaisvastaisen taistelun perusteella, vaatien aika ajoin Maoakin alistumaan Tsiankaintsekin alaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Stalinin suhtautuminen kommunismin maantieteelliseen laajentumiseen oli pohjimmiltaan ristiriitainen."
      Jos ei ymmärrä ajattelua joka on vasemmistolaisten aatemaailmojen takana, se näyttää ristiriitaisemmalta kuin mitä oikeasti on. Suhtautuminen kommunismin maantieteelliseen laajentumiseen oli pikemminkin looginen.
      NL painoi johdonmukaisesti alas kaiken hajotustoiminnan ja etniset nousut. Uppiniskaisten kansojen siirtäminen junalla federaation laidalta toiselle oli tämän johdonmukaisen strategian mukaista. Siinä hillumaan ja itsenäisyyttään vaatimaan alkanut pikku kansakunta pantiin junaan, roudattiin toiseen paikkaan, jossa juurien puute (ja kuri) sammutti nationalistisen uhon. Tämä toimi. Pakkosiirtojen tosin luultiin päätyvän kuolemanleireille, ja se saattoi osa pelottelua, mutta niin ei useinkaan käynyt.
      Tästä syytä muuten miljooniin kohoavia lukuja kadonneita massoista ei löydy NL:n väestötilastoista.
      Laajentumistyö jäi kesken vahvojen johtajien puuttuessa. Balttia esim. oli maantieteellinen laajentuma, jota ei ehditty mukauttaa.

      Poista
    2. Stalin vakiinnutti omaa valtapiiriänsä häikäilemättömästi, mutta luulen että "maailmanvallankumousta" piti Trotskilaisena haihatteluna. Itäeuroopan satelliittivaltioiden muodostaminen voidaan nähdä perinteisenä imperialistisena valtapolitiikkana, ja kiinan kansantasavallan synty oli vain hyväksyttävä.

      Poista
  9. Jatkosota olisi kenties voitu välttää, jos Suomi olisi sijainnut Ruotsissa tai Aasiassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkosota olisi voitettu, jos J. Kemppinen olisi päässyt "puikkoihin"...

      Poista
    2. " ... jos Suomi olisi sijainnut Ruotsissa tai Aasiassa",
      tai täällä olisi tajuttu ajoissa se, mistä natsismissa on kyse.

      Poista
    3. Lopeta jo, Erola.

      Poista
    4. Kyllä täällä tajuttiin riittävän hyvin mistä natsismissa on kyse. Mutta miten se olisi vaikuttanut muuten Suomen tilanteeseen kuin niin, että venäläisten ja saksalaisten tekemä Euroopan jako olisi toteutunut myös meillä - eli olisimme kokeneet Baltian maiden kohtalon?

      Poista
  10. Huh, huh, jopas on ala-arvoista keskustelua.

    Komentoitavana on järkevä kirjoitus, joka edellyttää analysoivia kommenteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän kirjoitus saa juuri ansionsa mukaan eli sellaisia kommentteja kuin ansaitseekin.

      Poista
  11. "joku KGB-henkinen kommentoija kiirehtii huokaisemaan, että taas sitä ollaan juoksuhaudoissa, ja ehdottamaan jotain ajankohtaisempaa aihetta."

    Jatka vaan, uskoakseni lukijoiden enemmistö on kiinnostunut aiheesta. Muut siirtykyyn BB-sivuille tms.

    "Olisiko jatkosota voitu välttää"

    Kuten olen jo aiemmin kommentoinut, vastaukseksi riittäisi Euroopan kartta keväältä 1941 väritettynä Saksan ja NL:n hallitsemilla alueilla.

    VastaaPoista
  12. "ainakin NKVD ja GRU tiesivät, ketkä on teloitettava ensin."

    Tämä tietotaito oli kehittynyt myös Baltian maissa (vrt Viron kyyditykset, joiden "profilointi" oli erinomaista).

    VastaaPoista
  13. Ensi vuonna on luvassa myös Peter Johnssonin teoksen Stalins mord i Katyn suomennos, Mansardan kustantamana.

    VastaaPoista
  14. Raja siirtyi uskomattoman loikan Pyhäjoelta Jäämerelle kun suomalaisista ensimmäisenä venäläisten terroriin tosissaan reagoinut ylikiiminkiläinen kävi 900 miehen kanssa tappamassa 65 munkkia apulaisineen Petsamossa. Raja ei aivan siellä asti ole pysynyt eikä ihan stabiili ole vieläkään.

    VastaaPoista
  15. Kyllähän täällä saa kahlata ja "juosta" niin vanhoissa kuin uusissakin juoksuhaudoissa kukin tietämyksensä, kiinnostuksensa ja tarpeelliseksi tuntemiensa vakaumusten tai opetusviettiensä ajamina. Puhe on tärkeää ja karmeiden asioiden käsitteleminen. Ja tieto, vaikka se kaikkiin meistä ei tartu eikä parannuksia ihmisluonteessa aina tapahdu.

    Itse tunnen oppineeni aika paljon uusia asioita, ainakin näkökulmia on lisää tullut ihan näitäkin keskusteluja seuratessa ja blogisti Kemppistä lukiessa. Kun tässä samalla muistaa, millaisia ne oman isän kertomukset olivat, niin eihän hän periaatteessa tiennyt yhtään mitään käymästään sodasta ja sen syistä saatika että olisi (ainakaan ääneen) lausunut jälkipuinnista mitään järkevää. Kirosi vain katkerasti joskus, joskus kertoi sotakavereistaan, kävi tuhat kertaa haavoittumisensa lävitse... ja joskus hoilasi humalapäissään Eldankaa. Että jos hänen siirtämäänsä suullisen tiedon varaan tai muutamiin sotaromaanien lukemisiin olisin sodatkin jättänyt, niin olisipa sitä aika kuopassa sen suhteen.

    Uusimmista maailman juoksuhaudoista piirtää asiantuntevasti HS:n ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski Narrien laivassaan lohduttoman kuvan siitä tosiasiasta, etteivät juoksuhaudat umpeen vyöryty maailmasta koskaan.

    Toivottavasti meillä Suomessa puhutaan 500 vuodenkin kuluttua yhä vaan Äyräpäästä, Viipurin menetyksestä, vanhan rajan ylityksestä, Kannaksen torjuntavoitosta/häviöstä, Kollaasta ja niin edelleen eikä jostain uudemmasta rytinästä joka saattaisi olla vielä hirvittävämpi jos ajattelee millä aseilla sitä nyt rytisteltäisiin. Niin, olisiko sen jälkeen ketään keskustelemassakaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän Valton toiveeseen yhdyn täydestä sydämestäni!

      Poista