12. lokakuuta 2011

Viipuri kuusi


Isänisäni ammatiksi merkittiin kuolinilmoitukseenkin autokoulun opettaja. Se oli etenkin sotien jälkeen huono pätkätyö. Muistelisin että lainsäädäntöä olisi ryhdistetty vasta viisikymmentäluvun lopulla.

Olin arvellut, että isänäidin suku oli Kivennavan Joutselässä pienviljelijöitä. Ainakin veli eli isäni eno, sukunimeltään Veijalainen, sai evakkona sievän pikkutilan Jämsästä. Kivennavan kotinsa hän oli itse polttanut Kannaksen suojajoukoissa talvisodan ensimmäisenä päivänä. Siitä oli rajalle vain muutama kilometri.

Saatuani nyt käsiini Viipurin läänin historian osan VI, joka käsittelee itsenäisyyden aikaa, olen ollut sekä ihmeissäni että nolona.

Ensin tuo ammatti. Suomen itsenäistyessä ällistyttävän monet lahjoitusmaiden talonpojat, jotka olivat suuren vaivan jälkeen saaneet maansa valtion avulla omaksi, olivat myyneet ne takaisin venäläisille. Kannaksella oli 1918 myös vähintään 4 000 venäläisten huvilaa.

Maanviljelystä oli luovuttu laajasti. Ammatti oli ”sivuelinkeinot” eli pelaaminen pietarilaisten kanssa, ja lisäksi rahdinajo. Läänissä oli hevosia enemmän kuin muualla Suomessa, ja Sortavalassa melkein puolet maan romaniväestöstä, hevosmiehiä kun olivat.

Itsenäistymisestä noin vuoteen 1922 seudun hallitseva elinkeino oli salakuljetus. Sitä ennen venäläiset pakolaiset oli nyljetty putipuhtaiksi, ja valtio oli huutokaupannut suuren osan Terijoen huviloista ostajille, joita tuli Länsi-Suomesta asti, äidinisäni yhtenä. Järjestely oli sen suuntainen, että ellei oikea omistaja ilmaantunut yön ja vuoden kuluttua kuulutuksesta tahtomaan omaansa takaisin, se myytiin ja Terijoen taajaväkinen yhdyskunta, myöhemmin kauppala, piti tontin.

Elokuvissa ja jo välirauhan aikana ilmestyneissä kirjoissa (kuten ”Rakas entinen Karjala”) kuvin ja sanoin esitelty hymyilevä kulttuurimaisema ja kultamaa ei liittynyt juurikaan todellisuuteen. Näiden kirjojen julkaisemisessa kunnostautuivat karjalaiset, kuten Olavi Paavolainen ja Ilmari Pimiä.

Etenkin Karjalan kannas suomalaistui hyvin tehokkaasti 1930-luvulla. Elinkeinot ohjautuivat Viipurin ja Imatran kautta länteen. Se oli muhkea suoritus periferiasta voimakeskittymäksi.

Läänin historian perusteella jakautuminen kolmeen alueeseen, Kannakseen, Laatokan Karjalaan ja Kymenlaaksoon, oli dramaattinen. Jopa luovutetulla alueella erot olivat valtavia Jääsken ja Läskelän paperitehtaista Suojärveen ja Salmiin, joissa harjoitettiin kaskiviljelyä vielä 1920-luvulla eikä esimerkiksi kansan lukutaidossa ollut kehumista.

Kannaksella, isäni suvun mailla, lainkuuliaisuus ei näyttäisi olleen 20-luvulla muotia. Luvattomassa rajaliikenteessä oli mukana tullimiehiä ja poliiseja ja ennen kaikkea sotilaita. Nuoren tasavallan sisäisissä selvityksissä varusmiehiä pidettiin poliittisesti täysin epäluotettavina. – Tässä muuten uusi näkökohta armeijamme menoon, jota Pentti Haanpää onnettomuudekseen kuvaili teoksessaan ”Kenttä ja kasarmi” 1928.

