18. helmikuuta 2012

Kielestä kiinni


Allekirjoittanut on tota noin omaksunut niin kun tahtotilan, joka pitkässä juoksussa takaa loppupeleissä räätälöidyn tota noin vastauksen tähän niin kun haasteelliseen ongelmaan.

En viitsi kirjoittaa koko pakinaa. Ei ole voitonnälkää. ”Olli” julkaisi sen jo puoli vuosisataa sitten otsikolla ”Nimittäin tuota noin”.

Jäin vain miettimään Suomen Kuvalehden kirjoitusta äidinkielestä.  Siinä kun ei sanottu mitään.

Kieli, useimmille äidinkieli, ei ole oppiaine. Se on osa ihmistä samalla tavalla kuin ruuansulatus tai verenkierto. Taudin määrittämisen välineenä se on verraton.

Käytän näissä kirjoitelmissani yksinkertaista rakennetta. Aiheita on tavallisesti kaksi. Vaihdan aiheesta toiseen näennäisen oikullisesti. Joillekin lukijoille tämä on sekavuutta. Jotkut ärtyvät. Itse en sure, että luteet putoavat lipusta.

Muuan kuvitelmia johdonmukaisesta kielenkäytöstä on koottu teokseksi, jonka nimi on ”Suomen laki”.  Todellinen kieli, jonka ominaisuuksia tähdennetään joskus sanomalla sitä ”kirjallisuudeksi”, on kuin hyvä metsämaa. Sille joka on kasvanut katsomaan, kuulemaan, näkemään, haistamaan ja tuntemaan, runsaus on valtava, mutta kaikki on tarkoituksenmukaista, tarkkaa ja tarpeellista. Vaikka se kuulostaa uskomattomalta, selvällä kiven selällä kasvaa jokin, jäkälä, ja on siinä myös sammalta, itiökasveja ja jokin kaksisirkkainen.

Pidän tässä varsinaisena työnäni kuulumisten vaihtamista. Sen takia tunteenpurkaukset ovat melkein yhtä tervetulleita kuin mietityt mielipiteet. Vaikka en halua tietää mitään lähempää lukijoistani, kuvittelen kaksi tai neljä tuhatta päivittäistä lukijaani ja kirjoittajan omahyväisyydellä ajattelen, että taitavat olla fiksua väkeä joka sorkka.

Ruotsinkielisyyttä vastaan nousseista tunteista olen selvillä kohtuullisesti enkä ota asiakseni asetella niitä. Halusin vain tehdä harmittoman kokeen.

Kukaan kommentoija, joita on nyt puolen sataa, ei ole ilmaissut samaa mielleyhtymää, jonka paikannimi Dragsvik herättää minussa.

Dragsvikin kasarmeissa kuoli noin 10 000 punaisesta vangista kesällä 1918 ainakin 2 800, joista 60 teloitettiin valtiorikosoikeuden päätöksellä ja tuntematon määrä muuten vain. Olot olivat samanlaiset tai pahemmat kuin joidenkin nimeltä muistamissa Hennalassa (Lahti) ja Poltinaholla (Hämeenlinna), Suomenlinnassa tai Santahaminassa. Vankileirejä oli todella paljon ja niiden hoitamattomuus on itsenäisen Suomen suurin skandaali, suurempi kuin venäläisten sotavankien heitteillejättö 1941-1942, jälkimmäistä tietenkään vähättelemättä.

Ennen sotia ”Tammisaari” merkitsi useimmille suomalaisille pahojen, häijyjen ja vaarallisten ”kommunistien” sijoituspaikkaa. Kasarmit toimivat valtiollisten vankien rangaistuslaitoksena. Niistä on laulujakin, eivätkä ne ole iloisia lauluja.

Minun korvissani ”Dragsvik” kuulostaa hiukan samanlaiselta kuin Pirunsaari. En viitsi verrata toisen maailmansodan tuhoamisleireihin, koska se vertaus ei olisi oikea.

Silti en äkkiä keksi maasta soinniltaan ilkeämpää paikannimeä kuin tuo. Jopa ”Kakola” on jollain tavoin huvittava, eikä ainakaan juristia kauhistuta vankila. Tosin ”grundi”, jossa kävin usein, suoraan sanoen oli hiukan kauhistuttava paikka (eristyssellit).

Suomenruotsalaisen ”ankkalammikon” syntymäpaikat ovat Viapori eli Suomenlinna ja Dragsvik. Sitäkin on laskettu, kuinka paljon kahta kieliryhmäämme edustavia ihmisiä meni koston kouriin 1918, mutta selvää ei ole saatu. Kieliryhmä puhdisti joka tapauksessa itse arvioimaansa alaluokkaa hyvin tehokkaasti. Ja maanpetoksesta tuomittuihin ja Tammisaareen kuivumaan lähetettyihin kuului sangen kirjavaa väkeä. Pääsääntö päti silloinkin. Varsinaiset jehut istuskelivat topatuissa tuoleissa toisen valtakunnan puolella ja köyhät pirut saivat tuntea oletetun vallankumoushankkeen selkänahassaan.

