31. elokuuta 2011

Pankit




Potkujen antaminen työntekijöille on hyvä liiketoimi. Osakkeenomistajille osinkona menevä osuus voitosta varjeltuu. Työnantajamaksuista päästään. Voi olla että viime aikojen irtisanomisvimma liittyy 2007 voimaan tulleeseen uuteen työntekijöiden eläkelakiin, jonka mukaan työantajan osuus on noin 23 prosenttia palkoista.

Johdon kannustinpalkkiot ja tarkasti laskeva kansainvälinen raha on salaliitto työntekijöiden päänmenoksi.

Potkimalla työntekijöitä yritys ulkoistaa reippaasti kustannuksiaan veronmaksajille. Veronmaksajat eivät huomaa mitään, koska heidän huomionsa on kiinnitetty mittakaavaltaan vähäpätöisiin asioihin, kuten Kreikan tukeen ja Paavo Väyryseen.

Olen odotellut parikymmentä vuotta, milloin joku sanoo sanan ”kartellli” työntekijöiden yhteydessä. Yritysten puolella kilpailulainsäädäntö on kovaa. Viimeksi paperiteollisuus ja sitä ennen Lemminkäinen ovat olleet tiukassa saumassa sovittuaan markkinoista. Kartelliksi sanotaan muun muassa sopimusta myyntihinnoista tai myyntialueista tai urakkatarjousten tasosta. Niitä on pidetty vuosikymmeniä hyvin haitallisina maksajien kannalta.

Kirjoitin pari päivää sitten sahateollisuudesta. Suomen metsäteollisuuden kukoistus johtui osittain horisontaali- ja vertikaalikartelleista. Myyntikonttoreilla oli nimet; olen käynyt niissä. Finncell esimerkiksi vastasi selluloosan hinnoittelusta. Vertikaalikartelli tarkoittaa, että koko tuotantoketju (hintaketju) on miinoitettu etukäteissopimuksin. Sellaisesta on vähäpätöisessä muodossa kysymys, kun esimerkiksi kustannusliike ostaa kirjakauppaketjun. Silloin sillä on kirjan tekijät liivintaskussa, kirjapainot housuntaskussa ja kirjakaupat perstaskussa.

Työehtosopimuslainsäädäntö oli suuri uudistus, kun se tuli virallisestikin käyttöön 40-luvulla. Olennainen määräys oli yleissitovuus. Työnantajat ja työntekijät sopivat työsuhteen ehdoista, eikö työnantaja saanut ”ostaa työtä” sopimuksen määräämää halvemmalla.

Tämä järjestelmä oli yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kivijaloista. Sitä voi silti sanoa myös kartelliksi, varsinkin kun ammattiyhdistykset osoittautuivat eteviksi pitämään huolta jäsenistä ja välimatkaa rikkureihin.

Kaavamaisesti ajatellen se, mikä oli jättiläismäisten vahingonkorvausten uhalla kielletty työnantajilta, oli nimenomaan sallittu työntekijöille. Näin on edelleen, vaikka työntekijäpiireissä valitellaan tulopoliittisten kokonaisratkaisujen loppumista. Monen vuosikymmenen ajan valtio oli kolmantena osapuolena huolehtimassa siitä, että verot ja sivukustannukset palvelivat samoja päämääriä kuin neuvotteluratkaisut.

Sitten kaikki muuttui, ja Turun torilla sanotaan, että se on EU:n vika.

Entä jos se on toisinpäin. Olisiko EFTA:n, EEC:n ja EU:n kasvu pikemminkin edistynyt siitä oivalluksesta, että pelkkä vientikauppa oli nollasummapeliä eli pokeria, jossa jatkuvasti omistajaa vaihtava rahamäärä ei nouse eikä laske? Parempi ratkaisu on kansainvälinen kartelli, jossa markkinat on jaettu valmiiksi niin tehokkaasti, että oikeaa kasvua voi tapahtua.

Tätä läikehtivää mielenmuutosta vapaakaupan ja tullisuojelun kesken oli käyty 150 vuotta ja se oli aiheuttanut ainakin yhden maailmansodan.

