10. lokakuuta 2011

Hyvät vaatteet, huono ymmärrys


Kommentoija kysyi kujeillakseen, miksi kaksikielisessä maassa käännettäisiin suomeksi ruotsalaisen runoilijan kirjoja. Toivottavasti hän sai hyvän mielen oivalluksestaan.

Kaksikielinen ihminen ja kaksikielinen maa ovat eri asioita, koska toinen viittaa empiirisesti havaittavaan tosiasiaan tai asiaintilaan ja toinen normatiiviseen. Siten kysymys osuu asian ytimeen. Normatiivinen on väittämä velvoittavan säännön olemassaolosta. Tässä tapauksessa sääntö on, että viranomaisen kanssa asioidessaan saa käyttää joko suomea tai ruotsia.

En olisi pitänyt tätä oikeusteoreettista asiaa kirjoittamisen arvoisena, ellei se liittyisi päivänpolitiikkaan.

Epäilen etteivät ihmiset jaksa työn, levon tai sairauden takia reagoida sellaisiin sanoihin kuin ”työllisyys”, ”kilpailukyky” tai ”inflaatio”. Sitä vastoin jokainen ymmärtää sanan ”palkankorotus”.

”Veronmaksajien pussista” menee muka sekin, minkä valtio rahoittaa myymällä omaisuuttaan. Jos kysymyksessä on esimerkiksi liikeyrityksen osake-enemmistö, se ei ole edes kertynyt veronmaksajien varoilla.

Kautta aikojen on ollut suosittua unohtaa se sääntö, että mielivaltainen vertailu ei todista mitään. Summaa voi havainnollistaa kertomalla, kuinka monta päivähoitopaikkaa olisi voitu rahoittaa sillä rahalla, joka onkin nyt mennyt johonkin epäsuosittuun EU-kohteeseen.

Tuo on näppärä keino valehdella. Kansantalous on nollasummapeli yhtä vähän tai samalla tavalla kuin yksityistalous. Jos ostan kirjan, minulta eivät jää perunat ostamatta. Sitä vastoin jos haluan olla varma, että rahaa riittää sekä kirjoihin että perunoihin, on syytä varoa autoja ja kesämökkejä puhumattakaan liian kalliista asunnosta.

Me jotka päivittelemme, mihin maailma on menossa, unohdamme maailmanhistorian erään keskeisen voiman. Se on pelko.

Minulla on jossain ranskalainen ”Pelon historia”. Se keskittyy vallankumousvuoden 1789 ”suureen pelkoon”, joka oli puolta kansakuntaa villinnyt valtava paniikki.

Suuresta pelosta on esimerkkejä myös Suomesta. Media on mennyt sellaiseksi, että vaikka varoitettaisiin kissan puremaan kuolleista, sata tuhatta suomalaista huolestuisi.

Søren Kierkegaard kirjoitti internetistä ja sosiaalisesta mediasta hyvin painavaa tekstiä keväällä 1847.

”Joukko on epätotuus.” ”…päivän lehdet ovat tehneet ajastamme mielettömimmän yhteistoimin ”yleisön” kanssa, vaikka yleisö on todellisuudessa abstraktio. Se väittää olevansa ylin muutoksenhakuaste suhteessaan ”totuuteen”… Kuka tahansa voi julistaa nimettömänä tai salanimellä asioita, joihin hänellä ei olisi rohkeutta ryhtyä kasvoista kasvoihin, käsillä olevassa tilanteessa… Kuka kehtaa väittää, että ihmisjoukko olisi valmis kohtaamaan totuuden, joka on usein epämiellyttävä, kun se voi edistää epätotuutta, joka on aina herkullinen eikä edellytä uhrauksia, ponnistuksia, hankittua tietoa, koulutusta, kurinalaisuutta, itsensä kieltämistä, ponnistelua!”

Tämä liittyy pelkoon Kierkgaardin määritelmässä – hänen mukaansa filosofiaan, siis ajatteluun, tulee suhtautua pelolla ja vavistuksella, koska se on niin vaikeaa ja raskasta.

Vaarallisinta on pelon prosessointi. Siihen turvautuvat ihmiset, jotka eivät uskalla elää pelkojensa kanssa. Luin taannoin oppineen kirjoituksen miehenkuvista – pelkureista. Kirjoittaja ei ollut käsittänyt asiaa. Ryhmänjohtaja Lehto vainosi pelkuri Riitaojaa siksi – että hän itse pelkäsi ja oli opettanut itsensä riippuvaiseksi mielettömästä raivosta.

