17. helmikuuta 2012

Selittämätöntä


Antakaapa kun arvaan. Eduskunnasta satelee kanteluita ja tutkimuspyyntöjä varuskuntien lakkauttamisesta. Aivan suoraan väitetään, että kysymyksessä on ruotsinkielisten metkuilu.

Puolustusvoimain puolesta on puhunut sen komentaja Ari Puheloinen. Aamutelevisiossa 10.2. Puheloinen sanoi, että hän ei ota kantaa ratkaisujen poliittiseen puoleen.  Eri yhteyksissä armeijan suunnalta on kuitenkin mainittu, että se pitää maanpuolustusta tärkeimpänä tehtävänään. Siinä roolissa puolustusvoimat on osallistunut kaikkiin rakennemuutoksiin.

Julkisuudessa esiintyy lennokkaita käsitteitä, kuten alueellinen puolustus. Myös on tähdennetty, että koska jonkun ukki on taistellut Kollalla, varusmiehiä täytyy kouluttaa jollain tietyllä paikkakunnalla. Tuokin  perustelu jää minulle hämäräksi.

Venäjän puolustusvoimien uudistamiseen on ilmoitettu käytettävän erittäin suuri määrä rahaa. Erikseen on mainittu, että Iskander-ohjuksia tulee länteen, muun muassa Viipurin seudulle.

Minusta on luonnollista, että sotilaat eivät mainitse sanaa ”Venäjä” televisiossa, ja yhtä luonnollista, että puolustusministerillä on kiire Moskovaan. Tiedossani ei ole, että Venäjä olisi jonkinlainen sotilaallinen uhka Suomelle, mutta tiedossa on, että Venäjän ja EU:n pisin maaraja on Suomen raja.

Entisen tykkimiehen asiantuntemuksella otaksun, että hyökkäykseen eli ”nopeaan toimintaan” tarkoitetut ohjukset sijoitetaan mahdollisimman lähelle taisteluhävittäjiä ja taisteluhelikoptereita.

Avoimesta verkosta poimin vähässä ajassa noin 15 Venäjän lentotukikohtaa Suomen rajan läheisyydestä. Niitä ajatellen jalkaväen koulutukseen tarkoitettu joukko-osasto lähellä itärajaa tuntuisi olevan yhtä huono ajatus kuin taistelulentäjien koulutuksen keskittäminen yhteen paikkaan, tässä tapauksessa Kauhavalle.
Arktisen alueen kaikinpuolinen merkitys on noussut lyhyessä ajassa todella paljon. Siellä ovat myös merialueella vastakkain Natoon kuuluva Norja ja Venäjä. Luultavasti luonnonvarojen, etenkin öljyn käyttö on yhteinen etu, ja merenkulun turvaaminen Jäämerelllä on molemmille ensimmäisen luokan kysymys.

Luulen että tämän viikon julkisessa keskustelussa varuskunnissa on unohdettu maanpuolustus samalla tavalla kuin kuntakeskustelussa on kovin harvoin mainittu oikeaa huolen aihetta: rahat loppuvat.

Olen lueskellut malliksi kirjallisuutta sotilaista viime vuosikymmeninä ja saanut sen käsityksen, että sekä armeijan toiminta on hoidettu järkevästi ja siihen käytetyt varat on mitoitettu mielekkäästi. Sotilaallisia uhkakuvia en erota ympäristössämme, mutta vakavien sisäisten levottomuuksien vaara on aito.

Natosta ei saa puhua, mutta tiettävästi asevoimamme ovat kauttaaltaan Nato-yhteensopivat.

Dragsvik on lähempänä Ruotsia ja Natoa kuin Pohjois-Karjala. Ennen kaikkea se on lähempänä Venäjän – Saksan maakaasuputkea. Suomenlahti on edelleenkin ainoa meritie Koivistolle tulevan öljyputken suulle ja Pietarin kaupunkiin. Niin sanottu sotilaallinen läsnäolo tuntuu hyvin tarpeelliselta.

Olisiko mahdollista, että varuskunnista puhutaan nyt samassa hengessä kuin suojeluskunnista vuonna 1918? Meidän poikamme maalla, merellä ja ilmassa!

On outoa, että tällaisessa blogissa kirjoitetaan näin vieraista asioista. Viime aikoina on kuitenkin tullut vähä vähältä tavaksi yrittää ottaa esiin ongelmallisia ajatuksia tai suoranaisia virhepäätelmiä. Ajatus ei ole ajaa sitä tai tätä asiaa ja vielä vähemmän edistää minkään poliittisen ryhmän toimintoja.

Tässä tapauksessa kirjoituksen sisältö olisi oikeastaan mahtunut yhteen lauseeseen: mikä on autioitettavien varuskuntien merkitys maanpuolustukselle nykyisessä tilanteessa ja nähtävissä olevana aikana? Oletusarvo on se, että sotilaat tietävät erittäin tarkasti vastauksen tähän kysymykseen ja ovat toimineet sen mukaisesti.

68 kommenttia:

  1. Nämä jääviysväiteasiat ovat minua kummastuttaneet viime päivinä. Jotenkin jos poliitikko Wallin on jäävi esittelemään Dragsvikin säilyttämistä, tuntuu, että koko Suomen eduskunta on jäävi käsittelemään Suomen asioita, koska koko joukko kuuluu asianosaisiin...

    VastaaPoista
  2. Omat koirat purevat kipeimmin.
    =Sotilaat syö PS-miehiä.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  3. Mä kuvittelen, että voimakkaammalla puolella on aina mahdollisuus keskittää tavaroitaan ja varusteitaan logistiikkasyistä, ja vastavuoroisesti heikomman osapuolen pitää tällöin valita suurin mahdollinen hajauttaminen, saadakseen epäsymmetriasta itselleen suurimman edun. Katsahtakaamme Afganistaniin.

