17. joulukuuta 2011

Lainaa Herralle


”Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.” (Raamattu, Sananlaskut 19 : 17).

Ei tietenkään ole järkevää sirotella raamatunlauseita poliittiseen keskusteluun. Erittäin kummallista se on kohdistettuna presidentiksi haluaviin, joilla on varmasi kiivaita kannattajia.

Melkein määritelmän johdosta ihmisen syyttäminen tekopyhäksi on tekopyhää. Tässä keskustelussa, joka käytettävissäni olevien mittareiden mukaan on kaikkien aikojen huippuja tässä blogissa käyntejä ja kommentteja ajatellen, on kuitenkin taustalla kaksi ajatusta, jotka täytyy oikein toistaa ja kirjoittaa mahdollisimman selkeiksi.

Ensimmäiseksi: Paasikiven – Kekkosen ajan reaalipolitiikan yksi ongelma oli ns. rähmällään olo eli Neuvostoliiton mielistely. Vika oli kuitenkin reaalipolitiikka. Vastustan Paasikiven patsasmuistomerkkiin hakattua lausetta tosiasioiden tunnustamisesta viisauden alkuna. Se on puhtainta 1850-luvun saksalaista poliittista ajattelua, jota Paasikivi muutenkin suosi.

Tämän parivaljakon varjoon tahtoo jäädä kaksi irreaalipolitiikan edustajaa, Mannerheim ja Ryti. Herrat toimivat samaan aikaan eivätkä pitäneet toisistaan. Mannerheimille Kekkonen oli ”huono mies”, mikä on minustakin osuva arviointi. Joukkoon kuuluisi vielä monien typeryyksien mies, Tanner, jonka osuus maan ja kansan selviytymisessä oli hyvin suuri. Tanner ei uskonut sotaan ennen kuin pommit putoilivat ja hänen tunkeutumisensa takaisin politiikan huipulle 1957 oli paha virhe.

Mannerheim ja Ryti tekivät hekin pahoja virheitä, joista Rytin ajatus tyrkyttää Karjalan evakkoja Neuvostoliittoon 1940 tai ainakin jättää heidät korvauksitta oli vaarallinen. Mitä Hitlerin rinnalla taistelemiseen tulee, Molotov oli käynyt puoli vuotta talvisodan jälkeen ehdottamassa Hitlerille, että Neuvostoliitto tekisi nyt (1940) Suomesta selvän. Siinä oli todellinen sotasyyllinen, ja Kremlissä istui toinen.

Järkevästi ajatellen molemmat sodat, 1939 ja 1941 olivat järjettömiä. Mutta ilman niitä emme olisi tässä. Tosiasioiden muuttaminen on kaiken viisauden alku.

Reaalipolitiikka on melkein sama asia kuin kyynisyys eli lapsekas asenne. Kaikkeen voi suhtautua kyynisesti, kuten esimerkiksi Lenin, jonka kyynisimmät arviot osoittautuivat järjestään virheellisiksi.

EU-keskustelijoiden surkuteltava virhe on unohtaa aikatekijä, kaiken taloudellisen sodankäynnin avain. Ehkä Suomen olisi irrottauduttava valuutasta ja ryhdyttävä hankalaksi vastuun järjestelyissä - mutta milloin? Sauli Niinistö ei osannut muotoilla oikeaa ajatustaan: ei nyt. Tilanne heilahti Englannin takia, jolla veroparatiisien ylläpitäjänä on etua harmaan talouden säilymisestä.

Soini puolestaan on perustanut eräänlaisen Toivonliiton: väkijuomia emme juo, emme toisille suo. Absoluuttinen vastustus aina, mihin aikaan tahansa. Samoin toimi Kekkonen, joka äänesti rauhaa vastaan maaliskuussa 1940.

Soini julisti eduskunnassa, että kun rahaa ei ole, on syytä pitää suukin kiinni, ja tarkoitti tällä Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa. Repliikin ja mielipiteen merkitys on ongelmaton ymmärtää – sillä ei ole käytännön merkitystä  - mutta sen sanoma säikähdyttää.

Valtio velkaantuu ja yksityistää. Palvelujen yksityistäminen merkitsee rahan valtaa, ja esimerkiksi terveydenhoidossa vielä valtion kustannuksella. Raskaat kustannukset maksaa kuitenkin valtio eli veronmaksaja.