Rahaliitolla katkaistiin yksi keinottelun muoto. Se oli juuri Suomen käyttämä. Devalvointi tarkoitti tulonsiirtoja palkansaajilta teollisuudelle. Rahaliitto keräsi ja yhdisti pääomat, kunnes ne alkoivat hallita todellista taloutta.

Tavarantuotantoa vietiin halpamaihin. Palveluiden tuotannossa se onnistuu vain osittain, esimerkiksi teleoperaattoreilta. Pankeilta se ei käy.

Säälin pankinjohtajia. Minun tulee usein sääli tyhmiä ihmisiä. Jatkuvasti nousevien tulojen tavoittelu on kuin petäjään kiipeämistä. Ennen pitkää tulee latva vastaan ja silloin ovat oksatkin jo niin norjat, että putoaminen on paha. Ehkä olisi ollut parempi pitää ne työntekijät?

30 kommenttia:

  1. Maailmaa halajataan mutta kun ei kädet riitä ympäri...

    Olemme ihmetelleet banaanivaltioita, joissa eliitti määrää ja massat vääntänät ja kärsivät tai vain kärsivät ja saattavat nähdä YK:n ajoneuvon.

    Maapalloistuminen teki maailmasta banaanivaltion, mutta ilmiön tuoreuden takia emme vielä oikein tahdo saada tarkennettua siihen. Eliitti on muodostumassa ja nykyajan maaorja eli asuntovelallinen pidetään kultaisessa häkissä, jossa siipi voi avautua puoli-iskun verran: kohtuullisesti valinnanvapautta ja rahtu luksusta saatavilla, muut tarpeet määrittää Pirkka-lehden sisältö.

    Maiden rajat hämärtävät keskiluokan näköä, mutta Suomen johtajat näkevät selvästi rajan yli, missä palkkataso on kovempi tai jos ei ole, niin ainakin ostovoima. Keskiluokan näkökyky on tärkeämpi ja se pysyy huonona, on niin monta asiaa mihin keskittyä. Pääoman rajattomuus ja sen seuraukset on hiukan työlästä hahmottaa, kun hangessa pitää ajaa kaksi lasta eri päivähoitopaikkoihin.

    Digitaalinen kuilu oli hyvä jako ja parempi oli Warwick kärjistäessään tietoteknisen osaamisen merkitystä ihmisen tulevaisuuden roolissa. Mutta sekin on vain este nähdä sitä, että taloudellinen eliitti on rajatonta ja työt tekevä resurssi on yksi massa lievin maakohtaisin eroin. EU-kansalaisten ostovoiman alentamisen välttämättömyys on yhtä vaikea tajuta kuin shorttaaminen volatiliteettifutuureilla, mitä olikaan tapahtumassa... ai niin piti hakea lapset tarhasta, palataan tähän sitten myöhemmin.

    Kemppisen sukupolvi menee haudan lepoon toivoen, että ei ne sitä touhua niin pahasti ryssi. Vaan saattavat ehtiä nähdä, että kyllä se ryssittiin.

    Arjessa kohtaamistani ihmisistä vain noin joka viidessadas on ylpeä työnsä jäljestä ja puolustaa sitä. Kumarrus heille. Loput toteavat, että vastuu on muualla matriisiorganisaatiossa.

    Moikka. Hyvä tästä tulee.

    VastaaPoista
  2. Nykyaikaisin pankki on alkuseurakunnasta. Se jättää
    keisarille ja tämän alamaisille profiilikuvalla
    leimatun kolikon. Pankki itse käyttää omia rahavälineitä kuten yksityisseteleitä,kiertokelpoisia
    saatavatunnisteita ja nimeä eli elinkeinoyhteisöön
    kuulumisen tunnussanoja. Goldman Sachs oli kova
    sana. Lehman Brothers toinen. Minna Canth oli yksi.