    Eihän lennostokaan sinänsä ole se juttu -- Hornettihan voidan lentää lähimmälle muulle pysäkille -- vaan se joukko, joka sen tankkaa, ripustaa ja tukee lentäjää, ja joka on helposti pienessä maassa löydettävissä kuten ne muutamat lentäjätkin. Jokainen high tech -värkki on eräänlainen keskittymä ja niinmuodoin tuleva maali.

    Josta syystä kannatan laajaa armeijaa enkä vähälukuista ammattiarmeijaa.

    VastaaPoista
  4. Sotilaat kyllä tietävät ja halusivat siksi säilyttää itärajalla olevan Pohjois-Karjalan prikaatin Kontiolahdella ja liittää ruotsinkielisen Dragsvikin Uudenmaan prikaatin Upinniemen joukko-osastoon.

    Mutta silloin astui esiin Rkp:n puheenjohtaja ja puolustusministeri Wallin, joka oli asiaa valmisteleva ja esittelevä ministeri, ja pudotti viime metreillä lakkautuslistalta Dragsvikin sijasta Kontiolahden.

    On ilmennyt, että Wallin kuuluu Dragsvikin prikaatin killan 30-henkisen valtuuskunnan eli herrakerhon valtuuskuntaan, jonka tehtävän on kaikin tavoin tukea ko. ruotsinkielistä joukko-osastoa.

    Wallinin oli siten asian käsittelyssä jäävi ja esteellinen, koska hänen puolueettomuutensa oli sanotun kytköksen johdosta selkeästi vaarantunut. Wallin ei kysynyt ennen asian ratkaisua kytköksen vaikutuksesta oikeuskanslerin kantaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla lienee siis muita parempaa tietoa siitä, mitä armeijan omissa selvityksissä ehdotettiin? Ja puolustuvoimien komentaja on valehtelija?

      Poista
    2. Hur svår var kampen? (kysymys ministeri Wallinille)

      – Det fanns alternativa modeller. Vi får aldrig veta hur det skulle ha sett ut med en annan regim i försvarsministeriet.

      HBL: Dragsvik går segrande ur försvarsstriden

      http://hbl.fi/nyheter/2012-02-08/dragsvik-beslutet-ar-inte-sprakpolitiskt

      Poista
  5. Siinä vaiheessa kun Suomi ja Venäjä sotisivat toisiaan vastaan, nykymaailmassa, on ihan sama missä mikin suomalainen rykmentti on/oli/tai on ollut. Ma luulen, että silloin mietitään myös sitä että "missäs se Berliinikään taas olikaan? Tai Lontoo? Moskova nyt ainakin on ihan paskana...". Ynnä muuta.

    Ydinsota, jos kaikkeudellemme halutaan keksiä korrekti loppu, on yhtä hyvä kuin joku parempi idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailmassa on ollut ydinaseita vuodesta 1945. Siitä huolimatta tavanomaisia sotia on käyty supervaltojenkin toimesta (esim. Vietnam, Afganistan, Georgia).
      Oleellista on, että pystytään uskottavalla puolustuksella estämään tavanomaisen sodan uhka (ts aiheuttamaan enemmän vahinkoa kuin vastustaja on valmis poliittisista tavoitteistaan maksamaan).

      Poista
    2. Pitää paikkansa. Eli olet oikeassa. Mutta erillissota Pohjois-Euroopassa tuntuu kovin epätodennäköiseltä vaihtoehdolta? Ja tietysti Suomella pitää olla n.s. puolustusvoimat. Pitäähän meillä olla poliisikin. Ettei roistot mukiloi (ilman vastuuta, eli edesvastuutta) meitä kunnollisia kansalaisia.

      Poista
    3. Mikis puhuu asiaa ja naulan kantaan! Hyva!

      Lakkautetaan sitten se Dragsvikin pois!

      Poista
  6. Kannattaako niitä kasarmeja sinne länsirannikolle siirrellä. Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale oli johtoasemassa viime sodan aikana karkurien määrässä:

    1. Närpiö 120
    2. Munsala 85
    3. Korsnäs 67
    4. Koivulahti 57
    5. Vaasa 43
    6. Oravainen 32
    7. Raippaluoto 28
    8. Mustasaari 28
    9. Vöyri 28
    10. Pietarsaari 25
    11. Siinpyy 22
    12. Maalahti 20

    Jukka Kulomaan väitöskirjasta Käpykaartiin:

    "Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) merkille "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."

    Kun se ryssä sieltä seuraavan kerran höökää päälle, on ihan sama mihin Suomen nykyinen naurettava pellearmeija piiloutuu.

    ps. pienet katkelmat kopsasin Agricolan Historia-foorumilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammisaaren piskuinen kaupunki tuotti kaksi Mannerheim-ristin ritaria: Hasse Windin (kaksinkertainen) sekä Tor Lindbladin.

      Laivaston kaatuneista suhteettoman suuri osa oli suomenruotsalaisia. He palvelivat sekä laivastossa että ilmavoimissa prosenttiosuuttaan useammin.

      Poista
    2. Hienoa! Riita Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Uudenmaan Prikaatin välillä voidaan ratkaista niin, että lakkautetaan se, joukko-osasto, joka on tuottanut vähiten Mannerheim-ristin ritareita.

      Poista
    3. Mitenkas ne herrat, suomenruotsalais kai (?), Vihma, Ehrnroth, Lagus, Heinrichs jne.
      Kuinkahan olisi kaynyt ilman naita herroja kesalla 1944?

      Poista
    4. Niin, eihän vähemmistöaateliset nyt miksikään tykinruoaksi rintamalle, hyvänen aika... ;)

      Sellaista olen myös kuullut, että jos kaatuneiden kokonaismäärää molemmissa sodissa tarkastellaan taistelijoiden määrään suhteutettuna, suomenkieliset ottavat selkeän (ikävän) voiton ruotsinkielisestä herrakansasta. En tiedä, pitääkö paikkaansa.

      Poista
    5. Luonnollisesti Suomen ruotsalaisissa on muutamia poikkeustapauksia.

