2. maaliskuuta 2012

Kannattaa


Eilisistä kommenteista – ihmettelin aikoinani käsitettyäni, että Englannissa ja USA:ssa palloilujoukkueiden kannattaminen on myös paremmissa piireissä sallittua, jopa suotavaa.

Suomessa ylhäiset tuomarit ja korskeat professorit kiirehtivät usein vakuuttamaan, että jalkapallo on tyhmää ja jääkiekko huliganismia. Tämä toivoakseni väistyvä asenne johtuu asianomaisten tarpeesta varoa samaistumista matalaotsaiseen rahvaaseen.

Ei meillä tule kuuloonkaan, että kravattimies päivittelisi huoltomiehen kanssa Jokerien tai HJK:n, Pargas IF:n, Torpan Poikien tai Vimpelin Vedon näkymiä. Tässä yhteydessä voimme jättää sivuun myös sen biologisen tosiasian, että taksinkuljettajalle on viisainta väittää olevansa täysin tietämätön palloilu- ja kiekkoiluasioista ja ellei se auta, valehdella että täytyy soittaa vaimolle.

Englannissa tuomarit kannattavat Arsenalia. Skotlannissa vaihtoehtoja on vain kaksi, Glasgow ja Celtic. Kävin kerran katsomassa Los Angeles Lakersin koripallomatsia. Katsojista joka toinen näytti olevan kuuluisa, tyyppiä Jack Nicholson. Sain sen käsityksen, etteivät he olleet näyttäytymässä vaan rentoutumassa katsomalla peliä.

Ylipolitisoitumisen aikakausi eli 1970-luku vaikutti Suomessa tähänkin asiaan. Urheilutoimittajissa oli koko joukko näkyviä ja etenkin kuuluvia kellokkaita, joiden mielestä urheilu on isänmaallista. Valitettavasti tämä johtopäätös on jäänyt minulle hämäräksi. Kannatan Suomea. Mutta miten kummassa se liittyisi isänmaallisuuteen? Mielestäni isänmaallisuus on valmiutta toimia yhteisen hyvän vuoksi silloinkin, kun sellainen kaventaa omia etuja. Suomen erilaisten joukkueiden kannattaminen on ihan ilmaista.

Tietysti urheilu oli sortovuosina ja sotien välisenä aikana tietoinen ja hyvä markkinointikeino.  Pienellä ja köyhällä maalla ei ole paljon vaihtoehtoja, mutta ovat sitä samaa keinoa käyttäneet myös isot ja pahat.

Mielestäni ajatus on selvä. Kuulumme kaikki samaan seuraan, jonka nimi on Suomi, ruotsiksi Finland. Aikaisemmin jäsenyys oli tiukassa. Puhuttiin ”kansalaisista”. Tuo sana oli tullut muotiin Ranskassa 1789, ja sitä käytettiin myös puhuttelussa samalla tavalla kuin eräässä toisessa maassa paljon myöhemmin sanaa ”toveri”.

Nyt aika on toinen. Suomen lain perusoikeudet, jotka vastaavat täsmällisesti monessa muussa maassa voimassa olevia, koskevat kaikkia täällä oleskelevia. Tänne saa tulla, ellei ole laissa ilmaistua estettä. Täällä saa olla.

Miksi junanlähettäjällä on punainen lakin kupu? Siinä on muuan merkkien käyttö nyt kun virka-asujen tarkoitus ei enää ole korostaa kantajan asemaa. Ennen Suomen itsenäistymistä virkamiehille kuului vihreä frakkia ja sopiva määrä kultakaluunoita, mutta sen sijaan täällä ei ole käytetty tuomarin viittaa, ja lääkäritkin ovat aika laajasti luopuneet valkoisesta takista, ellei hoito vaadi sellaista.