Viipurin maalaiskunta oli Suomen Villi Itä, ja iso Antrean pitäjä oli jo 1800-luvulla Etelä-Pohjanmaan tasolla väkivaltarikollisuudessa. Viipurin seutu ei ole saanut Heikki Ylikangastaan, joten asia on nykyisin tuntematon. Sekavuuden  ja väkivallan kulttuuri kuohahti sitten Viipurin valloituksen yhteydessä hyvin rumasti.

Lääni kuroi kiinni erot muuhun maahan 20 vuodessa erinomaisten lyseoiden ja Sortavalan seminaarin turvin. Viisaasti Virosta kopioitu ”laulava vallankumous” rakensi kansalaisyhteiskuntaa. Sortavalan meijerin isännöitsijänä aloitti aikuisuutensa Alfons Almi, ja Viipurissa oli 70 esiintymiskelpoista kuoroa.

Kehityksen yksi puoli oli maatalouden vahva nousu 30-luvulla. Tuloksena oli muun ohella maalaisliittolaisuus, joka oli läänissä epätavallisen vahvaa. Juho Niukkasen ja Johannes Virolaisen ohella Viipurin vaalipiireistä nousi eduskuntaan mm. Urho Kekkonen, monen maakunnan mies, ja sotien jälkeen hänen hyvä ystävänsä, Veikko Vennamo Jaakkimasta.

Kuvan kartassa on myös isäni syntymäkoti.

31 kommenttia:

  1. "Luvattomassa rajaliikenteessä oli mukana tullimiehiä ja poliiseja ja ennen kaikkea sotilaita. Nuoren tasavallan sisäisissä selvityksissä varusmiehiä pidettiin poliittisesti täysin epäluotettavina."

    Sotilaita "siirtyi" eli karkasi Venäjälle järjettömän kovan kurin vuoksi. Setäni, s.1900 karkasi 19.1.1921 parin toverinsa kanssa suraavan tapahtuman jälkeen: Pojat olivat päättäneet käsitellä kenkälankilla pirullisen kersanttinsa sukuelimet. Arvatenkin seuraukset olisivat olleet "hirmuiset", joten pojat päättivät karata Venäjälle.Elämään jäi lause: Kiiltää ja klanssaa kuin Koppisen munat. Setä ammuttiin v. 1933 Murmanskissa Stalinin vainoissa.

    VastaaPoista
  2. Taas vilahti tuo "luovutettu alue". Miksi tuota virheellistä sanaa/käsitettä edelleenkin käytetään? Ainoa oikeahan on "pakkoluovutettu alue".
    Tulee mieleen Kemppisen joku kirjoitus, jossa manattiin kansainvälisesti merkittävien toista maailmansotaa käsittelevien historiankirjojen virheellisiä käsityksiä Suomen osuudesta, ts että Suomi "ansaitsi" alueidensa siirtymisen Neuvostoliitolle korvauksena, koska oli röyhkeästi sinne hyökännyt tuhoa aiheuttaen.

    VastaaPoista
  3. "Etenkin Karjalan kannas suomalaistui hyvin tehokkaasti 1930-luvulla."

    Asuiko siellä sitä ennen vain 4.000 venäläisen huvilan asukkaat ja heidän palvelijansa.

    Kummallisella asenteella täytyy lukea kerrottua teosta, jos puhuu kannaksen suomalaistumisesta itsenäistymisen jälkeen. Se on yhtä tyhjää puhetta kuin Viipurin sanominen kansainväliseksi kaupungiksi.

    Nythän on sata vuotta siittä kun Venäjä halusi liittää Terijoen ja Kivennavan juuri tuon huvila-asutuksen varjolla keisarikuntaansa. Ja tätä suomalaiset yhtenä miehenä vastustivat voimakkaasti. Asia onneksi raukesi Stolypinin surmaan.

    Mutta näitä sortokausien tapahtumia ei kuitenkaan Suomessa jostain syystä enää muisteta. Hyvä olisi kun miettiin venäläisten rajoituksetonta maanhankintaa Kaakkois-Suomessa.

    VastaaPoista
  4. Onhan Heikki Kirkinen ollut Karjala-asialla, mutta liekö yliopistomiehenä liian asiallisesti. Tuskin, sillä melkoista intomieltä hänessä on.