      Poista
    6. Mannerheim-ristin ritareissa oli nopealla laskennalla 20 ruotsalaista nimeä. Otin vain sellaiset, joilla sekä etu- että sukunimi oli ruotsinkielinen. Myös nimet, jotka vaikuttivat saksankielisiltä, jätin pois. Se on yli kymmenen prosenttia, enemmän kun ruotsinkielisiä oli maassa. Kyllä se jotain kertoo.

      Poista
    7. Tai sitten kussakin tapauksessa ehdokkaita oli 11, joista 1 oli ruotsinkielinen. Tämä todistaa kuinka ruotsinkieliset asetetaan etusijalle, jopa sodan olosuhteissa. Olen järkyttynyt.

      Poista
    8. Kuten todettu, suomenruotsalaisilla oli yliedustus laivastossa ja ilmavoimissa. Molempien tappiot olivat vähäiset verrattuna maavoimiin.

      Ehkä kyse on vain siitä, että suomenruotsalaiset olivat yliedustettuja molemmissa ääripäissä, kun taas suomenkielisissä oli enemmän keskinkertaisuuksia.

      Poista
  7. Iskander ohjuksia tulee lanteen??

    Eipa kai tallaiset ohjukset ole betoniin valettuja paikallaan pysyvia hirmuja?? Luulen, etta liikkuvuus ja liikuteltavuus on nykyaikaa.

    Jos Venajan suunnalla halutaan pelotella, voi vaikka kerrata, mita tapahtui kesalla 1944.
    Kannaksen murtanut iskuarmeija tuotiin muualta Karjalan knnakselle ja niin etta suomalaiset eivat huomanneet eivatka reagoineet.

    Melkoisella varmuudella riittavan lahella sita rajaa, jonka yli Venaja haluaisi puolustaa
    " legitiimeja etujaan " , tulee olemaan enemman kuin riittavasti ohjuksia ynna muuta ennen kuin alkaa tapahtua. Iskander ohjukset voivat olla tanaan vaikka missa; kylla ne sitten muutamassa yossa hakeutuvat sinne, missa toiminnan pelataan alkavan.

    VastaaPoista
  8. Ongelma on suur-Helsingin seutu;

    Ongelma ei ole Kontiolahti. Ongelma on ennen muuta suur-Helsingin seutu. Aika turhaa on yrittaa perustella, etta Kontiolahdella pitaisi olla varuskunta maanpuolustuksellisista syista.
    Mitahan ollenkaan pitaisi olla Helsingissa ja Uudellamaalla??

    VastaaPoista
  9. Kaiken kaikkiaan turvallisuusvaje on Itä-Suomessa pienempi kuin Kirkkonummella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirkkonummi samoin kuin Helsinki sijaitsevat rajalla. Rajakuntien puolustamiseen liittyy aina erityisiä haasteita.

      Poista
  10. Ongelma ei ole varuskunnat! Ongelma on maanpuolustushenki ja ilma- seka rannikon puolustus. Teknista up-to-date kamaa ja osaamista on aivan liian vahan, jos jotain sattuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä puolustettavaa maamme miljoonalla köyhällä on, päättäjien mielestä pahalle haisevan henkensä lisäksi?

      Poista
    2. Ongelma on se, että jotkut roikkuvat rakenteissa eivätkä substanssissa! Dragsvikin peruskorjaus maksaa saman verran kuin miinalaiva Pohjanmaan operaatio Somalissa. Ja sitten iljetään puhua säästöistä! Fy fan!

      Poista
    3. Tämä oli erittäin painava kommentti. Neuvostoliiton romahdettua "herroilla" on mennyt aivan liian lujaa. Wahlroos puhui puolestaan.

      Poista
  11. Pitääpä provosoitua, kun provosoidaan ;)

    Alueellinen puolustus ei ole "lennokas" vaan määritelty käsite:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Alueellinen_puolustusj%C3%A4rjestelm%C3%A4

    Pelkistäen idea on se, että Helsinki helppo ottaa, ohjuksin, vahvalla ilmatuella, maahanlaskujoukoilla jo paikalla olevan spetsnazin tuella. Koko maan ja mm. teollisuuden alistamiseksi Helsinki ei kuitenkaan riitä (elleivät herrat heti käännä takkiaan uusien virkojen toivossa;)

    Alueellinen maanpuolustus lisää olennaisesti maan haltuunoton ja hallussa pitämisen hintaa. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, missä varuskunnat ovat. Mutta sen edellytys on maanpuolustustahto. Ja sen tasosta voidaan olla montaa mieltä suhteessa siihen tasoon, jolla blogistin usein referoimat edelliset sodat käytiin.

    Dragsvikillä taas ei ole juuri mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa. Se on puhdasta ja raakaa kielipolitiikkaa.

    Miksi ihmeessä meillä pitää olla apartheid, joka ei salli sitä, että ruotsinkielinen varusmieskoulutus annetaan viereisessä Upinniemen varuskunnassa ruotsin kielellä ? Upinniemen tehtävä- ja koulutusprofiili sopii erinomaisesti yhteen Dragsvikin profiilin kanssa ?

    - todella härskiä ja taantumuksellista siltarumpupolitiikkaa yhden vähemmistön eristäytymisen suosimiseksi verorahoilla tilanteessa, jossa rahat ovat loppuneet jo aikaa sitten ja velaksi eletään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta artikkelista alueellinen puolustusjärjestelmä ei käy ilmi sitä, että "Helsinki on helppo ottaa". Se on paha väärinymmärrys. Osa alueellista puolustusdoktriinia on "elintärkeiden kohteiden hallussapito". Helsinki on sellainen kohde, että siitä ei luovuta. Eikä sen valtaaminen ole myöskään helppoa. Jane's on kuvannut Helsinkiä erääksi parhaiten puolustetuista pääkaupungeista maailmassa. Eikä sillä tarkoitettu suinkaan kaupungin varuskuntia vaan sa-suunnitelmaa.

