29. helmikuuta 2012

Kieliopillinen kysymys


Kolmessa aivan erilaisessa yhteydessä tuli puhe samasta asiasta, enkä minä tehnyt aloitetta kertaakaan. Yksi kysyjä oli arvostettu lehti. Onko ylimielisyys lisääntynyt?

Olkoon tämä osa vastausta. Täydellinen vastaus on tietysti: en tiedä. Vaikka kysymys rajoitettaisiin omaan asuinseutuuni ja porukoihin, joissa liikun, vastaus olisi sama. En tiedä.

Kauan sitten, kun opiskelin teologiaa tosissani, joskin yksityisesti, opastajani kiinnitti huomioni kieliopilliseen seikkaan. Hän oli teologian professori. Hänen vaimonsa oli hyvillään, kun vein heiltä kotoa kaukolainaan matkalaukullisen kirjoja kerrallaan.

Lutherin ”Kristityn vapaudesta” on pieni ja ohut kirjanen, jonka sijoittaisin empimättä omalla tärkeiden kirjojen listalleni, ja liittäisin mukaan Lutherin vielä suppeamman tekstin, jonka nimi on suoraan suomennettuna ”Isä meidän –rukous yksinkertaisille ihmisille”.

Ihminen, joka sanoo:” Tämä on minun oikeuteni”, tekisi eräissä tilanteissa viisaasti selvittämällä, tarkoittaako hän oikeutta tehdä jotakin vai kieltäytyä jostakin. Ne ovat eri asioita.

Luther huomauttaa, että vapaus – tuo nykyisin melkein unohdettu sana – tarkoittaa ainakin kahta tosi erilaista asiaa, vapautta johonkin ja vapautta jostakin. Vierailla kielillä ero on ehkä selvempi. Englanniksi freedom to, freedom from.

Ehkä sinulla on huomenna vapautta. Sinulla on vapaus nukkua aamulla pitkään. Sinulla on vapaus ottaa kahvia tai sitten teetä.

Toinen tilanne: sunnuntaina olet vapaa työstä eli vapaalla. Ehkä tilanne on niin mainio, että voit vastata njet, vaikka joku kävisi tahtomassa sinua töihin. Et siis ole palokuntalainen etkä poliisi.

Omistusoikeus määriteltiin ennen periaatteessa rajoittamattomaksi oikeudeksi (vapaudeksi) tehdä oikeuden kohteelle mitä tahansa. Määritelmä on muuttunut käyttökelpoisemmaksi. Yksi muutoksen toteuttajista oli professori Simo Zitting, jonka kirjoja ja tutkimuksia olen itsekin tenttinyt; hän kuoli tavattoman vanhana aivan äskettäin ja oli yksi oikeustieteen arvostetuimmista nimistä tässä maassa. Hän laajensi tanskalaisten oivallusta, että ”mitä tahansa” on aivan riittämätön ilmaus. On lisättävä ”melkein ketä tahansa vastaan” ja sen jälkeen purettava tuo ”kuka tahansa” eri tahoihin, sellaisiin kuin myyjä, verottaja ja velkoja.

”Vapauteen liittyy vastuu” on tätien ja setien lässytystä. Vapaus on sekä henkilökohtaisesti että valtiollisesti sangen tavoiteltava tila. Sana on kuitenkin vaikea. Eikö Kanada ole vapaa maa, kun sillä on eräitä yhteyksiä Isoon Britanniaan? Mitä amerikkalaiset tarkoittavat väittäessään, että Yhdyvallat on vapauden maa ja mihin tähtäsi Neuvostoliitto väittäessään, että vain siellä oli tarjolla ”todellinen vapaus”?

Ylimielisyydestä sanoisin, että jotkut ovat hiukan hurahtaneet vapaudestaan. Kovin usein takana on raha. Sitä kun on, saa vaikka kirkossa tanssia. On toisin sanoen vapautta. Mutta vapaus köhyydestä eli rahan puutteesta ei tarkoita, että olisi sen vuoksi vapaa johonkin, melkein mihin tahansa. Kehumani Luther pani asian yhteen lauseeseen: ihminen on vapaa herra eikä kenenkään alamainen, ja alistettu orja, jokaisen alamainen.  Alamaisen voisi kääntää myös palvelijaksi.

Otan kielikuvani klassisesta mekaniikasta, jonka kolmas laki sanoo suunnilleen, että jokaisella voimalla on vastavoima. Jokaisella vapaudella (johonkin) on vastavapaus.