    Sitten tämä toinen toiseensa uskomisen systeemi
    voi luhistua -ihan vain uskon puutteesta. Tai haaksirikosta tai asuntojen hintakäyrän taittumisesta, milloin, kuten 2007 hypetys oli sille
    perustettu. (Kaikki tiesivät kivijalan rapautuvan, eivät
    kaatuvan varpaille,haavan tulehtuvan jne…
    tässä sitä ollaan. )

    Sosiologiaa tämä on jos nyt mitään määriteltävää
    oppialaa. Vastaan hölisijöille sanoisin,että ehkä soluilla vaikkapa neurosellaisilla on kyky mieleen ja
    mielikuvitukseen ja kontaktisynopsissa(?) jäynäntekooon toiselle,viekasteluun jne. Sellaiseen mitä Soros kutsuu reflektiivisyydeksi. Että mieli/tahto
    vaikuttaa todellisuuteen. Tai että siellä todellisuudessa on potentiaaleja joista ei niin vain tiedä kuten oli sähköä ja atomivoimaa ihan jo pimeällä keskiajalla. Tai mihin kummiin voimiin ja
    käsittämättömyyksiin tuo Esko Valtaoja tietää
    viitata -vuosi vuodelta nöyrempänä.

    Yksi kikka menestykseen on pitää toiset tietämättöminä esimerkiksi hybrispönttöyteen
    korkeakoulutettuina. Sen sijaan että jättäisi ihmisille aikaa lukea, serious reading sanoi James Callaghan
    ja jätti vetovuoron Margaret Hilda Thatcherille. Oitis voisi aloittaa vaikkapa mestyneimpien
    lähimmäistemme sotahuutolaisten,lestautisten jne.
    peruskirjoista tai mormooneista. Ja kai ihan sekulääristikin voisi olla ihmisiksi ? Ja menestyä
    maailmassa, joka edistyy älyttömästi kun ihminen ei
    toista kahlitse. Ja animal spirit vie ja viettelee.

    Pitääkö vielä tosikosti sanoa että joku "taloustiede" ei pyrikään olemaan muuta kuin markkinaretoriikkaa kulloistakin evoluutiovaihetta varten. Matematiikkalauseet
    purivat hyvin ihan viime vuosiin.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  3. Hetken miesten kymppiä Daegussa johtaneelle eritrealaiselle järjestettiin selostajan mukaan 2500 vieraan häät, jotka näytettiin Eritrean televisiossa suorana.

    Samoin tehtiin Paavo ja Päivi Lipposen häille Vanhassa kirkossa, piispa Eero Huovisen vihkimänä. Vai olivatko ne jotkut lkka Kanervan syntymäpäivät

    VastaaPoista
  4. Työeläkettä koskeva detelji sinänsä mainiossa kirjoituksessa vaatii kommenttia:

    2007 säädettiin uusi työntekijän eläkelaki (TyEL), joka oli pelkkä ns. kodifiointi, jossa asiallisia muutoksia oli hyvin vähän.

    Työeläkeuudistus tehtiin 2005 ja sen ehkä olennaisin tavoite oli hillitä työeläkekustannusten kasvua. Entinen meno olisi tullut kalliiksi työnantajille ja työntekijöille. Nyt uusien laskentasääntöjen avulla pyrittiin siihen, että järjestelmä pysyisi kasassa tulevaisuudessa. Esim. käyttöön otettiin 2010 elinaika-kerroin, joka leikkaa kuukausieläkettä eliniän kasvaessa.

    Vaikea ymmärtää miten eläkeuudistus sinänsä voisi vaikuttaa Nordean ratkaisuihin. Palkkakustannuksen sivukuluineen tietenkin aina vaikuttavat.

    VastaaPoista
  5. Palkan sivukulut: Eikös se ole ollut hyvä sääntö jo pitkään, että yritykselle kertyy
    palkan sivukuluja sen palkan verran, eli siis 100%. -- Ihmeellistä on se, että näillä palkkatasoilla ja sivukuluilla meillä on virmoja pystyssä.

