20. helmikuuta 2011

Pysäköinti




Holtittomaan elämäntapaani kuuluu Helsingin pysäköintihallien käyttäminen. Hallien ja pysäköintitalojen puomien laitteet, jotka lukevat luottokorttia, keräävät hienoa hiekkaa ja ovat raaputtaneet ainakin minulta kortin käyttökelvottomaksi. Maksan mieluummin sisätiloissa olevaan koneeseen. Nyt Q-Park tarjoaa omaa, esimaksettua korttia tai maksamista matkapuhelimella. Suhtaudun ajatukseen kiinnostuneesti.

Kollega Jyrki Virolainen otti tiukan kannan ja arvioi, että perustuslakivaliokunta (PeVL) oli lausunnossaan 57/2010 mennyt liian pitkälle torpatessaan lakiesityksen pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

Ollakseen Jyrki Virolainen Jyrki Virolainen käyttää yllättävän heiveröisiä argumentteja – asiantuntijoiden turhaa pyörittelyä ja valiokunnassa ehkä vallitseva pelko perussuomalaisia ja kukaties muitakin äänestäjiä kohtaan.

Mielestäni valiokunnan perustelu on hyvin painava, nimittäin perustuslain säännös (124 §) kielto merkittävän julkisen vallan käyttämistä sisältävän toiminnan siirtämisestä yksityiselle.

Valiokunta selittää, että valvontamaksu on hyvin lähellä pysäköintivirhemaksua, joka puolestaan on rinnastettavissa rangaistukseen, sakkoon.

Mietintö ei ehkä ole ajatuksellisesti kristallinkirkas. Minulla ei ole kuitenkaan oikeutta ymmärtää, että valiokunta panee vastakkain perusoikeudet ja valvontamaksut.

Auton pysäköinti mihin sattuu ei ole perusoikeus eikä sitä voi johtaa liikkumisvapaudesta. Sitä vastoin mietinnöstä käy ilmi, että valiokunta tarkoittaa laillisuusperiaatetta. Vain viranomainen voi määrätä rangaistuksia vain menettelystä, joka on selvästi laissa kuvattu ja määritelty rangaistavaksi. Nulla poena.

Esimerkkini teille, ei-juristeille, jotka kiipeilette näitä rivejä, on hiukan populistinen. Vain poliisi saa kopauttaa ihmistä pampulla päähän. Teollisuusvartija ei saa (paitsi hätävarjeluna). Teollisuusvartijoiden ja poliisien pitämisessä matkan päässä toisistaan on oltu kiitettävän tarkkoja.

Nyt on kysymys yksityisistä lappuliisoista. Korkeimman oikeuden tunnetussa ennakkopäätöksessään, jota annettaessa laki vaikeni tästä asiasta, maksu verrataan sopimussakkoon ja luvatonta pysäköintiä toisen maalle sopimukseen.

Kavahdan tuota tulkintaa, vaikka se on selvästi lain sallima. Kokemukset esimerkiksi tekijänoikeudesta ovat huonoja – edunvalvontajärjestöt ronkkuvat tällä hetkellä itse asiassa lupaa panna toimeen kotietsintöjä. Yksipuoliset sopimukset, joita sanotaan jostain syystä lisensseiksi, rehottavat.

Mielestäni oikeusministeriö pystyy hoitamaan tämän asian määräämällä, että yksityisten pysäköinninvalvojien vaatimukset on kierrätettävä viranomaisen kautta, joka muuttaa ne pysäköintivirhemaksuiksi. Samalla ministeriö voi vielä kerran miettiä, saako vaikkapa yksityinen lääkäriasema pystyttää hallitsemalleen piha-alueelle kyltin, joka sallii pysäköinnin vain puoleksi tunniksi.

Tätä Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuinkin on korostanut – viranomaisvaltaa rankaisemisen suuntaan ei saa laajentaa yksityisille. Tuen hakeminen yksityisoikeudesta on ontuva keino. Jos pysäköin vieraaseen pihaan, isäntäväki kutsukoon poliisin.