    VastaaPoista
  5. Luulin, että yhdyssanojen kirjoittaminen erilleen on oman aikamme vitsaus, mutta osattiin sitä näköjään ennenkin. Ehkä tuossa kartassa oli tarkoitus julistaa, että Suomi omistaa tuon lahden...

    VastaaPoista
  6. Päivän kirjoitus avaa aivan uuden näkökulman siihen seikkaan, että nimenomaan Viipuria ja Kannastakin on pidetty sotia edeltävän monikulttuurisen onnelan ihannekuvana.

    Asiasta siihen toiseen:

    Nyt varmaankin Slovakian parempi piiri on kauhean häpeissään, kun heidän perslorsunsa äänestivät väärin. Mitä heistä maailman metropoleissa nyt ajatellaan? Slovakialaisen laatumedian kolumnistit kai itkevät joukolla, kuinka muualla nyt nauretaan heille?

    VastaaPoista
  7. Ad Omnia: - tarkennan - "Karjalan suomalaistumisella" tarkoitan erikoispiirteiden painumista taka-alalla suomalaisen yleiskulttuurin edetessä. Tuota yleiskulttuuria edustivat kauppa ja teollisuus sekä maanviljely. Siis karjalaisuus - (yleis)suomalaisuus, ei venäläisyys.

    Mainintani Terijoesta näkyy ymmärretyn väärin. Ennen maailmansotaa ja vielä joitakin vuosia vuoden 1918 jälkeen rajapitäjien asukkaat rikastuivat mahtavasti myymällä etenkin ruokaa venäläisille itse määräämillään hinnoilla.

    Puhe vneäläisten palvelijoista on käsittämätöntä.

    = = =

    Kirkisen tuotannon tunnen (ja Voionmaan) ja myös Heikin itsensä. Hän kirjoitti keskeisen tuotantonsa keskellä suomettumisen aikaa ja vähemmilää faktatiedoilla kuin nyt on käytettävissä.

    = = =

    Viipurin läänin historia VI:n kiihdyttävin jakso on kaksi viimeistä lukua, Viipurin lääni vuodesta 1945 nykypäivään.

    Paikat pannaan parempaa kuntoon kuin koskaan suomalaisten aikana, ilmoitti Puolue...

    = = =

    "Luovutettu alue" on neutraali ilmaus. Se luovutettiin, kun oli pakko. Vl. historiassa käytetään nimitystä "saalismaa". Mielestäni myös "ryöstömaa" olisi osuva.

    VastaaPoista
  8. Kyllä tuota pakkoluovutettua - ei siis suinkaan vain "luovutettua" - aluetta pitäisi vaatia saalistajalta rohkeasti takaisin tai pitää ainakin asiaa jatkuvasti esillä.

    Onneksi meillä on nyt eduskunnassa jäseniä, kuten persujen Jan Eerola, jotka uskaltavat pitää Karjala-kysymystä, samoin kuin Petsamon palauttamista esillä. Viittaan eiliseen Iltalehteen, jossa Eerola esitteli Karjala-tatuointiaan.

    VastaaPoista
  9. "monikulttuurisen onnelan (ja pälä-pälä-pälä)"

    Millään et malta olla ajattelematta tätä keski-ikäisten autoilevien äijänörvelöiden pahinta painajaista 24 h vuorokaudessa? Ja joka päivä on pakko tulla tänne saarnaamaan vaikka bloginpitäjä itse on jo moneen kertaan asiasta sanansa sanonut.

    VastaaPoista
  10. Noin 40 vuotta sitten, kun tuli 'haettua tietoa rajan takaa', törmäsin joko Lenigradin tai Pietarin taidemuseossa seuraavaan Vasily Hudiakovin maalaukseen:
    Suomalaisia salakuljettajia Venäjän rajalla vuonna 1853
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Salakuljetus

    Muistaakseni opas kertoi sen olevan Kannakselta. Sattuisiko olemaan bloggaajan sukulaisia mallina?

    VastaaPoista
  11. Miten olisi näkemäni "palautettava alue"?

    Pohtii Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  12. Luovutettu alue, saalismaa, ryöstömaa.

    Vuonna 1743 Venäjä otti Ruotsilta Kymijoen itäpuolisen alueen ja piti sen. Siis vuonna 1743.

