12. helmikuuta 2013

Paini




Harkitsin oikeaksi ihmetellä, että nämä aikovat nyt jättää painin pois olympialajeista. Olin lukemassa erästä viisauskirjaa, mutta ongelma jäi kiertämään mielessä. Miksi paini, vaikka siinä on mukana kaikenlaisia turkkilaisia, iranilaisia ja ties mitä. Se ei ole mitään keihäänheittoa, jossa suomalaisten menestys luultavasti johtuu siitä, että tulosluetteloista näkee, miten vähän sitä on harrastettu suurissa urheilumaissa. Ei ihme. Väittävät heittoliikettä sellaiseksi, ettei siinä tahdo kukaan kestää terveenä.

Mutta paini ei ole urheilua!

Urheilu, jolle piti suomenkin kieleen erikseen keksiä nimitys, on tunnetusti teollistuneen yhteiskunnan erikoisia päähänpistoja. Olympialaisia olivat puuhaamassa pelottavasti saman tyyppiset miehet kuin ne, jotka rakentelivat rotuteorioita ja muuta myöhäisviktoriaanista mielenmöyhennystä.

Paini näyttää olevan perinteinen, kukaties hyvinkin vanha kaksintaistelun versio. Ajatus on mainio. Miekat, kirveet ja hengenvaaralliset astalot jätetään syrjään, ja voittaja on se, joka onnistuu kukistaman kilpakumppaninsa alleen. Ehkä voittaja sai sitten palkinnoksi kalauttaa kumminkin vastustajansa hengiltä, mutta kyllä se kaksintaistelua on.

Vai onko kukaan koskaan kuullut kolminpainista tai kuviopainista tai kaunopainista?

Kiven veljekset harrastivat housunkauluspainia ja ristipainia, ja Juhani-reppanalta putosivat housut kesken koetukseen. Siihen olisi tarvittu jury, kun hän vetosi huutamiseensa. Ventta holl, housuni putoo. Doping-puoli oli unohdettun; muistelen että ei siinä selvin päin oteltu.

Olen käynyt Pohjanmaalla yhteensä yhden kerran Lapuan Virkiän paineissa.  Katselin vähän ympärilleni, kun yleisö huusi suosikilleen, ”tarjoa sille persettä”. Itse olin kuullut vastaavaa aivan eri yhteydessä, sillä tässä oli kai puhe käsivarsiheitosta, jossa mies rytkäytetään lonka yli kanveesiin.

Kaikki muut Pohjanmaan pitäjät, paitsi oma kotipitäjäni Kauhava, ylpeilivät painimuistoillaan, ja kultamitalimiehiä oli kesäisin kioskin edustat täynnä. Tai itse asiassa Kauhavalla painittiin TUL:n seurassa, joka oli Kauhavan Vesa, ja Näätäsen Teuvo voitti jonkin mestaruuden. Painit järjestettiin työväentalolla, jossa on ole tietääkseni eläessäni käynyt. (Edistysmielisessä osuuskaupassa, jonka nimi oli Laaja, kävin kerran, mutta en uskaltanut mainita asiasta kotona.)

Tutkin Painiliiton kotisivuja. Korkeimman ansiomerkin saajista löysin heti armeijasta muistamani pojan. Kaksoisveljensä kanssa hän pääsi aina halutessaan salille. Löysin sieltä myös entisen rehtorini, joka näkyy puheenjohtaneen liittoa.

Lähteistä käy päätteleminen, että vanhoilliset isännät pitivät yleisurheilua sangen joutavana puuhana. Näitä käsityksiä ovat kirjanneet esimerkiksi Haanpää ja Päätalo. Pesäpallo oli toista. Luotettavan tiedon mukaan sitä arvostettiin jopa Helsingin työläiskortteleissa. Seura oli TMP, Työväen mailapojat; toinen helsinkiläisseura Puna-Mustat viittasi nimelläänkin Viipuriin.

Mutta kyllä paini oli isäntien ja renkien ja myös emäntien ja tyttärien mielestä kaikkein hienointa. Monin vitsien ikuistama henkilö, äitini luokkatoveri ja kova juoppo, kuului puhutelleen tuntematonta herraa junassa:” Anteeksi mutta satutteko tuntemaan painija Huhtalaa Vaasan Tovereista? Mä oon sattumalta se sama mies.”

