30. toukokuuta 2011

Valtion vihollinen




Sitä pidettiin arvostelukyvyttömyytenä ja osoituksena soveltumattomuudesta tuomarin tehtäviin, kun esitin 1990 kirjassani ”Oikeus kulttuuri-ilmiönä” iskulauseen: hyvä tuomari on valtion vihollinen.

Olin esittelijä ja siten erään käsityskannan mukaan vailla oikeutta omiin mielipiteisiin. Esittelijän mietintö tulee taltioon, mutta merkitystä sillä ei ole.

Tämä on kommentti sunnuntain lehdessä olleeseen artikkeliin vallan kolmijaosta eli tuomareiden, lainsäätäjien ja toimeenpanovallan eli erilaisten virkamiesten törmäilystä toistensa tonteille.

Olin artikkelista hyvin iloinen. Voi olla, että en ole aivan samalla kannalla valtiosääntöoppineiden kanssa, mutta he näyttävät olevan sitä mieltä, että ongelmia on kierrettävä kuin kissa kuumaa puuroa. Jos puuro on vadissa, näkökulmia on 360, ja se on hyvä määrä.

Kunnon tutkija ja hyvä tuomari eivät ainakaan pane pahakseen, että jonkun mielipide poikkeaa 180 hänen itse esittämästään.

Tässä tapauksessa olemme + - 2 %:n sisällä, ja he ovat luultavasti oikeassa, koska ovat minua paremmin perehtyneet perusoikeusajatteluun Suomen perustuslain kannalta.

Asiakseni jää kuitenkin sanoa, että myös valtiosääntöoikeudessa tuuli on kääntynyt. Edellisellä sukupolvella oli hiukan ongelmallisia sidoksia eri tahoille. Joku oli ajautunut törmäyskurssille tasavallan presidentin kanssa, jonkun vaimo oli korkeimman oikeuden jäsen jne.

Asiahuomautukseni on, että korkeimpien oikeuksien ja osittain hovioikeuksien esittelijäjärjestelmä on kirjaimellisesti tsaarin aikainen ja nykyoloihin soveltumaton.

Anglosaksisten maiden ”law clerk” muistuttaa auskultointia. Erittäin hyvät nuoret juristit pääsevät vuoden keikalle valmistelemaan juttuja. He toimivat selkeästi jonkun tuomarin sihteereinä tai amanuensseina tai avustajina – sanalla ei ole väliä. Heillä ei ole ratkaisuvaltaa eikä heidän nimensä näy missään. Heillä voi olla suuri vaikutusvalta. Sir Robin kertoo joskus seikkailuistaan lordi Denningin clerkinä. Denning oli vuosisadan kuuluisin tuomari, tosin hiukan perso julkisuudelle.

Istuin kymmeniä kertoja 11th Circuitin tuomarin ja hänen kolmen avustajansa kanssa vihreänä kateudesta. Nuoret tiesivät edistävänsä omaa uraansa ja tekivät rajusti töitä. Tuomari oli sekä ystävällinen että pirullinen. Keskustelut olivat parasta juridiikkaa mitä olen kuullut – ehkä USA:n korkeimman oikeuden suullisia käsittelyjä lukuun ottamatta.

Keskustelin tunnin ja kymmenen minuuttia John Paul Stevensin kanssa mm. esittelijöistä. Hän piti kuvailemaani suomalaista (ja ruotsalaista) systeemiä järjettömänä ja perusoikeuksien vastaisena. Minulla on tallessa hänen omistuskirjoituksella varustettu eripainoksena solmukkeen käytöstä tuomarin virassa. Solmio, varsinkin vinoraitainen, saattaa viitata yliopistoon, seuraan tai jopa puolueeseen, Stevens huomautti. Ainakin Englannissa näin onkin.

