20. kesäkuuta 2013

Kansalla on oikeus muuttaa lait II






Toinen ajatus. Se vilahtaa Relander-kirjassa epämääräisenä. Ståhlbergin kieltäytymistä asettumasta ehdolle jatkokaudeksi on kiitetty kiittämästä päästyä järjestelmän vakiinnuttamisena. Luultavasti hänen keskeinen motiivinsa oli kuitenkin luottamus ehdokkaana olleen puoluetoverinsa Risto Rytin valintaan. Se puolestaan kaatui ruotsalaisen kansanpuolueen taktikointiin, jolla kokoomuksen musta hevonen, yliopiston rehtori Hugo Suolahti pudotettiin jatkosta jakamalla äänet. Ryti sai ratkaisevassa äänestyksessä taakseen vain omansa eli edistyspuolueen ja sosialistien äänet. Kokoomus ja ruotsalaiset eli käytännössä teollisuus pitivät aivan oikein Relanderia riittävän lahjattomana henkilönä, joka ei häiritsisi rahavaltaa eli pankkeja, kauppaa ja teollisuutta.

Ståhlberg halusi varmasti jatkuvuutta hahmottelemalleen hallitusmuodolle. Yhtä varmasti hän oli selvillä sen heikkoudesta, presidentin asemasta. Ståhlbergin paperi perustui pitkälle sekä saksalaiseen ajatteluun että Weimarin toteutuneeseen valtiosääntöön. Myös siellä seurauksena oli sekavuutta puolueiden toiminnassa ja pyramidin huipulla presidentin / kanslerin kontrolliton asema. Saksan kohtaloksi tuli Paul Hindenburg, jonka imussa kansleriksi livahti A. Hitler.

Historiankirjoituksemme on keskittynyt sodanjälkeisten keitosten siivilöimiseen. Ensin selitimme kaiken Neuvostoliiton mieliksi, ja sitten alkoi vastaliike. Siinä sivussa on unohtunut, että sotien välisenä aikana porvaristo oli jakautunut todella hankalasti kahteen tai kolmeen leiriin. Muutkin kuin Relander näkivät maatalouden ja teollisuuden kilpailevina vaihtoehtoina. Suomi oli oleva maatalousmaa. Tuolla ajatuksella oli pitkä varjo. Ryti (edistys) ja Paasikivi (kokoomus) aloittivat pakkohuutokaupat ja osoittivat, ettei maatalous (metsätuloineen) menesty ilman teollisuutta.

Oikeistokuohunta oli alkuvaiheessa vientiteollisuuden rahoittamaa, ja perinteinen oikeisto suhtautui siihen myönteisesti. Walldenin, von Julinin ja Haarlan osalta asia on varma.  Kirjoihin on kirjoitettu hyvin pienillä kirjaimilla, että Mäntsälän kapinan aikaan 1932 suojeluskuntajärjestö ja osa armeijaa oli kapinan partaalla. Siinä vaiheessa kysymys ei ollut enää kommunisteista, vaan vallankäytöstä maassa. Viimeistään silloin teollisuuspiireille valkeni, ettei kansanliikkeestä ole hallitsemaan. Pohjanmaan miehet tekevät tulet ja rupeavat juomaan viinaa.

Viro ja Saksa menivät Italian tapaan diktatuuriin ja pian seurasi perässä Espanja. Ranska ajautui poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti toimintakyvyttömäksi, kuten nähtiin vuonna 1940. Venäjä ajautui pakkokollektivointiin ja siis nälänhätiin ja joukkomurhiin jo 1943.

Tämä on kolmas ajatus. Rytiä on pidetty poliittisesti taitamattomana. Mielellään mainitaan hänen todenneen talvisodan jälkeen, ettei evakoilla ole oikeutta korvaukseen valtiolta. Ajatus oli oikea ja kenties osoitettu velkojille, joista Ruotsi oli tärkein, mutta karjalaisten kannatus meni kerralla. Molempien sotien jälkeen Rytin arvioidaan toimineen Mannerheimin nöyränä varjona, Tannerin tukemana. Arvio ei ehkä ole oikea. Mannerheim oli poliitikkona kehno, mutta uskoi alaisiaan. Se oli paljon, koska Mannerheimilla oli runsain mitoin huonoja kokemuksia sekä poliitikoista että kenraaleista.

Entä jos Ryti ymmärsi jo 1918 diktatuurin perusongelman? Diktatuuri tulee liian kalliiksi, ja sen hinta kasvaa koko ajan. Esimerkki voisi olla Neuvostoliitto, joka kaatui, ja Kiina, joka lopetti äärimmäisen itsevaltaisen Maon ja hänen seuraajiensa valtiomallin vähin äänin ja etsiskelee nyt keinoja hallita kansan nimissä, vaikka ei tuella. Saksa hävisi sodan vuodenvaihteessa 1943-1944, koska siltä loppuivat rahat. Neuvostoliitto voitti sodan, koska se oli tosiasiallisesti purkanut diktaattorin ja puolueen valvontaan perustuvan valtiomallin ja Stalinin julma politiikka jättää sotilaat ja siviilit oman onnensa nojaan toimi.