Tähän voi sanoa, että mielipiteeni johtaa byrokratian lisääntymiseen ja on epäkäytännöllinen. Juuri se on tarkoitukseni. Perus- eli ihmisoikeuksia on noudatettava, vaikka se olisi epäkäytännöllistä. Joskus olisi käytännöllisintä vetää kiusankappaletta turpaan, mutta kun laki kieltää.

Virolaisen uumoilemien syiden sijasta arvaisin puolestani, että PeVL:n äkillinen tunnollisuus voi liittyä siihen, että erinäisiin valvonta- ja ulosottotoimiin on nopeasti ilmaantunut hyvin hämäriä yrittäjiä.

35 kommenttia:

  1. Kyllä arvon kollega JK näyttää nyt erehtyneen valvontamaksun suhteen, sillä eihän yksityisoikeudellinen valvontamaksu tietenkään ole mikään sakkoa tai muu rangaistus!

    Korkein oikeushan, tämä Kemppisen esittelijänä ja minun joskus jopa ylim. oikeusneuvoksena tuntema talo, päätti viime vuonna ennakkopäätöksellään (KKO 2010:23), että yksityinen valvontamaksu ja yksityinen pysäköinninvalvonta on aivan okei, kyse on vain sopimusoikeudesta ja reaalisopimuksesta.

    Aiemmin Helsingin HO, tämänkin talon ja sen ystävälliset tuomarikollegat ja tavat Kemppinen ja minäkin joskus 70-luvun alusta (pressana oli silloin Y.J. Hakulinen) tiedämme, oli toista mieltä, mutta KKO onneksi osasi tehdä oikean ratkaisun.

    Perustuslakivaliokunta ei kieltänyt yksityistä pysäköinninvalvontaa, vaan se suuressa viisaudessaan, vain hylkäsi hallituksen lakiesityksen HE 223/2010 vp hyvin suppeilla perusteilla. Siis: yksityinen pysäköinninvalvonta jatkuu edelleen "villinä"; ehkä tämä on valiokunnan mukaan sitten parempi ratkaisu kuin lain säätäminen!

    Valiokunnasta ei löytynyt tervettä järkeä, sillä eihän yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvan maksun perimisessä tietenkään ole eikä voi mitenkään olla kyse "merkittävästä julkisesta tehtävästä." Toisenlainen puhe on höpön höpöä.

    Mutta kun vaalit ovat tulossa ja kaikkien autoilijoiden äänet tarvitaan - jotteivät persut sentään kaikkia ääniä rohmuaisi - niin nämä sasit ja susit nyt tekivät valiokunnassa mitä tekivät!

    Vaalien jälkeen eduskunnalle annetaan asiasta tietenkin uusi lakiesitys, joka sisältää vain joitakin vähäisiä kosmeettisia muutoksia nyt hylättyyn lakiesitykseen verrattuna.

    VastaaPoista
  2. ..että erinäisiin valvonta- ja ulosottotoimiin on nopeasti ilmaantunut hyvin hämäriä yrittäjiä.
    jotka joltisenkin liivijengimäisellä esiintymisellään eivät välttämättä luottamusta herätä - parkkifirmat täällä kulmilla viime kesän asuntomessujan aikaan, esimerkiksi.

    VastaaPoista
  3. Ad Omnia: - tässä nyt on kaikille hyvä esimerkki juristien mielipide-erosta. Virolainen sanoo, että se on sopimus, ja perustelee KKO:n päätöksellä. Kemppinen sanoo, että ei ole sopimus vaan julkisen vallan käyttöä ja perustelee PeVL:n lausunnolla, etenkin kohdalla, jossa sanotaan, että kysymys on eduskunnan säätämien lakien (tieliikenneasetus) valvonnasta ja että toimintaan liittyy hallituksen esityksenkin mukaan julkisen vallan käyttämisen piirteitä ja että laki pitäisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.

    Lisään nyt perusteluihini viittauksen lakiin joukkoliikenteen tarkastusmaksuista. Maksun perimisen oikeutta ei ole yksityisillä liikennötsijöillä (1 ja 2 § - vain julkisyhteisöille).