Joka päivä lukuisat suomalaiset menettävät uskonsa oikeuslaitokseen – he häviävät juttunsa riitautettuaan esimerkiksi liikennesakon tai haastettuaan anoppinsa oikeuteen vanhastaan yhteisen vesijätön käyttöä koskevassa asiassa. Monille riittää uskon menettämiseen kampaajan tai kaljakaverin totena kertoma tapaus. Näin kuuluu olla.

Tuli mieleen lehtijutun esimerkistä – erikoislakihankkeesta rajavartijoiden työtaistelun estämiseksi – että ollapa urhoollinen syyttäjä, joka kävisi etenkin SAK:n vaaliman lakko-oikeuden kimppuun. Itse en osaa lukea ammatillisen järjestäytymisen oikeudesta lupaa mielivaltaisiin, jopa ilmoitusvelvollisuutta rikkoviin lakkoihin. Nimittäin tuo lentokenttähenkilökunta voisi olla tuomittavissa yleisen lain nojalla. Ehdottaisin nimikkeeksi terrorismirikosta tai tuhotyötä tai sitten vahingontekoa. Vaaraa aiheuttava ilmaliikenteen häirintä mainitaan rikoslaissa erikseen. Lainvastainen työtaistelutoimi maksaa järjestölle edelleen vain 23 500.  Se on halpa hinta. Toissa päivänä taisi yksikin lomalento odottaa Seutulassa seitsemän tuntia, matkustajat sisällä lentokoneessa. Niin paljon kuin suomalaiset vihaavat herrojaan, ay-väelle me olemme sitä kiltimpiä ja loputtoman kärsivällisiä. Menetämme mieluummin työpaikkamme kuin tingimme työvoimakustannuksista.

19 kommenttia:

  1. Mut hei Jukkis, älä neglegeeraa nyt vallan sitä, että vaa'an toisessa kupissa ovat sitten iltapäivälehdistön vakaat ja uskolliset lukijat, jotka kerta kerran jälkeen janoavat uutisia ja haastatteluja lapsiperheistä lentokenttien ulkomaanlentojen peruutushelvetissä, pitkään suunniteltujen, laatuaikaa kosolti sisältävien lomalentojen valumisesta hiekkaan, perheiden koheesion ollessa jo koettelemusten keskessä kovalla koetuksella.

    Maintsemasi 23 500 on pieni hinta niistä säväreistä.

    VastaaPoista
  2. Välimeren maissa nämä rohkeat mafian vastaiset tuomarit ja syyttäjät on joko ammuttu tai räjäytetty palasiksi. Suomalaista politiikan ja ay-liikkeen mafiaa arvostelevillekin näkyy käyvän heikosti, kun media käy kimppuun.

    VastaaPoista
  3. Ay-liikkeen osalta on erittäin mielenkiintoista median vaikeneminen asioista, jotka poliitikoille sattuessaan räjäyttäisivät otsikot useammaksi kuukaudeksi.
    Media tietää, mutta vaikenee.
    Ay-liikkeen laajat ja räikeät varallisuuden väärinkäytöt, huorailut ja lahjonta että pahoinpitelyt Lapin lomakohteissa ja vaikka mitä.
    Ymmärtääkseni asioista on yritetty kirjoittaa, mutta jutut ovat pysähtyneet päätoimittajien estelyihin. Tässä suhteessa poliitikkojen painostus päätoimittajiin on melkoista (mm. sos.dem-Lipponen).

    Jos tietyt asiat eräästä ammattiliitosta olisi julkistettu 10 vuoden takaa, olisi jäsenkato ollut melkoinen. Väärinkäytökset eivät ole poikkeuksia alalla, vaan sääntö. Uskalletaan toimia, koska pelkoa ei ole kiinnijäämisestä.

    On ollut ilo seurata lakkoilun vaikutuksia pankkineitien ja paperimiesten työnkuvaan. Kuvapeili on rikkoutunut ja neidit ovat toisissa tehtävissä, vaikkapa marjanpoimijoina.
    Siivousala on ostamassa 300.000 euron robotteja. Hoitavat siivoukset lakkoilematta.
    Ugandasta voisi tuoda koulutettua simpansseja lentokentille laukkuja kantelemaan, tai kehittää jokin automaatio.
    Onneksi suomalaiset yritykset osaavat ja uskaltavat ulkoistaa toimiaan ulkomaille.
    Siinähän lakkoilette.