    Vuonna 1920 Suomi otti Venäjältä Kaakkois-Suomen Kannasta myöten sen oltu Venäjällä lähes parisataa vuotta.

    Runsaat parikymmentä vuotta Suomi omisti alueen ja sitten Venäjä otti sen takaisin.

    Ryöstömaa se on siksi, että Venäjä otti sen viimeksi ja siksi, että se otettiin meiltä pois.

    VastaaPoista
  13. Käkisalmen läänin rykmentin komentajana ja rajavaltuutettuna Terijoella 1918 toiminut silloinen majuri Erik Heinrichs piti terijokelaisten moraalia täysin rappeutuneena jatkuvan salakuljetuksen takia. Aivan samantapaisen kuvan saa Jörn Donnerin muistiinpanoihin perustuvasta, Lauri Törhösen ohjaamasta elokuvasta ”Raja 1918”. Filmissä on aivan mainio kohtaus, jossa Neuvosto-Venäjän rajavaltuutettu majuri Gentsch ensin kieltäytyy puhumasta saksaa miestensä kuullen suomalaisen kapteeni Munckin pyynnöstä, mutta suostuu sakkilaudan ääressä kahdestaan siihen todeten: ”Kyllä minä saksaa osaan, mutta ei noiden moukkien sitä tarvitse tietää”(!) Koska aateliset olivat Venäjällä nöyryyttäneet köyhälistöä mm. puhumalla vieraita kieliä (kts. elokuva ”Mustan meren kotka”1953), bolševikit julistivat kaikkien muiden kielten osaamisen pannaan. Samoin filmin vääpeli Muranen ihmettelee, miten voidaan asettaa raja kohtaan, josta ihmiset ovat vapaasti kulkeneet 600 vuoden ajan.
    Lisäksi voidaan tulkita silti terijokelaisten harjoittaneen mieluummin palveluammatteja kuin viljelleen maata. Tsaarin aikana tuhannet aateliset tarvitsivat tietysti suomalaisia pyykkäreitä (prjatska), talonmiehiä (vorniekka, dvornik), keittäjiä (povar) ja monia muita ammattikuntia vossikkakuskeista puunpilkkojiin.

    Väkivallan kulttuuri ei ollut Viipurin läänissä tuntematonta: pirtuaikana merkittiin muutoin rauhallisen, Käkisalmen eteläpuolisen Pyhäjärven pitäjän kirkonkirjoihin yhtenäkin vuonna miestappo jokaisen pyhän kohdalle. Osa ansiosta kuului toki muualta tulleille rautatien rakentajille ja kunnostajille.
    Nykyisen Terijoen eli Zelenogorskin ystävyyskuntia ovat Suomessa olleet Järvenpää ja Paimio. Suomenlahti on tältä kohdalta puhdistumassa, kun jätteet eivät enää tule kuin neljäsosaltaan Pietari Suuren aikaisia tammiputkia pitkin suoraan mereen – kiitos suomalaisten rakentaman puhdistamon.

    VastaaPoista
  14. Luovutetuista saalismaista puhuttaessa pitäisi olla jo vanhalle Erkillekin mennyt perille, että ne saadaan vain siirtämällä Venäjän länsiraja Tornionjokeen.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  15. Armahin anonyymi, totta mooseksessa jatkan saarnaani niin kauan kuin sinä siihen niin kiivaasti reagoit!

    Sitten kun kalikka ei enää kalahda, vaihdan maalia.

    VastaaPoista
  16. Koko Suomihan on "palautettava" alue Venäjälle.
    Siis ennen 6.12.1917 olleet rajat.
    ""Saaraan"" kiittää Leninin "hjyväntahtoisuuttakokö"?

    Matyti Mannila
    Insinöörikapteeniluutnantti evp

    VastaaPoista
  17. Kurjalan hautausmaiden palauttamisesta en mitään perusta, mutta tässä olisi Suomea värillisissä elävissä kuvissa vuonna 1939:
    http://www.youtube.com/watch?v=cHdQH9WlI8Q

    VastaaPoista
  18. Aina jaksatte jauhaa tuosta pakkoluovutuksesta. Eikö se maailma vain noin toimi, sodissa vallataan alueita ja niitä myös hävitään. Oikeudenmukaisuuden perään ei siinä kysellä. Aika sitten parantaa haavat. Vain aika.
    Vai tietääkö joku historiasta jonkin tapauksen jossa valtio synnintuskissaan olisi palauttanut haltuunsa saamansa alueen, noin vain...?

