2. toukokuuta 2012

Mainio tekijänoikeuden helpotus


Maanmittauslaitos on perinteisesti ilmoittanut, että sillä on yksinoikeudet kaikkeen kartta-aineistoonsa.

Hienotunteisuussyistä kukaan ei ole väittänyt vastaan. Minulle on aika epäselvää, kuka on vaikkapa 1936 julkaistun topografikartan tekijä. Mittaus ei tuota tekijänoikeutta ja karttamerkit ovat tai ainakin niiden olisi pitänyt olla määritelmän ja mallin mukaisia, yksikäsitteisiä kuvioita ja värejä.

Olisivatko noiden karttojen tuntemattomat ”tekijät” eläneet vielä 1990-luvulla? (Ylimenosäännöksen vuoksi päättynyt 50 vuoden suoja-aika ei useimmissa tapauksissa pidentynyt, kun omaksuttiin 70 vuoden suoja-aika.)

Luultavasti yhteisteosten suoja jatkuu, kunnes viimeisenkin tekijän kuolemasta on kulunut tuo 70 vuotta.

Siis esimerkki: kenellä on tekijänoikeus 1930-luvu Ison tietosanakirjan artikkeleihin? Käytännössä sanotaan että kustantajalla, joka on hankkinut kertakaikkiset oikeudet aikoinaan. Mutta entä kun on helppo osoittaa artikkeleita, joiden tekijät ovat kuolleet 30-luvulla…?

Joka tapauksessa päivän uutinen on kartta-aineiston avaaminen ilmaiseksi käytettäväksi.  Avaaminen tapahtuu tänään mutta toimi jo eilen.

Ratkaisu on looginen mutta silti kehumisen arvoinen. Kartta-aineistoa ja ilmakuvaa tulee joka taholta ja karttapohjat ovat arkipäiväistyneet puhelinten ja navigaattoreiden vuoksi.

Ehkä sitä ei ole moni huomannut, mutta kartat ovat perinteisesti olleet sangen kalliita. Ns. peruskartan lehdestä vaaditaan ihan huomionarvoinen hinta, ja Autoilijan tiekartat eivät ole millään muotoa ilmaisia.

Vakaa käsitykseni muuten on, että digitaaliset kartat eivät alkuunkaan korvaa paperisia. Molempia tarvitaan. On hauska miettiä tiekartan ääressä, menisikö Raumalle Auran vai Euran kautta.

Luovutetun Karjalan kartat ovat muuten olleet kauan käytettävissä osoitteessa


Alareunassa lukee leuhkasti © 2009 Maanmittauslaitos.

Juuri tuo kartta-aineisto oli välirauhansopimuksen johdosta kiellettyä ja tuli ihmisten ilmoille vasta 1990-luvulla. Sitä on julkaistu kirjoina (”Kielletyt kartat”), joissa on arvokas paikannimihakemisto. Painotyön olisi kyllä saanut tehdä paremmin.

Suosittelen sotahistoriafriikeille esimerkiksi hakua Ihantala tai kylän nimellä Juustila. Suomen historia sisältyy kahteen korkeuslukemaan – Hepolampi ja sen lähiympäristö 1 m, Portinhoikan Kyöpelinvuori 100 metrin päässä 43 metriä.

Kun maanmittaushallitus on tehnyt päätöksensä, voi huoleti sanoa, että maastokarttojen myyminen tuntui vähän samalta kuin jos verohallitus olisi kerännyt tekijänoikeusmaksuja veroilmoituslomakkeista.

Antaa ajan näyttää, saanko syntymään päällekkäiskartan. Olen joskus ajanut täältä Fagervikiin käyttäen Suomen kartastoa 1898 tai 1920-luvun alun laitosta, josta on kaupoissa uusi painos. Siinä joutuu sananmukaisesti oudoille teille.

Seikkailua helpottaisi nykyisen tiestön haamukuva, joka olisi luuloni mukaan aika helppo photoshoppailla kokoon.  – Helsingin kaupunki voisi kernaasti yhdistää vaikkapa 1930-luvun tai 1940-luvun lopun karttaa nykyisen katukartan. Luulen ett’ yllättyneitä asiakkaita riittäisi. – Isäni kävi koulupoikana telttaretkillä seudulla, jossa sijaitsee nykyisin Meilahti.