Tuo viime vuosikymmeninä jo sivuutettu ajattelutapa, joka henkilöityi Reaganiin ja Thatcheriin, on vahingoksi meille kaikille, se antaa väärän viestin ja lisäksi se on esitetty väärään aikaan.

Erittäin suuret ongelmat, sellaiset kuin ilmastokysymys, muu saastuminen ja makean veden pelottava hupeneminen voivat tuoda meidät lyhyessä ajassa takaisin tilanteeseen, jossa rahamiehet eivät pysty päättämään, vaan ainoa menettelytapa on kansallinen ja kansainvälinen yhtenäisyys eli yhteisvastuu. Kiinaa ja Yhdysvaltoja tällainen ei taida kiinnostaa. Eurooppaa ehkä kiinnostaa.

41 kommenttia:

  1. Tarkoittiko Soini, että köyhien ja velkaisten myös Suomessa olisi pidettävä suunsa kiinni ?

    Aika julmaa..

    MrrKAT

    VastaaPoista
  2. Mitä noihin erittäin suuriin ongelmiin tulee, niin toivoisin eräänlaisen arabikevään koittavan silläkin, sanoisinko rintamalla, kun tuo sotatermien käyttäminen tuli tavaksi tämän maailman mittakaavassa jo ulkomuseoksi jäämisen kynnykksellä rimpuilevan euroopan talousvaikeuksistakin puhuttaessa, sillä tällä hetkellä pahin este mainittujen suurten ongelmien hoitamisessa ovat luonnonsuojelijat, siitä uskontoviihdykettä itselleen saavat. Jotain tehdäkseen puuhastelijat kiinnittävät suuren yleisön huomion ongelmiin, mutta tiedostaminen ei enää riitä. Vaatimuksilla on voimaa takanaan kun kaduille lähtevät ne jotka oikeasti kärsivät vaikkapa kuivuudesta.
    Mitä rahamiehiin tulee, niin heihin ei vaikuta enää, tässä ajassa, kukaan millään, sillä, kuten on nähty, he ovat oppineet lisäämään varallisuuttaan neitseellisti.
    Minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Loppu päivä kuluu sepustuksen mahdollisen ajatuksen bongaamisessa.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  3. Aivan. Se ajatus luonnonsuojelun haitallisuudesta, joka jäi pienen kommenttiaihion ulkopuolelle, tulee siitä, että kun luonnonsuojelijat meuhkaavat julkisuudessa päättäjien muka huomion saamiseksi ja suuren yleisön tietoisuuteen pyrkien, niin kun se banderollien kantaminen on ohi, se on juttu on siinä ja ohi.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  4. Voi Pyhä Yksinkertaisuu noita (Blogivaeltajan) maalin ohi vierestä kommentteja. Demokratian huono puoli on sallia yksinkertaistenkin mielipiteiden vapaa ilmaisu.
    Mutta eikö niitä voisi jotenkin... vaikka lakaista maton alle.
    Vaihtaisi edes tuota... hmm, nimimerkkiään.

    VastaaPoista
  5. No nyt tuli tunne että "kaikkien" tosiasioiden tunnustaminen johtaisi jotenkin kaikkien kannalta todenmukaiseen ja reaaliaikaiseen politiikkaan.

    VastaaPoista
  6. No, provokaatiohan tämä blogistilta taas on, mutta aika hyvä ja toimiva sellainen.

    Titanicin kannella saatettiin kokea yhteisvastuuta, en tiedä, mutta osa pelastusveneistä sentään irroitettiin ajoissa uppoavasta laivasta. Jos päästät itsesi hukkumaan, et voi muita auttaa. Lentokoneessa opastetaan äitä kiinnittämään happinaamari ensin itselleen ja vasta sitten lapsilleen.

    Meitä eurooppalaisia vaivaa hybris. Me emme enää ole siinä asemassa, että jotenkin moraalisesti muita ylempää voisimme johtaa muuta maailmaa johonkin suuntaan. Persaukisia ei kuunnella, taantuvalla ulkoilmamuseolla ei ole vetovoimaa, olipa sen historia miten riemukas tahansa. Varsinkin, jos toimintamallit ja johtamisorganisaatiot ovat kopiota punakaartin (tai mafian) vastaavista.

    Jos Suomi alistuu ehdoitta Merkozylle ja ottaa sille tarjotut 30 - 50 - 70 - x miljardin vastuut Saksan ja Ranskan pankkien pääomittamisesta sekä pysyvästä tulonsiirrosta sinne ja tänne, sen tarina on ohi. Susireservaatti ja ydinjätteen loppusijoituspaikka. No, jäähän meille Ruotsi.

