28. lokakuuta 2011

Eläkeikä


Joskus mies yhtä sotaa kaipaa.

Markku Kuisma sai eilen UKK-säätiön palkinnon kirjastaan ”Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914-1920”. Onnittelut. Palkitsemisen perusteeksi esitettiin aivan oikein se, että Kuisma huomauttaa itsenäisyyssenaattorien taustoista – pankkimiehiä, vientiteollisuuden edustajia.

Vapautuminen 1918 on perinteisesti väärennetty talonpoikaiseksi kansannousuksi. Tarton rauha – oikeistolaisimmille ”häpeärauha” – oli se perustus, jolla ulkomaankauppa ja teollisuus rakennettiin. Pankkimiesten ja suurteollisuuden houkutuksen jälkeen torjuma tuki 1929 – 1931 esiintyneelle fasisminluonteiselle liikehdinnälle oli sekin ratkaiseva. Meillä ei käynyt niin kuin Saksassa. Vaikka Kosola oli kapinassa, pääoma valitsi Väinö Tannerin.

Olisin taipuvainen pitämään Mannerheimin maltillisuutta Lapuan liikkeen alusta Mäntsälän kapinan päättymiseen yhtenä hänen suurimmista saavutuksistaan.

Lukekaa tuo Kuisman kirja.

Nokiaa ei nosta suosta helposti edes pioneerikomppania, mutta Henry Tirri ei olisi ruvennut mahdottomaan tehtävään eli Nokian todella isoksi herraksi, ellei hänellä olisi mielessään ja tiedossaan jotain jännittävää. Tunnen miehen. Arvaan mitä jännittävää hän puuhaa, mutta en kerro. Hän veti Nokian tutkimustoimintaa Kaliforniassa useita vuosia.

Tekniset innovaatiot etenevät portaittain. Tällä hetkellä maailman ahkerin patentoija näyttää olevan Philips. Ei ihme. Valaistusjärjestelmät menevät uusiksi. Asiasta taisi mainita Martti Mäntylä, joka on hänkin iso herra toimipaikkanaan EIT Labs eli European Institute for Innovation and Technology. Opetin Martille piipun polttamista ja hän edistyi siinäkin toimessa kiitettävästi.

Mäntylä ja Tirri ovat luokkatovereita SYK:sta ja laitoksemme HIIT:in perustajaisiä, toinen TKK:n ja toinen yliopiston puolelta. Olen tottunut pitämään heitä poikasina, koska herrat ovat toista kymmentä vuotta minua nuorempia.

Tietotekniikan huiput pakkaavat olemaan ainakin joissakin tapauksissa ihmisinä kiitettävän vaikeita tai sitten niin syvälle omaan salaperäiseen maailmaansa uppoutuneita, ettei sieltä ääni kanna. Ei Henry.

Hänen vaimonsa muistutteli 50-vuotispäivilä runsaat viisi vuotta sitten, että häälahjaksi Henry oli ostanut heille molemmille liput uuden James Bond –filmin näytäntöön Lontooseen. Itse olin purskahtaa itkuun, kun sain Henryltä 60 täyttäessäni kalliin aarteen, Outsiderin kirjan ”Kuolema kulkee Äänislinnassa”,  ihan hänen omasta hyllystään.

Eläkeiän nostamisesta puhutaan niin paljon, että on pakko jäädä välillä miettimään. Jos pitäisi nyt edelleen tehdä toden perästä töitä, miten kävisi? Teen työksi laskettavaa askaretta paljonkin, mutta jos työaika olisi 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa? Ja siihen lisäksi matkustaminen. – En jaksaisi. Laiskistuminen ja yleinen tyhmistyminen on kiistatonta.

Oma rootelini, technology transfer, on vaiheessa. Miksi kukaan ei sano ääneen, että parhaillaan loimuava talouskriisi on teknologian ja tietoliikennetekniikan tulos. Liian paljon informaatiota liian varhain. Eräät asiat ovat nyt liian helppoja ja nyt olisi heitettävä santaa rattaisiin.