63 kommenttia:

  1. Viime päivien blogiaiheisiin ja niistä kirvonneisiin kommentteihin: pitää muistaa, että blogi-isäntämme mielipiteistä emme voi olla lainkaan varmoja näiden kirjoitusten perusteella. Toisinaan, ihan ilman ilkeyttä, hän leikkii paholaisen asianajajaa.

    Turha provosoituminen ja toissijaiset argumentit lähinnä hymyilyttävät.

    VastaaPoista
  2. Dragan Coat of Arms 1918 kyllä on muhkea. Mainitusta yliopistosta valmistuneista (with honours) voi lonkalta heittää heti tähän ainakin kaikista tyylikkäimmän:

    Lonkanen, Jaska, Pispala, Finland

    Litteräärein ja eksistelialistisin of them all. RIP -rest in Pispala and surroundings.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloginpitäjän siunattua myös tunteenpurkaukset alkakoon superlatiivien taistelu! Sama yliopisto sulki piiriinsä ennalta tarkkaan valitun joukon huipputaitavia puhujia. Paras vertaistensa joukossa oli Yrjö Kallinen. Koulupoika-ajoilta elämään jääneitä muistikuvia on harvoja. Illansuu Kallista kuunnellen ja hänen kanssaan keskustellen painui maailmankuvaansa rakentavan nuoren mieleen. Jos en vallan väärin muista, niin K kertoi elämänkerrassaan pesseensä myös kartunvedossa kaikki muut. Kerranki voi sanoa, että miehessä yhdistyi henki ja voima.

      Poista
    2. Niin joo, niinpä olikin, Yrjökin se väitteli tohtoriksi Tammisaaressa. Pikantti post-doctoral project tolstoilais-vuorisaarnalais-bodhidharmalaispasifistille oli ottaa jykeville harteilleen puolustusministerin raskas mantteli. Ehkä hän eli sen ajan unessa.

      Poista
    3. Kallinen;

      Kallisella on paljon hienoja teksteja ja ajtuksia, mutta ihminen se oli Kallinenkin. Hanen suhtautumisensa yksityiskauppiaisiin oli aivan muuta kuin mita han 'opetti '. Rauikkamaista tavallaan!

      Poista
  3. Kielen puhtaus on jostakin syystä suomalainen mania. Ihmettelen, vaikka itsekin ajoittain panen pilkkua. Ehkä tästä syystä silloin tälläin pohahtavat murreilmiöt huru-ukoista heli laaksoseen ovat sekä hieman huvittavia että ohimeneviä. Niiden mentyä ohi jatketaan toisten kielen puhtauden vahtimista kuin.. niin no, vahdit.

    Mikähän on koko oikeellisuushomman tarkoitus. Oonkmiä oikiassa jos miä sanon että kielellinen keskinkertasuus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Italialaisen tv-kanavan suositussa tietovisailussa kisaillaan murresanojen tuntemuksesta. Niistä he ovat ylpeitä.

      Kuopion kaupunginhallitus päätti viikolla antaa 60 000 euroa elokuvan tekoon parantaakseen paikallisten yritysten kilpailukykyä. Siinä kuvataan huumehörhöjä ja vankilakundeja Marko Kilven dekkarin pohjalta.

      Sellaista ne pääkaupunin runoilevat psykiatrit neuvovat tekemään.

      Poista
    2. Miten niin suomalainen? Kaikkiallahan niin tehdään. Ranskassa voi saada jopa sakkoja, jos käyttää julkisessa kirjoituksessa, lehdessä vaikkapa, vieraskielisiä (lähinnä englantilaisia) sanoja. Meillä sellaisesta ei saa edes haukkuja.

      Ja onko toista maata, jossa ei elokuvien nimiäkään enää juuri suomenneta, jos kyseessä on jenkki- tai brittileffa?

      Lisäksi on ihan yleistä, että suomalaisessa tekstissä lainataan esim. Kafkan, Goethen, Camus'in tms ei-englanninkielisen kirjoittajan ajatelmia englanniksi!!!!!!!!? Tällaisesta typerehtimisestä, joka todennäköisesti tehdään fiksun vaikutelman antamiseksi (!), pitäisi antaa raippoja torilla tai panna jalkapuuhun kirjaston eteen.

      Poista
    3. Raippoja jo siitä, että sanoo "Camus'in" eikä kuten tulisi: "Camus'n".

      Poista
    4. Sepä onkin ranskaa ja ranskan osaamisella hienostelu on niin last seasonia. Jos olisin ihan sinut suomalaisuuteni kanssa, kirjoittaisin "Camusin" ja lausuisin "Kamusin".