Siksi ylimielisyys, etenkin raharöyhkeydeksi paisuneena, on varkautta. Siihen sortuva ihminen ylittää vapautensa ja ylittää oikeutensa. Hän uskottelee, että hän on saamassa enemmän kuin hänelle kuuluu. – Lukija panee toivottavasti merkille, ettei rikkaus ole ongelma. Palkka ja voitto ovat periaatteessa yhtä hyviä. Molemmat voivat lisätä vapautta johonkin mutta eivät vapautta jostakin (kuten toisten ihmisten asiallisesta kohtelusta).

28 kommenttia:

  1. Positiivinen ja negatiivinen vapaus siis, ei vaikuta kovin omaperäiseltä.

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Ja seuraamasi blogi: http://nwohavaintoja.blogspot.com/ ei sitten ole?

      Hienoa vainoharhaisuuden esittelyä se kyllä on.

      Poista
  3. Usein on tullut ihmeteltyä, että miksi YK:n ihmisoikeusjulistuksessa, jossa on 30 artiklaa, vain yhdessä, toiseksi viimeisessä, puhutaan velvollisuuksista (vastuusta). Onko tuo 29. artikla vieraan emolinnun ruokkima käenpoikanen, joka aikanaan kasvettuaan riittävän tulee syrjäyttämään pesästä pois sen oikeat poikaset?

    VastaaPoista
  4. Kun panee kaksi koiraa samaan hihnaan, niistä tulee kavereita. Vanha koira oppii uusia temppuja. Ne ovat suomalaisia.

    VastaaPoista
  5. Mitä ylimielisyys on ? Onko se vain rahan tuomaa,vai onko se ylimielisyyttä kaikkia niitä kohtaan jotka eivät ole yhtä rikkaita, kauniita, voimakkaita tai sivistyneitä ? Mitä eroa silloin on narsistilla ja ylimielisellä ? Olen kyllä huomannut,että tavalliseen kansaan (rahvaaseen)suunnataan nykyisin hyvin rumaa väheksyvää kielenkäyttöä.Etunenässä vihreät !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos näin on, niin osaa ne toisetkin, siis se "tavallinen kansa".

      Poista
  6. Ylimielisyys ei niinkään ole teologinen vaan taloudellinen ongelma.

    Vapauskäsite sai v. 1971 ylimielisyyden varjon ylleen, kun dollari irroitettiin kultakannasta ja varjoa tummensi lisää Kiina, joka vajaa kymmenen vuotta myöhemmin astui kapitalismin tielle. Tielle, jossa olosuhteet luovat negatiivisen vapauden, ei kansalaisten tietoinen toiminta.

    Eetos itsensä kehittämisestä ja oikeudenmukaisuudesta on luonut hittituotteen, hyvinvointivaltion, joiden kulmakivet, peruskoulutus, sairausvakuutus, työttömyysturva ja vanhuuseläke ovat nyt juuri leikkausten ja kilpailutuksen kohteena. Eikä hyvältä näytä eriarvoistumiskehityksen suhteen.

    Vapauden käsite konkretisoituu viimeistään eläkkeellä kysymyksenä, oletko kohtalosi orja vai oman onnesi seppä?

    VastaaPoista
  7. "Länkelmäjeltä tullaan ja rahhaa on evväänä."

    No ei sitä kuitenkaan ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tämä on ylimielisyyttä: 20-30 vuotiaiden trendikäs vittumaisuus on lisääntynyt.

      Nuorempi Bush toisteli vapaassa järjestyksessä sanoja freedom & liberty, mahtoiko itsekään ymmärtää mistä puhui. Minä ymmärrän tätäkin kaanaankieltä heikosti. Edellinen tarkoittaa mahdollisesti valtiollita itsenäisyyttä? Noitahan jenkit pyörittelevät siinä missä sosialismia ja kommunismia.

      Poista
  8. Rahamiehemme käyttäytyvät kuin yli-ihmiset. "Iloa voimasta", paistaa heidän naamasta.

    Heille kaikki on yhtäältä modernia ja "yksilöllistä", mutta toisaalta "kansallista" turvattuna täysin erilaisissa olosuhteissa vastauksena silloisiin ongelmiin säädettyihin lakeihin.

    VastaaPoista
  9. Koska mekaniikan ja vastavoiman käsite aiheuttaa helposti metafyysisiä kuvitelmia, kopsaan tähän wiki-selityksen, jossa asia selvitetään aika hyvin:

    "Newtonin kolmas laki sanoo, että jos kappaleeseen vaikuttaa toinen kappale jollain voimalla, niin samanaikaisesti kappaleen täytyy vaikuttaa toiseen kappaleeseen yhtä suurella, mutta suunnaltaan vastakkaisella voimalla."

