12. syyskuuta 2012

Ekosysteemi, selitys




 Hyvän hyvyyttäni yritän selittää, että Nokian johtajien ja analyytikkojen koko ajan toistelema ”ekosysteemi” ei ole sanana hetken eikä tämän vuoden päähänpisto.

Sen taustalla on Harvardissa 1990-luvun alussa tehty havainto. Talouden termit ovat usein fysiikasta lainattuja kielikuvia, kuten tasapaino, voima, kitka, virtaus, jousto. Keksittiin kysyä, päästäisiinkö paremmin eteenpäin lainaamalla käsitteitä myös biologiasta.

Alettiin puhua yritysten kasvusta, kuolemasta, evoluutiosta, lokeroista (niche) ja vahvimman henkiinjäämisestä. Suhteita ei esitetty itsestään selvästi lineaarisina (”10 cm pidempi kuin…), vaan myös kasvuna ja kutistumisena. Taustalla alkoi häämöttää itseorganisoitumisen ajatus, joka ei ole täysin eri asia kuin arkikielen ”kasvu”, ja tällä vuosikymmenellä ”itsekonfiguroituminen”, jossa on helppo nähdä yhtymäkohta solunsisäisiin toimintoihin. Konfiguroiminen tarkoittaa aivan arjen tasolla esimerkiksi uuden tietokoneen tai älypuhelimen säätämistä omille nettiyhteyksille ja sähköpostitileille. Etevät laitteet suoriutuvat tästä ihan itse. Ne kysyvät käyttäjältä, että sopisiko tämä, ja käyttäjä näppää ”OK”.

”Ekosysteemi” tarkoittaa oikeastaan jollain alueella olevien eliöiden ja elottoman ympäristön toiminnallista kokonaisuutta. Nisäkkäiden tai pieneliöiden lisäksi on otettava huomioon kivi, vesi tai hiekka tai tuuli tai pakkanen.

Taloustieteessä en ole kuitenkaan huomannut puhuttavat ”ravintoketjusta”. Se voisi joskus kyllä selventää asiaa.

Tuo ekosysteemi-kielikuvan kakkoskäyttö tuli suosituksi IT-alalla eli tieto- ja tietoliikennetekniikassa. Oivallisen kirjan asiasta julkaisivat 2003 Berkeleyssä työskennellet Messershmitt ja Szypersky. Olen kantanut tuon kirjan matkalaukussa kotiin. En koskaan raatsinut ruveta puhumaan ensin mainitun tekijän kanssa lentokoneista. Hän tuntui olevan tosi amerikkalainen perustutkija.

Nokian puuttuvat ekosysteemi, johon pitäisi päästä kiinni Microsoftin kautta, on helppo selittää. Väärä käyttöjärjestelmä on vain yksi tekijä. Kuvitelkaa hyvä puhelin, jossa kirjaimet ja numerot ovat kiinaa ja toiminnotkin hiukan kiinalaisia. Vaikka laite olisi muuten kuinka hyvä, ette te sitä ostaisi. Se kuuluu vieraaseen ekosysteemiin.

Tässä on taustalla kehitysbiologian keskeinen termi, joka on ollut itsestään selvästi IT-alan keskustelussa jo vajaat 20 vuotta – adaptiiviset ratkaisut. Adaptiivinen tarkoittaa sopeutuvaa. Puhutaan myös sulautetuista (embedded) järjestelmistä. Termi tuo mieleen istuttamisen, eikä se mielikuva huono ole. Alkeisesimerkki on rannekello (kvartsikide). Laite sinänsä ei ole tietokone, mutta sisältää ”tietokoneen” tai merkittävästi tietotekniikkaa. Toinen esimerkki on sirukortti, jossa siru on tietokone, ei suinkaan mikään kide, kuten voisi ajatella. Se buuttaa ja vaikka mitä. Myös puhelimen SIM-korttia voi sanoa tietokoneeksi, jos haluaa.

Matkapuhelimet käyttävät soluverkkoa. Ikään kuin tuossakin sanassa olisi biologiaa. Tuossa tapauksessa suuri oivallus on radiosignaalin välittäminen ”solujen” kautta niin että eri solut voivat käyttää sekaannuksen välttämiseksi eri taajuuksia, ja taas pidemmän matkan päässä samoja taajuuksia uudelleen. Puhelimen käyttäjän liikkuessa puhelin ”vaeltaa” (roam) ottamaan signaalin aina seuraavalta tukiasemalta. Kun kenttä on heikko ja puhelu pätkii, niin kuin meillä kotona, puhelimen sijainti tukiasemiin (purkkeihin) nähden on hankala – liian pitkä tai sitten välissä on teräsbetonia tai muuta ikävää. Laite siis konfiguroi yhteytensä pitääkseen kiinni signaalista.