      Poista
    5. "Ja onko toista maata, jossa ei elokuvien nimiäkään enää juuri suomenneta, jos kyseessä on jenkki- tai brittileffa?"

      Tuo nyt on ihan jo terveen järjen mukaista, kun katsotaan näiden suomennosten tasoa. Osasta pitäisi saada linnaa.

      Poista
    6. Tapsa höpisee:

      "Sepä onkin ranskaa ja ranskan osaamisella hienostelu on niin last seasonia. Jos olisin ihan sinut suomalaisuuteni kanssa, kirjoittaisin "Camusin" ja lausuisin "Kamusin".

      Mutta jos ei osaa taivuttaa ranskalaisia erisnimiä suomen säännösten mukaisesti, ei suomen osaamisellakaan kannattaisi niin hienostella.

      Poista
    7. Näin musertavan logiikan jyräämänä ei voi kuin tunnustaa totaalinen tappionsa ja antautua ehdoitta.

      Poista
    8. Vielä musertavampaa olisi selvän mokan tehtyä jättää turha kiemurtelu ja venkoilu pois. Tulisi jotenkin miehekkäämpi vaikutelma, vaikkei ranskaa osaisikaan.

      Poista
    9. T: "Miksi saksalaisen ajattelijan lausumia lainataan suomalaiseen tekstiin englanniksi?"
      A: "Osaatko taivuttaa ranskalaisia erisnimiä suomen säännösten mukaisesti?"
      T: "En."
      A: "Älä sitten hienostele suomen osaamisellasi."
      T. "?"

      Poista
    10. "Lisäksi on ihan yleistä, että suomalaisessa tekstissä lainataan esim. Kafkan, Goethen, Camus'in tms ei-englanninkielisen kirjoittajan ajatelmia englanniksi!!!!!!!!?"

      = suomalaisessa tekstissä tulisi lainata ranskankielisiä lähteitä ranskaksi eikä englanniksi.


      K: Tulisiko suomenkielisessä tekstissä ranskankieliset nimetkin sitten kirjoittaa oikein?

      V: Ei, miten niin? Mikä logiikka siinä olisi?

      Poista
    11. Anonyymi: "= suomalaisessa tekstissä tulisi lainata ranskankielisiä lähteitä ranskaksi eikä englanniksi."

      Ei tietenkään. Vaan SUOMEKSI.

      Kysyn vielä, mikä idea on lainata ranskankielinen viisaus englanniksi. Selitä tämä.

      Poista
    12. Annan nyt Tapsalle kaksi perusohjetta viestintään liittyen:

      1. Kun yrität ilmaista jonkin ajatuksen kielen välityksellä, tee se niin eksplisiittisesti, että mahdollinen vastaanottaja ymmärtää tarkasti, mitä haluat sanoa.

      2. Ja sitten ainakin meillä paremmissa piireissä on käytäntö sellainen, että jos ryhtyy oikomaan ja neuvomaan muita, vaikkapa nyt kielenkäytössä, olisi hyvä, jos itse osaisi ao. kieltä kunnolla.

      Nämä vastaisen varalle, ilmaiseksi. Monimutkaisemmista asioista konsultointi sitten jo maksaa.

      Poista
    13. Oppi on aina hyväksi, otan kiitollisuudella vastaan.

      Poista
    14. Albert Camus: "De rien."

      Albert Camus: "Don't mention it." (Br.)
      Albert Camus: "No big deal, buddy." (Am.)

      Albert Camus: "Ole hyvä."

      Poista
  4. 'En viitsi kirjoittaa koko pakinaa. Ei ole voitonnälkää.'

    Vai ei ole? Sitä en usko edes kahden lukeman jälkeen. Pikemminkin taitavat pihlajanmarjat olla happamia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä joka poika oppii oikea ja väärän eron. Ymmärtää miten tärkeä on estää Suomea ajautumasta takaisin heimosotien kauteen.

      Poista
    2. Anonyymi on nyt taitanut ottaa liikaa Sorbusta. Toisaalta, mikäs siinä. (Tai vittuako se mulle kuuluu.) Tilhiviina on hinta/laatu suhteessa ihan kärkipään viinejä. Bouquet'kin on kuin lehmä potkaisisi kärpässienen kumoon, jossain kaukana metsässä.

      Poista
  5. Euroopan talouskriisi on jatkuvasti uutisissa ja kymmenet - sadat miljardit eivät enää tunnu missään. Olisikin paikallaan puhua miljardin sijaan tuhannesta miljoonasta eurosta. Esim. Suomi lainaa Kreikalle 2.000 miljoonaa euroa. Tavalliselle ihmiselle miljardien koko hahmottuisi huomattavasti selkeämmin.