    VastaaPoista
  4. MEDIA AH MEDIA!

    Naissa jutuissa on hyvalla tiedonvalityksella suuri osa. ParhaAseen paahan kuuluvat Kemppisen ja Virolaisen blogit. Kiitos taas!

    Ehdotan, etta perustetaan Kemppisen rauhanpalkinto ja asiallisen mutta raflaavan tiedonvalityksen palkinto.

    VastaaPoista
  5. "Sitä pidettiin arvostelukyvyttömyytenä ja osoituksena soveltumattomuudesta tuomarin tehtäviin, kun esitin 1990 kirjassani ”Oikeus kulttuuri-ilmiönä” iskulauseen: hyvä tuomari on valtion vihollinen." Tämä vain osoittaa kuinka aikaansa edellä blogisti tuolloin oli.
    "...korkeimpien oikeuksien ja osittain hovioikeuksien esittelijäjärjestelmä on kirjaimellisesti tsaarin aikainen ja nykyoloihin soveltumaton." Eiköhön tuo yhtä hyvin olisi nähtävä oikeuslaitoksen suomalaisena innovaationa ja maailman parhaana tuomarikouluna, jota olisi levitettävä ylpeänä kaikkeen maailmaan niikuin Nokiaa - ja ilmaveivimaalia. Millä tavalla suomalaisen esitellijäjärjestelmä pohjimmaltaan eroaa esim. ranskankielisen maailman valtionasiamiehistä?

    VastaaPoista
  6. "Niin paljon kuin suomalaiset vihaavat herrojaan, ay-väelle me olemme sitä kiltimpiä ja loputtoman kärsivällisiä."

    Turha tuota on ihmetellä. Suurin osa suomalaisista ei olekaan tottunut käveleskelemään hyvin kiillotetuilla parketeilla silkillä ja sametilla päällystettyjen huonekalujen seassa loputtomasti saivarellen itselleen sopiviksi katsomistaan ongelmista.

    VastaaPoista
  7. Eräille keskustelijoille on ay-liike historiallisesti ja aktuaalisesti kuin pelargonia sokealle (vanha sanonta, ei loukkausta sokeita kohtaan). Esimerkki:

    "Ugandasta voisi tuoda koulutettua simpansseja lentokentille laukkuja kantelemaan, tai kehittää jokin automaatio."

    Kirjoittaja on ilmeisesti näissä kehittämistehtävissä.

    VastaaPoista
  8. Markku Koskelle:

    Afrikassa on todellakin aikojen saatossa käytetty simpansseja apuna veden- tavaroidenkannossa ja versinkin vahteina.

    VastaaPoista
  9. Jukka,

    tuota vihaasi tuomioistuinten esittelijärjestelmää kohtaan en oikein ymmärrä. Erityisesti minua ihmetyttää, mikä siinä on perusoikeuksien vastaista.

    Korkeimmissa oikeuksissa esittelijäneuvoksilla on tuomarin virassapysymisoikeus, joten sen riippumattomammaksi ei Suomessa ihminen tule. Hovi- ja hallinto-oikeuksissa esittelijät ovat kyllä ihan tavallisia virkamiehiä, mutta vastaavat silti esittelystään. Kyllä minusta on paljon selvempää, että esittelijän mietintö tulee osaksi tuomioistuimen aktia kuin että se sekoittuisi osaksi "clerkin" luonnostelemaa varsinaisen jäsenen äänestyslausuntoa.

    Jos jotain pidän negatiivisena, niin määräaikaisten tuomarien järjestelmää. Semmoisia ei pitäisi ylioikeuksissa olla.