    VastaaPoista
  6. Pankkien erikoistumisesta:

    Minusta on hyvä asia, että Nordea niminen pankki saa valita, mitä pankkitouhua kannattaa tehdä ja mitä ei. Kemppisen pankki (OP-Pohjola) on pitänyt konttoreita pienissä kirkonkylissä ja erikoistuu ilmeisesti kuluttajan palveluun. Niinpä kai joku S-pankki ja Säästöpankitkin; jne.
    Miksei Nordea saisi erikoistua siihen, millä se tienaa kunnolla? -- Kannttaa ehkä olla useamman pankin asiakas, niin että voi valita sellaisen ystävän jolta hommat tuntuu hoituvan.

    Jos Nordean tämän päivän asia vielä hoidetaan eläköitymisen ym pehmeiden keinojen kautta, se on hieno homma! Emme kai kaipaa uutta pankkikriisiä? Edelleen on hyvä, että henkilöstö tietää suunnan, ettei
    elätetä toivoa, että palvelukonttoreita olisi
    tulevaisuudessa olemassa kasapäin. Minun kuluttajana olisi syytä suunnata energiaani nettipankkien ym automaattiojuttujem opetteluun, jotka muuten on saatavilla Takahikiän Peräkylässäkin!

    VastaaPoista
  7. "Työnantajat ja työntekijät sopivat työsuhteen ehdoista, eikö työnantaja saanut ”ostaa työtä” sopimuksen määräämää halvemmalla." Toki työehtosopimusjärjestelmässä on tiettyjä kartellimaisia piirteitä. Ongelma on vain siinä, että ilman tuota järjestäytymistä yksittäinen työntekijä on avuton suhteessa työnantajan. Ay-liike luo paremman tasapainon näiden välille. Sanon paremmankin, koska ay-liikkeen mahtiaikoinakin elinkeinoelämä jyräsi vallallaan. Tämän tasapainon puutteesta on hyvä esimerkki työelämä 1920-30 luvuilla ennen tammikuun kihlausta sekä Thatcherin aikaansaama Englanti.

    VastaaPoista
  8. Historiallisessa aikakauskirjassa ilmestyi 1992 (nr2) artikkeli nimeltä "Suomi taloutena: ajopuu vai älykäs perässäkulkija", jossa mm puhuttiin ammattiliitoista työvoimakartelleina, siis toteamalla, ei haukkumalla tai kiittämllä.
    Kirotut kartellit olivat hieno ja hyödyllinen asia, ainakin Suomelle ja luultavasti muillekin Pohjoismaille. Ei siis ihme, että USA otti jo 1940-luvun lopulla yhdeksi Eurooppa-politiikkansa tavoitteeksi pohjoismaisten vientikartellien hajottamisen.

    Onnistuihan se lopulta, 1990-luvulla, nähdyin seurauksi. Pienten yhteistyön (joita kartellitkin edustivat) sijaan yhtiöjättien oligopolia ja armoton kilpailu, joka johtaa juuri sinne Kemppisen kuvaamaan puun latvaan ja sieltä alas..

    VastaaPoista
  9. Eikö ole hieman outo ajatus, että yksityisen yrityksen pitäisi pitää palkkalistoillaan työntekijöitä, joita se ei tarvitse?

    Ennen vanhaan reaalisosialismissa - ja meilläkin joissakin valtionyhtiöissä - sitä yritettiin. Ei toiminut.

    JK: "Potkimalla työntekijöitä yritys ulkoistaa reippaasti kustannuksiaan veronmaksajille."

    Tällä mainiolla logiikalla kaikkien yritysten kannattaisi potkia kaikki työntekijänsä elämään veronmaksajien kustannuksella. Nerokasta.

    Mutta kohta ei olisi yrityksiä eikä veronmaksajia.

    (Tähän varmaan joku virkamies huomauttaa, ettei se mitään haittaisi, sillä mehän voimme sitten alkaa nauttia muhkeita eläkkeitä tai runsaita työttömyyskorvauksia.)

    VastaaPoista
  10. ROHKEA MIES!

