Erikoinen tilanne. Täysin poikkeuksellinen kirja ilmestyy
päivälleen silloin kun maailma muuttuu.
Kuisma ja Keskisarja kirjoittavat Suomen liikepankeista ja
selvittävät ensimmäistä kertaa käsitettävästi ja uskottavasti sekä 1990-luvun
pankkikriisin että nykyisen.
Jälkimmäinen on peilautuva kysymys. Euroopan talouskriisin
elementit ovat samat kuin omien pankkikriisiemme, vaikka mittakaava on aivan
toinen. Kysymys on vastuun jakautumisesta, talletusten suojasta,
pääomittamisesta, rahan paosta – pankkinunionista.
Koska kirjoittajat ovat historioitsijoita, he aloittavat
osoittamalla, että hyvin samanlaisessa tilanteessa oli Suomen Pankki ja J.V.
Snellman 1860-luvulla ja että Snellmanin ratkaisu oli olennaisesti sama kuin
pankkien ja keskuspankin ratkaisu Suomessa 1945-1952.
Ratkaisu on selvä mutta harvoin ääneen lausuttu: ihmiset
saavat kuolla nälkään. Vienti eli tulonmuodostus on tärkeämpi. Snellmanin
aikana ihmisiä kuoli nälkään 100 000. Rotschildin laina tuli liian
myöhään. Suomessa oli viljaa, mutta ihmiset kuolivat nälkään (ja kulkutauteihin).
Silloinkin kysymyksessä oli pankkikriisi, jonka teki hyvin
ankaraksi vaikea kato elinkeinorakenteiltaan eritäin takapajuisessa
Suomenmaassa.
Eräässä mielessä kysymys on lähelle ja pitkälle
tähtäämisestä.
Populismin poliittinen ongelma on se, että populistit meillä
ja muualla ovat hyvin usein oikealla – lyhyellä aikavälillä eli tässä ja nyt.
Etäämmäs tai jälkeenpäin he voivat olla kammottavalla tavalla väärässä.
Esimerkkejä Suomen populistisista liikkeistä ovat Akateeminen–Karjala-Seura
1920-1939 ja Suomen Kommunistinen puolue 1918-1922 ja 1945-1991.
Nämä kaksi ja nykyinen irti Euroopasta –aate ovat niin
totta, niin oikeita ja niin rehellistä asiaa, ettei voi olla parahtamatta
nauruun, kun niitä miettii.
Näennäisesti liikepankeista kertova kirja, ilman muuta
vuoden tapaus, on juuri se selvitys, jota te ette saa poliitikoilta ettekä talousasiantuntijoilta.
Poliitikot eivät ole pahoja eivätkä tietämättömiä. Heillä on
työsopimus yhdeksi vaalikaudeksi ja huoli seuraavasta. Heitä tulee verrata
enemmän huoltomiehiin eli kuten ennen sanottiin laitosmiehiin. He pitävät
koneita käynnissä. Kieltämättä jotkut pudottelevat jakoavaimia rattaisiin, kun
kukaan ei huomaa.
Tehtaita (lue pankkeja; valtioita) ei suunnittele kukaan.
Pankki on rahakauppa ja keskuspankki on rahatehdas. Niiden toiminta poikkeaa
muista elinkeinoista siinä, että niiden tuotteita eli rahaa ja rahoitusta on
pakko ostaa. Se on kuin ilmaa.
Lukijalla on oikeus kummastella, päästäänkö tässä
kirjoituksessa ensinkään asiaan. Ehkä, ehkä ei. Pankkitoiminta, josta on
kirjoitettu suuri määrä hyviäkin kirjoja, on erikoisen vaikeatajuista.
Paasikivi saattoi olla siinä asiassa oikeassa, kun hän arvioi, että alan
oppimiseen menee kymmenen vuotta.