    Raitivovaunussa matkustaminen on klassinen esimerkki KKO:n mainitsemasta reaalisopimuksesta (ennen "innomnaattikontrahti"). KKO tulkitsi laajentavasti, koska tuo oppi koskee maksuvelvollisuutta. Kun raitsikkaan hyppää, on maksettava. Nyt on puhe perimisestä. Voitaisiinko veronperintä siirtää yksityisille perimistoimistoille?

    KKO:n prejudikaatti ei tietenkään estä eduskuntaa muuttamasta lakia. Joskushan se tähtää siihen.

    Pysyn.

    VastaaPoista
  4. Blogisti on oikeassa! Kyllä se hilpeyttä ja kauhuakin herättäisi jos jonkinsortin "Bandiitit", liivit päällä tai ilman, alkaisi jaella parkkisakkoja!

    VastaaPoista
  5. Asun asunto-osakeyhtiössä jonka parkkipaikka on ostoskeskuksen vieressä. Aiempina vuosina vieraat autoilijat käyttivät yksityistä pysäköintialuettamme käydessään ostoksilla.

    Lumitalvina kapeneva ajoväylä tuli laittomasti pysäköityjen autojen takia vaikeaksi kulkea. Kun tarpeeksi vekslasi pääsi muutaman sentin päästä ajoväylälle pysäköidyn auton ohi.

    Tilanne muuttui viime syksynä, kun asunto-osakeyhtiö teki sopimuksen yksityisen pysäköintivalvontayhtiön kanssa. Yhtiö toi veloituksetta paikalle tarvittavat liikennemerkit. He valvovat oma-aloitteisesti pysäköintiä. Asunto-osakeyhtiölle ei tule laittoman pysäköinnin valvonnasta kustannuksia, ei tosin mitään palkkioitakaan.

    Laittomasti pysäköivät oppivat yhdessä kuukaudessa, että tänne ei enää kannata pysäköidä. Vaikka nyt on ollut paha lumitalvi ja väylä entistä kapeampi, ei ole enää ollut ongelmia. Laittomasti pysäköiviä ei enää ole.

    Aikaisemmin asuin Vantaalla, missä kunnalliset pysäköinninvalvojat eivät tulleet paikalle. He vaativat, että pitäisi hankkia asunto-osakeyhtiön kustannuksella liikennemerkit. Ja sittenkin pitäisi olla joku henkilö, joka tilaa kunnallista pysäköinninvalvojaa paikalle. Oma-aloitteisesti heitä ei paikalla näy.

    Jos laki yksityisestä valvonnasta asunto-osakeyhtiöiden parkkipaikoilla ei mene läpi, alkaa meillä sama kurjuus, mikä oli menneinä vuosin

    VastaaPoista
  6. Tässä tulee ehkä välttää pyörryttäviä perusteluvyörytyksiä (vrt aiemmat keskustelut aiheesta mm Virolaisen blogissa) ja yrittää sivaltaa säilällä kantojen kannakkeisiin.

    Kenelle kuuluu kiinteistönkäytön hyöty? Viekö Kemppisen linja käänteiseen läänitykseen, julkisyhteisölle annetaan oikeus kerätä kiinteistön käyttömaksu? Vai veloittaisiko pysäköinninvalvoja kertyneet varat (kenen taksan mukaan?) lyhentämättä omistajalle? Millä perusteella valvojalöa on pääsy kiinteistölle "tutkimaan ja hutkimaan"?

    Kun viimeksi joskus 10 v katsoin tuota julkisen liikenteen puolta, nyt reissun vuoksi en ehdi tarkistaa, perittiin siellä viranomaiselle tarkastusmaksu JA lipun maksanatta jäänyt hinta liikenteenharjoittajalle. Tätä jo

    VastaaPoista
  7. (jatkuu, ed viesti lähti kesken kirjoittamisen)

    ...käytettiin esimerkkinä: joku juristi oli aiemmin keksinyt kieltäytyä maksamasta lipun hintaa, hänhän kun nimenomaan myönsi että oli jänis eikä siis ollut minkään sopimuksen sitoma (reaalisopimusta ei tässä juristipiireissä laajalti tunnetussa tarinassa jostain syystä argumentoida); eikä vahingonkorvaukselle lopulta pystytty osoittamaan riittäviä perusteita (todellinen vahinko, korvattava vahinkolaji ym) Niinpä asiasta, lipun hinnan perimisestä,tuli ottaa nimenomainen säännös lakiin tarkastusmaksusta julkisessa liikenteessä.