      Poista
    2. Tiedä sitten. Pahassa paikassa on tuo muutaman neliökilometrin pläntti puolustettavaksi. Siihen pääsee kätevästi käsiksi sekä ilmasta että mereltä. Materiaaliylivoimalla ja suvereenilla ilmaherruudella hoituu, koska siihen voidaan keskittää todella kova paine. Mutta mistäs minä tiedän, voi olla valloittamaton kuin Maginot-linja konsanaan.

      Hallitukselle ja hallinnolle on joka tapauksessa katsottu valmiiksi pakopaikat keskemmältä maata (maan alta), joten onkohan siellä muuta ihmeellistä puolustettavaa kuin Guggenheim lopulta ?

      Pohjois-Karjalassa varmaan ainakin nyt mietitään, kannattaako tuonne Helsingin turvaksi poikia lähettää (pirun paha juttu, jos tähän ajatusmallin aletaan mennä).

      Poista
  12. Dragsvik pitää säilyttää kaksoiskansan pimeyden voimien symbolina, muistutuksena 1918 tapahtumista jotta kulkisimme yhtä jalkaa, eikä veljen käsi nousisi veljen vastaan.

    VastaaPoista
  13. Dragsvikin säilyttäminen on sukujen Suomelle "ödesfråga", kohtalonkysymys. Sitä puoltaa ulkopolitiikan Tuomiojien suku (kts. Erkin kylmäkiskoisen byrokraattinen blogikirjoitus), valtiokapitalismin Wahlroos hyvine veljineen, Perheyrittäjien Herlinit, Hartwallit, Sinebrychoffit jne.

    Muut voivat - jos kokevat olevansa rehellisiä sieluja - havahtua tänäkin aamuna siihen karuun totuuteen, että pitää katsoa asioita suoraan silmiin; että pitää luottaa omiin aisteihinsa ilman näkymättömän käden suojaavaksi sanottua otetta (Sartre), kun Itä-Suomen kansa ei olekaan suojatuista suojatuin, vaan valituimmat kootaan Dragsvikiin pitämään hauskaa ilmastoiduilla luksusbusseilla Pohjanmaalta saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoittanet, että Tuomioja sopii kollega Clintonin kanssa joidenkin klaanien naisten aseman parantamisesta Afganistanissa?

      Poista
  14. Venäjällä on asevoimat, kun taas Suomella on puolustusvoimat.

    Ero on merkittävä.

    Asevoimilla on niin hirveä tulivoima, ettei mitään rintamalinjoja voida ylläpitää kuin ehkä hetkellisesti. Homma menee saman tien liikkuvaksi sissisodaksi, jos sotaa ylipäittensä tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, siitä nyt niin kauaa ole, kun Suomen puolustusvoimilla hutkittiin karjalan mäntyjä, mutta vakavammin, onko parempaa keinoa päästä köyhistä, kuin pakottaa ne sotimaan keskenään. Sovitaan vaan puolin ja toisin, että tää nyt on tämmöinen leikkisota kuitenkin vaikka ruumiita tuleekin, joten varotaan vaan vahingoittamasta toistemme omaisuutta...joten, kyllä se sota on keinovalikoimissa vieläkin mutta ei isänmaallisena sotana.

      Poista
    2. Niihän se menee ja pitää mennäkin.

      Pahinta asevoimissa on kuitenkin se, että perustuvat ammattisotilaisiin ja pystynyt ryhtymään hyökkäykseen tunneissa. Meidän asevelvollisarmeijaamme ei yksinkertaisesti ehditä samaan kokoon varsinkin kun varuskunnat ja kokoontumispaikat on pommitetu maan tasalle.

      Sitäpaitsi "pullamössö"-sukupolvemme ei kestä infrastruurin tuhoamista vaan antautuu. Mutta ehkäpä siitä seuraa uusi, rauhallinen autonomian aika viisaiden ja rakastettujen Johtajien (á la Aleksanteri II) vallan alla. Ehkäpä se on parasta meille tsuhnille, jolla ei ole valtion ylläpitämisen kykyä.

      Poista
    3. Ei suomalaisilla ole mitään mahdollisuutta käydä sissisotaa. Jo kauan aikaa sitten taisteluhelikopterit lakaisivat tämän ajatukset metsämaastoista. Nykytekniikka löytää sissit alueeltamme, koska meillä ei ole vuoristoja ja/tai muuta vastaavaa suojaa, joita muualla maailmassa hyödynnetään.

      Poista
  15. Suomalaiset ovat historiankirjoissa ja varmasti aikaanaan sodissakin ruotsalaisiksi nimitettyinä sotineet n. 300 vuotta Ruotsin armeijassa.
    Suomenruotsalaisten sotilaskunniaa ovat todistamassa mm. talvisodan Marjapellonmäki Kannaksella Johanneksen pitäjän Karhulan kylässä ja jatkosodan Tienhaara kymmenkunta kilometriä Viipurista länteen. Ymmärtääkseni ainoa sodassa kaatunut kenraali Vihma oli suomenruotsalaisia (Wichmann). Joku voi korjata jos tieto väärä.

    Puuttumatta puolustuspolitiikkaan voisi hallitus noudattaa vanhaa tuomarinohjetta oikeus ja kohtuu. Kohtuutonta on lopettaa prikaati Pohjois-Karjalasta ja jättää eduskunnalle kumileimasimen osa.
    Dragsvikin yhdistäminen Upinniemeen olisi hyvin järkevä ratkaisu ja vaikka sympatiseeraan kovasti "annkalammikon" kohteliaita ja käytöstavat hallitsevia suomenruotsalaisia, en käsitä, etteivät suomenruotsalaiset voi nykyaikana palvella maata kuin erityisessä "omassa prikaatissaan".

    Varmasti suomenruotsalaisia kuitenkin omasta halustaan palvelee muuallakin Suomessa, mutta toivoisin että tulevaisuudessa palveluspaikka on virallisestikin missä tahansa varuskunnassa. Se luo maahan yhtenäisyyttä ja yksituumaisuutta enemmän kuin kielellinen eristäminen.