Tälläkin hetkellä ihmetellään, miksi entiset diktatuurimaat Kreikka, Espanja ja Portugali ovat niin köyhiä. – Pahinta julkisen sektorin paisuttamista on panostaminen sisäiseen valvontaan ja kansan yksimielisyyteen. Ei kansan tarvitse olla yksimielinen

Kansanvalta ei ole arvo sinänsä. Osa kipeimmistä kysymyksistä on äänestäjien arviointikyvyn ulottumattomissa. Kansanvalta on arvo, koska se on usein humaani, ja se on usein humaani siksi, että sellainen on halpaa. Suomi oli 1945 – 1962 aidosti kansanvaltainen, ja sai aikaan tavattomia. Sen jälkeen kansanvalta alistettiin ”valtiollisille syille”, joita hallitus ei oikein hallinnut.

Nyt mennään kohti uusia onnettomuuksia. EU käyttää diktatuurien superkalliita ratkaisumalleja vähän väliä, nyt tietosuojaasiassa, ikään kuin bitit olisivat ilmaisia. – Se Relanderista.

19 kommenttia:

  1. Diktatuuriien lopputulos on melkein aina kammottavaa. Demokratia voi olla sellainen tai tällainen, välittömänä näyttää jopa huonolta ajatukselta, erityisesti taloudellisesti, mutta sen lopputulos on aina parempi kuin diktatuurin. Demokratia antaa toivoa, diktatuuri tekee miehistä hiiret. Siksi 1939-1940 Viron ja Suomen kohtalot olivat niin erilaisia ja ovat itse asiassa edelleenkin. Olivatko saksalaiset ja venäläiset sitten hiiriä? Kyllä olivat - alentuivat yksimielisesti pienille sairaille viiksekäille. Isäni on kertonut miten saksalainen isoisäni ja isoäitini asuivat 30-luvulla vuoden Saksassa, kun isoisäni harjoitteli siellä viljelijän ammattia. Juutalaisia koskevat lajit olivat just astunut voimaan ja isovanhemmillani oli mahdotonta ymmärtää ei niin paljon noita lakeja, vaan sitä mitä ne näkivät teatterissa ja katulla, miten koko saksan kansa koostui nyt yksimielisesti kiusaajista.

    VastaaPoista
  2. Ovatko tässä nyt blogisti ja vakiokommentaattori vaihtaneet paikkaa ??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ovatko tässä..."

      Missä "tässä"?

      Tilaan yhä kommentit emaililla, mutta viine aikoina niiden lukeminen on tullut mahdottomaksi kun kommenteissa tulee jatkuvia korrelaattiongelmia - ennen tällaista "täsmäkommentointia" oli tapana lainata tekstistä pätkä ja kommentti sitten selvästi kohdentui johonkin.

      Ehdotan selkeyden lisäämistä mainion blogin yhä laaja-alaisenmpiin kommnetteihin.

      Poista
  3. Suomessakin ollaan kovasti tekemässä pääministeristä diktaattoria muka presidentin valtaoikeuksien pelossa. Parlamentarismista puhutaan, mutta hallituksen aina ollessa sama kuin enemmistöpuolueiden johto puoluekuri ja heikennetty presidentti pitävät huolen, ettei hallitus joudu koskaan perustelemaan päätöksiään.
    Presidentti ei saa tehdä EU-asioissa oman päänsä mukaan, joten oman päänsä mukaan tekee sitten pääministeri, joka hallituksen kautta myös pitkälti johtaa eduskuntaa.
    Näinhän sen pitikin mennä, vai..?

    VastaaPoista
  4. Tyypillisenä anonyymin kommenttina: kenraali Rudolf, vuorineuvos Juuso jne pärjäsivät oikein mainiosti yhdellä ällällä, mutta köyhemmät, kuten ratsumestari Werner ja eversti Joel, joutuivat turvautumaan kahteen ällään ja jopa é:hen.

    (Rudolfin tyttäristä nuorempi, Liisa, muuten otti ja nai mainitun ratsumestarin, mutta tyytyi ottamaan puolisonsa sukunimen.)

    VastaaPoista
  5. Hetkinen....

    siis jos Kreikka, Espanja ja Portugali olivat diktatuureja, joista jälkikäteen seurasi vaikeuksia, ei pelkästään taloudellisia, vaan yleisemmin yhteiskunnallisia, niin miksi sitten Saksa ja Japani nousivat niin voimalla toisen maailmansodan jälkeen?

    Ne eivät siis olleet diktatuureja, vaan pikemminkin tiukasti ohjattuja populistisia systeemejä, jotka heijastivat merkittävän kansanosan (ehkä jopa enemmistön) ajatuksia (ja teollisia intressejä), ja viholliset olivat ulkopuolisia. Kaikessa karmeudessaan tällainen järjestelmä ei siten ilmeisesti tuhonnut kansan sisäistä luottamusrakennelmaa, toisin kuin ne diktatuurit jotka kääntyivät kansaansa vastaan... vai olenko aivan väärillä jäljillä?