    On tämä bloginpitäjä rohkea mies, kun uskaltaa ottaa puheeksi työmarkkinakartellit. Tosiasia
    saattais olla, että nuorisotyöttömyys hoituisi vapauttamalla nuoriso tästä kartellista. -- Myönnän; uhkarohkeaa ajattelua, mutta nuorison tilanne ei ole ollenkaan hyvä; suuri osa pelkkien avustusten varassa. Tällaisenko tulevaisuuden haluamme nuorillemme (SAK?) ?

    Toinen pyhä kartelli on ollut maatalous, kaikkine tukineen. Maataoustuilla ja muilla suojauksilla kai 'tapetaan nälkään' kehitysmaiden maanviljelijöitä. Mutta rapiseehan maatalouskin kun EU tulee sisään lisää ja lisää. --
    Tutisee se työmarkkinakartellikin, kun Viron ja
    Puolan kaverit EU:sta tulee yhä enemmän urakoimaan Suomeen.

    VastaaPoista
  11. Ei se niin vaikeaa ole nimimerkki osti minut täysin puolelleen. Pelkkää asiaa!

    VastaaPoista
  12. "Tätä läikehtivää mielenmuutosta vapaakaupan ja tullisuojelun kesken oli käyty 150 vuotta..." Tässä olisi ehdottomasti toisenkin blogin paikka.

    VastaaPoista
  13. Ehkäpä sosialisti ei ymmärrä, miten markkinatalous toimii. Jos pankkitoiminta ei kannata, niin sitä katetta on etsittävä kuluja karsimalla. Muuten pannaan lappu luukulle.

    VastaaPoista
  14. Ammattiyhdistysliikettä pidettiin Yhdysvalloissa useinkin Sherman Actin (1890) vastaisena. Asiaan toi helpotusta Clayton Act (1914). Ajatus tosin on muutenkin aika yleinen ja kaiketi vanha.

    Minusta pankkitoimintaa on ulkoistettu paljonkin. Mitä muuta pankkien back office on kuin valtavaa IT-toimintaa ja sehän on ulkoistettu halpamaihin jo kauan. Sijoituspalvelutyyppistä palvelua kasvokkain on tietysti jokin määrä. Kurat konttorin lattialta siivoaa mamu, ja pöydällä hyrräävä tietokone on siis piuhoitettu kauas.

    Jotenkin on vaikea niellä ajatusta, että irtisanoja ulkoistaisi kustannuksiAAN. Irtisanotustahan on maksettu eläkemaksujen lisäksi työttömyysvakuutusmaksutkin. Meno tulon kohdalle - mitä tuloa irtisanottu irtisanojalleen tuottaa? Vaihtoehtoiskustannuksena ajateltuna toki, mutta niinhän on aina. Voiko sanoa, että jättämättä palkkaamatta siivoojan kotiinsa ulkoistaa kustannuksiaan, kun voisi käyttää omatoimiseen siivoamiseen käyttämänsä ajan enemmän tuottavaan - ja verotettavaan ja sivukulurasitettuun - ammattityöhonsä.

    VastaaPoista
  15. UPM sulkee Myllykoskella ja avaa maailmalla. Vastaanpullikoija jäisi
    kelkasta. Ja ketäpä vastaan niskuroida kun kansainväliset rahastot jo
    New Labour Lipponen plus työväen Sauli pressa -vaiheen jälkeen omistavat
    yhtiön. Sulkemis- ja uussijoittumispäätökset tehdään rahastojättien
    strategiaesikunnissa Wall Streetillä ja Cityssä.
    Ne suomalaiset suvut joiden tehdasjämät kasattiin UPM:n ja Storan
    hännänjatkeiksi kylpevät osinkorahassa. Instituutioiden on elämä.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  16. Tämä potkujen antaminen on erityisesti Suomen ongelma. Saksassa pois potkiminen on laitonta, ellei yrityksen taloustilanne ole heikko tai työntekijä ei hoida tehtäviään. Joka kuudes potkujen anto menee oikeuteen, jonka työntekijä usein voittaa.
    Sakut taistelevat loppuun asti jokaisesta työpaikasta. Kun Nokia lopetti Bochumin tehtaan se joutui maksamaan keskimäärin 125 000 per työntekijä parille tuhannelle työntekijällä. Mikään kansainvälinen firma ei ainakaan ensimmäisenä sano Saksasta irti työntekijöitään. Joo, ja niillä työttömyys on paljon pienempi kuin mitä Suomessa tai USA:ssa ja siellä on työvoimapula (oikeasti).
    Palkat eivät ole enää niin hyviä. Ehkä ne tekivät jonkun sopimuksen aikoinaan, jolla sitouduttiin palkkamalttiin vastineeksi.
    Selvää on ettei yhteiskunnallemme ole kokonaisuutena hyväksi, että täältä lopetetaan kannattavia paperitehtaita. Koska uusikaan paperitehtaita ei enää tule, siinä on lisäsyy miettiä mitä kannattaisi tarjota työntekijäpuolelle vastineeksi palkkamaltista. Tälläisinä aikoinahan se potkujen saaminen on se pahin peikko.