    "Esimerkiksi lautanen aiheuttaa pöytään voiman johtuen Maan vetovoimasta, mutta myös pöytä aiheuttaa lautaseen yhtä suuren mutta vastakkaissuuntaisen voiman. Lautanen siis pysyy paikallaan."

    "On tärkeä huomata, että voima ja vastavoima vaikuttavat aina eri kappaleisiin."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lautasesimerkki oli Wiki-jutuksi todella huono.
      Mies aiheuttaa suon pintaan voiman johtuen Maan vetovoimasta, mutta myös suo aiheuttaa mieheen yhtä suuren vatakkaissuuntaisen voiman, niinpä mies painuu suohon.
      Tai hevonen vetää rekeä, mutta reki vetää hevosta yhtä suurella, mutta vastakkaissuuntaisella voimalla. Niinpä reki pysyy paikallaan???
      Visti

      Poista
    2. Totta. Lautasesimerkki johtaa harhaan. Tuo viimeinen lause kertoo enemmän: lautaseen ja pöytään kohdistuu yhtä suuri voima.

      Poista
  10. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo, motto on yhteiskunnalisten ihanteiden maksiimi.

    Jossa "Liberty consists of being able to do anything that does not harm others: thus, the exercise of the natural rights of every man or woman has no bounds other than those that guarantee other members of society the enjoyment of these same rights."

    Rahan ja ehkä samalla ahneuden kytkeminen vapauteen johtaa ongelmiin. Kaiken takana on itsekkyys, joka lienee arkaainen reagointi kuten aggressio, taistelu ja pakokin.

    VastaaPoista
  11. quote from Bobby McGee
    "Freedom's just another word for nothing left to lose"

    VastaaPoista
  12. Ylimielisyys on varkautta kuten kumpppanin pettäminenkin (psyykkisesti/ fyysisesti). Pettämisessä ihminen ylittää vapautensa ja oikeutensa. Se on raharöyhkeyteen verrattavaa uskottelemalla itselleen että on saamassa enemmän kuin hänelle kuuluu.
    Esimerkiksi.

    Pirkko A

    VastaaPoista
  13. Tottakai rikkaus on ongelma. Sillä kun usein ostetaan pois toisten vapauksia joko suoraan tai välillisesti.

    VastaaPoista
  14. "Yksinkertaisena ihmisenä" minulle riittää Peiliin vilaisu, ja olen itseni kassa sovussa.
    Tänään ei tarvita edes peiliä, ikkunan takana kimaltavat hanget täydessä loisteessa.

    Eilen meidän pihalla oli täysi vapaus, umpihanki. Nautin lumitöistä kaksi tuntia!
    Tänään vapaus jatkuu, täytyy kiivetä jynssäämään autotallin kattoa.
    Sieltä korkealta näenkin kaiken mitä pitääkin.

    VastaaPoista
  15. Tähän sopii säestämään eilisessä Iltalehdessä ollut juttu: "Karu tutkimustulos:
    Rikkaat varastavat ja huijaavat".
    "Liikennesääntöjen rikkominen, valehtelu, huijaaminen ja karkin varastaminen lapsilta on huomattavasti yleisempää rikkaiden kuin keskituloisten tai köyhien keskuudessa. Tähän lopputulokseen tulivat Berkeleyn ja Toronton yliopistojen psykologit tutkimuksessa, joka julkaistiin maanantaina Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa".
    Ominaisuus ei ole synnynnäinen.

    VastaaPoista
  16. Muutama empiirinen tutkimus viime ajoilta sivuaa ylimielisyyden ja ylemmän statuksen teemoja. Piff et al. "Higher social class predicts increased unethical behavior" (http://www.pnas.org/content/early/2012/02/21/1118373109.abstract) havaitsivat seitsemässä eri kokeessa, että ylemmän luokan ihmiset toimivat epäeettisemmin jopa tilanteissa, missä tästä ei ollut heille sanottavaa etua. Esimerkiksi kun oli tarjolla lapsille kuuluvia makeisia, yläluokan ihmiset söivät niitä enemmän kuin muut. Toinen tutkimus Piff et al. "Having less, giving more: The influence of social class on prosocial behavior." (http://psycnet.apa.org/psycinfo/2010-14101-001) havaitsi neljässä kokeessa, että alemman luokan edustajat olivat anteliaampia, taipuvaisempia hyväntekeväisyyteen, luottavaisempia toisia kohtaan ja avuliaampia. Alemman luokan edustajat käyttäytyivät tutkijoiden mukaan sosiaalisemmin, koska olivat sitoutuneempia samanarvoisuuteen ja tunsivat enemmän myötätuntoa. Tutkijat arvelivat, että yläluokan epäsosiaalisuus ja moraalittomuus olisi opittua ja eräät kokeet näyttävät viittaavan tähän suuntaan.