    VastaaPoista
  16. Koska sotilaallisista asioista emme tiedä kaikkea - olisin hyvin pettynyt jos tietäsimme - niin emme kai kykene näillä puutteellisilla tiedoilla ottamaan kantaa varuskuntien sijoituksiinkaan?

    Kysymys on siis asetettava niin, että oliko sotilasjohdon esitys ja tahto alunperin juuri tällainen, vai vaikuttiko esim. puolustusministeri siihen ratkaisevasti?

    Jos vaikutti, niin kyseessä on vakava asia. Millä kompetenssilla joku "sattumavänskä", joka seuraavasssa hallituksessa voi hoitaa vaikkapa kulttuuri- ja urheiluasioita, määrää isänmaalle elintärkeitä ja kauaskantoisista asioista. Ainakin vaikuttimet on tutkittava tarkasti.

    Jos sotilasjohdon oma kanta oli juuri tämä toteutettava, oli puolustusministerinä sitten vaikka ukko Kivennavalta, niin urputus tästä asiasta on turhaa. Ja näinhän kaikki tahot väittävät. He siis muka valehtevat?

    Ainoa asia, josta kannattaa nyt urputtaa, on maanpuolustukseen kohdistuvat leikkaukset. Kysykää, mitä oma edustajanne tai puolueenne teki ja miksi. Ja muistakaa se ensi kerralla, kun on aika äänestää.

    VastaaPoista
  17. Ad Omnia: - tiedossani ei ole yhtään tapausta 1935 - 2012, joissa puolustusministeri olisi tehnyt maanpuolustukseen vaikuttavia ratkaisuja. Sitä ennen väännettiin pääesikunnan ja ministeriön suhteesta rajusti.

    Puolustusvoimien ylipäällikkö on tasavallan presidentti ja ratkaisut tekee valtioneuvosto. Ja rahoista päättää eduskunta.

    Ainoa henkilö joka olisi käytännössä voinut vaikuttaa varuskuntien sijoitteluun puolustusvoimien esitettyä vaihtoehtoja on siis Tarja HJalonen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä ei usko Kemppinenkään.

      Poista
    2. Höpsistä! Nyt tehdyt puolustusvoimien leikkaukset valmisteltiin juuri puolustusministeriössä. Päätöksen jatkotoimista teki UTVA, ei siis koko valtioneuvosto.

      Puolustusministeri ja -ministeriö voivat vaikuttaa ko. ratkaisuihin valmistelussa ratkaisevalla tavalla.

      Poista
  18. "Tiedossani ei ole, että Venäjä olisi jonkinlainen sotilaallinen uhka Suomelle"

    Ammattilaiset ei tiettävästi puhu sotilaallisesta uhasta (joka käsittää poliittisen puolen) vaan muiden sotilaallisesta kapasiteetista (ts. sotavoimien kyvystä täyttää ne tehtävät, jotka poliittinen johto kulloinkin asettaa).

    Tuosta Venäjän kapasiteetista tiedämme, että sitä aiotaan lisätä 500 miljadilla eurolla. Georgian sodasta 2008 puolestaan tiedämme, että Venäjän johto on ollut valmis käyttää sotilaallista kapasiteettiaan poliittisten tavoitteiden ajamiseen.

    Johtopäätös: tulisi vakavasti harkita, onko Suomen maantieteellisessä asemassa olevan valtion järkevä ajaa oma sotilaalinen kapasiteettinsa alas ennenkun Venäjälle on kehittynyt vakiintunut aidosti demokraattinen hallintomalli, jonka turvallisajattelu ei perustu geopolitiikkaan ja etupiiriajatteluun. Suomen (Venäjän silmissä) uskottavan puolustuksen alasajo voi - parhaimmillaankin - johtaa siihen, että tulemme poliittiselle painostukselle alttiiksi tai Suomen johto saa kutsun tulla Moskovaan neuvottelemaan sopimuksesta, jolla turvataan Venäjän turvaton luoteisraja.

    Pelkään vaan presidenttivaalien keskustelun perusteella, että tämä on sukupolvikysymys, jossa nuorempi sukupolvi edustaa pelottavaa naiviutta.

    VastaaPoista
  19. Kun koskaan mitään tuottamattomien armeijan työpaikkojen menetysten itkut on itketty, niin tajutaan, että kerrankin leikkaukset kohdistuvat sellaiseen kohteeseen, joka on kaikilta osin aivan turhaa ruudin- ja rahanhaaskausta ollut jo kauan aikaa valtiossa nimeltä Suomi.

    VastaaPoista
  20. "asevoimamme ovat kauttaaltaan Nato-yhteensopivat."

    Perusongelmamme onkin poliittinen johtomme, joka kuvitelee, että palovakuutuksen voi hankkia sitten kun tulipalo on syttynyt ("NATO-optio).

    Pahinta on, että NATO:kin on ajanut maajoukkojaan kovasti alas ulko-eurooppalaiseen toimintaan sopivien teknojoukkojen hyväksi, joten siltä tuskin on apua annettavissakaan.

    VastaaPoista
  21. Eriävä, sanoi mustapukuinen mies, mielipideperjantaina, 17 helmikuuta, 2012

    Viime aikoina täällä on saanut päivittäin pelätä, millä asiantuntemattomuuden alueella tällä kertaa liikutaan. Onneksi ei asuntokaupoissa.

    Reservistä poistuneelle tykkimiehelle tuskin ensimmäisten joukossa tietoa mp-asioista kertyy. Ei minullekaan kyllä. Puheloinen sanoi kuitenkin selvästi, että varuskunnat ovat koulutusta eikä SA-ryhmitystä varten, joten mietinnän suunta on väärä. Upinniemen ja Dragsvikin yhdistämätön vierekkäisyys on silti ihme, yhdistetäänhän paljon tärkeämmät RUK ja Maasotakoulukin toisiinsa vaikka niiden välillä on km-, luonnoneste- ja kulttuurirajaa huomattavasti enemmän.