Talouden käyttövoima ei ole raha (pääoma), vaan velka, sanoo amerikkalainen antropologi David Graeber (Debt: The First 5 000 Years).   Tietoliikennetekniikka on paras keino etsiä huonoja maksajia, ja mitä muuta raha kiihkeämmin haluaisi. Puhe on riskistä, ja riskillä on hinta.

Seuraan Nokiaa kiinnostuneena. Ehkä siellä on ymmärretty, että älypuhelin on sama keksintö kuin luottokortti.

- Tirrin kuva on vuodelta 2003.

23 kommenttia:

  1. Tarton "häpeärauha":
    Vieläkin (tai taaskin) on historioitsijoiksi itseään kutsuvia (Seppinen) joiden mukaan Paasikivi on kaiken pahan alku ja juuri, ja Tartosta olisi saatu Itä-Karjala jos hän vaan olisi älynnyt pyytää, ja 1944 olisi Petsamo ja Karjala saatu pitää myöskin vain kovemmalla neuvottelutaktiikalla.

    VastaaPoista
  2. Tarton rauhaa - Tartossahan se tehtiin? - kantsii katsoa Suomenlahden toiselta puolelta, myös. (Sinä varmaan tiedän näistä asioista enemmän kuin minä.) Myös sen, että Suomi ja Viro eivät ole ilveksiä keskenään.

    VastaaPoista
  3. Keikyän paikallisyhteisö 1917-1918;

    Luin ja tutkailin kirjaa: Mika Susi, 'Kosken kahta puolen' 'Keikyän paikallisyhteisö murroksessa 1917-1918'. -- Minusta kirja on hyvä ja osoittaa sitkeää tutkimustapaa sekä myös tarinoiden huomioonottamista, mutta niiden asiallista panemista omiin raameihinsa. On ammattimiehen työtä!

    Niille, jotka eivät ole olleet ympäristöopin tunneilla hereilla, voin kertoa, että Keikyä
    oli kunta Kokemäen joen partailla, siinä sen mutkan vaiheilla. Tyrvään jälkeen ja ennen Huittista. Kyseessä on pieni teollisuustaajama
    agraariyhteisön keskellä.

    Kapinassa kuolleiksi Mika Susi saa yhden (1) valkoisen ja 83 punaista. Susi käyttää nimitystä sisällissota, mitä minä pidän viisaiden vääristelynä, koska tuntemani asianomistajat, puoleen ja väriin katsomatta, käyttivät nimeä KAPINA.

    Niinkin myöhään kuin vuonna 1928 tehdyssä valkoisen puolen historiakirjan kannessa komeilee kapina sana (Kiikka kapina-aikana ja Kiikan suojeluskunnan vaiheet 1917-1927; Martti Lindfors, 1928.)

    VastaaPoista
  4. Minäkin tiedän asioita joista en puhu. Pidän suuni kiinni. Jos aukaisisin sen väärässä tilanteessa... NKVD, KGB, FSB, ADHD, CIA, FBI, SUPO, MOSSAD, etc, tappaisivat minut. Eikä minusta jäisi kuin jalkarätit jäljelle - jos nyt niitäkään. (Jokuhan nekin kähveltäisi.)

    Sen takia en tunnusta mitään. Enkä sano. (Enempää.) Ps. Paitsi että nykypörssikursseilla olen hävinnyt muuta satatuhatta euroa. Se nyt on pelkkää kirjanpitoa. Oikeasti elän säästöilläni, ja osin eläkkeellä, eli omillani.

    VastaaPoista
  5. >>”Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914-1920”<<

    http://wsoy.fi/yk/products/show/82755

    Sivumäärä: 118s

    Mitähän uutta hän on kirjaansa löytänyt, MITÄ EI ole jo muutamaan kertaan kirjoitettu? On tainnut tiivistää aika lujasti, kun kaikki on näemmä laitettu alta 120 sivuun...