    -.- -.-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmastikaan täysin, mutta varmasti ihmiset joutuivat miettimään tekemisiään, ja jos luottamuksesta puhutaan niin noissa maissahan on jonkin verran näitä taskuvarkaita, jne. Yhteiskunnan pelisäännöt ovat lähinnä löysiä ohjenuoria.

      Poista
  6. "Neuvostoliitto voitti sodan, koska se oli tosiasiallisesti purkanut diktaattorin ja puolueen valvontaan perustuvan valtiomallin ja Stalinin julma politiikka jättää sotilaat ja siviilit oman onnensa nojaan toimi."

    A vot SMERSH, Strafbat, Sampolit, GULAG, Stavka, jne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missään näistä organisaatioista puolueella puolueena ei tainnut olla mainittavaa asemaa.

      Poista
  7. Arvoisa professori,
    kirjasitte, ettei kansanvalta ole itseisarvo, vaikka sillä arvo onkin.
    Eikö kansanvalta ole kansansuvereniteetin ilmentymä ja demokratian serkku? Ja siten siis jopa itseisarvoa nauttiva.
    Edelleen kirjasitte, että vuoden 45 jälkeen olimme kansanvallan alalla hyvässä jamassa. Olimmeko kuitenkaan? Meillähän oli vuoden 1919 hallitusmuodon perusteella vahva, ei parlamentaarisesti valvottu, presidentti-instituutio. Sehän lienee kehitetty lliiallisen kansanvallan vastavoimaksi.
    Tuumali,
    upseeri, ei herrasmies.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeitä ajatuksia. Kansansuvereniteetin käsitteessä on se sama ongelma: mikä on "kansa". Kysymys on vakava. Esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa (ei Sktolannissa) ajatus valtiollisesta ja kansallisesta yhteenkuuluvuudesta synthyi vasta I maailmansodassa.

      Poista
  8. 1930-luvun pula aikoina monet toistensa takaajana olleet maatilatkin joutuivat uloshakuun. Paikoin yleisö häiritsi pakkohuutokauppatilaisuuksia m.m. laulamalla äänekkäästi isämmaallisia lauluja. Tämän johdosta Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti kirjoitti lehdessä, että velkoja pankit eivät edusta mitään pahaa tahtoa vaan ovat olemukseltaan vaan säästäjien edustajia.
    Samoilta ajoilta,nykyään unohtunut episodi: Rafael Haarlan johtama valtuuskunta kävi Väinö Tannerin luona,pyytämässä häntä Suomen diktaattoriksi.

    VastaaPoista
  9. Saksa havisi sodan 1943-1944, kun rahat loppus; sanoo Jukka.

    Yx Galbraitti on sita mielta, ettei Saksan olisi tarvinnut havita sita sotaa, jos olis julistanut sotatalouden voimaan pari vuotta aikaisemmin; eli Speer olis pantu hommiin 1942. Galbraitti kirjoitti nain 1945.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitlerin ja Speerin toiminnan muuan kummallisuus (paitsi että juutalaisten työpanosta olisi tarvittu) oli naisten pitäminen ideologisista syistä poissa työmarkkinoilta.

      Kumma kyllä, U.S.A. toimi toisin. Ja Englanti luonnollisesti.

      Poista
    2. Ei se ollut oikeastaan kumma. US Army kasvoi 160000 miehestä 8 miljoonaan ja parhaassa työiässä olevat miehet otettiin palvelukseen. Jostain se korvaava työvoima piti saada. Tosin työ oli lähinnä sellaista, että nainenkin sen oppi. Työ oli siis jaettu kokoonpanossa niin, että erityistä ammattitaitoa ei tarvita. Libertyluokan aluksissakin tarvittava hitsaustyö oli lähinnä suoran sauman vetämistä, jonka oppii apinakin muutamassa päivässä.

      Poista
  10. Hmm ... tuota viimeistä kappaletta voisit avata vähän lisää. Ehkäpä huomenna? Hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
  11. "EU käyttää diktatuurien superkalliita ratkaisumalleja vähän väliä, nyt tietosuojaasiassa, "

    Kerro!

    VastaaPoista
  12. "Neuvostoliitto voitti sodan, koska se oli tosiasiallisesti purkanut diktaattorin ja puolueen valvontaan perustuvan valtiomallin.."

    Tämä vaatisi hiukan perusteluja. Kyllä Stalinin ja puolue olivat tiukasti ruorissa kaiken aikaa, vaikka komissaarien valtaa oli hiukan vähennetty. Toisaalta NKVD jylläsi (ks Solzenitsyn) ja heti sodan jälkeen alkoi kurinpalautus.

    VastaaPoista
  13. "Diktatuuri tulee liian kalliiksi, ja sen hinta kasvaa koko ajan."

    Onko tämä anakronismi, joka ei huomioon diktatuurin tilinpitoa: diktatuurissa rahalla ja tilinpidolla ei ole merkitystä, koska kaikki on tuollaisen (totalitäärisen) diktatuurin käytössä käytännössä ilmaiseksi.

    VastaaPoista