    Tasa-arvolain logiikassa kyse on epäasiallisesta syrjinnästä, jollei esitetä objektiivisesti hyväksyttäviä syitä. Tällä ja muilla perusteilla todistustaakka on selkeästi Wallinilla. Kemppinen tietää, ettei esittelijän vastuu siitä katoa, että päätöksen tekee valtioneuvosto ja eduskunta, pikemminkin se korostuu kun taustalla on paljon ei-julkista; puolustusvaliolunnan pj ei ainakaan ole (vielä) vakuutettu. TP:n sotilaskäskyasia tämä ei ole, en siksi ymmärrä Haloskalle roolia.

    VastaaPoista
  22. Vanhas Masa totesi pääministerinä v. 2005 varuskuntien lakkauttamisesta suullisella kyselytunnilla:

    "Vastuu on hallituksella. Se on puolustusministeriöllä. Päätökset pitää tehdä. Kun varusmiesten määrä vähenee, ei kannata pitää tyhjiä punkkia vaan tehdä järkevän kokoinen varuskuntaverkosto ja käyttää rahat siihen tarkoitukseen, johon Puolustusvoimat on varsinaisesti tarkoitettu. Päätös tehdään asiapohjalta ja valiokuntaa kuullaan siinä. Jos eduskunta haluaa sitten osoittaa epäluottamuslauseen, siihen on omat välineensä käytettävissä."

    Kääriäisen eilinen tuohtumus on pelkkää vaalipropagandaa. Kaikki puoluejohtajat, paitsi Soini, ovat allekirjoittaneetkin tuon "Matti I" toteamuksen. Soinille se on ehkä sisäpoliittinen ja viimekätinen turvatekijä.

    VastaaPoista
  23. Höpsistä! Nyt tehdyt puolustusvoimien leikkaukset valmisteltiin juuri puolustusministeriössä. Päätöksen jatkotoimista teki UTVA, ei siis koko valtioneuvosto.

    Puolustusministeri ja -ministeriö voivat vaikuttaa ko. ratkaisuihin valmistelussa ratkaisevalla tavalla.

    VastaaPoista
  24. En osaa sanoa, onko ajatus "taistelulentäjien koulutuksen keskittäminen yhteen paikkaan, tässä tapauksessa Kauhavalle" hyvä vai huono, mutta fakta on se, että vuoteen 2005 se oli keskitetty Kauhavalle, sen jälkeen se hajautettiin Kauhavalle ja Tikkakoskelle, ja nyt sitä ollaan keskittämässä Tikkakoskelle. Tempoilevalle ja lyhytnäköiselle touhu ainakin vaikuttaa näin keittiöstategin ja siiviilin silmissä.

    Kuntauudistusta ajava hallitus, Katainen ja Virkkunen etunenässä, muistavat kyllä mainita rahojen loppumisesta. Uudistuksella ei kuitenkaan ole minkään valtakunnan (ei edes kolmannen) vaikutusta rajojen riittävyyteen. Palveluja tarvitsevan väestön määrä ei kuntarajoja muuttelemalla vähene mihinkään. Myöskään hallintokuluissa ei säästetä mitään, koska nykyisen kaltainen viiden vuoden irtisanomissuoja tullaan uudistuksessakin säilyttämään. Viiden vuoden aikana on jo moneen kertaan keksitty uutta, mutta täysin tarpeetonta puuhaa "apulaiskunnanjohtajille" joita kohta on yli 250 kappaletta, vailla mitään mielekästä tekemistä.

    Kannattaisikohan joskus uudistuksia suunnitellessa käyttää vaikka järkeä? Jos ei muuten, niin ihan kokeeksi? Huvin vuoksi ja urheilun kannalta.

    VastaaPoista
  25. Blogisti tuossa ylempänä kirjoittaa: "Ad Omnia: - tiedossani ei ole yhtään tapausta 1935 - 2012, joissa puolustusministeri olisi tehnyt maanpuolustukseen vaikuttavia ratkaisuja."

    Aika outo väite. Kun Katainen on ensin sanonut Wallinille, että sinun ministeriösi on säästettävä 800 miljoonaa euroa, ja Wallin tämän jälkeen sanonut pääesikunnalle, että tehkää suunnitelma mainitun summan säästämisestä, toimikaa, niin kyllähän puolustusministeri silloin on tehnyt hyvinkin maanpuolustukseen vaikuttavan ratkaisun.

    Sitäpaitsi. Eikös hänen virkansa olisi päinvastoin koettaa hankkia hallinnonalalleen lisää resursseja? Miksi hän lammasmaisesti tyytyy ajamaan alas koko systeemiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Homma kähmittiin jo etukäteen. S..na, etten paremmin sano:

      http://hbl.fi/nyheter/2012-02-17/dragsvik-raddades-i-somras

      Poista
  26. Kun Suomi viime vuosisadalla oli sodassa kolmeen otteeseen, niin kertaakaan se ei tullut valmistautumattomana. Sodan uhkan aikana joukot luonnollisesti pannaan liikekannalle ja silloin varuskunnat tyhjenevät.

    Varuskunnat ovat rauhanajan koultutusorganisaatioita eikä niillä ole suurempaa maanpuolustuksellista merkitystä.

    VastaaPoista
  27. Valtionhallintoa on hajautettu maakuntiin ilman mitään muuta syytä kuin aluepolitikka. Ei ole ihme, jos puolustusvoimien keskittämisessä epäillään olevan aluepolitiikkaa mukans.

    VastaaPoista
  28. Yksi merkittävä tekijä varuskuntaverkkosuunnitelmissa voisi olla komentaja Puheloisen omat sympatiat: Lappeenrannan varuskunta saa lisää resursseja,koska kenraali palveli -70 Uudenmaan Rakuunapataljoonassa ja toimi vuoden -71 kesänä kouluttajavänrikkinä joukko-osastossaan. Hän on lisäksi kotoisin Taipalsaaresta, Lappeenrannan naapurista.