    Eiköhän tuosta massiivisesta kirjasarjasta jo saa aika hyvän kuvan tapahtumista:

    Toim. Itsenäistymisen vuodet 1917-1920 1-3

    1.osa: Irti Venäjästä 485 s. 1992.
    2 osa: Taistelu vallasta 781 s. 1993.
    3.osa: Katse tulevaisuuteen 550 s. 1992.

    Itsenäistymisen vuodet, osa 1: Irti Venäjästä. Kirjoittajat Pertti Luntinen ja Turo Manninen. VAPK-Kustannus & Valtionarkisto, Helsinki 1992.

    Itsenäistymisen vuodet, osa 2: Taistelu vallasta. Kirjoittajat Ohto Manninen, Sampo Ahto, Juhani Piilonen ja Rainer Knapas. VAPK-Kustannus & Valtionarkisto, Helsinki 1993.

    Itsenäistymisen vuodet, osa 3: Katse tulevaisuuteen. Kirjoittajat Pertti Haapala, Juhani Piilonen, Jukka-Pekka Pietiäinen. VAPK-Kustannus & Valtionarkisto, Helsinki 1992.

    Polvinen Tuomo Venäjän vallankumous ja Suomi 1-2
    Wsoy, 1967-71, 323+385 s.

    Lappalainen, Jussi T., Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1971.


    Tuolta sitten lisää tarvittaessa:

    http://www.uta.fi/laitokset/historia/suomi80/kirjall.htm

    VastaaPoista
  6. Kuinka nyt ugrilaiseen geeniyhteyteen pohjaava
    kansanvalta olisi kohottanut johtajaksi
    Kosolan sijasta jonkun Mannerheimin ? En käsitä. Enkä käsitä sitäkään kuinka kuinka
    isännänvastuuta työmiehistä soimataan äärioikeistolaisuudeksi. Italian Espanjan pitäisi
    kuulemma uudistua : reformoida työväen irtisanomissuojan moraaliperusta joksikin fyrkkaponnistimeksi. Nostaa tullinpuomit pitäjistäkin Lidlien tulla ja perheviljelijöiden mennä. Tai kun Brändöhön ja Grankullaan
    karkasi sivistysperheitä Helsingin työväenyhdistyksen kuntaterrorin alta, (ja tuottivat viimeisen johtajaportaan Suomen
    sotiin ja rauhaan) , niin nyt jokin tasogeometrikko-sosiaalifilosofi pakkoyhdistää
    ne Ministeriön alle. Oli sitä maallakin -pakoa
    aikaansaamisvapauteen. Serlachius otti Mäntän
    kauppalana pois Vilppulan maajussien ryöstöverotukselta ja kiusanteolta. Vähäksi aikaa kunnes tulivat Keijo Liinamaa ja Jermu Laine.

    Metsäherroista puheen tullen talvi 1919 oli ratkaiseva. Vain vapailla kansanvaaleilla eli
    työväen ja torppareiden vallanpalautuksella
    (alunperin tammiarjesta 1918) , seilaa
    parrulasti Hullin satamaan -julisti ihmisoikeuksia
    vaaliva kansainvälinen yhteisö,minkä Paavo Haavikko ilmoitti Kansakunnan linjassa ja Kankaanpään Elias Hennalassa,missä hänen
    vuoronsa oli paljastaa kristillinen ihmiskarvansa.
    Oli näet tihkunut uutisvuotoa Leppäsen Aunelta.

    Isoin lööppi olisi että punaiset voitti. Suomen vaiheet pursuavat ryntäilyjä mitä kiehtovimpiin
    louhikkoihin. Metsistä ja ruotsista sekin kuinka
    Storaa ennen oli Enso. Norjalaiset omistajat
    möivät rahaa ja sopimuksia vastaan Hjeltille
    (koppilaisia) persoonakohtaisesti Kotkansaaren
    sahansa ja keittämönsä paniikkialennuksin 1918. Hjeltiltä loppu rahat. Hän möi osakkeensa
    Suomen uudelle demari/maalaisliitto -valtiolle,
    "jotta suomenkielisillekin insinööreille olisi uranäkymiä". Ja olihan niitä sitten Joukoja Ahonen ja Karvinen myöten.