Voivatko Kuisma ja hänen oppilaansa Keskisarja ymmärtää näin
vaikeaa asiaa. Kyllä näin on asia. Tuosta ymmärtämisestä ei ole välitöntä käytännön
jyötyä heille eikä lukijalle, koska tämäkin kertomus osoittaa, että
tosielämässä ja tuotannollisessa toiminnassa asiat eivät ole ennakoitavissa.
Ilmiöt ovat osittain emergenttejä, Pikkuleivän leipomisessa ei ole mitään
ihmettelemistä, mutta valmista pikkuleipää ei pysty käytännössä palauttamaan
jauhoksi, vedeksi ja muiksi aineiksi, vaikka se on teoriassa yhtä selvää. Tasaisissakin oloissa kysymyksessä on monen
tuntemattoman yhtälö. Tästä syystä pääpankkiirit ovat hyvin kauan, nähdäkseni
edelleen, uskotelleet yleisölle olevansa hyvin viisaita, suorastaan
erehtymättömiä. Korkman ja Liikanen kantavat tätä lippua nyt, korkealle ja
pystypäin.
[…]
Franck Median "Menestyksen takana"-sarjassa oli MTV3-kanavalla taannoin kolmiosainen liikepankkiemme historian kertaava kokonaisuus. Kuisma oli keskeinen asiantuntija. Toivottavasti tulee uusintana.
VastaaPoistaOikein hyvä päivän puhe professorilta, tähän paikkaan, kun EU:ta aiotaan tosissaan alkaa uudistaa.
VastaaPoistaBarroso vihjaili että ne saavat näpeilleen jotka ovat yhtenä päivänä tekemässä päätöksiä ja seuraavana päivänä puhuvat aivan muuta. Epäilemättä hän on kuullut suomalaisista Letkut irti Kreikasta tyypeistä (Tuomioja, Zyskowicz, Risto E J Penttilä ym.) Kansana valitsemaa presidenttiäkin pidetään holhouksen alaisena!
Ehkä kunnon keskustelun jälkeen sitten tiedämme mihin ekosysteemiin olemme liittyneet, kun aikanaan ei juuri mitään puhuttu, vaan mentiin mukaan Ruotsin perässä.
Kaikki valta on kielessä, ja kaikki on poliittista.
VastaaPoistaMistä raha tulee ? Where does money come from ? , on kirjan nimi. Onhan niitä kirjoja. Tällä on kyllä isotteleva nimi. Näitähän on. Mutta kun Charles A.E. Goodhart (s.-36) on esipuheella auktorisoinut, niin googlasin. Sitten marssin tilaamaan.Loppuunmyyty. Uusinnan jaostakin jäin sivuun. Vihdoin kyselin kirjastoista, kauppiksista ja Lindasta. Ei ole maassa. Seuraava laitos on luvassa marraskuussa. Panen kolmatta kertaa tilauksen Akateemiseen.
Kuismassa & Keskisarjassa käännän esiin sivua 119. Upeata on kyyti, mutta olen vielä kiihdytyksissä -ja kiihtyneenäkin- en virka enempää. Rahasta hämmentäisin, ja tosiasioiden ällistyttävyyttä julkeasti revitellen, lainaisin tätä Goodhartin ehdotteleman opuksen alkukatsausta Overviewta, jonka sain netistä esiin. Sivu 3,viimeinen lause.
Yksityisten pankkien raha. 1. Kun pankki lainaa asiakkaalle suomalla tälle tillirahaa. 2. Kun pankki ostaa itselleen varallisuutta ja maksaa siitä omalla tilirahallaan nostamalla myyjän saldoa, eli hänen saamisvelkaansa (= talletusta) pankkia kohtaan. 3. Kun pankki maksaa oman kulunsa kuten palkkoja tai bonuksia ojentamalla tilirahaansa, eli jäämällä saajille velkaa talletuksen -tai "talletuksen".