    VastaaPoista
  17. Joskus todellakin tulee mieleen, milloin se männyn latva oikein tulee vastaan, ja mitä sitten sattuu. Kapsahtaako katajaan?
    Ehkä ilmaston lämpeneminen tätä nopeuttaa, sillä muistaakseni Montesquieu aikoinaan selitti pohjoisten seutujen ihmisten kalpean ulkonäön johtuvan liian kosteasta ja kylmästä ilmastosta ja samalla sen vaikuttavan hengen ja tunteiden hitauteen.

    Syviä mietteitä esitti myös muuan vanha mies, hieman rääsyinen, ollen hienoisessa hiprakassa, verotoimiston jonossa, kummallakohan on parempi kuolema, sillä joka kuolla kupsahtaa varattomuudessa välittömästi vai sillä, jolla on varaa killua letkuissa ja pitkittää aikaansa muutamalla kuukaudella tai vuodella.

    Stalinilta aikoinaan kysyttiin miten ratkaista ongelma, kirjailijan syyllisyydestä vai syyttömyydestä. Isä Aurinkoinen vastasi: ”Ihminen ongelma. Ei ihmistä, ei ongelmaa”. Johtamistaidon perusprinsiippejä varmaan

    Koville se ottaa, kun koiras poikii.

    - Kale -

    VastaaPoista
  18. Borenius & Kemppinen, nyt vain Borenius.
    Minne se Kemppinen häipyi?

    VastaaPoista
  19. Tätä blogikirjoitusta pitää lukea monta kertaa, jotta saisi kaiken jäsenneltyä paikoilleen edes suurin kaartein.

    VastaaPoista
  20. Suomi on ollut "vapaa" kartelleista hyvin lyhyen ajan, ei edes paria vuosikymmentä. Tieto on ollut kyllä luettavissa Markku Kuisman et al tiiliskivistä, mutta helpommalla pääse, kun lukee tiedon näistä Kuisman ohuemmista opuksista.

    Onko tuo "Sodasta syntynyt. Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914−1920" lyhennelmä kirjasta
    Metsäteollisuuden maa : Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920 / Markku Kuisma ?

    VastaaPoista
  21. "Ei se niin vaikeaa ole nimimerkki osti minut täysin puolelleen. Pelkkää asiaa!"

    Kyllä.

    VastaaPoista
  22. Ad Mika Lako: kysymäsi kirja ei liity mitenkään metsäteollisuuteen, vaan selostaa otsikostaan ilmenevää asiaa. - Kuisma on Suomen historian professori. Teollisuus ja elinkeinoelämä on siinä oppiaineessa aika uusi painotus.

    VastaaPoista
  23. Suomesta ei pöljät lopu.

    Kannatus nolla, avainasiakkaana sata,
    riippumatta mistään.

    Aina löytyy joku, joka lyödä latvan jatkeeksi.

    Vähäpätöisistä asioista puheen ollen.

    Vaikka sanansaattaja auringon kuvaa
    rinnassaan väkijoukoille osoittaa,
    juoksee väsymättä yli pihojen ja salien,
    aina on edessä uusi ylitettävä piha esikaupunki
    kaupunki, aina.
    Missä vika.
    Kun kansa tietää, vian on oltava siinä.