    VastaaPoista
  29. Kaksi asiaa.

    Venäjän varustelutason nostoksi lännen rajapinnassa voitaneen lukea myös ydinjätteiden varastoiminen/loppusijoittaminen Sosnovy Borin viereen. Reaktorikelpoinen plutonium soveltuu asekäyttöön. Jätteestä on mahdollista erotella plutonium, joka on yksi planeettamme tappavimmista aineista. Gramman kymmenestuhannesosa hengitettynä aiheuttaa syövän. Liuenneena veteen tämä alkuaine on vielä vaarallisempi kuin kuivalla maalla. Aikaisemmin jäte vietiin nähdäkseni Siperiaan http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/05/sosnovyi_borin_ydinjatteet_siirretaan_siperiaan_teraskonteissa_2600796.html

    Suomen varustelutaso verrattuna Natoon. Nähdäkseni asia on niin, että mikäli liittyisimme Natoon, Suomen nykyinen varustelutaso ei olisi riittävä vaan liittyminen merkitsisi myös huomattavia ostoja. Yhteensopivuutta toki on ainakin Hornettien verran.

    VastaaPoista
  30. UudessaSuomen Kuvalehdessä todetaan Hornet-hävittäjien maksavan veronmaksajille noin 4,6 miljardia euroa. Koneita on käytössä 62 kpl. Nyt Horneteihin ollaan ostamassa 70 kpl amerikkalaisia ohjuksia, joiden hinta on 192 miljoonaa euroa.
    Jos suurvalta tänne hyökkää se toki ensi töikseen lakaisee Hornetimme taivaalta ja maan päältä. Homma käy helposti, koska Hornetit kuulemma keskitetään yhteen paikkaan. Sinne pari Iskander (vast.) ohjusta ja homma on sillä sipuli.
    Eikö meille riittäisi pari nopeaa hävittäjää, jotka valvoisivat metsäpaloja ja vieraiden valtioiden koneiden ylilentoja? Säästyneillä miljardeilla maksettaisi paljon velkoja pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palautetaanpas nämä asiat nyt kuitenkin oikeisiin mittasuhteisiinsa.

      Koko puolustusministeriön hallinnonalan budjetti on noin 3 - 4 prosenttia valtion kokonaismenoista. Näin mitättömän vähäinen olisi säästö, jos koko puolustusvoimat lakkautettaisiin kerralla.

      Kataisen hallitus on tehnyt sitoumuksia kriisimaiden tukemiseksi HS:n mukaan 51,6 miljardin euron edestä. Se on karkeasti 100 % valtion vuotuisista kokonaismenoista.

      Joko nyt valkenee, minkä mittaluokan asioista on kysymys? Pieni annos suhteellisuuden tajua tekisi hyvää, kun aletaan miettiä säästöjä. Tosin paha on suhteellisuudentajua kansalaisilta vaatia, kun se puuttuu tykkänään Kataiselta ja Urpilaiseltakin.

      Outoa on myös se, miten ohi tämäkin keskustelu menee asiasta. Eihän kysymys ole joko Dragsvikista tai Kontiolahdesta. Kysymys on siitä, onko meillä kuuden (6) varuskunnan lakkauttamisen ja suunniteltujen supistusten jälkeen enää jöljellä a) puolustuskykyä tai b) edes puolustustahtoa.

      Poista
  31. On hyvä ensinnä julkituoda ihmetys siitä, että istuvaa puolustusministeriä syytetään uhkailusta ja muusta vastaavasta schwarzeneggeristisestä toiminnasta - eikö se päinvastoin kerro hyvää, että puolustusministerinä on mies, joka ei murru vastuksen tullen, vaan hammasta purren ja vaivat voittain vie hänelle uskotun mission lopulliseen ratkaisuun asti? Kun puolustuksesta osaltaan vastaa tällainen mies, voi jokainen suomalainen luottavaisena kallistaa päänsä iltaisin pielukselle tietäen, että uni on turvattu.

    Suomen voitokas armeija, puolustusvoimain muodossa, taas on saanut vuorollaan toteuttaa Marxin (Karl) skenaroimaa historianfilosofista roolitusta: ne parit kerrat tragediassa, sitten farssissa. Kyse Dragan säilyttämisestä/lakkauttamisesta kuitenkaan ei ole ensisijaisesti kielipoliittinen, kuten on uumoiltu, vaan tähdellisemmin kysymys on kirjallisuustieteellinen, tarkemmin jaussilaiseen lukijan odotushorisonttiin kytkeytyvä: kun seuraavan käymämme, torjuntavoitoksi sittemmin kastetun, tappiollisen sodan jälkeen, ruudinsavun savun hälvettyä joitakin vuosia, alkaa jälkeenjääneiden paperien selvitys ja mytologisaatioprosessi, olisi maanpuolustuksellisesti kohtalokkaan distraktiivista anttaloiden ja leiväslaihojen pruuttaamaan hookoonsiniseen tottuneille, jos kaunokirjallisenkaan teoksen viime sivuilla tuliholvihelvetin teräsmyrskyistä neuvokkuudellaan selvinnyt parroittunut ja nokinen korpijermu lakki kallellaan, sen sijaan että keittäisi römpsässään tuhdit korvikkeet, kaataisikin pakinkanteen lorauksen leikattua Skåne Akvavitia ja alkaisi nuotin vierestä mönkiä:

    Helan går
    sjung hoppfalleri fallerallala,
    helan går
    sjung hoppfallerallala.
    Och den som inte helan tar
    han heller inte halvan får.
    Helan går!
    Sjung hoppfallerallalej!


    Se olisi suomalaisen sotakirjallisuuden loppu as we know it.

    VastaaPoista
  32. 'Sotilaallisia uhkakuvia en erota ympäristössämme, mutta vakavien sisäisten levottomuuksien vaara on aito.'
    Sisäiset levottomuudet ovat sisäisiä mutta internet on muuttaa ja on jo muuttanut asioita. Internet on uusi Internationaali. Luokkasota voi leimahtaa eri tavallakuin ennen. Eliitin kummallinen röyhkeys ei voi olla johtamatta vakaviin seurauksiin. Wallin ja Vehviläinen testaavat eliitin röyhkeyden rajoja.