Luottoahan, luottamusta ja mitä lähimmäisen rakkautta ihmiskunta on väärällään. Tästä laupeuden sekasorrosta on valettu myös LUOTTOLAITOS. Muotit ja muodit evolutioituvat. Lakeja tehdään ja rikotaan. Lontoon Cityn jalometallisepät rupesivat holvitilansa vuokraajiksi. Joku pani vääriäkin kuitteja liikkeelle, seteleiksi. Kohta asia peruskivettiin laitokseksi, instituutioksi, jonka runoilijafilosofi oli se tabula rasa John Locke ja koko homman nimi Mainio Vallankumous.
Sivujen 65-66 käänteessä Erehtymättömät tykittää. "Poliittinen historia…väitellyt Porvoon…ja pitänyt melua manifesteista…Mutta pankkihistoria voi kyntää…väittää valtio-oikeudellisia…turhanpäiväisiksi."
Olisinko lukenut Kuisman Metsäteollisuuden maan kolmasti ?, kaksi laitosta, ja Keskisarjan Serlachiuksen kuin pyhän hipaisun koskettamana. Minuthan nostetaan asioiden päälle ! Ihan oudoksuttaa.
Jukka Sjöstedt
Mistä raha tulee, on hyvä kysymys, eivätkä yhtään huonompia ole kysymykset, minne raha menee ja mitä se tekee siellä missä milloinkin on. Erityisesti on kuitenkin tarkkailtava isännöttömän ja laiskan rahan liikkeitä, koska sen rahan lepopaikka on mätäpaiseen ytimessä.
Poista(Blogivaeltaja)
"Populismin poliittinen ongelma on se, että populistit meillä ja muualla ovat hyvin usein oikealla – lyhyellä aikavälillä eli tässä ja nyt. Etäämmäs tai jälkeenpäin he voivat olla kammottavalla tavalla väärässä."
VastaaPoistaOliko Ruotsin johto populistinen, kun se esti Ruotsia liittymästä euroon ? Ruotsissa ei mene kovin huonosti juuri nyt ja kaiken käytettävissä olevan tiedon mukaan siellä tulevaisuuskin näyttää jos ei hyvältä niin loistavalta.
Suomi on upotettu yhteisten velkojen suohon jo niin syvälle, että paluuta ei taida olla. On vain torpparin osa ja loputtomat taksvärkit pankeille ja etelään.
Perhana kun meilläkin olisi ollut populisteja aikanaan. Tai olikin, mutta että niitä olisi myös kuunneltu. Ehkä vieläkin kannattaisi kuunnella, jos jotakin sentään voitaisiin pelastaa ?
Poliittisen johdon nimittäminen populistiseksi taitaa olla käsitteenvastaista.
PoistaTavallisesti populismi ajaa "kansan" asiaa "eliittiä" eli siis mm. poliittista johtoa vastaan.
Ei kai sentään? Soiniko saisi populistin viitan harteiltaan vain menemällä hallitukseen?
PoistaEikö tämä Teemu Keskisarja ole se sama historioitsija, joka väitti, että pelkästään talvi esti venäläisten etenemisen Raatteen tiellä, ja että suomalaisilla hiihtojoukoilla, valkoisella kuolemalla, ei siihen ollut osaa eikä arpaa?
PoistaRuotsissa oli kansanäänestys ja kansa sano ei; oltiin siis hyvin populistisiä siinä asiassa; ja kansallahan on oikeuskin demokraattisessa valtiossa sanoa mielipiteensä. K a n s a n e d u s t a j a t yrittävät sitten toteuttaa kansan tahdon.
PoistaTässä linkki: ESM; den nya europeiska diktatorn (löytyy myös englanniks jos ei pakkoruotsia tai saksaa hallitse.
http://www.youtube.com/watch?v=myzgAHVBg_s
Euroopan Unioni on katastroofi. Toivottavasti Ruotsi irtautuu siitä.
Keskisarja ei väittänyt mitään tuollaista. Kuunnelkaa kunnolla ja lukekaa kirja, kun se kohta ilmestyy. Suomussalmen kirkonkylä oli jo poltettu ennen kuin Raatteen tien tapahtumat alkoivat. Ja Raatteen tie tulee idästä.