    "Metsäteollisuudesta" pihisi henki pois kun
    Kauniaisten/Kulosaaren sivistystahto-edes korvaantui myöhemmällä koneopilla/pykäläuskolla. Vuosikymmenen mittaisella
    siivoojarouvien statuskiistalla, ulkoistamista, ei-juu-teatteria. Ratkaisu isojen poikien kiitaan oli vaihtaa kruunuksi koko Enso ja dollareiksi koko
    Waldeninkoski. Suomi on jännä mesta,paitsi
    oppisäädyn kirjaamana. Onneksi se alkaa rakoilla, järkikulta vilkkua kuten Markku Kuisman Metsäteollisuuden maassa, etenkin
    myöhemmässä versiossa. Eikä mitään niin suuremmoista kuin Teemu Keskisarjan GA Serlachius ole suomeksi tehty -sitten Väinö Linnan.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. Heräsi kysymys, onko H.Tirri sukua toiselle "isolle herralle" - musiikin alalla? Luin jostakin, että Martti Talvelan sukunimi olisi ollut alunperin Tirri, karjalainen nimi.

    Sennimisiä professoreitakin on kai ainakin biologian ja kasvatustieteen alalla. Ehkä samaa sukua?

    VastaaPoista
  8. Monet aamuyön tunnit olen miettinyt Nokian osakekurssia, että nouseeko vielä suosta mielessäni sijoittajan ohje nro yksi, sijoita se mikä sinulla on vara hävitä.
    Ylimääräistä ei ole paitsi liian isoksi kahden asuttavaksi jäänyt asunto, joka kuitenkin pitäisi joskus vaihtaa kerrostaloasuntooon.
    Mutta taisinpa jo pähkäillä onneni ohi, kurssi on nousussa.
    Suhteellinen köyhyyteni jatkuu ja se on Kemppisen ja UKK-säätiön syytä.
    Jos tämä blogi olsi julkaistu kuukausi sitten, olisin myynyt talon ja ostanut vähän myyntivoitolla Nokiaa.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  9. "Eläkeiän nostamisesta puhutaan niin paljon, että on pakko jäädä välillä miettimään."

    Nykyisin on voimassa eläkelaki, joka sallii liukuvan eläkkeelle lähdön välillä 63 - 68 v. Kukaan, joka ei ole tehnyt koko työuraansa "paskahommia" v-mäisten esimiesten simputettavana, ei voi käsittää sitä pientä mielihyvän tunnetta, jonka em. valinnaisuus antaa.Jos lähtee 63-65 vv. alennetaan eläkettä ja mikäli sinnittelee 66-68 vv, palkitaan hänet pienellä ylimääräisellä eläkekertymällä.

    Tämä on erittäin hyvä järjestelmä, joka on ollut voimassa liian vähän aikaa, jotta sen myönteiset vaikutukset näkyisivät tilastoissa.

    VastaaPoista
  10. Kun tuo rahan hinku huonoihin maksajiin tuli mainittua, en malta olla vielä kommentoimatta kuinka ostaessani silmälasit kauppias tarjosi mahdollisuutta korottomaan osamaksuun allekirjoittamalla sopimus kolmannen osapuolen maksun perimisoikeudesta.
    Töpeksin laskun saatuani laskemalla lehden nurkkaan osamaksuerän liian pieneksi seurauksella että seuraavan laskun yhteydessä Bankki tarjosi pikavippimahdollisuutta hirvittävällä vuosikorolla.
    Säikähtäneenä maksoin koko loppusumman kerralla ja pitkään vielä jälkeen päin pelkäsin, että MoottoripyöräKerholainen tulee ja perii jotain epähuomiossa maksamatta jäänyttä.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: - Kuisman kirjoissa on aikaisempiin verrattuna se merkittävä lisä, että Mikkeliin arkistoituja liikeyritysten papereita ja kirjanpitoja on käytetty järjestelmällisesti hyväksi. Hänen KOP:n historiansa on tässä mielessä samanlainen.