    Irti eurosta ja EU:sta vapaakauppa-alue - ei muuta. Ja tästä taas työn kautta makselemaan velkoja pois.

    VastaaPoista
  7. Jotenkin ainakin meikäläisen sympatiat ovat kääntyneet Paavo Väyrysen puolelle.

    Väyrynen käy ahkerasti hienoa kampanjaa. Väyrysen vitsitkin ovat suorastaan mojovia. Olen tässä vuosien varrella kuunnellut Väyrystä kaksi kertaa livenä. Toinen kerta oli vajaat pari kuukautta sitten. Todella miellyttävä kokemus.

    VastaaPoista
  8. Seurasin kuuloetäisyydeltä viikko sitten kun Anglikaanikirkon piispa torstain ja perjantain välisenä yönä hankki viholliset kanaalin itä- ja ystävät länsi-laidalta.

    On sanottu, että mannermaalta ei britin pidä lähteä aplodien saattamana vaan saapua sieltä aplodien vastaanottamana.
    "Cameron rules".
    Soini yrittää vähän samaa, mutta Mare Balticum ei ole Manché.

    Varsinaisen työn tekivät Rangell, Tanner, Wallenius & al (Hammastunturin paliskunta), mutta aplodeja vastanottivat Ryti, Mannerheim ja Paasikivi.

    Hyviä lukuhetkiä, Mahlerin ykkösen (Der Titan) säestyksellä (siitä on sanottu, että se on maailman taiteellinen "Urbild", perus- tai alkukuva).
    Minulle se tuo mieleen käen, joka syötättää poikastaan sinirinnalla.

    VastaaPoista
  9. Mistä lähteestä on luettavissa tuo Mannerheimin mielipide, että Kekkonen olisi "huono mies"?

    VastaaPoista
  10. Suora sitaatti löytynee nopeasti esim. J. Tarkan väitöskirjasta "13. artikla". Sitaatti löytyy useimmista talvisodan historioista. - Kekkonen oli ollut sisäministeri ja hänet pudotettiin Rytin hallituksesta sangen yksimielisesti.

    Paasikiven päiväkirjoista löytyy mojovampiakin Mannerheimin kommentteja Kekkosesta rauhanopposition jäsenenä 1944.

    Hieman vaikeampi on löytää sitä tietoa, että Kekkonen oli talvisodan alkuvaiheen vetämättömissä ja ryypiskeli kotona. Ei ollut tehtävää. Väitetään hänen pyrkineen jopa veljensä Jussin sissiosastoon, mutta Jussi - joka menetti sitten Rukajärvellä näkönsä - sanoi, ettei Urhosta ole siihen hommaan.

    VastaaPoista
  11. Olet Jukka tässä viime päivinä yltänyt kovaan tyyliin. Hienoa!

    VastaaPoista
  12. Mikä vika on Paasikiven neuvossa tunnustaa tosiasiat? Politiikassakin kuten myös taloudessa on aina kysymys myös erilaisista tosiasioita. Eurolle on hyväksi tämä ja tuo, mutta herra K:lle se ja se. Kukaan ei voi tietää menevätkö nämä hyvät päällekkäin. Se mitä väitetään nyt tosiasiaksi EU-ja finanssiasiantuntijoiden taholta, sisältää myös tulevaisuutta koskevia väittämiä, joista ei kukaan voi varmasti sanoa mitään.

    Ainakin ns. talouden asianuntijat olevat ennustuksineen aina myöhässä, ja silti väärässä useammin kuin tieteeksi sanotun hobbyn kuuluisi olla. Tämän uususkonnon prelaatit eivät silti voi erehtyä, sillä lopulta kaikki talouden ilmiöt mahtuvat kaikkien teorioiden sisään, kuten kaikki hiukkaset maailmankaikkeuteen.

    Historiasta ei voi oppia, paitsi sen, ettei siitä voi oppia mitään. Kun nykytilannetta arvioidaan sen perusteella, mitä entiset politiikan vaikuttajat sanoivat toisistaan, emme opi senkään vertaa.

    VastaaPoista
  13. "Mitä Hitlerin rinnalla taistelemiseen tulee, Molotov oli käynyt puoli vuotta talvisodan jälkeen ehdottamassa Hitlerille, että Neuvostoliitto tekisi nyt (1940) Suomesta selvän. Siinä oli todellinen sotasyyllinen, ja Kremlissä istui toinen."