    VastaaPoista
  6. Ad Anonyymi 02:17 - so what - että myös Dragsvik olisi viimeinkin poistettava varuskuntakäytöstä armeijan niskoilta ja kasarmeihin olisi perustetava Epäinhimiliisyyden museo.

    Katso asista lähemmin esim. Frantz Kafka, Rangaistussiirtola.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outo täky ? Vihapuhetta ? Dragsvikin varuskunta kannattaa yhdistää Upinniemeen ja tietenkin säilyttää ruotsinkielisenä. Sadan vuoden takaisella historialla ei voi olla tässä mitään tekemistä.

      Nykyisiäkään museoita ei pystytä ylläpitämään. Punaisten törkeä kohtelu on dokumentoitu, eiköhän se riitä.

      Myydään Dragsvik eniten maksavalle, esim. venäläisille. Siinä se.

      Poista
  7. Nimittäin olen sitä mieltä tuota noin, että Ollin pakinat pitäisi kaikki julkaista netissä nimittäin, jotta nykyisetkin polvetkin pääsisivät nauttimaan Etu- ynnä sun muiden Rientoloiden eriskummaisista edesantamuksista.

    VastaaPoista
  8. Ulospäin 'suomenruotsalainen ankkalammikko' voi näyttäytyä kovinkin idylliseltä, mutta sisältä päin se on todella ahdas tila, jossa ilma kulkee vain toisen sieraimen kautta. Miksiköhän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, mutta olen työmatkoilla havainnut, että pohjanmaalaiset ruotsinkieliset eivät erityisesti arvosta a) Vaasan ruotsinkielisiä b) pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä c) itäuusmaalaisia ruotsinkielisiä ja d) länsiuudenmaan ja turun seudun ruotsinkielisiä. Ja päinvastoin. Noista ryhmistä saa lukemattomia kombinaatioita ja oikeastaan ainoa riidaton asia on Stafett-karnevalen.

      Poista
  9. 'Itse en sure...' Vanhanajan oppikoulun käyneen silmissä punakynä viuhahtaa jo tuimasti: itse ei ole pronomini, pitää sanoa Minä. Kummallista, miten vuosikymmenten takaiset ainekirjoitusten palautukset voivat olla kirkkaana mielessä. Häiritsevästikin, sanoisin.

    En tuntenut äidinisääni, joka kuoli kolme vuotta syntymäni jälkeen. Hän virui 1918 Hennalassa ja kun nyt kuulin varuskunnan lopettamisesta, tunsin spontaania voitonriemua. Ihmismieli on käsittämätön asia.
    outi a

    VastaaPoista
  10. Oottako työ huomanneet tulla ajatelleeksi, että suomenkielen äänteissä ei korahdella, tuhahdella, suhistella eikä muutenkaan korosteta ääntämyksellisesti vaan ladellaan asia monotonisesti ulos, kirjakielisessä ilmaisussa siis, mutta murteissa sitten tätä eteläeurooppalaisuutta jonkin verran ilmenee.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  11. Kansankielistä älymystöä kaipaava joutuu nyt miettimään missä sylttytehtaassa viime päivien shokkiuudistukset on valmisteltu.

    Auttaisiko epätietoista jos mielessään kysyisi miten todennäköisesti yksikään suomenkielinen olisi keksinyt koota yhteen 200 yhteiskunnan ehdottoman vallankäytön huippunimeä etsimään suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaa?

    VastaaPoista
  12. ...ja koyhat pirut saavat tuntea selkanahassaan...
    Nainhan se on aina ollut ja...

    Kesalla 1944 koyhat pirut saivat tuntea selkanahassaan ja syvemmallakin jehujen istuskelun topatuoleissa ja valinpitamattomyyden. --- Luin Mikko Karjalaisen vaitoskirjan "Ajatuksista operaatioiksi". Kuvailee hyvin, miten paljon aikaa ja paperia tuhlattiin esimerkiksi Sorokan operaatioon. Mutta kuvailee myos hyvin, etta kesan 1944 suurhyokkayksen varalla ei ollut mitaan suunnitelmia. Kokonanen kirjan jakso kertoo kesan 1944 suunnitelmien puuttumisesta. Paamaja oli vasahtanyt ja koyhat pirut sai sen maksaa. -- Talvisodan loppuessakin oli sentaan viivytyssuunnitelmat paperilla aina Imatralle saakka.

    Kummallista sinallaan, etta tallainen torkea laiminlyonti on paassyt niin vahalla asioista kirjoittaneitten julkaisuisssa. Toista oli Narva- Sinimaen juttu Virossa. Siella oli valmistauduttu ja lahtia tehtiin hulvattomasti, mutta siella hyokkaajasta!

    VastaaPoista
  13. Oikaistaan nyt hieman isännän kuvitelmaa lukijoistaan. Ainakin minulla on lääninhallituksen todistus siitä, että olen tyhmä.