Oikeisto- ja vasemmistopopulismin voimana on vihaksi prosessoitu pelko, joka löytää itselleen kohteen sattumanvaraisesti kuin salama.



19 kommenttia:

  1. Pelko löytää itselleen kohteen sattumanvaraisesti kuin salama, mutta se ei iske kirkkaalta taivaalta.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  2. Tavat käytännöt ja toimialareviirit de-reguloitiin
    Citystä 27.10.1986. Se oli Big Bangin päivä.
    Thatcher halusi kapitalismiin vipinää. Niin oli
    halunnut Janne Kivivuorikin vuosikymmeniä aikaisemmin. Hän kiukutteli kuinka tehtaanomistaja rakentaa palatsin perheelleen
    ja sonnustautuu yhtenään kylpylähuveihin Eurooppaan. Sen sijaan että laajentaisi ja uudistaisi tehtaitaan, lisäisi väkeään ja avartaisi elämisenalaa. Vihdoin Valvontakomisssion kepittäminä omistajat (ml.
    valtiotehtailija) alkoivatkin toteuttaa kansanedustaja Kivivuoren (sd) ohjelmaa, Kekkosen,Raatteen, Haaviston ja monen muun vääntäessä kartellisukujen kera Suomea
    vaurauteen ja elinehtojen vakauteen. ( Oli sitten mitä parturoida 1990-luvulla molempien
    presidenttiehdokkaittemme toimesta.)

    Big Bangin ekoina päivinä Lehman Brothers osti Lontoosta osakevälittäjä L.Messelin.
    Johtajaksi lensi meren yli Dick Fuld. Kyllä,sama synkkä soturihahmo syksyltä
    2008.

    27.10.2011 on animal spiritin irtipäästön 25-v.
    juhlapäivä. Ja vissiin viimeinen jos mannereuroopan henkeniviköt saisivat etikettikahleisiinsa enteprenööri-rynnijät.
    No, 27.10.2011 tapahtuu Suomessa että
    tv-tuttu United Bankers (suomiavainlippu)
    markkinointiyhtiö panee yhdesssä SEB:in kanssa (Assi Koivisto-Allonen-Fiskars-Patria-
    Manu ! ? ) himoittavaksi Metsäobligaation
    III / 2011. Sille saa vuosikorkoa 6 % + rapiat.
    Minimipanos 5000 €. Siis vakiintuneemmalle
    dentistille tai hauvalääkärille, rovasti- tahi
    muunlaisesta säätyläissuvusta.

    Kuka maksaa korkomenon = korkotulo
    tästä finanssijärjestelystä,instrumentista ?
    Stora Enso, M-real ja UPM-Kymmene.
    Eivät ne kylläkään sinulta lainaa,vaan SEB-piiriläisten rahastoista ja eläkeyhtiöistä. Henkilönimiä tavoittaa pankkiiriyhtiöiden
    neuvonantajista ja yhtiöiden nimitysvaliokunnista. (Yhtä tuntemattomia kuin kaupunginvaltuutetut ja -lautamiehet.)

    SEB-piiriläiset ohjaavat rahaa (ja/tai kiepauttavat taas uudelle periodille) noille yhtiöille,mutta ostavat myös luottovakuutuksen
    menetysriskin varalle. Vakuutusmaksu pannaan Enson,UPM:n ja M-realin kannettavaksi. Vakuutuksen antaa ja valuutusmaksun saa toiset SEB-piiriläiset.
    Tästä se raha irtoaa. Metsäyhtiöt lainaavat
    traditionaalisten pankkirakennusten pöydissä,
    mutta Big Bangin tuottamasta varjopankista
    siellä.Pankista tämä käy,koska metsäyhtiön allekirjoittamat palaset lainamäärästä ovat kutkin uusia maksuvälineitä eli rahaa. Enso
    ottaa kovalla korolla rahaa. Piiriläisille jää
    lainakirja,lehditettynä. Kukin lehti on itse
    maksuväline,uusi lisäraha. Piiriläisyhtiö,Eläke-Varma voi myydä saamissiivunsa heti vaikkapa
    Paperiliiton lakkokassaan ja saa sieltä ay-maksuja tililleen. Eikä Jouko Ahosen vai kuka
    Vanhala siellä on kierrrätysvuorossa,tarvitse
    pitkään pyöritellä tätä Enson Metsäobligaatio
    III / 2011 arvopaperia. Hän voi sen myydä
    vaikkapa Juttutuvan lounaspöydässä ja
    Strandissa siinä vieressä Kunnalliselle
    rahastolle Unioninkadulle. Tai ainakin sopia, että lakon sattuessa Kuntarahasto ostaa
    arvopaperin ja eli kustantaa lakkotanssit.
    Jatk.