    Niin,*julkisessa* liikenteessä. Jos työnnän autoni luvatta Vanhan kirkon taakse ja lähden stockailemaan, olen varmasti toiminut julkisen sääntelyn ulottuvilla riippumatta siitä, kuka auton alle jäävän maan omistaa. Mutta jos Kemppinen pysäköisi kysymättä (lupa toki kunnioittavasti heti kysyttäessä annettaisiin) meille tai minä heille, ei asian kovin julkinen tarvitsisi olla.

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. (harmillisia, ajatuksen hämärtäneitä typoja korjattu:)

    Perimisestä: kyllä liivijengiläisetkin saavat nuolla postimerkkiä laatimaansa perintäkirjeeseen tai kirjelmään käräjäoikeudelle ihan samassa määrin kuin kunnallinen pysäköinninvalvoja EI saisi tulla kiristämään msksusuorirusta kotiovelle - ei kai tässä ole eroa. Ero nähdään perintäperusteen tuottamisessa. Onko asianmukaisen parkkeerauksen kriteeri tieliikennelaki yksin vai myös omistajan disponointi; kuka saa verrata tehtyä pysäköintiä em. kriteeriin eli päättää lähteekö lasku. En ymmärrä miksi noihin toimiin tarvitaan viranomaista niin kauan kuin emme kuvittelekaan, että laskun voisi tuomioTTA periä ulosotossa. 

    VastaaPoista
  10. Kiinnostava asetelma. Tällä kertaa Kemppinen pesee Virolaisen argumentit ylivoimaisesti. Meillä on perustuslain mukaan ylin auktoritatiivinen tulkitsija, joka ei ole Jyrki Virolainen vaan perustuslakivaliokunta. Kieltämättä meneillään oleva yksityistämiskehitys asettaa PL 124 §:n ns. virkamieshallintoperiaatteelle (kiellon säätää tavallisella lailla merkittävän julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä muille kuin viranomaisille) haasteita. Mutta tältä osin PL-uudistuksessa ei puututtu PL:n tekstiin. Julkisen vallan yksityistäminen pikku hiljaa vie kaltevalle pinnalle. Virolaisen kannattama "sopimusoikeus" johtaisi varmuudella sakotusanarkiaan. Ehkä sen tien päässä liivipukuinen sopimuksenvalvoja sitten voisi lopulta kopauttaa pysäköijää pampulla päähän.

    VastaaPoista
  11. JK:
    "Teollisuusvartijoiden ja poliisien pitämisessä matkan päässä toisistaan on oltu kiitettävän tarkkoja."

    No miten sen nyt ottaa. Nykyäänhän on joka paikka täynnä yksityisiä vartijoita. Siis myös ne, joiden valvonta oikeastaan kuuluisi poliisille. Lienee vain ajan kysymys milloin oikeisto keksii runnoa läpi lain joka rinnastaa vartijat poliisiin.

    Ano:
    "He vaativat, että pitäisi hankkia asunto-osakeyhtiön kustannuksella liikennemerkit. Ja sittenkin pitäisi olla joku henkilö, joka tilaa kunnallista pysäköinninvalvojaa paikalle. Oma-aloitteisesti heitä ei paikalla näy."

    Yksityiselle maalle ei niin vain saa tulla pystyttämään liikennemerkkejä. Kysehän ei ole edes yksityistiestä. Muutenhan tämä kommentti on taas selvä argumentti talonmiesten takaisin saamisen puolesta. Sillä, että on joku tuttu hemmo pyörimässä kiinteistöä valvomassa ja vikoja heti korjaamassa, on paljon myönteisiä puolia.

    Rienzi:
    "Millä perusteella valvojalöa on pääsy kiinteistölle "tutkimaan ja hutkimaan"?"