    Oi, miten hyviä ne natsit olivat! Ja mitään vertailevia lähteitäkään ei tarvita kun ihan Adolf Hitler kertoo pelastaneensa meidät.
    Ja tämän jalkoihin lankeaminen vain jatkuu.

    Se oli vain oikeasti niin, että vaarallinen vehkeilymme natsien kanssa Neuvostoliittoa vastaan oli jo alkanut ennen kuin edes puolta vuotta Moskovan rauhasta oli kulunut.
    Suomen ja Neuvostoliiton keskinäiset suhteet oli määrä sopia melko pian Moskovan rauhan jälkeen; se oli koeaika, jona Suomi kuitenkin hakeutui monella tavalla aggressiiviseen natsiyhteyteensä, ja osoitti näin itään, kuinka paljon rauhansopimus painoi.

    Tarvitsemme nyt noita dogmeja siitä "kuka oli todellinen sotasyyllinen" lähinnä omaan valheessa elämiseemme, omantuntomme äänen maadoittamiseen. Siinä, totuuden piilottelussa, tulee vielä pää vastaan.

    Mitä NL:n olisi pitänyt tehdä tilanteessa, kun natsi-Saksa auliine apuvoimineen valmisteli aktiivisesti suursotaa sitä vastaan?

    Tietysti NL:n oli pitänyt istua vain kädet ristissä odottamassa tulevaa, kun 23. elokuusta v. 1939 natsien kanssa solmittu hyökkäämättömyyssopimus murtui päivä päivältä sen silmien edessä.

    VastaaPoista
  14. Kemppinen taitaa ymmärtää Paasikiveä nyt huvikseen väärin. Ei hän tarkoittanut tosiasioiden tunnustamisella mitään fatalistista kohtaloa, johon ei voi vaikuttaa.

    Paasikivi tarkoitti samaa, mitä yritysjohtaja tarkoittaa tehdessään strategiaa: Ensin on tiedettävä tarkasti, missä on. Sitten on päätettävä, mihin haluaa mennä. Lopuksi valitaan keinot edetä haluttuun päämäärään.

    Tätä tarkoitti Koivistokin siteeratessaan Bernsteinia: liike oikeaan suuntaan on tärkeintä. Päämäärään ei useinkaan ole oikopolkua.

    Viimeksi tätä ei ymmärtänyt Pol Pot.

    VastaaPoista
  15. Mannerheim ja Ryti tekivät hekin pahoja virheitä, joista Rytin ajatus tyrkyttää Karjalan evakkoja Neuvostoliittoon 1940 tai ainakin jättää heidät korvauksitta oli vaarallinen.

    Talvisotaan saakka on eletty sotatiloissa järkevästi. Väestö on jäänyt paikalleen kuten tapahtui Puolassa ja muualla Keski-Euroopassa, rajat vain siirtyivät. Samoin sodassa tapetut on haudattu taistelukentän välittömään läheisyyteen. On aivan järjetöntä sota- ja kansantaloudellisesti alkaa siirtää edellämainittuja. Jostain syystä niin tehtiin vastoin tapoja ja huono idea on sittemmin levinnyt lähes kaikille taistelukentille ja sotatoimialueille.


    Tuota Karjalan väestönsiirtoa jotkut valopäät ovat nimittäneet "etniseksi puhdistukseksi". Suomalaiset puhdistivat etnistä suomalaisaluetta etnisistä suomalaisista? Just.

    VastaaPoista
  16. Kerrotaan että Titanic ei olisi uponnut jos se olisi ajanut suoraan päin jäävuorta, väistöliike upotti sen.Kylki oli kärkeä haavoittuvampi.

    VastaaPoista
  17. "Erittäin suuret ongelmat, sellaiset kuin ilmastokysymys, muu saastuminen ja makean veden pelottava hupeneminen voivat tuoda meidät lyhyessä ajassa takaisin tilanteeseen, jossa rahamiehet eivät pysty päättämään, vaan ainoa menettelytapa on kansallinen ja kansainvälinen yhtenäisyys eli yhteisvastuu. Kiinaa ja Yhdysvaltoja tällainen ei taida kiinnostaa. Eurooppaa ehkä kiinnostaa."
    Täysin nappiin! Eilen radiossa joku professori, joka on kirjoittanut kirjan erilaisista maailmanloppujen visioita, antoi ymmärtää, että juuri ihmisen aiheuttama ilmanmuutos ja saastuminen voisi olla realistinen mahdollisuus. En ole itsekkään kuullut kenenkään taloustieteilijän, joiden mukaan jatkuva kasvu on kaiken hyvinvoinnin edellytys, selittävän miten rajoitetussa tilassa (ts maapallo), voisi olla mahdollista noudattaa rajatonta ts jatkuvaa kasvua.