Poista"Poliittisen johdon nimittäminen populistiseksi taitaa olla käsitteenvastaista."
PoistaMiten vain. Kysymykseni on siis vain se, miksi se, mikä Ruotsissa on poliittisen johdon valtiomiesmäisitä ja viisasta toimintaa kansakunnan hyväksi, on meillä Suomessa paheksuttavaa ja vaarallista populismia. Eurosta erossa pysyminen siis.
Puheen arvo ja jopa sen totuusarvon on ilmeisesti kiinni vain siitä, kuka puhuu, ei ollenkaan siitä, mitä sanotaan.
Erikoiset ovat ajat taas kerran
Ns. mullistusten tienoilla avautuu uusia mahdollisuuksia, kuten Suomessakin 1860, 1918, 1945, 1980, 1990, 1995 ja 2002.
VastaaPoistaViimeiset 22 vuotta eroaa aiemmista sen suhteen, että tiedonvälitys on avautunut uudella tavalla, uteliaat saavat tietonsa ja yhä useammat kyseenalaistavat kuulemansa ja näkemänsä.
Poikkeuksellisen moni toteaa, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää.
Monessa torvessa toitotetaan näkyville, että viimeiset 22 vuotta sisältää päättäjien taholta veronmaksajia ja äänestäjiä kurittavia ratkaisuja, jotka kaiken lisäksi ovat edistäneet päättäjien tai vauraiden taloutta. Kuinka kauan tämä hyväksytään?
Jopa kokonaisen maanosan ymmärtämätön äänestäjäkunta on saanut monelta taholta tietää, että poliittinen päätöksentekokoneisto on tahallisesti, suunnitelmallisesti ja pahoin aikein on ensin poistanut muutaman sadan pankin tasevaikeudet ja sitten siirtänyt velkahirviön kansallisvaltioiden taakaksi. Kaikkihan me sen tiedämme?
Jopa tavallinen kansalainen on saanut kuulla perusteluineen päätöksenteon järjettömyyden. Yhä useampi ymmärtää edes kysyä, miksi?
Populismille antaa tällä hetkellä polttoainetta tismalleen vastakkainen napa kuin eurooppalaisille päätöksentekijöille.
Poliittinen päätöksenteko on kuin ammattilaisurheilua. Julkisivun taakse, taustakohinaan jäävät tuhannet epämiellyttävät pikkuseikat, joiden syvempi tarkastelu tekee itse asiasta loogisesti järjettömän. Junioriottelussa huudettu surmakomento kantautuu kauemmaksi vuosien taakse päälehtien otsikoksi. Sama toistuu politiikan kentillä.
Kansallisvaltion perusta on luottamus oikeudenmukaisuuteen; tämä yhteisö kannattelee minua sääntöjensä puitteissa!
Ja kun riittävän monta kertaa tämä luottamus horjutetaan, vaikka kulissien takana, syntyy väistämättä suuri määrä kysymyksiä utelialle.
Miksi minun tulee maksaa veroni, vaikka hallintarekisterin kautta siirretään miljardeja verohallinnon ulottumattomiin? Miksi ulkolainen työntekijä tekee töitä verottomasti? Miksi kotikuntani yhdistetään väkisin valtion toimesta, vaikka se ylmielisesti on poistanut lakisääteisiä vero-osia kunnaltani? Miksi kaverini perheen velat siirrettiin Norjaan, vaikka he olisivat voineet hoitaa ne? Miksi entisen puolueeni vaalirahoitus tuli veroparatiisista? Miksi verojani siirretään eurooppalaisille pankeille?
Näissä, täysin väärissä ja aiheettomissa kysymyksissä piilevät ne muutoksen aiheuttavat heikot signaalit, joiden kautta Kosmiseen taustakohinaan hukkuvat päättäjien huolet uudelleenvalinnastaan.