    Oletettavasti noiden itse asennettujen liikennemerkkien kautta, joilla osoitetaan sellainen julkinen käyttöoikeuden rajoitus, jota vain viranomaistaho saa valvoa.

    Rienzi:
    "ei asian kovin julkinen tarvitsisi olla"

    "Julkisuus" tullee asiaan mukaan sitä kautta, että kulkua ei liene fyysisesti estetty. Parkkipaikkaa ei kai katsota pihapiiriksi.

    VastaaPoista
  12. Asunto-osakeyhtiössä asuvalle anonyymille totean, että tehokas, tuloksellinen ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottava pysäköinninvalvonta on toki järjestettävissä viranomaisten toimesta. Jos julkinen pysäköinninvalvonta ei toimi kunnolla, se pitää laittaa toimimaan kunnolla. Eivät viranomaisvalvonnan puutteet voi olla mikään perustelu yksityiselle pysäköinninvalvonnalle.

    Kaikille muille totean, että lain nojalla asetettujen ehtojen vastainen pysäköinti yksityisellä alueella ei ole rikkomus ainoastaan maanomistajaa vastaan, vaan se on ennen kaikkea rikkomus yhteiskuntaa ja sen asettamaa sääntöjärjestelmää vastaan. Tästä syystä pysäköinninvalvonta mitä suurimmassa määrin kuuluu viranomaisille ja vain heille.

    VastaaPoista
  13. Korkein oikeus yksinkertaisesti munasi homman ja sillä siisti. Seuraukset ovat nähtävissä: pysäköintiä "valvotaan" mitä ihmeellisimpien hämärähemmojen toimesta, reklamointi on käytännössä yhtä tyhjän kanssa jne.

    Mitähän seuraavaksi? Yksityisluontoinen nopeudenvalvonta?

    Mielestäni oikeusministeriö pystyy hoitamaan tämän asian määräämällä, että yksityisten pysäköinninvalvojien vaatimukset on kierrätettävä viranomaisen kautta, joka muuttaa ne pysäköintivirhemaksuiksi.

    Tässä ideassa voisi olla (yhdessä yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön kanssa) jopa järkeäkin. Samalla mahdolliset riitautetut maksut käsiteltäisiin jonkun puolueettoman tason toimesta.

    Nykytilannehan on aika erikoinen, kun yksityistä pysäköinninvalvontaa voidaan harjoittaa ja rangaistusluonteisia maksuja jaella, vaikkei asiasta ole olemassa edes lainsäädäntöä.

    VastaaPoista
  14. Taidan olla ymmärtänyt väärin, mutta jostain lukaisin, että tuo KKO:n päästö pitää sisällään sen, että tämä maksukuitti pitää antaa kuljettajalle. Näinkö siis ihan perskohtaisesti vaiko ihan vaan tuulilasiin. Mitäs jos se katoaa myrsky-yönä tai joutuu muuten vaan hukaksiin?

    Kuka se sitten maksaa! Siis se yksityisen kyttäysfirman maksun.

    Taloyhtiän asukkaana vaarisin ainakin 90% prosenttia maksusta taloyhtiölle. Nyt se jää tyysin sille sakottajalle.

    VastaaPoista
  15. Kun vertaa hovioikeuden ja KKO:n argumentteja, huomaa, että viime kädessä tämäkin tulkinta on ideologinen. Minusta KKO:n tulkinta on väärä ja hovioikeuden oikea. Kyseessä on siis näkökulmaero eli ideologinen ero. Perustuslakivaliokunta on myös oikeassa tulkinnassaann, joka varmaankin noudattelee esim. Mäenpään tulkintaa.

    Omituisesti muuten useat jakuvasti sotkevat tämän "sakostusasian" kiinteistön omistajan oikeuteen määrätä kiinteistönsä käytöstä, josta ei siis ole kysymys.

    VastaaPoista
  16. Jos kysymys on parkkeeraamisesta ilmiönä, niin miksi parkkihallit sallitaan? Syntyykö ero parkkiautomaatista, puomista vai betoniseinistä?

    Jos parkkihallissa ei ole puomia, niin voiko parkkeeraamisen perusteella periä pysäköijältä maksua?

