20. elokuuta 2012

Vanhukset töihin!

Sopivimpia auttelemaan vanhuksia ovat nähdäkseni vanhukset.

En tarkoita palvelujen huonontamista vaan parantamista. En uskalla ottaa kantaa siihen, miten suuri osa vanhuskeskustelusta on politiikkaa. Toisin kuin lapsilla, vanhoilla on äänioikeus.

Asia ei ole minulle millään muotoa outo, mutta kokemukseni ovat yksipuolisia. Ne vanhukset, joiden hyvinvoinnista olen itse vastuussa, ovat harvinaisen pontevaa väkeä. Kyllä he ovat myös hyväosaisia. On eläkettä, asuntoa ja sukulaisia. Ja on sitä rahaakin.

Itse olen harhaileva dementikko, kuten näistä kirjoituksistakin havaitsee. Hetkittäinen pystyn kuitenkin esittämään täysijärkistä.  Tässä olisi toivoni mukaan järkevä ajatus.

Vanhat ihmiset eivät osaa käyttää uuden yhteiskunnan verkkopalveluja. Käsitettäviä koneita, kuten maksuautomaatteja, suljetaan ja viedään pois. Jos haluaa ostaa junalipun, täytyy kuulemma soittaa puhelimella lapsille ja pyytää heiltä apua, jos on lapsia.

Teimme tästä asiasta HIITissä erilaisia skenaarioita vuonna 2002 ja seuraavina vuosina. Kaikki mikä oli leimattavissa ”sisällöntuotannoksi”  tahtoi jäädä korkeakoululla sikseen. Sanon tämän hiukan hammasta purren, koska mielestäni liian monet kollegat – siis professorit – elättelivät lapsellisia luuloja ”tiedemiehen” maailmasta. Siihen eivät arjen huolet muka kuuluneet. Muistelen toden totta tavanneeni eräänkin , jonka mielestä LaTeX olisi myös mummoille sopiva ohjelma kirjoittamistarpeisiin…

Puhe on ladontajärjestelmästä, jonka oppimiseen eteviltä insinööreiltä näkyy menevän useampi kuukausi. Ohjelma on hieno, mutta sen ominta aluetta ovat matemaattisia kaavoja merkkejä tulvivat työt.

Tänäkin päivänä varakkaiden ja valistuneiden on helppo hylkiä jotain tiettyä tekniikkaa. Yksityisautoilusta voi ehkä luopua, jos on onnistunut sijoittumaan pääkaupunkiseudulle tai muualle kaupunkien läheisyyteen. Ilman kännykkää ei tahdo tulla toimeen. Epäilen, että täyskieltäytyjiksi ilmoittautuneilla on kumminkin matkapuhelin jossain piilossa. Jos joku kysyy neuvoa, käsken hankkimaan kalliin puoleisen älypuhelimen. Sellainen on helppo käyttää. Tuossa on pöydällä kaksi Nokiaa ja yksi iPhone. Viimeksi kuluneen viikon on yritetty saada Nokia hyväksymään profiili, joka päästäisi perheenjäsenet läpi, kun puhelin on muutoin äänettömällä. Samsungilla tämä mielestäni sangen käsitettävä tarve on kuulemme otettu hyvin huomioon.

Mutta kojeiden käytön opettajiksi vanhoille ihmisille patistaisin toisia vanhoja ihmisiä. Eri tasoisia osaajia on kaikissa ikäluokissa. Kokeilujen jälkeen arvelen, että vanhan on helpompi uskoa neuvoa ja myöntää tyhmyyksiä toiselle suunnilleen saman ikäiselle.

Samaa ehdottaisin tietokoneen käyttöön. Koneeksi mielellään jokin ultrabook, jos rahat riittävät, ja opetuksen aiheiksi verkko, sähköposti ja teksti. Huomatkaa tuo ”ultrabook”. On turhan tavallista, että vanhalla on koneena lasten hylkäämä laite, jossa on vielä vanhat, kankeat ohjelmat.

Ja opettaja sanoo varmaan ensimmäiseksi, että selaimeksi esimerkiksi Firefox ja että tekstin saa niin suureksi kuin tykkää pitämällä Ctrl pohjassa ja pyörittämällä hiiren pyörää.

Olen seurannut vaivihkaa vanhainkodeissa ja sairaaloissa kävijöitä. Kyllä se kuulkaa vain niin on, että kun kävijä käsittää olevansa jo melkein samassa veneessä, eläytyminen hoidettavaan eli sen paljon puhuttu ja syystä kaivattu empatia löytyy vähällä.