Veikko muisteli:” Yhdenkin kerran menin raskaaseen sarjaan, vastuksen puutteessa. Vastahan tuli sellaanen jumalatoon körmy, mutta minä en kuvia kunnioittanu. Mä nappasin niskalenkistä niin että monot vilahti. Ja kansahurras! – Mutta kun ihimiset oli päästänyt suaraa huutua ainakin viis minuuttia, mä rupesin ihimettelemähän. – Sitten mullä sytti. Trikoot oli revenny.

Kuvassa Suomen ainoa siviiliansioillaan vuorineuvoksen arvonimen saanut urheilusankari. Miehen tiedätte.

23 kommenttia:

  1. Paska haisi niinkuin painikilpailut olisi...

    VastaaPoista
  2. Kovin yhdentekevää ja anakronistista.

    VastaaPoista
  3. Noilla lihaksilla jaksaa kelata kaapelia, Karlsruhessa ei taidettu opiskella Karl Kautskyin oppia, vaan sähköoppia.

    VastaaPoista
  4. Työväen- ja muillakin seuraintaloilla harrastettiin usein painin lisäksi myös torvisoittoa. Joku havaitsi kerran, että viehkeä musiikki painiottelun aikana on omiaan peittämään "watzan puhalluksia", jota termiä E. Rotterdamilaisen kirjassa Nuorucaisten tapain sijwollisudesta käytetään.

    VastaaPoista
  5. On se kumma äijä pohojalaaseksi! Ei diggaa painia, ei pesäpallookaan, onkohan se kirjoottanut mitään edes puukkojunkkareistakaan!

    VastaaPoista
  6. Ensimmäinen olympiamitalistimmehan siinä, mutta Norbert Eliaksen mainiosta urheilusosiologian kirjasta jäi mieleen, että paini oli Antiikin olympialaisten kuningaslaji. 'Kaikki' painivat, myös Platon ja Aristoteles. Joskus korkeimmalle palkintopallille kannettiin voittaja, joka ei ollut enää elävien kirjoissa. Agon oli erilainen, painissa katkottiin vastustajalta ensin sormet ja varpaat ja toivottiin tämän pyörtymistä tuskasta. Kyllä meidänkin päivällispöydässämme oli risotto mennä väärään kurkkuun. - Tuupon serkkupoika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ymmärtänyt, että lajeja oli kaksikin: meidän lajiamme muistuttava paini, jota vapaan sivistyneen miehenkin sopi harrastaa, sekä vapaaottelu (pankration?), jota harrastivat ammattiatleetit ja jossa lähes kaikki oli sallittua.

      Poista
  7. Rauman seudulta yks sälli oli elämänsä kovimmissa painitreeneissä Kauhajoella. Matolla väännettiin viimeisetkin mehut irti.

    Suihkussa sälli katseli kämmenessään olevaa vaaleata töhkää ja tuumi itsekseen:

    Oleng mää tullu vai ong tää hoitoainetta.

    VastaaPoista
  8. - Herra opetusneuvos, kumpi on parempi säveltäjä, Sibelius vai Malmstén?
    - Noh, eivätköhän he paini vähän eri sarjoissa.
    - Mitä, painiiko Sibelius!?

    VastaaPoista
  9. Helkkari,että täytyy myöntää, olin Hyvinkäällä katsomassa, kun punamustat voittivat mestaruuden vuonna 1973. Stig Tainio siirtyi sen jälkeen takaisin meille, onhan rannikko lähtökohtaisesti varattu vain merimiehille ja sitä toista sanaa en sanokaan. Parempi väki muutti etäämmälle rannikosta. Paitsi tietysti me, jotka täällä jo aiemmin asuimme.

    Vanha sanonta "Min ooon meiltä ja pohjalaaset on meidän rannista", tuli mieleeni kun Tahkoon tuli monta hyvää pelaajaa, mm. Latvalan veljekset ja monet muut. Antti Laurila tietysti!

    VastaaPoista
  10. Emme tiedä - likaisilla tempuilla kyllä, mutta että urheilullakin vuorineuvokseksi?

    VastaaPoista
  11. Paini on niitä harvoja tilaisuuksia, jossa pohjanmaalainen jörrikkä pystyy antamaan ja ottamaan vastaan poikarakkautta ja muuta homostelua. Siinä saa halailla ja rutistella ihan luvan kanssa. Eivät muuten katso hyvällä.

    Painimusiikiksi http://www.youtube.com/watch?v=__OSyznVDOY Piisissä nuo alun töräykset peittävät hyvin flatus-päästöt.