    VastaaPoista
  19. Edellä; 'ja pälä pälä pälä...'
    Ei ole kovin rakentava kommentti.
    Olisi kiva tietää, mista kiikastaa!

    VastaaPoista
  20. Ad Notam: - "vanha Suomi" eli jokseenkin tarkkaan Moskovan rauhassa 1940 nilistetyt alueet liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812.

    VastaaPoista
  21. Ad Notam: - "pakkoluovutus" eli irredenta (historiallisesti tai etnisesti oikeastaan toiseen maahan kuuluva alue) on ollut hyvin tunnettu asia Euroopassa ainakin sydänkeskiajalta.

    Kosovon sodassa näytteli suurtakin osaa eräs irredenta, jonka "oikea" kohtalo oli väitteen mukaan määräytynyt ikiajoiksi eräässä 1300-luvun taistelussa.

    Tämäm kunniaksi ammuttiin tykillä ihmisiä.

    Meitä lähempänä on Schlesvig-Holstein, josta saksalaiset ja tanskalaiset olivat kauan kahta mieltä ja kävivät sodan 1860-luvulla arvattavin tuloksin.

    VastaaPoista
  22. "...liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812."

    Niin tehtiin. Suomen suuriruhtinaskunnalla oli osittainen autonomia, mutta alue kuului Venäjään.

    Nykyisessä Suomessa on autonomisia alueita, joilla on osittainen itsehallinto. Järjellisen toimivuuden vuoksi näitä itsehallintoalueita, kuntia, halutaan yhdistää pakolla tai siirtää niistä osia toiseen kuntaa kunnioittamatta näiden autonomisten alueiden itsenäisiä haluista.

    VastaaPoista
  23. >>Suomen itsenäistyessä ällistyttävän monet lahjoitusmaiden talonpojat, jotka olivat suuren vaivan jälkeen saaneet maansa valtion avulla omaksi, olivat myyneet ne takaisin venäläisille. Kannaksella oli 1918 myös vähintään 4 000 venäläisten huvilaa.<<

    Kemppinen tarkoittanee varmaankin 1808-1809 sodan seurauksena tapahtunutta irtautumista 600 -vuotisesta miehittäjästämme, Ruotsista, ja Suomen saamaa autonomiaa, joka oli melkoisen kaukana itsenäisyydestä!

    VastaaPoista
  24. "Olisi kiva tietää, mista kiikastaa!"

    Vaikkapa siitä, että kun Mestari ei-tietenkään-käskenyt-mutta-kaikki-kyllä-ymmärsivät-että-käski vallata internetin ilmatilan, ovat nämä Tapsat, Tepsut, Töpsöt ja Tupsut yrittäneet muuttaa kaikkien mahdollisten blogien kommenttiosuudet uusiksi Scriptan vieraskirjoiksi. Kehär***kaus Hommassa ei kerta kaikkiaan riitä, kyllä tätä konservatiivisen backlashin ilosanomaa pitää kaikkialle levittää, ja mussuttaa ziljoonannen kerran miten ”vääriä ajatuksia” tässä levitetään ja miten ”me kansa ollaan väärin äänestetty” ja ynnynnyy. Eikö todellakaan tule olo että tämä on jo nähtyä?

    Mutta mitäs siitä, oletetaan vain että ”me kansa” olemme saaneet niin kauan kärsiä homoista, koulutetuista naisista, maahanmuuttajista, ruotsinkielestä, kasvisruoasta, jalankulkijoista ja siitä-että-tuo-saatanan-toinen-autoilija-kiilas-eteen-vaikka-olis-ollut-mun-vuoro-mennä-mun-autolla, että on jo aika röyhistää rintansa ja sanoa suorat sanat kaikista edellä mainituista.