Jaa – tämä vanhus löysi muuten lopulta mieleisen ja tarpeellisen kapineen koneisiinsa. Musta Ducky-näppäimistö, joka on kyllä valitettavasti kallis. Mutta olo on taivaallinen, ja tämä on vanhuutta. Näppäimissä on kunnon vaste ja tunne on kuin lerpuilta käytettävällä IBM:llä 1990-luvun alussa tai jopa – koska näppäimet kolisevat kodikkaasti, vähän niin kuin IBM:n pallokoneella ja muilla oikeilla kirjoituskoneille kauan sitten – tiedättehän ne koneet, jotka tulostavat ilman Ctrl-P:n painamista, ihan tuosta vain, reaaliaikaisesti…

8 kommenttia:


  1. Eikös näillä skandinaaveilla -kolmikruunuilla- ollut jokin Kalmarin EU ja myöhemmin Nordek ja siinä välissä Suomen maaseudun liikaväen tuplatappo-hanke Husqvarnassa. Puukkovuoleskeleminen moottorisaha-liukuhihnalle ja savottojen tyhjentäminen Skanssenille. Ja tämän ydinpommin laajenevat liplatuskehät läpiprofessioiden ja halki aikain ihan tähän nettiruipeloon saakka. Lohtu häämöttää. Norjan öljylähde. Kai jotain pohjoismaalaisuutta sen verran on olemassa, että sikäläisiin vanhushuomiin suomipassi kelpaa ! Puhekin se ny- tahi gammalnorske tai danske, ei liene täkäläistä esperifilippopuhetta kummenpaa. Ja johan se kuulokin tähystettiin.

    Norjan öljyrahasto, joka ei kruunuakaan sijoita Norjaan ja jonka tuotosta 4 % on valtion omalupa käyttää, on dollareiltaan 600 mrd. Laske siitä se 4 ihan ite. Tänään kun uutta Applea odotetaan syyskuulta, on Applen pörssiarvo samat 600 ja se on maailman arvokkain yhtiö. Norjan öljyrahasto omistaa 2,25 % Euroopan osakepörssien arvosta. Maailmanlaajuisesti yhden prosentin. Lisää öljyrahastoon kertyy 50 mrd / vuosi.

    Se on passiivinen sijoittaja. Jako velkasaamisiin joukkovelkakirjat (valtioiden/yhtiöiden bondit) ja osakkeiden välillä on kuta kuinkin fiftyfifty. Yale yliopisto ja Harvard ja moni muu aktiivinen varojensa sijoittaja toimii ihan toisin. Ne panevat rahaa private equityyn eli ostavat toimialoittain alan firmoja kompinoitaviksi yhdeksi isoksi ja sitten katsovat sille tuotantoalustat eli Kiinan. Sitten alumnipiirissä varmistavat sille markkinat eli jakeluroron ja markkinointiestetiikan Wallmartiin tai Lidliin. Tai niihin brändeihin joilla hupparia ja lenkkaria ja kaikea myydään ympäri liikekeskusHalleja eli Kamppeja Itiksiä. Nämä kauppasuojat+parkkipaikat ovat myös pääomasijoittajien käsissä. Niin ovat vähittäishinnatkin,eli viimeisen rivin bonus/osinkomaali. Oma maali.

    Englannin Pankin pääjohtaja Melvyn King kutsuu näitä vääränrahan tekijöiksi. Mutta mikä on käypästä ja likviidiä, se on -rahaa. Se on rahan perimmäistä määrittelyä. Kun vielä tätä suomeksi kirjoittaessani mainitsen, että jos tällaisella parselilla selviytyy verottajan knihdeistä ja jos käräjät pakottavat vastapuolen ottamaan ko. isoisen iterahan, niin sitten rahan käsite on aika syvästi käsitetty.

    Nämä tulivat mieleen kun tuota ihanaa Maria Guzanina-Rickhardsonia kiusaavat. Terästyin odottamaan Guzaninaa teeveeruutuun ja niin sain Turun sosiaalijohtajalta tietää että on kolmaskin sortti vanhusasua. Koti Laitos ja Palvelelutalo. Tästä heti miettimään että kukas näitä kolmansia rakentaa-investoi ? Ilmarinen/Varma-Ray kombinaatio tulee mieleen: Pitihän lääkäri Sinikka Mönkäreen ruveta lääkäri Kari Puron jälkeen Ilmarisen toimitusjohtajaksi. Olisikin ollut nappivalinta. Että ensin bygaa Palvelutalot ja sitten rahastaa hoidokeilta eläkemaksut takaisin. Toisin kävi ja niinpä eläke-etuja leikataan ja työuria jatketaan. Panssarirenkaana Aravan jämät ovat myös nostattamassa näitä taloja ja asumispalvelupolitiikkaa nykyaikaan saattamassa.