    VastaaPoista
  18. "Demokratian huono puoli on sallia yksinkertaistenkin mielipiteiden vapaa ilmaisu."
    Totta. Vain Oikeita mielipiteitä on sallittava. Väärien esittäjät on pistettävämielisairaalaan solovetskiin tai vieläkin kauemmaksi...

    VastaaPoista
  19. " Hieman vaikeampi on löytää sitä tietoa, että Kekkonen oli talvisodan alkuvaiheen vetämättömissä ja ryypiskeli kotona. Ei ollut tehtävää. " Kemppinen

    Onko Kekkosen ryypiskely talvisodan aikana jokin poikkeushavainto?
    Oliko Kekkonen raittiusmies ennen tai jälkeen sotien?

    Muistiinpanoja valtioneuvoston kokouksesta 11.12.1939. klo 17.
    6. PÄÄMINISTERI [Ryti] ilmoitti, että hallitussihteeri Kekkonen on määrätty hallituksen edustajaksi ja yhdysmieheksi Päämajan propagandaosastoon. Hyväksyttiin.

    Eiköhän Kekkonen olisi ollut sotatuomari, jos harmaat olisi pitänyt vetää päälle. Vertaa Paavo Alkio, Paavo Kastari, sekä muutama muu.

    Eihän Kekkosella ollut edes kunnon sotilaskoulutusta, kuten Kekkosen AKS-veljellä, V.J.Sukselaisella.

    Suosittaa joululahjaksi Timo J. Tuikka: Kekkosen takapiru. Kaarlo Hillilän uskomaton elämä. Helsinki: Otava, 2011. Kirjasta löytyy myös propagandapäällikkö Kustaa Vilkunan arvio Mannerheimista sekä Mannerheimin valmennus.

    Myös Onni Petäys vilahtaa tavalla, joka saa miettimään. Oliko hänen henkilökohtaisen ratkaisun taustalta, ei se ketä syytettiin, vaan, ketä ei syytetty?!

    VastaaPoista
  20. Muuten hyvä blogi, mutta en näkisi eroa realipoliitikkoihin ja muihin niin jyrkkänä. Kyse on pikemminkin strategian ja taktiikan erosta: molempien ryhmien strateginen päämäärä oli Suomen etu ja itsenäisyys. Mannerheim ja Ryti vain toimivat aikana ja tilanteessa, jota tuota strategiaa palveli sota - JK Molotov-selotus ei lisäkomenttia kaipaa - kun taas Paasikivi ja Kekkonen toimivat tilanteessa, jossa II maailmansodan voittanut NL oli mahtavimmillaan ja länsivallat olivat hylänneet meidät NL:n etupiirin. Tuossa tilanteessa myötäilevä, joskus inhorealistisen nuoleskeleva ulkopolitiikka oli ainoa toimiva taktiikka. Mikä oli näiden kaikkien em. miesten toiminnan lopputulos: vuonna 1991 NL:n hajotessa Suomi oli itsenäinen, demokraattinen ja markkinatalousmaa! Vain lopputuloksella on merkitystä arvioitaessa valtionmiesten toiminnan ansioita.

    Kumpi EU-taktiikka - tiivistetysti Lipposen vai Soinin linja - sitten tällä hetkellä palvelee tuota strategiaa (Suomen etu), sen kertoo vasta historia. Joka sen kertoo varmasti tietävänsä on joka valehtelija tai selvännäkijä. Sama koskee kysymystä, pitäisikö Suomen liittyä NATO:on vai ei: provosoimmeko itsemme kohdistuvan ennalta-ehkäisevän hyökkäyksen vai hankimmeko ainoat todella saatavissa olevat turvatakuut (5 artikla).

    VastaaPoista
  21. Siinä kolmen konstin timpermanni pani halki, poikki ja pinoon Suomen historian suurmiehet. Soinikin on muuten sellainen: loi tyhjästä 20 prosentin kannatuksen perustamalleen puolueelle.