PoistaTuolla ylempänä kopioin Mistä raha tulee ? -tietäjiä. Mihin se menee ? Velkasaamisen pankki arvopaperistaa ja myy edelleen sijoitusrahastolle tai eläkeyhtiölle. Talletuksen haltija (pankkia velkova) on nostanut rahaa tililtä sijoitusrahastoon tai eläkevakuutuksekseen. Nyt hän saa omaksi varakseen eläkeyhtiöön oman velkansa pankille ! Tämä on varjopankkia.
Vielä pimeämmässä prosessissa työläiset rahoittavat IlmarisenVarman kautta tehtaitten"sa" (heidän,koska luottolaitoksen mahdollistamia) siirron Kiinaan. Entiset "osakeomistajat" voivat paksusti.Heidät ostettiin kalliilla vähemmistöksi vasta bititetyllä rahalla. Uusi liikkeenjohto rikastuu yhdessä omistajarahastoyhtiöiden managerijohtajien kanssa. WinWin.
Jukka Sjöstedt
Politiikan pätkätyöläisiltä putosi varmaan jakoavaimet hetkeksi lattialle. Karlsruhe vastasi jälleen kerran kyllä, mutta... Osottautuuko se europoliitikkojen Big Brotheriksi, jonka yli ei kävellä?
VastaaPoistaPoliitikko on laitosmies.
VastaaPoistaErinomainen vertaus. Pätee aivan erityisesti hallituspuolueen kansanedustajaan.
(Huoltomies ei ole aivan sama asia.)
Ironista kyllä, ainoa EMU:n suhteen oikeassa ollut poliitikko oli Paavo Väyrynen. Jos olisimme uskoneet häntä, meillä olisi yhteinen pohjoismainen valuutta,olisi se sitten nimeltään markka tai krooni.Olisi aika kevyempi olo. "Nemo profetia patrie".
VastaaPoista"ihmiset saavat kuolla nälkään. Vienti eli tulonmuodostus on tärkeämpi."
VastaaPoistaNiin kyllä moni keskuspankkimies pärjäisi kovuudessa vaikka keskitysleirin johtajalle. Se on niin helppo katsoa köyhiä loistoauton ikkunan takaa.
Eikös toisella S:llä eli Stalinilla ollut samanlaisia virityksiä: Ukrainasta vietiin ulkomaille viljaa valuutan saamiseksi vaikka kansa kuoli nälkään. Teollistaminen viisivuotissuunnitelmin toteutettiin maaseudun talonpoikien kustannuksella "likvdoimalla kulakit luokkana". Vaikka Stalinin tapauksessa kyseessä saattoi olla myös päämäärä eikä "vain" sivuvaikutus.
"Pankkitoiminta, josta on kirjoitettu suuri määrä hyviäkin kirjoja, on erikoisen vaikeatajuista."
VastaaPoistaEi "oikea" pankkitoiminta ole vaikeaa: otetaan talletuksia pienemmällä korolla ja myydään ne ulos tarvitsevilla korkeammalla korolla (ja riittävillä vakuuksilla). Erotuksella eletään (ts rahoiteetan pankin toiminta). Liikepankkitoiminnassa lisäksi annetaan omia osakkeita ja rahoitetaan niilläkin liiketoimintaa suuremmilla tuotoilla, mutta myös riskeillä. Kun tästä oikeasta pankkitoiminnasta luovuttiin ja ryhdyttiin johdannaiskauppaan, pääsi helvetti irti.
Ratkaisu kielletään kaikkinainen johdannaiskauppa. Vai menikö populismin puolelle?
Politiikan ongelmakentäksi on muodostunut se kun kentälle eivät lähde pelaamaan politiikkaa inhoavat.
VastaaPoistaVoi hyvä Kemppinen, olet pahanpäiväisesti sekoittanut erilaisia käsitteitä. Pankkikriisi on vain pankkikriisi. Kysymys on siitä, että pankkiirit ovat sählänneet. Pankkikriisi voidaan hoitaa viimekädessä varsin helposti, esim. inflaatiolla ja rahan määrän lisäämisellä.