    Kenties kun ihminen menestyy ja on saavuttaa korkean statuksen, alkaa hän uskoa itsestään isoja ja sairastuu kaikkivoipaisuusharhaan. Tämä ilmenee suorimmin kanssaihmisiin kohdistuvana ylimielisyytenä tyyliin Björn Wahlroos. Näiden sankareiden totaalinen empatian puute saa heidät laukomaan päättömyyksiä, joista on jopa heille itselleen haittaa. Koska eriarvoisuus on lisääntynyt ja on syntynyt joukko rahamarkkinoilla äkkirikastuneita, voi tämä ilmiö olla voimistunut viime aikoina, tai sitten media toimii vahvistimena tälle.

    Sama ilmiö esiintyy kuulemma myös Kiinassa. Eräs Kiinasta kotoisin oleva yhdysvaltalainen ystäväni kertoi ylimielisen ja röyhkeän käytöksen lisääntyneen viime vuosina Kiinassa huomattavasti äkkirikastumisten myötä. Vanhat konfutselaiset arvot on heitetty romukoppaan, ja maalta kaupunkeihin tulleet ja siellä rikastuneet eivät enää halua tukea köyhiä vanhempiaan tai sukulaisia, joiden tuella heidät on kaupunkiin lähetetty.

    VastaaPoista
  17. Totuus on se määrä vastuuta, minkä pystyt kantamaan.

    VastaaPoista
  18. Positiivinen ja negatiivinen vapaus saattavat olla hyviä tarkastelukulmia joihinkin asioihin, mutta yhteiskunnallisiin, uskontoa, politiikkaa ja taloutta koskeviin kysymyksiin niiden näkökulma on riittämätön.

    Yhteiskunta muodostuu aina hierarkioista, joissa jo määrittelyn mukaan korkeammalla olevalla on enemmän vapauksia kuin alemmalla olevalla. Ylempi on vapaa määräämään alaisensa suorittamaan erilaisia tehtäviä, mutta alemmalla ei voi olla tätä vapautta ylempäänsä nähden. Tämä pätee kaikissa yhteisöissä, koettiinpa ne ”vapaiksi”, siis demokraattisiksi, tai ”epävapaiksi”, siis diktatuureiksi.

    Miten näiden vapaudet eroavat toisistaan, kun kaikissa yhteisöissä joka tapauksessa ylempi on vapaa määräämään alempaansa?

    Diktatuuri on demokratiaa vapaampi siinä mielessä, ettei mikään ylempi sopimus rajoita sitä. Diktaattorilla on siten täysi sopimusvapaus kaikista asioista. Hän voi kavereidensa kanssa sopia keitä ylennetään ja keitä alennetaan ja mitä tehdään, jotta valtansa kasvaisi. Alempien vapautta näin tietysti rajoitetaan.

    Demokratiassa on perustuslailla rajoitettu tällaista sopimusvapautta. Kansalaisille on annettu vapaus valita tietyn protokollan mukaan johtajaehdokkaiden välillä samoin kuin heidän tuottamiensa päätösten välillä. Olennaista on valinnanvapaus alhaalta päin.

    Entä vapaus taloudessa? Kapitalismi perustuu sopimusvapauteen, jota omistushierarkian yläpäässä olevat voivat hyödyntää sopimalla liikesalaisuuden peitossa (vrt. sensuuri) keskenään mitä moninaisimmista asioista; keiden kanssa tehdään yhteistyötä, keiden ei, keille myydään, keille ei; jotta vaurautensa kasvaisi.

    Demokratiaa vastaa taloudessa aito markkinatalous. Siten se tarkoittaa taloutta, jonka perustuslaki rajoittaa sopimusvapautta siltä osin kuin se koskee omistussuhteessa alempien eriarvoistamista. Koska tuotteen omistaja ja siis mahdollinen myyjä on sen mahdollista ostajaa ylempänä, talouden eli kaupankäynnin demokratia tarkoittaa sitä, että jokaiselle on annettava kaikkiin myytäviin tuotteisiin nähden sama valinnan vapaus, käytännössä sama tieto ja sama hinta. Tästä ollaan vielä kaukana, kuten päivän uutisistakin voidaan todeta.

    Luther on kiintoisa tässäkin yhteydessä. Oikeastaanhan hänen sanomansa oli, että uskova on vapaa valitsemaan pappinsa eikä päinvastoin.