    VastaaPoista
  17. "viranomaisvaltaa rankaisemisen suuntaan ei saa laajentaa yksityisille"

    Eikö sopimussakko ole ihan vakiintunut instrumentti jopa eurooppaoikeuden tasolla?

    Kuntosalilla jossa käyn, ilmoittaa pukuhuoneen omistaja selvästi seinällä olevalla lapulla että jos kamansa jättää pukukaappiin yön yli -- vastoin pukuhuoneen käyttösääntöjä -- siitä peritään ylimääräinen maksu. Tämä on käsittääkseni sakkotyyppi jota ei ole koskaan kyseenalaistettu.

    Yksityiset pysäköinninvalvontamaksut nyt vaan sattuvat olemaan samansuuruisia ja samassa tilanteissa lankeavia sakkoja kuin julkiset pysäköintisakot. Miksi kiinteistön omistaja ei saisi periä sopimussakkoa pysäköintisopimuksen rikkomisesta, jos hän saa periä sen pukukaapin väärinkäyttämisestä?

    VastaaPoista
  18. Anonyymi kirjoitti: "Omituisesti muuten useat jakuvasti sotkevat tämän "sakostusasian" kiinteistön omistajan oikeuteen määrätä kiinteistönsä käytöstä, josta ei siis ole kysymys."

    Touche, juuri tämä on se nikama, josta ajattelu eroaa. Voisiko joku sakko-ideologian ymmärtävä selittää näkemystään vähän eri kanteilta, jotta hoksaisin... Jälkikäteisyydestäkö asia kiikastaa? Muuten esitetyt ajatukset yhteiskunnan intressistä sopisivat kaikkeen sopimiseen, keskieurooppalaisittain voisi kysyä eikö sopimusten teko ilman notaaria ole aivan liian villiä ja vapaata...

    VastaaPoista
  19. Ettei kysymys tulisi liian helpoksi, mutkistetaan sitä lisää:

    Yksityisellä maalla on runsaasti myös viranomaisen asettamia rajoituksia pysäköinnille: Pelastustiet on pidettävä avoinna, ja ainakin Helsingin kaavoissa on määräyksiä, jotka rajoittavat pysäköintipaikkojen määrää, siis on kielletty paikoittamasta kiinteistössä määrättyä useampaa ajoneuvoa. Näistä molemmista on aika kova vastuu esim. taloyhtiön hallituksen jäsenillä joiden kuuluu valvoa ja tarvittaessa estää laiton pysäköinti. Vaan miten toimit, jos ei ole mitään valtaa asiassa?

    AW

    VastaaPoista
  20. Mistä näitä ymmärtämättömiä parkkiaktivisteja oikein tulee!

    VastaaPoista
  21. Katselen Porvoossa kahta tapausta. Ensimmäinen on Citymarketin parkkihalli. Sinne yhtiö A pani (kauppiaan pyynnöstä) isot laput joka paikaan, että maksulliseksi meni ja näillä voit maksaa (ja Plussakortilla saat ekan tunnin ilmaiseksi). Tuli tilaa asioidessa, kun kokopäivän parkkeeraajat jäivät pois.

    Toinen on perässä peesannut Näsin S-marketti, jonka iso piha- ja kellariparkki meni ikäänkuin salaa kiekkorajoitteiseksi. Sama yhtiö A, mutta laput sisääntullessa ja alueella eivät ole selkeästi huomattavia -- aluekylttien alle on ilmaantunut kiekon käyttöä vaativa lisäkyltti, ja sisäänajossa käytetyt pienet ruskeapohjaiset lätkät vaativat erityistä tarkkaavaasuutta tullakseen havaituksi. Alueella jakoi ensin autojen ikkunoihin "huomautuksia" yhtiön miisu, joka puhutettuna oli yhtä mieltä alueen muuttuneen käytännön tiedotuksesta. "Huomautus" ei siis ole maksulappu vaan muistutus.

    No. Nyt on niin, että jos sieltä saa joku parkkimaksun, sitä visottaa kovasti tiedotuksen puute ja se panee sen kauppiaan piikkiin eikä asioi siellä enää. Jotavastoin taas Cittarissa lapun saava tietää että asiasta tuli.