VastaaPoistaMutta vakavampaa on se, jos sekä pankkisektori, reaalitalous, julkinen- ja yksityinentalous ovat yhtäaikaa kriisissä. Tälläinen tilanne vallitsee juuri tällä hetkellä Suomessa. Vuosina 1945-52 ihmisillä ja yrityksillä oli paljon tekemätöntä työtä, joten tilanne ei ollut niin vakava. Nykyisin tuotanto ja työ katoaa Suomesta, jonka kautta ei synny helpotusta tilanteeseen. Lisäksi on syytä huomioida, että ihmiset ja yritykset ovat nykyisin huomattavasti riippuvaisempia pankeista kuin 60-80 vuotta sitten. Tilanne pelastui sen takia että elettiin osittaisessa luontais- omavaraistaloudessa, jota pankkikriisit eivät heilautelleet. Elettiin siis oman järjen mukaan eikä suinkaan jonkun pankkiirin keinottelun siivellä.
Nykyään lähes kaikki ovat riippuvaisia pankeista, sekä säästäjät että rahantarvitsijat. Tämä tekee tilanteesta erityisen vaarallisen. Kaikkien tuleekin pohtia tätä puolta ja rakentaa itselleen varajärjestelmä, jolla selviää tälläisistä pankkikriiseistä.
Pahinta nykyisessä järjestelmässä on se, että pankkiiri voi ulosoton kautta viedä asunnon ja työvälineet, jolla voitaisiin rakentaa tulevaa vahvempaa ja kestävämpää taloutta. Tulevaisuuden vahvuus rakennetaan nykyisistä lähtökohdista, mutta jos pankkiiri vie kaiken, joko systeemi romahtaa.
Ei ollut osittaista luontais- ja omanavarakistaloutta. Vuosina 1867-1868 Suomen pankkikriisi tappoi nälkään ja taujteihin 100 000 ihmistä.
PoistaPankkiirien aiheuttama kriisi on hurja yleistys. Et osaa nimetä pankkiireita etkä pankkeja, jotka aiheutivat vuoden 1928 yleismaailmallisen talouspulan.
Kuisma ja Keskisarja todistelevat mielestäni uskottavasti, että 1989-1994 kriisi oli Suomessa hyvin samanlainen kuin Ruotsissa, >Norjassa jne. Meillä yksipuolisuus (metsäteollisuus) ja keskitthyminen (vain kaksi yhtä isoa liikepankkia) teki pahaa jälkeä. Tietysti Lassila, Tiivola, Wegelius ja Riikonen jne. olivat suuria epäonnistujia, mutta kriisin yksilöiminen henkilöihin eli roistoihin jättää selityksen aivan puolitekoiseksi. Siinä unohtuu sääntelyn purkaminen --> valuuttalainat, ulkkomaille sijoittaminen ja ulkomaiset sijoitukset, vakaa markka jne.
Mielenkiintoista on,että veropohjaa ei haluta laajentaa yleishyödyllisten säätiöiden osinkotulojen verottamiseen.
VastaaPoistaMiten voi pienelle,rajatulle ihmisjoukolle,apurahoja jakavan säätiön toiminta olla yleishyödyllisempää kuin verojen maksaminen?
Suomalaisten yksityisten osakeyhtiöiden osingot ovat verovapaita saajasta riippumatta, mutta siinä ei olen Jamin pointti.
PoistaAivan rajatulle joukolla (esimerkiksi laamanni Kulleevo Kemppisen sukulaisille) säätiötä ei Suomessa voi perustaa. Minusta ei ole kohtuutonta, että tätä yleisemmät säätiöt voivat olla hyvinkin hyödyllisiä, joskaan eivät niin yleisiä kuin verotus. Sen sijaan meillä on paljon tiukempi vähennyskelpoisten lahjoitusten regiimi ja siinä edistämme verotuksen yleishyödyllisyyttä useimpiin muihin verrattuna huimasti!