    Olen itse keski-ikäinen valkoinen heteromies, mutta tämä tällainen maailmankuva on minulle täysin käsittämätön ja oksettava. Kulunut sanonta, mutta eikö todellakin kannattaisi hankkia elämä eikä vain kurkkia pelokkaasti tuulilasin takaa kuinka tuossa kadulla taas yksi neekeri kävelee? Kuljen itse työmatkani bussilla, joita usein ajavat maahanmuuttajat ja lähes aina on matkustajinakin maahanmuuttajia. Ja suurin häiriötekijä? Kantasuomalaiset alkoholistit, jotka sisään horjuttuaan alkavat karjua rasistista mölinäänsä ensimmäiselle vastaantulevalle tummaihoiselle ja syyttää näitä verovarojen kuluttamisesta niin uskomattomalta kuin se heidän suustaan kuulostaakin.

    VastaaPoista
  25. "Ryöstömaa se on siksi, että Venäjä otti sen viimeksi ja siksi, että se otettiin meiltä pois."

    Huom. "meiltä" eli suomalaisilta, jotka siellä olivat iät ja ajat asuneet.

    VastaaPoista
  26. Arvon anonyymi, tuo sinun vihapuheesi ja aggressiosi omia olkiukkojasi vastaan on totta puhuen aika kauheaa.

    Jos olisit jättänyt paljastamatta alkeellisen asenteellisuutesi, sinusta olisi jäänyt paljon fiksumpi kuva. Tuollaisten ressukoiden kanssa en todellakaan kehtaa edes väitellä. Anteeksi.

    VastaaPoista
  27. Palaan vielä tähän anonyymin pritiivireaktioon.

    Lupaan pitää loppuvuoden taukoa, jos anonyymi löytää yhdenkin kirjoitukseni, jossa olen hyökännyt homoja, koulutettuja naisia, ruotsinkielisiä, kasvisruokaa tai jalankulkijoita vastaan.

    Millainen ihminen niputtaa kaikki paheet sellaisen niskaan, joka on yhdessä asiassa hänen kanssaan eri mieltä?

    Vainoharhainen vai vain umpityhmä?

    VastaaPoista
  28. "Viisaasti Virosta kopioitu ”laulava vallankumous” rakensi kansalaisyhteiskuntaa."

    Tästä kuulisin (vaiko mainitusta kirjasta lukea voisin?) mielelläni enemmänkin. Tässä maankolkassa ei ole voinut asua saati kasvaa kuulematta kyllikseen Karjalan laulumaista. Lapsilta ainakin tavattiin kysyä suoraan *mihin* kuoroon hän kuului, laulaminen oli oletus. Lappeenrannan ns. kuorossa oli osakuoroja ties kuinka monta.

    PS Milloin Virossa oli viitatttu, 1980-lukua aiempi laulava vallankumous, aukko sivistyksessäni tässäkin kohtaa.

    VastaaPoista
  29. Ad Kaakkoissuomalainen: - Tarton laulujuhla alkolivat 1865, ja ennen vuosisadan loppua Tallinnan laulujuhlilla oli parikymmentä tuhatta kävijää, kaikki kuorolaisia.

    Virossa tämä liike merkitsi kansallistunteen ja isänmaallisuuden syntyä, Suomessa ensin Viro-harrastusta ja sitten esimerkkiä.

    Virossa suurin nimi tässä yhteydessä on runoilija Lydia Koidula. Lähemmin esim. Zetterberg, Seppo: Viro.

    1990-luvun "laulava vallankumous" siis oli erittäin vahva viittaus hyvin pitkään perinteeseen.

    Virossa toimii edelleen useampia Euroopan parhaisiin luettuja kuoroja, mutta suuri ajatus on tietenkin koko kansan tempaaminen mukaan - kansakoulun opettajien vetäminä.

    VastaaPoista
  30. Vainoharhainen vai vain umpityhmä?"

    Ja nyt aiheutti yksi kalikka jo kaksi älähdystä? Ai niin, ja se
    Slovakia muuten hyväksyi ERVV:n.

    VastaaPoista
  31. I'm looked on old Terijoki photo with Yours grandfather and Paavolinen. Paavilinen has two land plots in Terijoki on 1902.

    VastaaPoista