15 kommenttia:

  1. Tämä oli suuri huononnus:
    http://maastotiedotauki.blogspot.com/2012/04/mihin-merimerkit-katosivat.html

    "Maanmittauslaitoksen kartoilla näkyvät Liikenneviraston tiedot ovat siis tarkistamattomia ja suurelta osin vanhentuneita eikä niitä ole tarkoitettu navigointiin."

    Totta toinen puoli, mutta esim. Saimaalla ei muutoksia edes väylämerkkeihin juuri tule. Samoin järvenpohjan muoto pysyy aika muuttumattomana. Eivätkä viralliset kartatkaan sisällä kaikkia veneilyyn vaikuttavia kiviä.

    Äärimmäisen harmillinen (ja mielestäni halpamainen) temppu.

    -Otto-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Saimaalla ei muutoksia edes väylämerkkeihin juuri tule. Samoin järvenpohjan muoto pysyy aika muuttumattomana. Eivätkä viralliset kartatkaan sisällä kaikkia veneilyyn vaikuttavia kiviä."

      Järvenpohjan muoto pysyy kyllä muuttumattomana. Sen sijaan tieto siitä muodosta kasvaa koko ajan. Niinkuin itsekin toteat, viralliset kartatkaan eivät sisällä kaikkia kiviä, mutta sisältävät siis niitä koko ajan enemmän.

      Poista
  2. Harmi vaan, että samalla merialueiden syvyystiedot ja merimerkit poistuvat maastokartoista. Nämä tiedot ovat olleet mm. Kansalaisen karttapaikassa, josta veneilijän on ollut mukava ja helppo selailla rannikkoa talvisina iltoina.

    Perustelu on ainakin tavalliselle tallaajalle aika hämärä -- niin tavallinen turvallisuuteen vetoaminen on sotkettu mukaan: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata/liikenneviraston-syvyys-ja-vaylatiedot.

    VastaaPoista
  3. Täytyypä tutustua karttatarjontaan. Tähän mennessä minulle on riittänyt 60-luvun lopun puhelinluettelojen kaupunkikartat. Luettelot lienevät muissakin maakuntakirjastojen maakuntakokoelmissa kuin niissä kahdessa, joissa olen käynyt. Näin olen löytänyt maastosta ja muistista kadonneita katuja selvitellessäni erään poikajoukon edesottamuksia 45 vuotta sitten.

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus.
    Kartan tekijäoikeudet on minusta lain mukaan kartantekijällä, luultavasti suunnistusseura sopii itselleen tekijänoikeuden. Ilmeisesti maanmittauslaitoksella on omaan aineistoonsa tekijänoikeus.
    Minusta toimi on oikein, mutta ei yleensä asiaa, josta ei jotakin uutta ongelmaa tulisi.

    VastaaPoista
  5. JK: "Suomen historia sisältyy kahteen korkeuslukemaan – Hepolampi ja sen lähiympäristö 1 m, Portinhoikan Kyöpelinvuori 100 metrin päässä 43 metriä."

    Kemppinen tarkoittaa, että Talin ja Ihantalan maastot ovat niin epätasaiset, ettei siellä pääsee panssarein etenemään kuin tiettyjä reittejä. Ja ne jos saa tukittua, niin hyökkäys pysyhtyy. Testattu on.

    Kiipeilin Kyöpelinvuorella muutama vuosi sitten hyvän oppaan kanssa. Hän oli Portinhoikassa sotaan asti pajaa pitäneen Kuparisen suvun jälkeläinen äidin puolelta. Isän sukunimellä löytyy kyläkin siitä läheltä. Oli siis kirjaimellisesti omilla maillaan.

    Koska isäni toimi jänkäjääkäreissä kengitysseppänä, niin poimin tietysti sieltä pajan läheltä maastosta hevosenkengän mukaani.

    VastaaPoista
  6. Ilmaiset kartat ovat kyllä minunkin mieleen, enkä tekijänoikeudesta ymmärrä mitään. Hieman kuitenkin minua askarruttaa maanmittauslaitoksen rahoitus, luulisi tämän vähän muuttavan heidän ansaintalogiikkaa.

    VastaaPoista
  7. Seuraavaksi toivottavasti Kotimaisten kielten keskuksen kaikki sanakirjat.

    VastaaPoista
  8. Tällä sovelluksella voinee asemoida omia karttojaan google mapsin päälle: http://www.custommapsapp.com/
    Omat kokeiluni ovat vielä tekemättä, mutta sopivalla laitteella (android) vastaisi seikkailutarpeisiin.
    -tr

    VastaaPoista
  9. Jos kartat voisi virittää sähköisesti iTunesin oppikirjoiksi niin, että voisi valita minkä ajan karttamerkinnät olisivat näkyvillä, mitkä haamuina ja mitkä päällä layereina.