    Attendon toimia. Raha on luotu kiertämään. Kukaan ei vain tiedä missä eikä ilkeä kysyä. Niin tuo panssarisana -nyrkkikin, vain siksi että kuka on asuntovelkaansa lyhentänyt, hänellä on tota equityä -nettovarallisuutta. Ja sehän vaihdatetaan kuin vaipat, rahaksi Mehiläisten pörrätä hunajissaan. Ihan tässä köyhää naurattaa, saman saa rahattakin ja lisäksi säilyy järki, jolla saa enempi irti Norjan kulttuuriatmosfääristä kun täkäläisistä pissipidättömöista ja muista avohaavoista pakenee länteen auringonlaskuunsa. --Suomeen tuskin voi odotaa aamunsarastusta.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  2. "Itse olen harhaileva dementikko,"

    Huh, mitä tekstiä! Olisi kyllä paree, että menisitte töihin dementiaosastolle johonkin hoitolaitokseen niin oppisitte, mitä dementia oikein on.

    Puhelimista. On olemassa ihan tavallisia kännyköitä ihan yksinkertaisilla toiminnoilla. Ei puhumiseen tarvita mitään erikoisia vehkeitä.

    "Vanhat ihmiset eivät osaa käyttää uuden yhteiskunnan verkkopalveluja."

    Eikä tarvitsekkaan! Sillä yhteiskunnan on annettava apua tarvitsevalle; se seisoo jopa laissa. Eli sulla ei tartte olla tietokonetta toimittaaksesi esim. laskusi jne.
    Sitäpaitsi jos nyt välttämättä pitää olla niin tietokoneellinen, on olemassa kirjastot, nettikahvilat ja muut paikat, joissa saa apua.
    Ja vielä kulkee posti ja sen on kuljettavakin lain mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harhailevan kirjastotädin kommentti:

      Meidän putiikissa on pari tusinaa aikuisten asiakaskonetta, mutta toivottavasti kukaan (ainakaan päättäjä) ei kuvittele, että me ehditään antamaan apua vähän tottumattomalle, jonka pitäisi hoitaa asioitaan. Kun meitä on niin tuiki vähän. Esimerkiksi suoraveloituksen loppuminen kylmää jo tädin sydäntä.

      Me lainataan työväenopiston tietokoneluokkaa ja pidetään muutaman tunnin kursseja senioreille (aloitustaso: Ensitreffit hiiren kanssa). Totta on, että tällainen liki seniorin näköinen rohkaisee kurssilaisia, joiden keski-ikä on kieppunut 75 vuoden paikkeilla. Etenkin kun kerron, että vasta viisissäkymmenissä aloin värkätä näiden vehkeiden kanssa ja kouluttauduin sivuja tekemään. Varmaan ajattelevat, että jos tuo on oppinut, niin kuka tahansa. Mutta ihan oikeasti sekä muorit että faarit kuuntelevat mieluiten komeita nuoria miehiä...

      Poista
    2. No en nyt tarkottanu, et kirjastotätien tai niitten entisten sellasten pitäs auttaa ihan ensikertalaista! Näiden entistenhän pitäs jo pysyä siellä eläkkellä et nuorilla olis ees vähän töitä.
      Sitäpaitsi vielä ainakin laissakin lukee, et ilman tietokonetta ja kaikenmaailman hömppävehkeitä voi elää.


      Poista
  3. Hyvä idea Kemppinen; komppaan sinua jälleen. Tässä on ideaa koska vanha tajuaa vanhan, vanha haluaa puhua vanhan kanssa, vanha tietää miten krempat tuntuvat ja vanhalla on sama historia kutakuinkin. Eikä maksa paljon koska valtio tarjoaa pullat ja kaffet. Loput on systematiikkaa ja ehkä lähialueen päivähoitomekanismin lailla jotain, joka toimii avoimena kunhan joku tuo. Omaiset saavat tuoda ja viedä ja hoitaa lääkitykset, rahat, laskut ja muut (josta he sitten itse saavat pitää kontrollinsa). Englannissa on paljon vanhuksia töissä mm puutarhoissa. Jotkut ovat reippaasti yli 80 ja se kertoo, ettei ikä ole kuin numero ja laatu on laatu myös vanhalle. Mutta on turhaa hätyttää vanhaa tai ruveta vaatimaan. Hyvällä mielellä tulee hyvää ja tilanne on win-win.
    Chris K

    VastaaPoista
  4. Radiouutisissa kerrottiin, että kun Saksasta poistui asepalvelun lopettamisen myötä siviilipalvelu, tilalle on tehty systeemi, jossa kuka tahansa, usein eläkeläinen, voi ansaita taskurahaksi muutamia satasia kuukaudessa tekemällä erilaiaia hyödyllisiä asioiha; haastattelussa eläkeläinen Herr Müller kertoi viettävänsä viikossa pari päivää opettamalla vanhustentalon asukkaille it-taitoja.

    VastaaPoista
  5. Minä olen jo pitkään toivonut sellaista puhelinta, johon voisi ohjelmoida ne numerot, joista tuleviin puheluihin vastataan. Muut menisivät roskapostin tapaan roskakoriin. Pääsisi kerralla eroon puhelinmyyjistä, noista pahnanpohjimmaisista. Luulisin monenkin vanhuksen (omaisen) kiittävän.

    VastaaPoista