    VastaaPoista
  14. Mitä eroa on varuskunnalla ja epäinhimillisyyden museolla, kysyy minä itse henkilökohtaisesti allekirjoittaneen taholta käsin.

    VastaaPoista
  15. "Dragsvik olisi viimeinkin poistettava varuskuntakäytöstä armeijan niskoilta ja kasarmeihin olisi perustetava Epäinhimiliisyyden museo."

    Entä Lenin-museo, joka olemassaolollaan juhlii yhä noiden "varsinaisten jehujen" valtakuntaa, maailman suurinta vankileiriä, Neuvostoliittoa? Eikö sekin saa valtionapua? Tämä on outo maa, jossa annetaan edelleen valtionpalkintoja henkilöille, jotka halusivat tehdä Suomestakin epäinhimillisyyden valtakunnan

    VastaaPoista
  16. Intohimoisessa suhtautumisessa Draksvikiin sisältyy melkoinen joukko paradokseja.

    Drasvikin historia ei juurikaan mairittele sitä sinnikkäästi puolustavaa RKP. Folktingetin Ahtisaari -työryhmä sai lisäpuhtia Euroopan neuvoston raportista, joka varoitteli ruotsin kielen uhatusta asemasta Suomessa. Se kirvoitti Wallinin lausumaan hallitusneuvottelujen alkutaipaleella, voimassa olevan kielilain lisäksi, että "jokaisen suunnitellun hallintouudistuksen vaikutukset kieliin täytyy arvioida jo valmisteluvaiheessa. Mitään riskejä ei saa ottaa."

    Dragsvikin verinen historia ei mairittele myöskään "persuja", tarkemmin sanoen, heidän tarvettaan ja halua pitää kenraalit "poliittisessa ohjauksessa", kuten Jussi Niinistö on todennut. Tuo poliittinen ohjaus kytkeytyy tietenkin myös oikeuslaitoksen "ohjailuun" 30-luvun käytäntöjen mukaisesti. Puhumattakaan J. Niinistön toiveista ja halusta saada puolisotilaallisia kodinturvajoukkoja, kenties Västankvarnin "apujoukkojen" tapaan. Sitä kautta voisi saada kirjoitettua ihan omaakin poliittista historiaa.

    VastaaPoista
  17. Arvo Poika Tuominen kirjoittaa Tammisaaresta hieman myönteiseen sävyyn kirjassaan "Maan alla ja päällä".
    Jossain toisessa kirjassa mainitsee häneltä Neuvostoliitossa kysytyn kuinka jaksoi olla ja selvitä hengissä Suomen vankiloista. Ei tuolloin viitsinyt/uskaltanut vastata kuinka hyvä Suomen vankilajärjestelmä oli verrattuna N-liiton sen aikaiseen.

    Toisaalta ihmettelen suuresti miksi poliittiset vangit saivat 20-luvun Tammisaaressa aukoa päätään, lakkoilla ja tehdä tihutöitään ja murhailla.
    Kuolemantuomioita ei uskallettu panna täytäntöön, vaan ne muutettiin elinkautisiksi ja armahduksia jaeltiin kuin karamellia.
    Ilmankos kommunistit ja sosiaalidemokraatit jatkoivat pään aukomista aina 90-luvulle asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ilmankos kommunistit ja sosiaalidemokraatit jatkoivat pään aukomista aina 90-luvulle asti."

      Hyvä että jaksoivat. Koskas saadaan kepulaiset ja kokkarit tuhoamisleirille?

      Poista
  18. Meitä ajoi kerran bussilastillinen seminaariin Tvärminneen. Kuljettajamme esitteli ajaessaan seutuja. Mainitsi kasvaneensa Dragsvikin kasarmilla. Ei ollut ikinä kuullut vankileiristä mitään ennen kuin aikuisena. Häpeä oli ollut hänen mukaansa niin suuri, että asiasta vaiettiin.

    M-L Seppänen

    VastaaPoista
  19. Sinänsä pahuudella ei ole kielirajaa.

    Jorma Ojaharju kirjoitti kirjan "Valkoinen kaupunki" täältä jossa nyt asun. Se käsittelee noin suurinpiirtein vuden 1918 tapahtumia, vaikka harmittaa kyllä että trilogian ensimmäistä osaa käytettiin ainoastaan teatterisovituksessa. Esitys ei siis oikein vastaa kirjan lukemista. Ei kyllä myöskään sävyltään ja tyyliltään.

    Kuljetin pari vuotta sitten kissaa taksissa kaupungin eläinlääkärille. Kuskiksi sattui ihminen joka oli juuri lukenut sen kirjan ja puhui ja puhui ja puhui. Nuori kaveri. Hän oli vakuuttunut siitä että ne jotka panivat eläviä punaisia jään alle ketjussa olivat ruotsinkielisiä. Sanoin että eihän se voi pitää paikkaansa. Että kun saarilla on vielä asunut köyhiä kalastajia jotka saivat lisätuloja lampaista.