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi: - pitää kysyä Henryltä tuota sukua. Hänen isänsä oli muistaakseni kuorma-autoilija ja suku Karjalasta. Talvela oli Hiitolasta.

    VastaaPoista
  13. Nokia lumella, menneen talven lumia. Microsoft Lumia.

    VastaaPoista
  14. Kirjan nimi on Sodasta syntynyt. Kemppinen käyttää kirjasta alaotsikkoa.

    "Mitähän uutta hän on kirjaansa löytänyt, MITÄ EI ole jo muutamaan kertaan kirjoitettu?"

    Sen, mitä vientiteollisuus asioista tuumasi. Eivät olleet ollenkaan ihastuneita Saksaan ja panivat Saksan sorruttua nopeasti toimeksi Englannissa.

    Sodasta syntyneen ja Sahan pohjateos on Kuisman oma tutkimus Metsäteollisuuden maa (2. korj. p., SKS 2006, 781 s.)

    VastaaPoista
  15. Polvista minäkin olen aikoinani lukenut ja mielestäni hän kertoo asiat aika uskottavasti. Pitänee lukea tuokin Kuisma, pari olen jo Kemppisen yllytyksestä lukenut.

    On jotenkin säälittävän rietasta kuunnella isojen pomojen selittelyä, kun he jäävät 60 vuotta täytettyään eläkkeelle. Että eivät he työntekoa aioa lopettaa, vaan jatkaa sitä tiiviisti, hallituksissa ja kirjoittelemalla.

    Etenkin Hesari viljelee tuota selittelyä, kun sen omat herrat jäävät alaikäisinä eläkkeille.

    Herra jumala - jos se on niin erinomainen ratkaisu, niin miksi me emme kaikki tekisi niin: jäämme nauttimaan parhaassa työiässä muhkeaa eläkettä ja puuhastelemme siinä ohessa rattoisia työhommia voimien ja halujen mukaan!

    Jyrki ja Jutta, hoi - nouseehan Suomi varmasti tällä metodilla?

    VastaaPoista
  16. >>Paasikivi on kaiken pahan alku ja juuri, ja Tartosta olisi saatu Itä-Karjala jos hän vaan olisi älynnyt pyytää<<

    Ilta-Sanomissa oli 1.8.2008 juttu, jossa kerrottiin Tannerin roolista Tarton rauhanneuvotteluissa. Siinä jutussa kerrottiin Tannerin pelanneen kaksilla korteilla ja paljastaneen vastapuolelle, muilta suomalaisilta salassa, tiedon Suomen minimivaatimuksista. Tämä tieto löytyy jutun mukaan kuulemma Tannerin muistelmista kerrottuna. Sieltä en kuitenkaan ole sellaista mainintaa löytänyt vaikka ne kaikki on hyllyssäni.

    Oi Tanner sä Suomen nappulamies,
    poista sä meiltä kieltolaki ies.

    Kun meitä täällä raadanta piinaa,
    suo meille edes tilkkanen viinaa!

    Kyse oli liki samanlaisesta tempusta kuin kevään 1940 Moskovan rauhanneuvotteluissa, jolloin Ruotsin lehdistö paljasti Suomen minimivaatimukset julkaisemalla Tukholman lehdissä Suomen (eduskunnan) hyväksyvän mitkä ehdot hyvänsä rauhan saamiseksi.
    Ja sitten Suomi polot yritti muka neuvotella viimeiseen saakka säilyttääkseen Viipurin tai saadakseen lievemmät ehdot, mutta naapurit vain luki Tukholman lehdistä, mikä oli Suomen todellinen "limiitti". Tämä sama kataluus sitten kertaantui 1944 neuvotteluissa: Moskovan 1940 rauhan raja!