    VastaaPoista
  10. Aika irvokasta, että Kemppinen puhuu ammattiliitoille periksiantamisesta tilanteessa, jossa työnantajapuoli on jo pitkään kyennyt ajamaan alas vakiintuneita työehtosopimuksia erilaisten vuokraus- ym. puliveivausten avulla.

    Mielenkiintoista myös, että tuot esiin taloustieteellisen näkökulman työvoimakustannuksiin. Alhaiset työvoimakustannukset eivät nimittäin juuri koskaan ole merkki kehittyneestä taloudesta, vaan päinvastoin.

    Yleisellä tasolla (en sano nyt mitään lentoliikennetoiminnasta) voisi jopa väittää, että hieman korkeammat työvoimakustannukset kannustavat panostamaan sellaisiin sektoreihin, joissa tuottavuutta voidaan kasvattaa nimenomaan muilla keinoilla kuin palkkoja laskemalla. Aika olennaista kestävyysvajeen kannalta, eikö?

    Työvoimakustannusten mataluus tuppaa myös näkymään pahasti kotimaisen kysynnän heikkoutena ja joskus ylikorkeana säästöasteena. Saksa kärsii nyt molemmista, mikä on myös Euroopan ongelma ja osasyy PIIGS-maiden vaikeuksiin.

    Laittomista lakoista tiedän taas sen verran, että yllättävän usein kyse on varsin spontaaneista ulosmarsseista, joihin liiton on vaikea vaikuttaa. Näissä korostuu työnantajan yleinen asenne työntekijöitä kohtaan. Tässä tapauksessa merkittävää on, että kyse ei ollut rahallisesti kovin merkittävästä edusta työnantajan kannalta (lippuetu realisoituu vain kun koneita on tyhjänä) ja että toisten lentoyhtiöiden (esim. TA ja Air Finland) työntekijät eivät olleet mukana mielenilmauksessa.

    VastaaPoista
  11. Ai niin, ja tuli mieleen hauska yksityiskohta. Käsittääkseni ammattiliitoille tuomitut sakot menevät loukatun yrityksen tai kuluttajien sijaan vastapuolena olevalle työnantajajärjestölle. Voi miettiä, ovatko kannustimet ihan kohdallaan tässä.

    - Edellinen anonyymi

    VastaaPoista
  12. Ad Koski ja JarMom: älähän Koski hermostu, kun Jarmom päästelee aivopierujaan. Massojen paskatyöstä ei joidenkin mielestä koskaan kuulu maksaa kuin minimipalkka. Mitä tällä työläisten puolesta toimimisella on ay-liikkeen johdon mätäpäiseiden kanssa tekemistä? Ei oikeasti mitään. Nämä oikeistolaiset rydmanit sun muut perusperusjotkut kokevat maailman liian vaikeana ja monimutkaisena ja haluavat siihen selvyyttä ja kaunista yksinkertaisuutta. Kaivan kortin taskustani: kyllä, kyllä minä näen tässä valossa Nürnbergin puoluepäivät.

    Miksi lähes kaikki vähättelevät tätä hirmuista äärinationalismin nousua ja ovat hiljaa?

    VastaaPoista
  13. Nyymiölle:

    Massojen paskatyön palkkauksessa hyvinä esimerkkeinä toimivat Kreikka ja Portugal.

    On hämmästyttävää miksi oikeastaan kukaan ei ole etsinyt yhteistä nimittäjää mainittujen maiden ongelmille.
    Se ei ole pankki, eivätkä markkinat, vaan ay-liike joka on syynä miksi nämä maat ovat nykyisessä tilanteessa.
    Rahaa on tarvittu ylisuurten palkkojen, etuuksien ja eläkkeiden maksamiseen.

    Miksi lähes kaikki vähättelevät tätä hirmuista ay-liikkeen äärinationalismin nousua ja ovat hiljaa?