    Täytyy löytää kansa, se oikea.

    VastaaPoista
  24. "Selvää on ettei yhteiskunnallemme ole kokonaisuutena hyväksi, että täältä lopetetaan kannattavia paperitehtaita."
    Valitettavasti yhtä selvää on, että vientiin perustuvan paperiteollisuuden on tarvittaessa voitava purkaa (todellinen) tuotannon ylikapasiteetti: jos paperia ei vain mene enempää, ei sitä jatkuvasti voida tuottaa varastoon. Ylikapasiteetin lakkauttamisessa absoluuttisella kannattavuuden ei ole merkitystä vaan suhteellisella (+ ehkä irtisanomiskustannuksilla) kannattavuudella. Kansainvälinen firma tarkastelee asiaa koko konsernin kannalta: missä markinnat lähimpiä, missä on parhaiten kannattavimmat tehtaat ja missä irtisanominen maksaa vähinten.
    KKO on muuten tehnyt kollektiiviselle irtisanomisturvalle käytännöllään hallaa, etten sanoisi lakkauttanut koko käsitteen: kun joku talouspuolelta tai kirjanpitäjä tulee todistamaan, että nyt tarvitsee karsia kuluja/muuttaa toimintaa, niin työnantaja saa antaa kenkää niin monelle kuin haluaa. Silti en kannata Saksan vaan Tanskan tietä: matala irtisanomiskynnys mutta hyvä työttömyysturva niin kauan kun aktiivisesti hakee töitä tai kouluttautuu.
    Suomessa perusongelma on työvoiman kohdannossa: maaseudulla ja teollisuuspaikkakunnilla on paljon vähemmän koulutettuja miespuolisia teollisuustyöntekijöitä kun taas suurissa kasvukeskuksissa tarvittaisiin hyvinkoulutettuja erityisosaajia sekä hoiva- ja palvelualan (naispuolisia) työntejöitä; ei mahda 50-kympine paperimies taipua lähihoitajaksi.

    VastaaPoista
  25. Taitaa kuitenkin vaan olla niin, että Sauli olisi noista nyt tiedetyistä (+ Soini) kaikkein täyspäisin. Ainakin välillä kai pohdisekeleekin jotain asioita eikä puhu pelkästään osetetulla äänellä.

    VastaaPoista
  26. Suomea uhkaavasta työvoimapulastakaan ei kukaan enää hiiskahdakaan, vaikka taisi itse Kemppinenkin väittää sen olevan kiertämätön fakta, koska tilastot niin todistavat. Se tulee väkisin, kuulemma.

    Sen sijaan takametsien pojan järki sanoo, että jos ei ole töitä, niin ei ole pulaa tekijöistäkään.

    Mutta herrat toki tietävät paremmin. Tämänkin.

    VastaaPoista
  27. Ano, Tanskan tie toimii hyvin nousukaudella, mutta Saksan tie on parempi laskukaudella. Kuten sanoit kansainvälinen firma lakkauttaa siellä missä se maksaa vähiten.

    VastaaPoista
  28. Pelkästään viime elokuussa maailman suurimmat pankit irtisanoivat 60 000 pankkitoimihenkilöä.
    Pankit elävät ajassa. Ei niillä ole tarvetta merkonomien suojatyöpaikoille.

    VastaaPoista
  29. www.suomenpankki.fi/en/tilastot/tase_ja_korko/Page/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_taseet_ja_raha_aggregaatit_SP_tase_en.aspx

    Kohdassa Total liabilities Suomen pankin tase kasvoi kuukaudessa 15 miljardia euroa :)

    VastaaPoista
  30. "Eikö ole hieman outo ajatus, että yksityisen yrityksen pitäisi pitää palkkalistoillaan työntekijöitä, joita se ei tarvitse?"

    Minusta ei ole, jos se niitä tulee kohta kuitenkin tarvitsemaan. Minusta on sen sijaan outoa, että nykyään irtisanotaan niitäkin, joille riittäisi töitä.

    VastaaPoista