    VastaaPoista
  3. Jatk.
    Jatk.
    Varjopankki on tässä aito pankki,koska velkaantumista vastaan syntyy uusi maksuväline kiertoon, kuten perinnepankin
    velkasaamista vastaan syntyy talletusrahaa.

    Entäs se hauvalääkärisukulaisesi ? No hänhän tästä hyödyn korjaa. Perimmäinen lahjottava.
    SEB-piiriläiset suojaavat itsensä. He konstruoivat aidan -sellaisen hedgen suojakseen. Sinun Metsäobligaatiosi III / 2011
    ei ole lainapaperi. Se on synteettinen väline
    Sinun uskoa sijoittavasi metsäteollisuuteen.
    Sinä et ole lainaksiantaja vaan vakuutuksen
    myyjä SEB-piiriläisille. Mutta he maksavat siitä
    hyvin,yli 6 prosenttia, kun pankkitililtä Erkki
    Liikaseen viitateen voivotellaan sitä nollaa.

    Sinusta tulee vakuuttaja. Mitä vakuutat. Sitä
    etta nuo metsäyhtiöt hoitavat velkansa
    moitteetta lähimmät kolme vuotta. Saat käteesi
    mainehikkaan (finanssikriisin ansiosta) CDS:än (credit default swap). SEB-piiriläiset
    managerit (tässä lakkokassaa myöten) saavat
    varmuutta ja komissiota tai diilaustuloa. Isommat osinkoja ja bonuksia. Ja Sinä myös olet piiriläinen,saat parhaan tuoton kun tämä
    nyt armollisesti ulotuu vähittäissijoittajille saakka. Tavallisesti ei uletu.

    Varsinaisin ratio junailussa on 5000 eurosesi
    SEB:in pankkiiirien käsissä panna haisemaan
    vehnäfutuurien tai valuutojen vaihtojen
    numero-asiallisessa maailmassa, tilastosarjojen viileydessä muiden vastapuoliksi kutsuttujen pelimiesten ja kaunottarien kanssa. Elämän koreutta. Ymmärsit kai että lainaraha oli tullut, jo, sieltä
    Eläke-Varmasta ?

    Tätä touhua kutsutaan finassioitumiseksi. Itse
    elinkeinot jäävät rahapumpuiksi näille fiineimmille pukeutujille. Metsäyhtiöt nostat
    paperin hintoja, sulkevat kuusimetsien
    ja koskenpartaiden kalliskäyntisiä tehtaita ja
    asettuvat puupelloille, atomivoiman ja ro-ro
    laitureiden vierille. Mutta kyllä prosessissa
    piiriläisistä huolehtitaan. Ei Myllykoskeakaan
    lopetettu konkurssiin. Björnbergit saivat (hekin) vihdoinkin hyvä- ja takuutuottoisia osinkoja.

    Jatka toki barokkista muotihuonettasi Tehtaankadulla isiesi arvoinen perijätär. Olet
    korea ja ilo katukuvassa (toivoo salainen
    ihailijasi).
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Teologin koulutuksen saanut Arto Luukkainen, ns. Venäjän tuntija, kertoi äsken Putiniin viitaten aamutv:ssä modernin vallankäytön perustuvan median haltuunottoon, etenkin tv:n.

    Taannoin Yle:n uutiset toitottivat kaikilla kanavilla Myllykosken joutuvan UPM:n haltuun, elleivät kilpailijat riennä tarjoamaan parempaa hintaa. Ilmeisesti vedätys kilahti Björnbergien kiuluun.

    VastaaPoista
  5. "miksi kaksikielisessä maassa käännettäisiin suomeksi ruotsalaisen runoilijan kirjoja"
    Siksi, että me, joille ei ole suotu sitä äärimmäisen hyvää ruotsin taitoa, jota runon lukeminen alkukielellä edellyttää, saisimme nauttia esim. Edith Södegranin kuulaasta kirkkaudesta.

    VastaaPoista
  6. "Søren Kierkegaard kirjoitti internetistä ja sosiaalisesta mediasta hyvin painavaa tekstiä keväällä 1847." ...

    Mistähän tuo seuraava mielenkiintoinen kirjoitus oli?