    VastaaPoista
  19. Ylimieliseen liitettävä ominaisuus on itsekkyys. Sekä arrogantti että itsekäs ihminen ajattelevat, että heille kuuluu myös sellainen, jota he eivät ole ansainneet. Ollaanko nykyaikana lähes hyveeksi kohotetusta itsekkyydestä saamassa tarpeeksi? Sitäkö asian nouseminen keskustelun kohteeksi merkitsee? Toivottavasti.

    Raharöyhkeyteen liittyvä ylimielisyys on saanut seurakseen faniröyhkeyden ylimielisyyden. Oli tuskallista seurata televisiosta Napolissa käytyä jalkapallomatsia, jossa huumaava vihellys- ja buuauskonsertti oli merkki siitä, että pallo oli joutunut vierailevan joukkueen pelaajille. Erilaiset fanitukset ovat massojen ylimielisyyttä. Samalla on tapahtunut se, mikä ylimielisyydessä aina tapahtuu, luovutaan vapaudesta nauttia pelistä ja ihmisten kanssakäymisestä.

    VastaaPoista
  20. Jollakin rahaa voi olla, muttei valtaa. Tällainen tilanne ei yleensä nostata kusta päähän, toisin kuin rahaa ja valtaa omaavalla.
    Tavallisilla poliitikoilla on valtaa, josta syystä puhuvat "tavallisista ihmisistä" ja "arjen ihmisistä".

    VastaaPoista
  21. Vapaus, veljeys, tasa-arvo. Valitse kaksi mutta et saa kolmatta.

    Jos valitset vapauden ja veljeyden (yhteiskuntarauhan), niin yhteiskunta ei ole koskaan tasa-arvoinen.

    Jos valitset vapauden ja tasa-arvon, yhteiskunnassa ei ole yhteiskuntarauhaa vaan siitä tulee anarkia.

    Jos valitset yhteiskuntarauhan ja tasa-arvon, yhteiskunnassa ei ole vapautta ja siitä tulee pakkovalta.

    VastaaPoista
  22. Mielenkiintoisimpia kirjoituksiasi ovat ne, joissa filosofoit, Kemppinen. Ainakin minusta ajatuksiasi olevaisuudesta ja ihmisistä on mukava lukea. Se oli jännä kuulla, että sinulla on ollut teologiakautesi, vastaa vähän minun innostusta tähtitieteeseen. Kannoin niska vääränä kirjastosta tähtitieteellisä teoksia. En minä niistä paljon ymmärtänyt, mutta kuvia oli mukava katsella, ja kun luki niitä tekstejä, oli kuin olisi seurustellut tähtien kanssa. Vastasi klassisen musiikin kuuntelua, sellaista kuulasta ja kaunista.

    Vapaudesta en tiedä myöskään mitään. Aina on tunne kuin istuisi kapula suussa köysillä tuoliin sidottuna. Mutta se ei johdu muista. Oma itse on suurin vapaudenriistäjä. Luulen, että jossain mielessä kaikki ihmiset ovat itsensä vankeja.

    Kumma että sinäkin olet ollut kiinnostunut myös Lutherista. Tarkoittanet Martin Lutheria etkä sitä Kingiä. Molemmat ovat pystyneet muuttamaan vallitsevia oloja. Se on jo saavutus. Minä kiinnostuin Martin Lutherista, siitä joka taisteli paavin valtaa vastaan. Kirjoitin siitä joku aika sitten blogiinkin ja ajattelin, miten paljon maailmassa on elänyt ihmisiä, jotka ovat saaneet jotain suurta aikaan. Heihin tekisi mieli tarkemmin tutustua.
    Mietin vain sitä, kuinka paljon se, mitä heistä kirjoitetaan on totta. Jokaisesta ihmisestä, jopa Hitleristä, voi olla eri mieltä. Ja se Bobrikov-juttu. Joku sanoi, että hän oli isänmaallinen mies. Palveli maataan niin hyvin kuin pystyi. Että häneen vertaaminen on kunniakasta. Hän rajoitti suomalaisten vapautta. Mutta oli Venäjän kansalainen. Niin että.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin - aniharvoin surukseni luen tuon hienon vertauksen musiikin ja kirjoittamisen välillä.Olen mieltä ja tunnen,että kaikki on musiikkia , Mikä klassista, mikä marssimusiikkia jne...NYT SAIN TUON KAUNIIN VERTAUKSEN LUKEA ! Kiitos liisu! Olisi paljon tuosta musiikin ja kirjallisuuden välisestä vurovaikutuksesta keskusteltavaa. Niinpä niin, joskus kauhistuu kun kirjoittaja kertoilee rakkaudesta ja maisemista" marssimusiikin tahdissa".

      Poista