    VastaaPoista
  22. "Ei tietenkään ole järkevää sirotella raamatunlauseita poliittiseen keskusteluun."
    Sanottakoon kuitenkin, että tämä edustaa luterilaista ajattelutapaa, jossa maallinen, johon politiikka kuuluu, ja hengellisen erottamista.
    Voimakkaseen uskonnolliseen vakaumukseen kuitenkin kuuluu usein holistisuus ts. uskonnollinen/hengellinen hallitsee koko ihmisen elämää, ei vain käydä sunnuntaina kirkossa ja sitten loppuviikko "eletä kuin pellossa".
    Kaikki uskonnolliset ajatusjärjestelmät eivät yleensäkin erottele tuota maallista ja hengellistä vaan uskonto käsittää kaiken. Esimerkiksi islamissa sunna ottaa kantaa siihen, tuleeko ihmisen syödä pystysennosta istuen vai kyljellään maaten. Muhamed olikin paitsi uskonnollinenmyös poliittinen johtaja niinkuin hänen seuraajansa kalifit.

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: - yhden neuvostomyöntisen kommentin edustajalle - Molotovin Suomea koskenut pyyntö ei ole peräisin "Hitlerin suusta", vaan nyt myös Kremlin.

    Tavallisemmin välirauha 1940-1941 nähdään Neuvostoliiton painostuksena Suomea kohtaan eikä pöäinvastoin,kuten sinä.

    Kummallinen ajatuksesi liukumisestamme fasistien leiriin jää vaille perustetta. Saksalaiset eivät olleet Suomesta juuri tietääkseenkään ennen myöhäissyksyä 1940.

    Sinänsä jännittävää nähdä, että Venäjänkin kauan sitten hylkäämä tulkinta elää vielä keskuudessamme.

    VastaaPoista
  24. Ad Omnia: - miksi harmittelisin soinin poliittista menestystä? On siellä muitakin, joiden ajatuksille en syty.

    Perussuomalaisten toiminnalla ei ole tähän mennessä liioin ollut poliittista merkitystä. En näe sellaisesta merkkejäkään.

    VastaaPoista
  25. Ad Omnia: - reaalipolitiikasta - vuoden 1947 jälkeisestä toiminnasta olen samaa mieltä kuin kommentoijat. Vuosina 1939 ja 1940 oli toisin.

    Siinä olen samaa mieltä, että arviiot taloudellisista näkymistä eivät kuulu tosiasioiden käsitteen piiriin, muttaa ne voidaan perustaa joko tosiasioihin tai toiveisiin.

    VastaaPoista
  26. Ad Omnia: - haluaisin tietää, mitä tässäkin esiintyvällä "hyysäämisellä" tarkoitetaan ja miksi sanaa käytetään. Lakikielessä "inhysning" oli hoitoa tarvitseva ihminen tai kotieläin.

    Jos siis tarkoitatte hoidon tarvetta, miksi ette sano niin?

    Jos haluatte puhua eri ryhmien syyllistymisestä rikoksiin, puhukaa. Ennen sanottiin, että mustalaiset ovat varkaita, kunnes huomattiin, että heidät oli vähin äänin jätetty sosiaaliavun ulkopuolelle.

    Raiskauksesta on runsas kirjallisuus. Suosittelen perehtymistä. Kaksi osittain toisensa pois sulkevaa motiivia ovat väkivallanteko ja häpäiseminen ja toisaalta seksuaalisuus.

    VastaaPoista
  27. >>Joukkoon kuuluisi vielä monien typeryyksien mies, Tanner>>

    Suotta sinä Kemppinen Tanneria moitit!

    Ilman tuollaista "nappulamiestä" ei Suomi olisi sellainen paratiisi kuin on nyt. Se vetää jopa parasiitteja puoleensa!

    Tanner osasi, ja ennen kaikkea pystyi saamaan, työmiehen niin sotatyöhön kuin rauhantyöhön ja siksi kait hänet tuomittiin, vastoin kaikkia lakeja, syylliseksi niin sotaan kuin rauhaan.

    JOS Suomessa ei olisi Lipposen / Tuomiojan /Liikasen kaltaisia poliittisia lieroja, niin äänestäisn sosiaalidemokraatteja. Sieltä se "kaikki hyvä" on Suomelle tullut!

    Molemmat eli Ryti ja Tanner olivat osasyyllisiä "malli Cajanderiin". Nämä Suomen Pankin rahamiehet piti niin tiukkaa rahapolitiikkaa, ettei "ruostuvia aseita" olisi edes voitu hankkia vaikka olisi haluttukin! On väärin, että vain puolustusministeri Juho Niukkasta syytetään Suomen armeijan huonosta jamasta 1939.