    MHI

    VastaaPoista
  7. Hmm - aika monen valtionyhtiön syntyhistoria on itseasiassa verovaroin pystyyn pykätty valtionlaitos tai .virasto.

    Otetaan nyt esimerkiksi vaikka surullisen kuuluisa Sonera. Sen ydinhän oli valtion Telelaitos ja perusinfra rakennettiin ainakin osin veronmaksajien pussista.

    Sitten kun firma saatiin ylettömällä riskinotolla ja olemattomalla omistajavalvonnalla konkurssikypsäksi, tarvittiin veronmaksien rahaa myötäjäisksi, että poliitikot saivat siivottua haisevan ruumiin pois käsistään. Ja epähuomiossa Soneran mukana "annettiin" ruotsalaislle myös valtakunnan viranomaisrunkoverkko. Jota on sitten kaikessa hiljaisuudessa jälleenrakenneltu Suomen valtiolle satojen miljoonien panostuksilla. Taas veronmaksajien rahoin. Mutta tuollaisten "pienten mokien" muisteleminen on tietenkin sitä populismia...

    Tuosta EU:sta ja sen "epäsuoisituista kohteista" voisi ottaa esimerkiksi tulevat eurobondit. (Kyllä ne tulevat jahka Merkel ja Sarkozy niin keskenään päättävät) Silloin tasaamme solidaarisesti euromaiden valtionlainojen korkotason jonnekkin PIIGS maiden ja luterilaisen pohjolan keskiarvon yläpuolelle. Ja nollasummapeliä tai ei, niin nykyisella julkisen velan tasolla aina prosentin koronnousu tarkoittaa Suomelle näppituntumalla noin miljardin euron lisärasitusta vuodessa. Siinä ei enää kysellä montako päivähoitopaikkaa rahllla saisi, vaan monenko pienemmän hallinnonalan koko momentti pitäisi pyyhkiä pois budjettikirjasta...

    VastaaPoista
  8. "Suuresta pelosta on esimerkkejä myös Suomesta. Media on mennyt sellaiseksi, että vaikka varoitettaisiin kissan puremaan kuolleista, sata tuhatta suomalaista huolestuisi."

    Valitettavan totta.

    VastaaPoista
  9. Minulta on muutamaan kertaan kysytty, miten minä uskallan matkata maailmalla ummikkona.
    Aivan helposti.
    Minun ei tarvitse huolehtia varoituksista laisin.

    VastaaPoista
  10. Kaksikielisyyteen liittyen, FST5 on alkanut näyttää Ruotsin television ohjelmia. Ilman tekstitystä tietenkin. Kielipuoli kiittää.
    Vaikka roskaahan nuo ovat..

    VastaaPoista
  11. Voidaanko Suomessa enää puhua oikeisto- ja vasemmistopopulismista, kun etumerkkejä ei enää ole. Onhan meillä nimellinen vasemmisto, joka on hymyssä suin hallituksessa kokoomuksen kanssa. Siellä on myös äärioikeisto, KD, niinikään hymyellen tovereille. Perussuomalaiset lienevät jossain demareiden ja kepun väliin revenneessä raossa.
    Varsinaista äärtä tahi vihaa on vaikea löytää puolueiden puheista.
    Mutta minä, äänestäjä, vihaan vihreitä, vihaan, vihaan, vihaan! Heidän älyttömän maailmanparannuksensa takia elämä vanhassa sähkölämmitteisessä omakotitalossa alkaa olla liian kallista eläkeläiselle.
    Yleiselle syyttäjälle tiedoksi: minä siis vain vihaan, en uhkaa väkivallalla enkä harjoita sitä. Vai vaaditaanko minua rakastamaan höpsöä porukkaa, joka ajaa valtiovallan voimin minua virtsalta haiskahtavaan vanhainkotiin?

    VastaaPoista
  12. Kuinka monta blogia mahtuu yhteen blogiin?
    Nyt jotain rajaa taloustietojen julistamiseen.
    Sjöstedt-Kemppinen?

    VastaaPoista
  13. Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia.

    Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.

    Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen.

    Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

    Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten, olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

    VastaaPoista
  14. En malta olla lainaamatta Karen Amstrongin haastattelua, koska se liippaa niin läheltä päivän epistolaa:

    "Fundamentalismilla on juurensa syvällä pelossa, että tulee mitätöidyksi tai tuhotuksi. Kaikkien kolmen monoteistisen uskonnon fundamentalistit pelkäävät, että modernit länsimaiset yhteiskunnat haluavat hävittää pois heidän uskontonsa.