Junanlähettäjän päähine, palopäällikön asu ja jopa liikennettä ohjaavan poliisimiehen vaatetus ovat samanlaisia merkkejä kuin liikennemerkit. Niihin on pikakirjoitettu asianomaisen valta ja vastuu. Jos minä heilutan rautatieasemalla vihreää lipua, mitään ei tapahdu, ainakaan veturissa. Jos tuota päähinettä käyttävä henkilö tekee sen, hän ottaa vastuun tiedosta, että rata on vapaa ja juna voi lähteä. Poliisi voi vaikuttaa tilanteeseen samalla tavalla kuin poliisiauto. Ne joilla on siihen aihetta ryhdistäytyvät, eikä kenenkään tarvitse sanoa mitään.

Sotilaille oli kätevää, että upseerit oli merkitty ruusukkeilla. Saattoi ehtiä luikahtaa näkymättömiin.

Jossain Wodehousen kirjassa, joka saattoi hyvinkin olla Psmith (kirjoitetaan p:llä, joka ei äänny), sankari joutuu Amerikassa putkaan mukiloituaan poliisia. Selitys oli tyhjentävä. Hän oli luullut, että joku postiljooni oli ruvennut rähisemään hänelle, ja varmuuden vuoksi löi. Kaikkihan tietävät, että poliisilla on poliisin hattu, siis sellainen epäkäytännöllinen ja hiukan naurettava kypärä, joka on korkkia ja sarkaa, esikuva saksalainen piikkikypärä, ja tuli käyttöön 1863. Piikkiä tai muuta muhkuraa ei muuten liene tarkoitettu lähitaisteluksi, vaan torjuvaan päähän kohdistettuja iskuja. – Mutta Psmith oli kunnon mies, vaikka hänen pankkivirkailijan uransa katkesikin kesken, kun hän piti tapanaan puhutella esimiestään ”toveri pankinjohtaja”.

12 kommenttia:

  1. "Ylipolitisoitumisen aikakausi..."

    Tämä on semanttisesti melkein yhtä mielenkiintoinen ilmaus kuin "alijäähtynyt vesi" tai "torjuntavoitettu sota" - asianmukainen valtakunnallinen mittauslaitos ilmoittaa, että nyt sopii taas turvallisesti politisoida, ylipolitisaatio on siirtynyt maamme yltä rintamavyöhykkeenä kohti länttä ja tilanne lähestyy normaalia; tiedotteen jälkeen kaivannoista ja muista henkilösuojista avautuvat ovet ja kirkkaaseen auringonpaisteeseen kiipeää terhakkaa väkeä, joka taas turvallisesti alkaa politisoida as usual.

    VastaaPoista
  2. Jalkapallo/Jaakiekko;

    Jalkapallo on siita kiva laji, etta telkkarista katsottuna tilanteitten rakentaminen ja hyvat ratkaisut pystyy selvittamaan itselleen, vaikka syvemman ymmarryksen evaat olisivatkin katsojalla heikonlaiset. Jonkun lentopallon tajuaminen vaatii jo kykya ja ehka hiukan harjaantumistakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja jalkapallossa pystyy myös näkemään pelivälineen, toisin kui jääkiekossa, jossa kaksi miesjoukkoa luistelee suuntaan ja toiseen.

      Poista
  3. Loistavan kuvauksen uniformun merkityksestä sekä jääräpäisyyden yksinkertaisuudesta on paperille pannut Henning Mankell kirjassaan Isidorin tarina.

    VastaaPoista
  4. Oikeamminkin pitäisi sanoa, että jalkapallo on huliganismia ja jääkiekko tyhmää, mikä tosin pitää paikkansa.

    VastaaPoista
  5. Ad Omnia: - alijäähtyminen on tunnettu termi. Esimerkiksi veden jäähtyminen jäätymispisteensä alapuolelle johtuu suolaisuudesta tai pintajännityksestä. Ilmiöllä on keskeinen vaikutus pilvien muodostumiseen.