Tuossa mainitsemassani kirjassa, joka on nyt vanhentunut, oli esitetty hyvin sama ajattelutapa, jota me Suomessa pohdimme. Samojen kansien sisällä peräkkäisinä lukuina selvitettiin käyttäjiä, sovellusten luojia ja valmistajia ja jakelijoita. Johtoa arvoverkkoineen, ylläpitoa ja hallintaa. Viimeksi mainittu tarkoittaa tietenkin myös oikeudellisia kysymyksiä etenkin tekijänoikeutta ja patentteja sekä toiselta laidalta yksityisyyden suojaa ja sananvapautta.

Ne kuuluvat samaan ekosysteemiin. Tämä oli lyijykynäluonnos selitykseksi, miksi mitään sellaista kuin Nokian ekosysteemi ei voi olla olemassa. Kyllä he itsekin käsittivät sen ainakin jo vuonna 2003.

19 kommenttia:

  1. Selittäiskö professori ystävällisesti mihin ekosysteemiin Suomi kuuluu?

    Miksi vähemmistökielinen Sixten Korkman ilmestyy lähes poikkeuksetta valtamediaan kommentoimaan presidentin, pääministerin tai EU:n korkeimman johdon lausuntoja, heti kun he ovat jotakin sanoneet? Onko Niinistö holhouksen alainen?

    Suomenkielisiä tunnutaan yhä johdettavan edestä ja ylhäältä, joka tapauksessa kansankielisen tajunnanmuodostuksen ulkopuolelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvoisa Anonyymi! Höh. Säälittävää.
      Kielitaistelu ja hurriviha ovat menneestä maailamasta.
      Eletään vuotta 2012.

      Poista
    2. Onko tällaisia pällejä oikeasti olemassa vai mitä ihmeen spämmäystä tämä taas on?

      Poista
    3. Suomessa presidentti on seremoniamestari, joka käy kouluissa, vanhainkodeissa ja hovioikeuksissa, jupisee käsittämättömiä syrjäytymisestä, velkaantumisesta ja jalkapallosta ja on sitä paitsi kahden asunnon loukussa. Kyllä sellaisen hemmon sanomisia tarvitaan kommentoimaan vähintään muutama professori; niistä ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä fiksumpia.

      Poista
  2. "Puhutaan myös sulautetuista (embedded) järjestelmistä."

    Lanseerasin termin sulautetut järjestelmät Telenokiassa talvella 1981. Siihen asti puhuttiin "upotetuista järjestelmistä", mikä ei oikein istunut yhtiön tuotteen imagoon.

    VastaaPoista
  3. Varkaudessa oli taannoin saksalaista ekosysteemiä ja ravintoketjua ylläpitävä ravintola Zeppelin. Sen omisti pariskunta Messerschmidt (siis dt-loppuinen).

    Saksalaisilla asiakkailla oli hauskaa: "Messerschmitt in Zeppelin!"

    VastaaPoista
  4. Turhaan sotketaan adaptiiviset ja sulautetut järjestelmät toisiinsa tai ainakin samaan lauseeseen. Niillähän ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Adaptiivisuus vain mainitaan sanana, ilman että asiaa mitenkään käsitellään.

    VastaaPoista
  5. Harvinaisen selvä-älyistä tekstiä median rakastamasta, hypettämästä termistä.
    Sulautettu tai upotettu järjestelmä on ajatuksen harhailua. Tietokone ohjattuhan se on.

    VastaaPoista
  6. "Talouden termit ovat usein fysiikasta lainattuja kielikuvia"

    On tuota pidettävä astetta parempana kuin sotatieteistä lainattuja termejä. Ketä palvelee talous, joka nähdään sotana, kaikkien kaikkea vastaa.

    VastaaPoista
  7. Tällä kertaa kirjoitus meni yli hilseen. Ikään kuin siitä puuttuisi kappale tai pari, joissa selitettäisiin, miksi Nokialle ei voi olla olla itse rakennettua ekosysteemiä. Oliko tarkoitus sanoa, että vain jenkeillä juuri tässä historiallisessa tilanteessa voi olla? Väite ei olisi ihan mahdoton, mutta vaatisi kuitenkin paremmat perustelut.

    Vai onko minulla lukihäiriö?