    Oikeellisuuteen en ota kantaa, mutta soveltamiseen kyllä. Jälkimmäisessä tapauksessa käytetään -- liikennemerkkien avulla -- ikäänkuin "viranomaisen valtaa", ja toivottanee, kauppiaan toimesta, että vihastus maksusta kohdistuisi sinne.

    VastaaPoista
  22. Ad Johannes: pysäköinninvalvontamaksu ei ole sopimussakko. Edes ParkCom Oy:n asianajaja ei tohtinut väittää näin oikeudessa. Se on kuulemma "jokin muu seuraamus".

    Sopimussakko asetetaan sopimuksen päävelvoitteen turvaamiseksi ja sen rikkomuksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. Lähtökohta on, että osapuolet ovat ensin hyvässä yhteisymmärryksessä sopineet jostain. Päävelvoitteen pitää olla sellainen, että se on mahdollista myös toteuttaa. Päävelvoitteen suorittamatta jääminen kuitataan sopimussakolla.

    Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ei ole olemassa lainkaan tätä päävelvoitetta. Ehtojen vastainen pysäköinti on juuri se akti, joka laukaisee valvontamaksun maksuvelvollisuuden - tämä velvollisuus syntyy siis samalla hetkellä, kuin itse sopimuskin astuu voimaan.

    Valvontayhtiöiden väittämää reaalisopimusta ei siis ole edes mahdollista tehdä ilman, että tämä "sopimussakkoehto" laukeaa. Jos ei pysäköi kielletylle alueelle, ei tule minkään sopimuksen sitomaksi.

    Ei kukaan oikeasti anna suostumustaan itsensä "sakottamiseen". Väärinpysäköinti on indisio siitä, että henkilö ei halua noudattaa asetettuja ehtoja, siis ei hyväksy tarjottua sopimusta. On melkoisen pitkälle menevää väittää, että ehtojen vastainen pysäköinti olisi ilmaus tahdosta sitoutua niihin ehtoihin, joita juuri rikottiin!

    VastaaPoista
  23. Yksityisen pysäköinninvalvonnan hyväksyminen merkitsee sitä, että siinä kiinteistönomistajalle annetaan oikeus yksipuolisesti asettaa haluamansa suuruinen varallisuusoikeudellinen seuraamus niin ikään yksipuolisesti, mutta tietenkin oikeutetusti asettamiensa pysäköintiehtojen rikkomisesta.

    Valvontayhtiöiden kylteillä on tosiasiassa sama merkitys kuin kylteillä, joissa vain ilmoitettaisiin väärinpysäköinnistä asetettavasta seuraamuksesta. Nyt kylttien tekstin muotoilulla on pyritty vain saamaan aikaan vaikutelma, että pysäköijä olisi itse hyväksynyt maksuvelvollisuutensa.

    VastaaPoista
  24. JK:

    "Vain poliisi saa kopauttaa ihmistä pampulla päähän. Teollisuusvartija ei saa (paitsi hätävarjeluna)"

    Tyhmä sivustakatsojan kysymys? Mihin muuhun tarkoitukseen kuin hätävarjeluun poliisi saa käyttää pamppua? Saako virkavalta hutkia patukalla, jos esim. ei tottele suullista käskyä?

    VastaaPoista
  25. Ad Anonyymi: - poliisi saa kopauttaa, Ennen termi oli "julkisoikeudellinen hätävarjelu", nyt "voimakeinojen käyttö". Poliisi saa joskus pamputtaa tiensä kotirauhan suojaamaan yksityisasuntoon, teollisuusvartija ei.

    Pampun käyttö on aika tarkasti säännelty. Siihen poliisi ei saa turvautua, vaikka Sinä yrittäisit antaa poliisille suullisia käskyjä. Kriteeri on enemmän väkivallan / vahingon torjuminen. Ks. lähemmin alan oppikirjoista.

    VastaaPoista
  26. Vastaus virkavallan pamputusoikeuteen:

    Ei saa, jos on käskyttänyt ruotsinkielistä espoolaishuligaania suomeksi. Saa, jos ruotsiksi.