    VastaaPoista
  33. Se on poliittinen myytti, että rahaa ei riitä armeijalle. Riittäähän sitä, jos huonosti käy, 50 miljardin euron edestä Kreikka-takauksiin ja lainoihin.

    Venäjä se vaan huvikseen hakkaa rahansa asenäyttelyihin Suomen rajan tuntumassa. Pöö, ei ole mitään pelättävää.

    Kun uhkakuvia laimennetaan, ei niihin tarvitse varautua niin isolla rahalla kuin aiemmin oli ajateltu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulan kantaan, naulan kantaan. Olen 101 prosenttisesti samaa mieltä.

      Poista
  34. Ei juurikaan selittämtöntä. Ennen viime eduskuntavaaleja juontaja kysyi puoluejohtajilta mistä leikataan?
    Urpilainen vastasi: asevarustelussa. Vierestä heti perään Katainen; asevarustelusta.

    Hetkisen luulin asuvani suurvallassa.

    Kumpikin ovat vain pitäneet vaalilupauksensa vieläpä harvinaisen vikkelästi. Mitäpä sitä enemmin selontekoja tekemään tai eduskuntaa vaivaamaan.

    Kaiken lisäksi homman voi vielä delegoida Halosen 12 v aikana nimittämälle kenraalikunnalle. Se osaa tehdä ammattitaidolla kokonaisuuden kannalta hyvät päätökset ja vieläpä tiettyjä poliitikkoja miellyttävät ilman että näiden tarvitsee halaistua sanaa sanoa.

    Katainen johtaa puoluettaan kovalla ryhmäkurilla. Valtion budjetista voisi hyvin helpsti osoittaa muualta puolustusvoimilta vaadittujen leikkausten vaativat miljoonat puuttumatta suomalaisten oikeuksiin.

    Ikäluokkiemme pienemistä on liioiteltu. Syntyvyys on edelleen nousussa tilastokeskuksen mukaa. Sinänsä jos kasarmeja halutaa vähentää niin kutsuttakoon jalkaväki telttoihin. Niiden määrää voidaan säädellä helposti kulloisenkin ikäluokan mukaan.

    Surettaa muuten se, että nykyään ikäluokkien pienenemistä perustellaan aineksen surkeudella, on lihavuutta ja rikosrekisteriäkin taustalla. Tämän aines raakataan turhan herkästi jo kutsunnoissa. Pv:ile pitäisi korostetusti antaa lakisääteiseksi tehtäväksi tämän jo valmiisti päähän potkitun aineksen itsetunnon ja kunnon kohottamisen. Pv:ien tulisi osoittaa, että kakkia tarvitaan maamme pitämiseksi elinkelpoisena ja siinä sivussa itsenäisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ollaan asian ytimessä.

      Asevarusteluun menee vuosittain pari hassua prosenttia valtion menoista. Eikö näille kataisille ja urpilaisilla tosiaan tule mieleen, että valtio voisi helposti säästää koko puolustusmenojen verran keskittymällä siihen hallinnonalaan, joka nielee 15 - 20 prosenttia kaikista valtion menoista, ilman palveluiden alasajoa, pelkästään järkeistämällä toimintoja?

      Ei, se ei tosiaankaan tule heille mieleen.

      Poista
  35. Tässä näemme käytännön esimerkin siitä mikä ero on hallitukseen menolla ja poisjättäytymisellä.
    Konditionaalia pukkaa: Jos persut olisivat keväällä hyväksyneet hallitusvastuun ja puolustusministeri Jussi Niinistö olisi Kontiolahden sijaan lakkauttanut Dragsvikin, olisi mölinä RKP:n eduskuntaryhmässä aivan samanlainen kuin nyt persuporukassa. Vai olisiko?

    VastaaPoista
  36. Kirjoittaja nokkasi taas kerran jyvän todetessaan sisäisten levottomuuksien olevan vakava uhkakuva. Sen sijaan kirjoittaja hylkäsi kivenä jyvän, joka piti sisällään alueellisen puolustuksen. Noiden kahden pienin yhteinen nimittäjä on palkka-armeija. Puolustusvoimat on arvioinut jo kauan sitten, ettei koko maata kyetä puolustamaan, mutta vanhaa liturgiaa veisataan poliitikkojen mieliksi. Poliittinen ja taloudellinen eliitti on puolestaan tietoinen siitä, että kansanarmeijan lojaalisuus on huomattavasti epävarmempaa kuin palkka-armeijan.

    Kunpa joskus saavuttaisi sen rauhan, että näiden varjokuvien leikki vain viihdyttäisi!

    VastaaPoista
  37. Siihen aikaan kun armeijat olivat oikeita palkka-armeijoita niin saattoi käydä niin että, jos vihollinen maksoikin parempaa liksaa niin se sun äskettäinen armeijasi äkkiä hyökkääkin sua vastaan... Se on oikein se! Tosin fiksumpaa sodankäyntiä olisi tämä P. Saarikosken ehdottama idea, että jos taistelu meinaisi kumuloitua yhteenotoksi, niin kummastakin sotajoukosta valittaisiin kymmenen (10) urhoa, ja mitattaisiin heidän kullinsa pituus. Se puoli, jonka keskiarvo olisi pitempi, julistettaisiin voittajaksi.
    Ja sitten, muina miehinä, palattaisiin takaisin kotiin - kuka kyntämään, kuka keräämään yrttejä, kuka muuten vaan. Jokainen tietysti kykyjensä mukaan... Joku jopa kirjoittelemaan runoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kerropa reaalimaailman esimerkki tällaisesta tapauksesta. Niitä nimittäin ei ole.

      Montako kertaa USMC tai Royal Navy on vaihtanut puolta?

      Poista