    No, puutun sitten sivuasiaan: En sanoisi, että pelkästään taloustiede olisi lainannut biologialta, kun kerran biologia on lainannut yhtä lailla taloustieteeltä. Biologian perusta on oikeastaan Adam Smithin (ja kumppaneiden) keskeisten teorioiden sovellus. Jos tämä väite tuntuu liian jyrkältä, ainakin on varmaa, että taloustiede ja biologia ovat lainailleet toisiltaan teorioita, käsitteitä ja malleja ainakin 70-luvulta lähtien. Nyttemmin ovat jopa ryhtyneet yhteistyöhön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun nuo laitteet lakkasivat olemasta puhelimia ja muuttuivat pienoistietokoneiksi, ekosysteemi kasvoi niin laajaksi, etteivät siihen Nokian rahat riitä. Ei heillä nähdäkseni ollut muuta vaihtoehtoa kuin ruveta Microsoftin tai Googlen rengeiksi.

      Poista
    2. Wanjoki on vastenmielinien mutta korjasi juuri ton ajatusvirheen, ettei muka meego (ja pian meltemi) olisi sille firmalle riittäneet.

      Kuka kusetti Nokiaa?

      M$

      Poista
  8. Eikö toisaalta voi ajatella, että toisen tieteenalan termien käyttö voi olla merkki pseudotieteestä tai, lempeämmin ajatelen, että kyseinen ala ei ole riittävästi kehittynyt kehittääkseen omat, juuri siitä alaa kuvaavat käsitteet. Kielikuvat voivat olla hyvää retoriikkaa tai havainnollistamista, mutta ne kuvaavat aina likearvoja kun taas tieteen kielen pitäisi olla täsmällistä, kissa on kissa ja koira on koira. Lisäksi toisen alan termien tai ilmiöiden käyttö toisella alalla voi helposti johtaa koko ajattelun harhaan. Vierastan suunattomasti sitä, että eläviä ilmiöitä koskevan biologian termejä käytetään kuolleisiin kohteisiin (IT, ATK).

    VastaaPoista
  9. Olen kuullut, että jotkut käyttävät kvartsikelloja ranteessaan, mutta en tiennyt kvartsikiteen olevan tietotekniikkaa.

    Cell phone/cellular network ei kai tule solusta (cell) vaan molemmissa on taustana latinan cella, joka ei ole biologiaa vaan "arkkitehtuuria".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kvartsikellossa on tämä laskenta (computing). Sähköllä värähtelemään pannun kiteen jaksot muutetaan analogiseksi tai digitaaliseksi näytöksi. Yhtä hyvin sitä voisi sanoa automaatiksi tai robotiksi, mutta tuo laskenta-elementti ehkä oikeutta termiin. Ei ole minun keksintöni.

      Poista
  10. Lisää huolestuneisuutta tuo puppugeneraattoriterminologia, jota ne nyt ovat alkaneet nuukialla pyörittää kuin joitain rukousmyllyjä - sen kanssa se aika nopeasti käy ilmi, tarvitseeko henkilö ihan oikeasti jotain erikoissanoja ilmaisuunsa, vai onko sitä muuta, usein epätoivoista, ulkoisen tehokkuuden hakua esitykseen.

    VastaaPoista
  11. Jos puhutaan gsm -standardikieltä niin eikös roaming tarkoita verkkovierailua? Solusta toiseen siirtyminen taas, jollen väärin erehdy, on hand over puhelun ollessa päällä, cell reselection jos ei. Paremmin tietävät korjatkoon tarvittaessa.

    VastaaPoista
  12. Kvartsikellosta: Ok, asian voi ymmärtää niinkin. Kellor ovat kiehtovia, kuten täällä on ennenkin todettu. Kellomuseo (nykyisin WG-talossa) on hyvä paikka, mutta tietoa saa paljon netistäkin; esimerkiksi Wikipediasta tai kellofriikeiltä esim Kellomies-sivusto ja -kirja. Kemppisen mainitsemasta tekniikasta suomeksi esimerkiksi seuraavan linkin takaa s 3:
    https://wiki.aalto.fi/download/attachments/62723058/ryhma5_kideoskillaattori.pdf?version=1&modificationDate=1331544523000

    VastaaPoista
  13. Kun omitaan termejä toisilta aloilta, esim. juuri talouteen sodasta, fysiikasta, rakkaudesta ja biologiasta, vaarana on se, että unohdetaan niiden olevan vertauskuvia ja aletaan toimia niiden ehdoilla.

    Eräs tällainen sodan luoma harhakäsitys on se, että voittaja vie kaiken ja kaikki muut ovat häviäjiä. Eihän se päde edes sotaan! Viittaan vaikkapa toiseen maailmansotaan.

    Kun olin 19-vuotias, keksin omasta mielestäni nerokkaan aforismin: Kaikki vertaukset ontuvat. Niin tämäkin.



    VastaaPoista