    VastaaPoista
  10. ”--Vakaa käsitykseni muuten on, että digitaaliset kartat eivät alkuunkaan korvaa paperisia”.

    Karrikoidusti ilmaisten Lapin vaeltajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka pelkäävät tipahtavansa kartalta ja varmistavat turvallisuutensa mitä erilaisimmilla teknologia-avusteisilla laitteilla ja niihin, joiden vaeltelu erämaassa paperikartan ja kompassin avulla on pikemminkin ”varmaa hapuilua”. Jälkimmäisille myös kännykän käyttö vaelluksen aikana rajoittuu tasan kahteen kertaan: ennen kairaan painumista ja sieltä palattua. Välissä on synkkä hiljaisuus.

    VastaaPoista
  11. Bloginpitäjän kuvailemat päällekkäiskartat lienevät esimerkkejä sovellutuksista joita tästä julkistuksesta toivotaan syntyvänkin.

    Miten olisi esimerkiksi 1808-1809 tai 1918 taisteluiden, joukkojen kulkureittien ja tukikohtien kartat yhdistettynä tämän päivän karttapohjiin ?
    Onhan näitä merkitty siellä täällä kyltein ja hannunvaakunoin teiden varsille ja rakennusten seiniin, mutta kovin hajanaista taitaa tällainen maantieteellinen historian ja nykyhetken yhdistely.
    Verkosta ja paperilla löytyy myös erilaisia historiakarttoja, mutta niitten perusteella suunnistaminen vaatii melkolailla harrastusta.

    Mainio uudistus siis kansalaisten ja yritysten kannalta, ilman uusia sovelluksiakin on vapautunut kiinteistöjaotuskartasto monia kiinnostavaa tietoa. Suomen korkea taso maanmittauksen tieteessä ja käytännöissä saanee tässä kilpensä entistä kirkkaammaksi ?

    Toivottavasti on kuitenkin mietitty sitäkin, onko tällainen hyvää tarkoittava perusinfrastruktúurin dokumenttien vapaa käyttö myös Suomen kokonaisedun mukaista esim. huoltovarmuuden tai yritysten kilpailutilanteen näkökulmasta. Tiedoista ovat toki kiinnostuneet muutkin kuin tiedonjanoiset kansalaiset ja palvelualttiit yritykset kotimaassa.
    Toivottavasti Suomen kansalaisilla ja yrityksillä on pian vastaavat mahdollisuudet tiedonsaantiin esim. lähinaapureistamme niin lännessä, etelässä kuin idässäkin.
    Mikä lienee yleisemmin EU:ssa tilanne näissä asioissa ?

    VastaaPoista
  12. ”--Vakaa käsitykseni muuten on, että digitaaliset kartat eivät alkuunkaan korvaa paperisia”.

    Ja minun vaatimaton käsitykseni on että paperikartta on tänä päivänä (ja on ollut jo pitkään) pelkkä digitaalisen kartan tuloste!

    VastaaPoista
  13. HIENO JUTTU, tämä www.karjalankartat.fi

    Kävin lävitse monia jatkosodan taistelupaikkoja. Vuosalmellakin nakyy
    osuuskauppa somasti lauttarannassa. Sintolanniemi näkyy, mutta nimea en loytänyt. Onkohan annettu tämä Sintolanniemi nimi myöhemmin kun
    kartantekija on ollut liikkeelä?

    Lappalaisen mäen, Munakukkulan jne puolustuslinja Lermpaalajarveen saakka, hahmottuu kartalta hyvin. --Kiitos JK:lle valistuksesta!--

    VastaaPoista
  14. Kartta on tosiaan aika harvoin taidetta eli "teos". Samalla tavalla kai rakentamismääräyskokoelman ohjeiden mukaan laadittu rakennuspiirustuskaan ei vissiin yleensä ole teos, vaikka sen kohde eli rakennus ainakin joskus on.

    MML:n toimiin onkin outo paralleeli: Rakennusvalvontaviranomaiset myyvät kopioita arkistossaan olevista piirustuksista ja haluavat niistä rahaa, vaikka eivät ole edes itse niitä tuottaneet, vaan ne ovat suunnittelijan ja /tai kiinteistön omistajan.

    VastaaPoista