    VastaaPoista
  14. Vaikkakin JarmoMom puhuu kauniisti vedenkanto- ja vartiointitehtävissä ahkeroivista kädellisistä sukulaisistamme, näyttävät hänellä menneen puurot (Papio) ja velli (Pan troglodytes) sekaisin.

    VastaaPoista
  15. "Se ei ole pankki, eivätkä markkinat, vaan ay-liike joka on syynä miksi nämä maat ovat nykyisessä tilanteessa.
    Rahaa on tarvittu ylisuurten palkkojen, etuuksien ja eläkkeiden maksamiseen."

    Siitä sitten vaan työläiseksi Portugaliin, ylisuurta palkkaa nostamaan.

    VastaaPoista
  16. Kreikan ja Portugalin työläisillä on siis ylisuuret palkat. Höpö höpö.

    Eurostatin mukaan kreikkalaisten palkat kuuluvat euroalueen huonoimpiin. Kreikassa keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa, mukaanlukien sosiaaliturvamaksut ja verot, on 803 euroa.

    Eurostatin mukaan kreikkalaiset työläiset tekevät myös keskimäärin pidempää työviikkoa kuin muut eurooppalaiset. Heidän työviikkonsa on 42-tuntinen, kun 27:n EU-jäsenmaan keskiarvo on 40,3 tuntia, ja euroalueen keskiarvo 40 tuntia.

    Keskimääräinen eläkkelle jäämisikä Kreikassa on 61,4 vuotta, eli jonkin verran korkeampi kuin Euroopan keskiarvo, 61,1 vuotta.

    Disinformaatio esim. Kreikan tilanteesta on ollut jatkuvaa suurimmissakin tiedotusvälineissä.

    Ja nyt kreikankin työläiset ja köyhät pannaan ojennukseen. Kun ovat eläneet niin eleveästi. Ei riitä rumat sanat kuvaamaan tätä eurotalouden ja markkinatalöuden nimellä kulkevaa köyhimpien rosvousta.

    VastaaPoista
  17. Ei kait tässä kukaan ole puhunut kreikkalaisten marjanpoimijoiden, oliviinpoimijoiden tai lammaspaimenten palkoista.
    Kyllä se ay-liike on vaatimuksiaan esitellyt ihan toisiin leireihin kuin maatyöläisten kevätrientoihin.

    Kummallista tämä kreikkalaisten itsensä esittämä disinformaatio omissa tiedotusvälineissään itsestään, jota kerrot levitettävän suurimmissakin tiedotusvälineissä.

    Esimerkkisi antaa hyvän kuvan, kuinka liian suurta palkkaa täällä Suomessa maksetaan työläisille. Pienipalkkaisuus pitkällä työviikolla ei edes alenna esimerkissäsi keski-ikää, vaan pidentää sitä. Ja kreikkalaisethan ovat tunnetusti terveempiä kuin suomalaiset.


    Veli Papio-nyymiölle:

    jep, hyvin menivät sekaisin. On niin pitkä aika siitä kun luin näistä ammoisten ihmisten kouluttamista kädellisistä apinopapinoista.
    Sen kuitenkin tiedän että nykyisin käytetään kesysimpansseja kotivahteina varoittamassa vilieläimistä tai muista liikuskelijoista.

    VastaaPoista
  18. Vaikka JarMom täällä aina provoilee, tämän verran myönnän: Tietyssä mielessä Kreikassa on liian korkeat palkat -- nimittäin euroissa mitattuna. Jos ei elettäisi nykyisellä epäoptimaalisella valuutta-alueella, devalvaatio tekisi Kreikalle terää.

    VastaaPoista
  19. Nyymiölle europalkoista:

    Olin melkein vuosi sitten Ateenassa töissä 1,5 kuukautta muutamaan eri otteeseen ja tuli kuunneltua selvityksiä kuinka paljon kreikkalaiset ay-liikkeet jäsenistöineen ovat hyötyneet EU-jäsenyydestä. Hurjaa ja pelottavaa.

    VastaaPoista