    Lähde: Oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen (tai apulaissellaisen) hiljattainen päätös - en nyt rupea kaivamaan, kummmasta oli kyse.

    VastaaPoista
  27. "Väärinpysäköinti on indisio siitä, että henkilö ei halua noudattaa asetettuja ehtoja, siis ei hyväksy tarjottua sopimusta."

    Tämä on ristiriidassa tieliikennelain 28 § kanssa. Ei henkilö voi valita olla noudattamatta tieliikennelakia pysäköidessään yksityiselle alueelle.

    VastaaPoista
  28. "Yksityisen pysäköinninvalvonnan hyväksyminen merkitsee sitä, että siinä kiinteistönomistajalle annetaan oikeus yksipuolisesti asettaa haluamansa suuruinen varallisuusoikeudellinen seuraamus niin ikään yksipuolisesti, mutta tietenkin oikeutetusti asettamiensa pysäköintiehtojen rikkomisesta."

    Turhaa provosointia. Tuskin ParkComia vastaan nostettu kanne olisi mennyt KKO:ssa nurin jos seuraamus olisi ollut minkä tahansa suuruinen tai sellainen jota ei olisi muuten voinut rinnastaa viranomaisten pysäköintisakkoihin.

    VastaaPoista
  29. Eilen teh internetsissä levisi youtubevideo, missä poliisi käytti aika surutta kaasua ja pamppua virolaista yksittäisyrittäjää kohtaan. Kyttien hippahypyt antaisivat aiheen isompaankin pilkkaan, mutta saivat ne sen 4 miehen ylivoimalla taltutettua.

    VastaaPoista
  30. Mistä näitä ymmärtämättömiä parkkiaktivisteja oikein tulee!

    Virolaisen mielestä on "ymmärtämätöntä aktivismia", jos tavallinen pulliainen sanoo mielipiteensä juridisesta ongelmasta.

    Laskeudu jo sieltä norsunluutornistasi!

    VastaaPoista
  31. "Korkeimman oikeuden tunnetussa ennakkopäätöksessään, jota annettaessa laki vaikeni tästä asiasta, maksu verrataan sopimussakkoon ja luvatonta pysäköintiä toisen maalle sopimukseen." Vaikkapa se olisikin sopimussakko, saako pysäköintifirma yksipuolisesti määrätä sopimussakon määrän? Eikö oikeusjärjestyksen mukainen menettely ole viedä asia oikeuteen, joka määrää sen. Vaikka usein puhutaan konkludenttisista sopimuksista, esim. bussimaksusta tai hotellimaksusta, yksityisbusissa kuljettaja ei päästä bussiin maksamatta, jos päästäisi, asia pitäisi viedä oikeuteen tai poliisille lievänä petoksena. Samoin jos joku kirjautuu hotelliin eikä maksa, asia pitää viedä oikeuteen.
    Siinä mielessä tilanne on huolestuttava että KKO:n ja perustuslakituomioistuinta vastaavan perustuslakivaliokunnan ratkaisut ovat poikkeavat.
    Käytännössä tilanne olisi hoitunut parhaiten jos perustuslakivaliokunta olisi katsonut, ettei pienehkössä valbvontamaksussa ole kysymuys merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

    VastaaPoista
  32. "Teollisuusvartijoiden ja poliisien pitämisessä matkan päässä toisistaan on oltu kiitettävän tarkkoja."
    Kuka luki pikku-uutisen, jonka mukaan ydinvoimaloiden teollisuusvartioille on annettu lupa hankkia konetuliaseita terrorismin varalta.

    VastaaPoista
  33. Eiköhän kaiken pysäköinninvalvonnan perus periaatteena ole se, että pyritään vain välttymään tahalliselta haitalliselta tai virheelliseltä pysäköinniltä. :)

    VastaaPoista
  34. Olen kuullut että lahden toisella puolella Tallinnassa on otettu käyttöön menetelmä jossa auton omistaja pystyy maksamaan parkkimaksun kännykällä. Olisi mahtava jos saataisiin sama menetelmä myös Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://easypark.fi/yksityishenkilo/yksityishenkilo-yksityishenkilo/

      Poista