    Rahamies Risto Ryti oli eräs merkittävä syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938:

    Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:

    "Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."

    "Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."

    Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!

    VastaaPoista
  28. >>Mika Lako kirjoitti...


    Eihän Kekkosella ollut edes kunnon sotilaskoulutusta, kuten Kekkosen AKS-veljellä, V.J.Sukselaisella.<<


    Niin käy kun alkaa kännissä puukkohippasille RUK:ssa. Sellaisesta joutuu maitojunaan ja niin kävi Kajaanin Lahtarille.

    VastaaPoista
  29. Anonyymi. "Se oli vain oikeasti niin, että vaarallinen vehkeilymme natsien kanssa Neuvostoliittoa vastaan oli jo alkanut ennen kuin edes puolta vuotta Moskovan rauhasta oli kulunut."

    Ahaa, nyt siis neuvostomielinenkin myöntää, että se tapahtui kuitenkin lähes puoli vuotta Talvisodan jälkeen!!!

    Mikä se syy Talvisotaan sitten oli?

    VastaaPoista
  30. JK: "Ennen sanottiin, että mustalaiset ovat varkaita, kunnes huomattiin, että heidät oli vähin äänin jätetty sosiaaliavun ulkopuolelle."

    Tuo asia on nyt sitten ainakin korjattu.

    VastaaPoista
  31. Jukka Kemppinen kirjoitti...

    A Ad Omnia: - miksi harmittelisin soinin poliittista menestystä? On siellä muitakin, joiden ajatuksille en syty.

    öööh...

    Anonyymi kirjoitti:

    Että osaa hiertää joillakin Perussuomalaisten menestys ja Soinin noste.

    Jukka Kemppinen kirjoitti:

    Ad Anonyymi: - niin hiertää. snip
    torstai, 15 joulukuu, 2011

    Perussuomalaisten toiminnalla ei ole tähän mennessä liioin ollut poliittista merkitystä. En näe sellaisesta merkkejäkään.


    Pitäisin tätä kommentin osaa vähämielisen tekeleenä. Jos puolue moninkertaistaa kannatuksensa ja edustajiensa määrän, niin kyllä sillä on merkitystä. Hallitusneuvottelutkin olivat melko pitkät. Mahtaisiko johtua esimerkiksi perussuomalaisten menestyksestä ja siitä, että Jytky 2 lähenee kuntavaalien muodossa.

    VastaaPoista
  32. Hiljattain luin uudelleen Tannerin ensimmäisen vankilassa kirjoitetun teoksen Näin Helsingin kasvavan. Kun Churchill sai Nobelin palkinnon erinäisistä muistelmistaan, Tannerille olisi vastaavasti kuulunut Finlandia-palkinto, jos sellainen olisi ollut siihen aikaan. Helkkarin hyvä kirjoittaja.

    VastaaPoista
  33. Kun näen keskustelun vaimenevan, linkitän oman sunnuntai-aamun näkemykseni lauantai-Kemppiseen, koska se sikisi lauantaista.
    Nautinto tämä on. Vaikka synkeä.
    http://anttiliikkanen.blogs.fi aiheena Bond ja Liikanen.

    VastaaPoista
  34. Ad Anonyymi: - Tannerin muistelmien toinen osa on vielä parempi ("Nuori mies etsii sijaansa yhteiskunnassa").

    VastaaPoista
  35. Ad 77: - harmittaa ja on merkityksetöntä kuten piereskeleminen kirkossa,

    Perustelut puolueen poliittisesta merkityksestä ovat huonot. Jos esimerkki on hallitusneuvottelujen hidstuminen, saman tuloksen olisi saavuttanut polttamalla Säätytalon.

    Silmiini ei ole sattunut edes poliittista suunnitelmaa tai tavoitetta. Sellaisen esittäjän pitäisi näet osoittaa myös keinoja tavoitteen toteuttamiseen.

    VastaaPoista
  36. "Se oli vain oikeasti niin, että vaarallinen vehkeilymme natsien kanssa Neuvostoliittoa vastaan oli jo alkanut ennen kuin edes puolta vuotta Moskovan rauhasta oli kulunut.
    Suomen ja Neuvostoliiton keskinäiset suhteet oli määrä sopia melko pian Moskovan rauhan jälkeen; se oli koeaika, jona Suomi kuitenkin hakeutui monella tavalla aggressiiviseen natsiyhteyteensä, ja osoitti näin itään, kuinka paljon rauhansopimus painoi."