    Kaveri melkein löi jarrut pohjaan ja sanoi painavasti että ei hän omia isoisovanhempiaan tarkoittanut. Kääntyi katsomaan minua tuima ilme kasvoillaan ja melkein ajoi valoihin pysähtyvän auton perään.

    VastaaPoista
  20. Ei me luteet mihinkään pudota,niin hyvä on tämä plogi. Siitä kiitokset kuuluu tietysti plogin pitäjälle.Jokaiselle päivälle on teema,jota muiden on helppo pätsätä.Juuri luteet tekevät plogista arvokkaan.Aina tietysti modedointi on paikallaan,siinä plogisti on onnistunut.Luteitten mukana olo varmentaa sen,että keskusteleva joukko ei muodostu sisäsiittoiseksi,joka keskustelee keskenään ja jota ulkopuoliset lukiessaan - pitäisi höynähtäneinä! Juuri sisäsiittoisuus on plogi-elämän kielteinen kääntöpuoli,jota kannattaa käsitykseni mukaan varoa.

    VastaaPoista
  21. Viisas mittaa sielun pulssin kielestä. (Balthasar Gracian)

    VastaaPoista
  22. Suomen sotasurmaprojektin mukaan Tammisaaren vangeista kuoli 34 prosenttia, siis noin joka kolmas. Asiasta muistuttaa joukkohauta Dragsvikissa. Siellä lahoilevat noin 3000 kuolleen punavangit luut. Suomen vankileireillä kuoli vuonna 1918 noin 12 600 punavankia. Valkoisia sotavankeja kuoli neljä.
    "Tammisaaren yössä ei tähtien tuiketta näy
    siellä piiskurit pistin vyöllä joka puolelole ennättäy.
    Heillä halu lie herroille näyttää, kuinka lyötyä lyödä voi.
    Täten tehtävän tunnolla täyttää, jonka herransa heille loi."
    Laulussa on ainakin viisi säkeistöä. Löysin sanat isoisäni papereiden joukosta. Hänen veljensä kuoli Tammisaaressa nälkään. "Meni kapinassa", kuten ennen tavattiin sanoa.
    Myös minulle sana "Tammisaari" tai "Dragsvik" aiheuttaa ilkeitä väristyksiä. Mutta punaposkiset ankkalammikon pojat harjoittelevat toisten punaposkisten poikien tappamista tuhansien punikkien luiden päällä kuin ei mitään. Hajukin on jo varmaan kadonnut männiköstä.

    VastaaPoista
  23. "ei ole ilmaissut samaa mielleyhtymää, jonka paikannimi Dragsvik herättää minussa." Olisiko syynä tuo ruotsinkielinen nimi. Sana Tammisaari mielleyhtymineen on tuttu. Arvo Poika Tuominenkin siitä kirjoitti.

    VastaaPoista
  24. Tuataniin... Kiitos, Jukka, kiitos.

    VastaaPoista
  25. Omaelämänkerralliset Ensio A. Mattilan (s. 1912 Tvärminnessä) teokset "Fattigfälla och tröstestenar" ja "Vägen ut" (julkaisija Marias Antikvariat, ISBN 978-952-92-2981-9)) kertovat oman karun tarinansa perheestä, josta tarinan mukaan syytön (puolueeton) perheenpää joutui ensin Tammisaareen ja sieltä Suomenlinnaan vankileirille. Vankileirin vartija iski nälkiintyneen miehen lopulta leipäjonossa kiväärinperällä henkihieveriin, kuoliaaksi. Leski ja lapset jäivät eloon nälästä ja puutteesta huolimatta, ja nuoresta Ensionsta kasvoi monien koettelmusten kautta aikuinen mies.

    On vaikea uskoa sitä julmuutta ja kylmyyttä, jota pieni poika, ja myöhemmin nuori mies, joutui toisten ihmisten, myös verisukulaisten taholta kokemaan. Voi vain toivoa, että sellaiset ajat eivät koskaan enää palaisi Suomeen. Hyvinvoinnin ja runsaiden ruokapöytien ääreen syntyneiden sukupolvien voi olla vaikeaa kuvitella, millaisia eläimiä ihmisistä voi tulla, kun jaettavaa on vähän tai ei ollenkaan.

    VastaaPoista
  26. Onko tämä Dragsvikin Kilta entisten punavankien perinneyhdistys?

    VastaaPoista
  27. Hieman kiinnostaisi tietää mihin perustuu väite 3000 kuolleesta.
    Pekka Railon väitetään itse vankina ja silminnäkijänä kirjanneen kuolemat tarkkaan vihkoihinsa. Jossain todetaan hänen kirjoittaneen jopa nimet ja syntymäajat.
    Näitä tietoja ei mistään löydy. On olemassa vain jokin viikoittainen laskelma eri kuolinsyistä.