    Hupaisinta kaikessa on 1918 solmittu rauhansopimus Saksan kanssa, joka piti tehdä, vaikka ei oltu edes sodassa heidän kanssaan.

    http://www.histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html

    Suomen painettu asetuskokoelma n:o 153/1918.

    Rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä.
    Tehty Berlinissä 7 päivänä maaliskuuta 1918 ja vahvistettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1918. Vahvistuskirjat vaihdettu 25 päivänä kesäkuuta 1918.

    ---

    Kaupastahan se oli tietenki kyse tässäkin kontrahdissa:

    KOLMAS LUKU.

    Valtiosopimusten uudelleen voimaansaattaminen.
    5 artikla.

    Sodan johdosta voimansa menettäneet Saksan ja Venäjän väliset sopimukset on sopimusvaltioiden välisiin suhteisiin nähden mahdollisimman pian korvattava uusilla, muuttuneita katsantokantoja ja olosuhteita vastaavilla sopimuksilla. Erityisesti asettuvat molemmat sopimusvaltiot viipymättä neuvotteluihin kauppa- ja merenkulkusopimuksen laatimiseksi.
    Toistaiseksi säännöstellään molempien maiden väliset liikesuhteet kauppa- ja merenkulkuvälikirjassa, joka allekirjoitetaan yhtaikaa rauhansopimuksen kanssa.

    VastaaPoista
  17. Nyt tuli liikaa tavaraa lautaselle. Onks näitä kaikkia kipattava yhdellä kertaa? Sormethan tässä palaa.

    Joo tärkeä ensin, vuonna 1969 varasin minulle ja nuorelle vaimolleni liput Shaftbury teatteriin Hair-esitykseen. Kävimme siellä ja olemme iloinneet siitä ihan vieläkin.

    Nokian ilkea arvostelu tuntuu olevan kaikkien etuoikeus. Minä arvostan Nokiata ja sen Suomeen tuomaa yhteisöveroa. Samoin arvostan Nokian slogania: Connectin People. Se on täyttä totta ja sen toteuttaa juuri heidän sadat miljoonat halpis-puhelimet. Windows puhelin onkin sitten pienemmän poppoon riemu, varakkaiden firmojen perustyökalu, tästä olen varma.

    Nyt olemme vaimoni kanssa jo vanhempia. Toinen herää aikaisin ja kolistelee. Sitten juodaan aamukaffe ja kinastellaan. Jotain päivälläkin tehdään.. lounas... sitten tirsuille, selkä selkää vasten, ihan hiljaa.

    VastaaPoista
  18. Microsoft tarvitsee Nokiaa tämän visionsa toteuttamiseen http://bit.ly/rNbk1o (video!)

    RIMillä on myös versionsa http://venturebeat.com/2011/10/27/rim-mobile-future-video/

    Frank

    VastaaPoista
  19. No jo on leuhkat eväät taas blogistilla!

    VastaaPoista
  20. Olen haaveillut, että Nokian uusi kännykkä olisi noin passin kokoinen ja siinä olisi tuo sama maiden välisen liikkumisen mahdollistama ominaisuus. Konsepti luotaisiin ensin Suomen ja Viron välillä ja kun se toimii niin, se laajennettaisiin koko EU:hun.

    VastaaPoista
  21. Anonyymi:"Oikeasti elän - - osin eläkkeellä, eli omillani."

    Tästä tulee sukupolvien sota ihan pian.

    Nimim Nelikymppinen

    VastaaPoista
  22. Onko tuonniminen teos kuin ”Kuolema kulkee Äänislinnassa” todella olemassa, kuulostaa nimittäin kiinnostavalta. Outsiderin tuotantoon en ole tutustunut, mutta pikainen haku löytäisi vain sellaiset teokset kuin "Kuolema kulkee yöllä" ja "Talo Dzersinskajan varrella: salapoliisiromaani Äänislinnasta".

    VastaaPoista
  23. Haluaisin kirjoittaa kirjan "Kuolema kulki edes takaisin Moskovassa". Ai, miksi? No, muuten vaan.

    VastaaPoista