    Suosittelen tutustumaan julkaisuun - Suomen sinivalkoinen Kirja 2 - kerrotaan erinäisiskin moskovan rauhansopimuksen tulkinnoista ja väännöistä .

    Todella mielenkiintoinen tuo oletettu NLn Suomelle asettama "koeaika"... ensimmäinen kun olen moisesta kuullut.......

    VastaaPoista
  37. Ad Kemppinen:

    Tannerin muistelmat on kauttaaltaan hyvin mielenkiintoista luettavaa! Etenkin tuo viimeinen osa, joka kertoo vallan erikoisia episodeja sotien väliseltä ajalta. Vaikka se on tehty avustajien tuella, niin se ei sen kerrontaa heikentäne.

    Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä.
    Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä.

    Sivut 14-20

    1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!
    Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...

    Amnestialaki s. 83

    Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94.
    "Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."


    Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
    Tammi, 1966, 275 s., 2. painos



    http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Tanner

    * Näin Helsingin kasvavan. Tammi, 1947, Helsinki.
    * Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa. Tammi, 1948, Helsinki.
    * Kuinka se oikein tapahtui: vuosi 1918 esivaiheineen ja jälkiselvittelyineen. Tammi, 1949, Helsinki.
    * Tarton rauha: sen syntyvaiheet ja -vaikeudet. Tammi, 1949, Helsinki.
    * Olin ulkoministerinä talvisodan aikana. Tammi, 1951, Helsinki.
    * Suomen tie rauhaan 1943–44. Tammi, 1952, Helsinki.
    * Itsenäisen Suomen arkea: valikoima puheita. Toimittanut Arvo Tuominen. Tammi, 1956, Helsinki.
    * Kahden maailmansodan välissä: muistelmia 20- ja 30-luvuilta. Tammi, 1966, Helsinki.

    VastaaPoista
  38. Tässäkin puhutaan välirauhan ajasta ilman todella sinetöivää päivämäärää 9.4.1940.
    Ei jatkosota alkanut 25.6.1941. Jatkosotakin
    alkoi 30.11.1939. Siitä mitä tapahtui Antin päivästä -39 juhannukseen -41, on todella paljon kertonut, sinänsä kunniallinen ja tarpeellinen, mutterioppi-historiantutkimus.

    VastaaPoista
  39. Menisin vielä Kemppistä pitemmälle. Minusta Paasikivi on vastenmielinen otus. Ja vielä vastenmielisempää on hänen mielestelynsä. Nykyisin tulkitsenkin ahdasmielisesti jokaisen Paasikiven kehumisen piilokokoomuslaisuudeksi, joka saa minulta nyt vaalien alle erityisen tylyn tuomion.

    VastaaPoista
  40. Perussuomalaisten merkitys politiikassa on ollut kai se, että ns. suvaitsevaisuudelle on tullut entistä enemmän ymmärtäjiä ja sitä voi kohta jopa pitää synonyyminä sanalla järkevyys.

    VastaaPoista

  41. Mihin jätit Rytin Suomen Pankin rahakirstun vartijan roolissaan?

    Suotta sinä Kemppinen vain Tanneria moitit. Ilman tuollaista "nappulamiestä" ei Suomi olisi sellainen paratiisi kuin on nyt. Se vetää jopa parasiitteja puoleensa! Tanner osasi, ja ennen kaikkea pystyi saamaan, työmiehen niin sotatyöhön kuin rauhantyöhön ja siksi hänet tuomittiin, vastoin kaikkia lakeja, syylliseksi niin sotaan kuin rauhaan.

    Molemmat eli Ryti ja Tanner olivat osasyyllisiä mm. "malli Cajanderiin". Nämä Suomen Pankin rahamiehet piti niin tiukkaa rahapolitiikkaa, ettei "ruostuvia aseita" olisi edes voitu hankkia vaikka olisi haluttukin! Mikä oli puolustusministeri Juho Niukkasen osuus puhuttaessa Suomen armeijan huonosta jamasta 1939?

    Rahamies Risto Ryti oli eräs merkittävä syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin. Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:

    "Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."

    "Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. Lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."

    Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia tai Tanneria pelkästään vain moititaan!




    Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939

    Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.

    Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939

    s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."

    A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.

    Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:

    s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
    Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."

    VastaaPoista