    Joku ihmeellinen kansalaistoimikunta alkoi 1986 selvittämään kuolleiden määrää. Päätyi lukuun 3062. Rakensi jonkun nimipaaden, joissa nimi, syntymäaika ja kotikunta. Puolelta puuttuu syntymäaika. Miksi? Huono toimikunta kun ei asiaa kotikunnan kirjoista tarkistanut.
    Hautoja ei ole edes avattu. Siellä voi olla vain 189 ruumista.

    Västra Nyland -lehden toimittaja Oscar Wikholm tutustui heinäkuussa 1918 leiriin ja totesi vankien näyttävän hyviltä ja ruokituilta.
    Paikallishistorioitsija Sture Lindholm kertoi, että vangeille järjestettiin ruokailu kaksi kertaa päivässä ja saivat päivittäin vettä.
    Karkaaminen leiriltä oli hyvin helppoa.

    Kulkutaudit velloivat koko Suomessa. Tammisaaressa pauhasivat toisintokuume, punatauti ja espanjantauti.

    Miksi yksikään 658:sta tammisaaressa ollutta naista ei kuollut. Heidäthän vietiin sieltä edelleen Suomenlinnan vankileirille.

    Tammisaaren muistopaadessa lukee:

    "Tuhansien punakaartilaisten henki haastaa tässä kalmistossa meille valkoisten harjoittamasta julmuudesta ja verivirroista. Se kehottaa meitä valppaasti varjelemaan ja pelkäämättä taistelemaan kansanvallan puolesta."

    Mitkä tuhansien? Höpö, höpö, höpönhöpö. Älä usko vasemmiston valhetta Suomen mies.

    VastaaPoista
  28. Lista Tammisaaressa kuolleista löytyy:

    http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/Tammisaarenvankileiri_0

    Osa tiedoista perustuu SDP:n tilastoihin, joihin en luota lainkaan.

    VastaaPoista
  29. Pakkotyölaitos tuo paikka edelleenkin on.
    Sinne kun määrätään suomenkielisiä sotilaita (ruotsinkieliset eivät kykene tuottamaan edes omia sotilaskouluttajia) ja siirrosta suomenkieliseen joukko-osastoon voi vain haaveilla.
    Tiettävästi ainoa J-Os Suomessa, josta puolen vuoden sisällä 7 opistoupseeria (ja kaikki erikoisalojen osaajia) 6 otti loparit ja viimeinen sai sitten siirron...

    Heikko esitys ja osoittaa rkp:n suhteetonta valtaa suhteessa valtaväestöön.

    Mikään pakko ko. varuskuntaa ei ole ylläpitää. Itseasiassa sille ei löydy edes laillista perustetta, logistiikasta tai kustannustehokkuudesta puhumattakaan.
    Kaksi yksikköä Upinniemeen, johon perustettakoon ruotsinkielinen joukko-osasto ja yksi yksikkö esim. Porin prikaatiin (josta löytyy jo englanninkielinen komppaniakin!), jolloin Pohjanmaan ruotsinkielisten varusmiesten lomamatkat muuttuvat inhimillisemmiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida Upiin mahtua kunnolla.
      Ja miksi yleensäkään hylätä jo olemassaolevia tiloja?
      Taitaa uusien rakentelu ja muut järjestelyt syödä säästöt pitkälle hamaan tulevaisuuteen, jos tuommoista lähdetään toteuttamaan.
      Sama toki lienee totta myös muiden varuskuntien lakkauttamisen osalta. Hölmöläisten hommaa.

      Poista
  30. Kun Kemppinen puhuu kapinasta ja luteiden tippumisesta lipusta, niin eiköhän ihan sattumalta Viidan luderunon nimikin ole Kapina:

    Nuoren, riuskan urosluteen
    mieli paloi vapauteen.
    Kutsuttuaan heimojoukon
    juhlasaliin sängynloukon
    urho päästä olkipylvään
    lausui julki aatteen ylvään:

    "Kansalaiset, silmät tässä
    surkastuvat pimeässä,
    niinkuin tähden laiskuutemme
    kuihtuivat jo lentimemme.
    Ahtautta isänmaamme
    hävetä me raukat saamme,
    syntyväisyys painuu lamaan!

    - Luteet, veljet, valloittamaan
    ryhtykäämme Seinämeri!
    Inhottava ihmisveri
    olkoon ruoka täin ja madon,
    jalomman saa lude sadon!"

    Kymmenkunta kuuliaista
    sai kuin saikin seuralaista.
    Illan tullen viime kerta
    juotiin tilkka ihmisverta
    sitten riviin sängynlaitaan,
    hyppy alas matonraitaan,
    siitä yli kirjokuteen
    urhoollisen urosluteen
    johtamana seinään asti
    jonossa ja joutuisasti.