    Hyvänä esimerkkinä on nykypäivän Irak, jossa jokainen kuva amerikkalaisesta valloittajasotilaasta istumassa hyökkäysvaunun päällä ja edustaen sotilaallista voimaa auttaa lisäämään al Qaidan jäsenmäärää, koska kuva vahvistaa sitä teoriaa, että amerikkalaiset ovat tulleet Irakiin lopettamaan islamilaisuuden. Fundamentalismissa pelko on muuttunut vihaksi."

    (Clio revista de historia, no. 73 nov. 2007, pp. 16-18)

    VastaaPoista
  15. 'Epäilen etteivät ihmiset jaksa työn, levon tai sairauden takia reagoida sellaisiin sanoihin kuin ”työllisyys”, ”kilpailukyky” tai ”inflaatio”.'

    Paljon isompi ongelma kuin tämä ns. "ihmisten" huono ymmärrys on se, ettei Suomen ja Euroopan poliittinen johtokaan ymmärrä, mitä mainittu "kilpailukyky" tarkoittaa. Luullaan esimerkiksi, että globaalista talouslamasta voidaan päästä "kilpailukykyä" kohottamalla. Näin se ei ole, sillä kilpailukyky on suhteellinen käsite. Jos esimerkiksi suomalaisten yritysten kilpailukykyä parannetaan työvoimakustannuksia laskemalla, mikä johtaa yritysten tuotteiden halpenemiseen kansainvälisillä markkinoilla, on tällä vaikutusta tuotteiden myyntiin ainoastaan siinä tapauksessa, että vastaavia tuotteita valmistavien ulkomaisten yritysten kotimaissa kustannukset pysyvät ennallaan. Samanaikaiset kilpailukykytalkoot eivät välttämättä johda kenenkään kilpailukyvyn paranemiseen vaan pelkästään yleiseen kysynnän heikkenemiseen.

    Tällä hetkellä kilpailukyvystä kuitenkin puhutaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa aivan kuin sillä olisi jotain tekemistä tämän nykyisen maailmanpulan ratkaisun kanssa. Tämä on harhaista. Lamasta voi nousta kilpailukykyä parantamalla ainoastaan silloin, kun lama on paikallinen, kuten oli asia esimerkiksi Suomen 90-luvun laman tapauksessa. Jos EU-maat ja Yhdysvallat nykytilanteessa alkavat samanaikaisesti kohottamaan kilpailukykyään, kehen suhteessa se paranee? Kiinaan? Kiinassa valmistetaan varsin vähän sellaista tavaraa, mitä vaikkapa Suomessa tehdään.

    Tosiasiassa on niin, että jos esimerkiksi PIIGS-maita haluttaisiin nostaa kilpailukykyä parantamalla, niiden kilpailukykyä pitäisi parantaa nimenomaan suhteessa esimerkiksi Saksaan ja Suomeen. Ylipäänsä pitäisi pitää mielessä, että EU-maiden kansainvälisestä kaupasta yli puolet on EU:n sisäistä ja että EU-maiden tärkein Euroopan ulkopuolinen kauppakumppani on myöskin heikosta taloustilanteesta kärsivä Yhdysvallat. Joten vienti-ihmeiden kautta tämä lama ei ihan äkkiä ratkea.

    VastaaPoista
  16. Liittymättä asiaan, mutta mielenkiinnosta:

    Miksi tämä nykyinen ruotsinkielen opiskelumalli on paras?

    Ja miksi olisi ikävä asia, jos voisi valita vaikka ranskan ruotsin tilalle?

    Loppuisivatko sitten suomenruotsalaisten ihmisoikeudet?


    No juu. Siis ihan aikuisten oikeasti. :)

    VastaaPoista
  17. Kehun harvoin kuvia, mutta tuo on taidetta.

    VastaaPoista
  18. Ad Anonymous: - Kierkegaardin tekstistä on runsaasti versioita verkossa. Minulla on valitut + monografioita ja sitaattien pohjana Kindle-teksti "The Crowd is Untrtuth". Ks. Amazon. Osa tuota lyhyttä tekstiä on lainattu engl Wikipedian Kierkegaard -artikkeliin, joka ei ole lainkaan huono.

    VastaaPoista
  19. Teit joitakin erittäin hyödyllisiä ja mielenkiintoisia kohtia viestiäsi.

    VastaaPoista