    VastaaPoista
  12. Jos paini poistetaan, joutaa poistaa koko olympialaiset. Tämä siis siitä huolimatta, että painin säännöt ovat nykyisellään sekavat, yksittäiset päätökset matolla tuomaritulkintojen saastuttamia ja "painimafia" määrää voittajat, johon suomalaiset eivät enää nykyisin kuulu. Joskus tietysti joku on niin hyvä, että edes vastentahtoinen tuomari(sto) ei voi voittoa estää. Tämä siis sillä varmuudella kuin mitä painikilpailujen yleisölle näytettävien pistelappusten kääntäjän virka voi yhdellä kerralla tuoda. Kotikunnan seura taisi tuolloin 1970-luvulla voittaa seurojen suomenmestaruuden painissa kahdeksan tai yhdeksän kertaa peräkkäin. Suomen, pohjoismaiden, euroopan tai maailmanmestarit kioskilla eivät koskaan olleet ongelmia, vaikka joillakin heillä ongelmia muuten riitti. Enemmänkin päälle kävivät ne, jotka eivät pärjänneet, mutta saivat silti hyvää harjoitusta omaksumiinsa siviilielämän väkivaltalajeihin. Mutta hengissä selvittiin vaikka lumi joskus pöllysi. Muutoin tähän menneeseen maailmaan sopii sanonta: Sic transit gloria mundi.

    VastaaPoista
  13. Pohojanmaalla kun menee kuppilaan ja huutaa tiskiltä, että paini ja pesäpallo ovat homojen lajeja, niin kyllä tuleepi...

    VastaaPoista
  14. :D Uskokaa nyt jo, että se piereskelyn peittely musiikilla on legendaa. Ei se ole totta.

    VastaaPoista
  15. JK: "Vai onko kukaan koskaan kuullut kolminpainista tai kuviopainista tai kaunopainista?"

    Jaahas, professori ei näköjään tunne amerikkalaista vapaapainia? Tämä "professional wrestling" on showpainia, joka takuulla sisältää kolmi-, kuvio- ja kaunopainin kaikki elementit ja kaupan päälle pohjalaisen uhon potenssiin sata.


    VastaaPoista
  16. Olynpialaisista sanoi jo Tahko Pihkala 60-luvulla TV-haastattelussa, että se on kuin "ummikkotautinen joka syö ja syö muttei käy koskaan paskalla".
    Pihkala oli varmasti oikeassa. Mutta kuuluisiko paini klassillisena lajina karsittaviin, ollen mitä sopivin Tv-lajikin, jota katsoja voi seurata yksityiskohtaisesti. Paljonhan televisioidaan ja myös katsotaan lajeja, joiden itse suorituksia ei mitenkään voi erottaa tai arvioida kuvaruudussa.

    VastaaPoista
  17. Kuvan painija-vuorineuvos on siis Verner Weckman (1882 - 1968) kultaa Ateenan välikisoissa 1906, insinöörinä Venäjällä vuoteen 1922 ja Suomen Kaapelitehdas OyLn johtajat 1937 - 1955.

    Mielestäni Kaapelitehdas on rakennuksena jotenkin siperialaisen näköinen...

    VastaaPoista
  18. Olisi pitänyt arvata, että kuvassa on Verner.
    Vahvaita Vernereita on maailmassa aina sama määrä. 1968 Suomessa yks Verner lopetti ja Virossa yks just aloitti

    VastaaPoista
  19. "Painimatoilla päästetään pierut ulos"..
    Kansanedustajilla ne tulevat ulos yläpäästä.
    Eläköön ilmavaivainen Suomi !

    VastaaPoista
  20. Olin oikeasti järkyttynyt, kun KOK alkoi horista painin poistamisesta. Siis kamppailulajien kuningas, ensimmäisistä kisoista 1896 lähtien mukana, antiikin kisojen mahtilaji! Ja samaan aikaan kisoihin tuodaan golfin kaltaista pelleilyä. Seuraavaksi lähtölistalla ovat luultavasti pyöräily, uinti ja yleisurheilu, tilalle keilailu, biljardi ja bridge. Pääasia ettei tule hiki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paini on siis ollut mukana olympiakisoissa aivan alusta alkaen - jo 2789 vuotta sitten. (Ja niin on muuten keihäänheittokin.)

      Poista
  21. Muinaiset kreikkalaiset olivat luultavasti eteviä keihäsmiehiä, eivät he muuten olisi pelastaneet länsimaista sivistystä persialaisilta, jälkimmäisillä kun oli miesylivoima puolellaan.

    VastaaPoista