    Torjuntavoitto -käsite osoittautui tarpeelliseksi mm. 1812, kun Napoleon sunnitelmansa mukaan voitti ratkaisutaisteluksi kaavailemansa yhteenoton Borodinossa ja valloitti Moskovan. Venäjä veti joukkonsa taistelusta toimintakelpoisina, Napoleon ei. Lopputulos oli tunnettu. Venäjä jäi valloittamatta ja 400 000 armeija supistui 40 000:en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsitteiden viittauskohteet ovat toki tunnettuja. Kyse tässä oli näistä kielellisistä konstruktioista.

      Militääripiirit ovat tällä alueella taitavia. Tunnettu alan helmi on anglosaksien keksintö friendly fire. On näitä tapauksia Vietnamin sodan ajoilta, että kun esim. amerikkalaisten krh ampui vahingossa omien niskaan, mistä seurasi tappioita sekä kaluston että elävän voiman osalta, niin elävän voiman kotiväki sai pianaikaa postilootaansa kirjeen, jossa ilmoitettiin kaatumisesta ja kuolinsyyksi ystävällinen tuli. Ja mikseipä myös mainitussa sodassa presidentti R.M. Nixon voinut päiväkäskyssään julistaa: ”En tule panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin sota Pohjois-Vietnamia vastaan on torjuntavoitettu ja joukot vedetty turvallisesti isänmaan kamaralle.” Tämän lupauksen hän pitikin kuin mies.

      Mutta kuinka sitten tämä kaunis termi ylipolitisoituminen olisi operationaalistettavissa?

      Poista
    2. Borodinoko Ranskan armeijan toimintakyvyn vei? Olen ymmärtänyt, että se vielä sen jälkeen eteni valloittaen Moskovan. Moskovan tuhopoltto ja vetäytyminen sieltä talve alkaessa vasta vei toimintakyvyn - ja armeijan.

      Poista
    3. "sen sijaan täällä ei ole käytetty tuomarin viittaa, ja lääkäritkin ovat aika laajasti luopuneet valkoisesta takista, ellei hoito vaadi sellaista."

      Tämä on sääli, koska virka-asu luo luottamuksen ja ammattillisen vaikutelman sekä autaa erottaa viran ja siinä toimivan henkilön. Toimijalle itselleen virka-asu helpottaa työn ja vapaa-ajan minän erottamista, joka on henkisissä töissä vaikeaa.

      Poista
  6. Kuvitellaan että ryhmä puberteettiin juuri yltäneitä nuoria ajautuisi paratiisisaarelle ja alkaisi elää. Pienellä mielikuvituksella voi kuvitella millaiseksi meno menisi (mahtailu ja koreuden estetiikka, viriilin sporttisuuden ihannointi, naismaku kroppapainotteinen, helpon mättöruoan suosiminen) ja pienellä ilkeydellä yhteydet Yhdysvaltoihin ovat selviä. Kärpästen herran menoon ei onneksi ole ajauduttu kuin paikoin ja ajoittain.

    Käsityksen liberaalin älymystön suosimasta huumorista saa monen asiaa tuntevan todistuksen mukaan West Wing -sarjasta. Tiettyä monotonista minkä tahansa yksinkertaisen sopivan asian fanittamista pidetään ilmeisesti aitouden merkkinä. Siihen tyyliin kuin jotkut heikäläiset ovat sanoneet: "rikas on köyhä jolla on paljon rahaa" tai varsinkin: "huumori muistuttaa, että istuipa miten korkealla tahansa, sitä istuu perseellään".

    VastaaPoista
  7. Tätä toveri-kansalainen asiaa voisi penkaista vähän enemmänkin. Jo vallankumousaikaan Ranskassakin oli käytössä "camarade" ja Neuvostoliitossa oli ihan asiaa, meille ulkomaalaisille porvareille varsinkin heti alkuun opetettua, puhutella sikäläisiä kansalaiseksii, "гражданин". Se oli se neutraali ja tasa-arvoinen titteli. Toveruus on aatteellista, ja kantaa leimaa - vaikkakin NL:ssa tai yhtä hyvin Natsi-Saksassa ("Genosse") aatehegemonian vuoksi positiivista.

    VastaaPoista