    Alkoi uljas nouseminen,
    pysty, mutta voitollinen -
    kunnes, kun jo katto hohti,
    julma käsi syöksyi kohti,

    Juostiin sivuun, taakse, eteen -
    sama tulos: likaveteen,
    käsi poimi yhden tyhmän
    villitsemän luderyhmän.

    Surullinen tapaus, -
    Sellaista on vapaus.

    VastaaPoista
  31. Nyt laululla mä itseäni tahdon huvitella
    ja Tammisaaren vankilasta hieman lauleskella,
    siellä meitä ahkerasti koulutetaan siihen asti
    kunnes jokainen on bolshevikki.

    Muista ajan mennehen kun kiväärit ne paukkui,
    kun herrat meitä ampuivat ja punikiksi haukkui.
    Tuhansia vankiloissa, toiset kylminä jo soissa
    toistaiseksi kätkettyinä.

    Tuomituita ollahan, eikä aivan suotta,
    joko eliniäksi tai kaksitoista vuotta.
    Se ei ole paljon punikille, monen kirkon polttajille,
    roistoille riivatuille.

    Täällä vaan mä hoippuroin tään kovan kurin alla,
    ei kuula mua tappanut, en kuollut lotinalla.
    Monta vuotta niskassani jatkan vielä lauluani
    vaikka värssyn kerrallansa.

    Näinhän se meni, ulkomuistista laskeskelin, kummasti muistui... Näitä letkeitä kapinalauluja laulettiin 70-luvulla Leningradin matkoilla, Iisakin kirkon vieressä hotellissa, jonka nimeä en muista. Siinä, jossa Hitlerin piti pitää voitonjuhlat.

    VastaaPoista
  32. Ad Omnia: Bravo, Tapsa! Ja laulusi Tammisaari on siis nykyinen Dragsvik, tunnettu myös nimellä Tammisaaren yliopisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Duo Ari Numminen & Hannu Kella

      LAULU TAMMISAAREN VANKILASTA

      http://www.youtube.com/watch?v=eDlhaxIU8Yc

      Poista
    2. Minä kävin Hangossa 2010 elokuussa ja poikkesin 1918 haudoilla Tammisaaressa. Kirjoitin tuonne S24:lle tuntemuksiani punaisten haudalla käynnistäni:


      Kävin Tammisaaressa punavankien hautausmaalla 1918
      24.8.2010 10:31

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9111878#comment-45532517


      Nämä muistomerkkisivut on sittemmin pilattu ja "laimennettu"

      http://tammisaari1918-com.directo.fi/


      Loka-Laitisen jutun kommenttiosuudessa on kirjoitettu kaikki mahdollinen tästäkin "ruotsalaisuuden luisesta pyhätöstä"...


      30 Elo 2010 Vänrikki Nappulan historiankurssi
      Kirjoittanut Aarno Laitinen



      http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/

      Poista
    3. Olen ehdottomasti samaa mieltä suomi24:n kirjoituksesi kanssa, että hautojen suurin, röyhkein ja hävyttömin häpäisy, eli vainajien siunaus, tapahtui "1993 piispa Erik Wikströmin postuumisti suorittama hautojen kirkollinen häpäisy!". Siellä uskoakseni makaa miehiä, joiden kunnioitettava vakaumus oli haistattaa pitkät uskonnolle ja kaiken maailman piispoille.
      Että paskiainen kehtasikin!

      Poista
  33. Ad Omnia: - 1918 kuolleiden laskemisen tekee lopullisen toivottomaksi vankien siirtely leiriltä toiselle ja se, ettei heistä pidetty kaikin paikoin lainkaan kirjaa.

    Suuntaa antavia tietoja saa Suomen väkiluvusta 1917, 1918 ja 1919.

    VastaaPoista
  34. Tiedot Tammisaaren / Dragsvikin kammottavista oloista on julkaistu - professori R. Tigerstedt (fysiologia) laati raportin ja antoi sen vuotaan Ruotsin lehtiin. En ole koskaan kuullut Tigerstedtiä väitettävän punaisten myötäilijäksi, rehelliseksi kylläkin.

    Jotain olen kuullut itsekin muutamalta vanhalta lääkäriltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvittävät olivat olot. Liian hirvittävät. Jos olen oikein lukemani ymmärtänyt, oli vangeille taattu Valtion taholta riittävä kalorimäärä einestä, mutta vartijat myivät ruuat ulkopuolisille. Lääkäreitäkin oli Tammisaaressa vankilukuun nähden osin riittävästi.
      Minua vain typpää kiukuttamaan erilaisilla luvuilla leikkiminen (Valtio, tilastot, toimikunnat), eikä kunnollista ja luotettavaa lähdettä ole olemassakaan.
      Sotasurmat voisi hieman kriittisemmin tarkistella tietojaan ja lisätä tietoihinsa joitain ehdollisuuksia.

      Poista