19. helmikuuta 2011

Bildung




Kieltäessämme pahan Saksan olemme menettäneet myös hyvän Saksan. Se on harmin paikka, koska olemme edelleen Saksan alusmaa, yhdessä Ruotsin kanssa.

Taloudellinen kehitys näyttää vievän yhä selvemmin siihen, että EU-skeptikot haukkuvat väärää puuta ja lisäksi väärässä metsässä. Kohtaloistamme päättää Angela Merkel, harvinaisessa määrin DDR:läisen oloinen ihminen muuten.

Wikileaksistä on sekin hyöty, että innokkainkin näkee nyt, miten vähän jokin Suomi merkitsee Yhdysvalloille ja Natolle ja miten pintapuolisia sikäläisten tiedot ovat. Sama muuten koskee Britanniaa. Heidän Eurooppaa koskevissa kirjoissaan me olemme historiassa alaviittaus, musiikissa Sibelius, kirjallisuudessa emme mitään.

Saksalaiset ovat ryhtyneet toimeen. Kaksisataa vuotta sitten alkoi kehittyä sivistysporvaristo, Bildungsbürgertum, ja tuon liikkeen ensimmäisiä lähettejä täällä olivat C.L. Engel ja Fredrik Pacius. Maalaustaiteemme aloittivat ns. Düsseldorfin koulukuntaa jäljitelleen taiteilijat. Helsingin Hegeliläinen Yliopisto on täynnä aitoa tai hiukan muokattua Biedermeier-kalustoa. Voi että niissä tuoleissa ja niillä sohvilla on paha istua.

Saksalaisten uusin toimeliaisuus kohdistuu yleissivistyksen arvon palauttamiseen. Ensin punaiset prikaatit ja sitten vihreät prikaatit loivat vähintään mielikuvan, että sotien ja diktatuurien kauhut aiheutti liiallinen luonnontiede, etenkin fysiikka ja kemia. Ajatus ei ole erikoisen onnistunut, mutta tulos oli selvä. Kovat tieteet valuivat yleissivistyksen ulkopuolelle.

Nyt siellä ilmestyy kirjoja, jollaisia olen tilannut nipun. Muuan, ”Allgemeinbildung, das ultimative Wissen” hivelee mieltäni. Samalla sivulla ovat spam, kantasolututkimus ja stokastiikka, eräällä Bauhaus, Bayreuth, biedermeier, blues ja breakdance, sitten twitter, väkisinmakaaminen, vakuutuspetos ja yettle (young entrepreneurial tech-based twenty-something).

Artikkelit ovat kukin 10 – 20 yksipalstaista riviä pitkiä ja erittäin hyviä. Toinen esimerkki tuo kooltaan ja paksuudeltaan mieleen Mitä-Missä-Milloin –kirjat: Maailmanhistoria. Sisältö: aivan huippu. Yleissivistyksen kohentaminen, onnistuu varmasti ja systemaattisesti. Siihen Wikipedia, televisio ja podcastit eivät kykene. Jos näitä olisi suomeksi (tai englanniksi) sanoisin: ostakaa ja lukekaa järjestyksessä aukeama (tai kaksi) joka päivä, ettekä voi välttyä tulemasta eteviksi.

Kuulemani mukaan – minulla on erittäin hyvät vakoilijat – uusi lukio on jo onnistunut romauttamaan yleissivistyksen myös meiltä. Olen siis huolissani siitä, että ns. 80 – 20 –yhteiskuntamalli on toteutumassa myös meillä, kääntäen. Arvaisin että noin 20 prosenttia aikuisväestöstä tietää tarpeeksi tosiasioita osatakseen arvioida maahanmuutto-ongelmaa, fundamentalismia tai sitä, miten kipeästi verotus iskee eri ihmisiin (progressio – välitön ja välillinen verotus). Eilen HS selosti otantatutkimuksen tulkitsemisen alkeita, varmaan syystä.

Ehkä se meilläkin 20-luvulle asti sovellettu malli oli hyvä. Ensin oli suoritettava fil. kand., ja sitten luettiin juristiksi, papiksi tai lääkäriksi. Katsokaa ympärillenne. Juristit, papit ja lääkärit ovat turhan usein tyhmiä ja ylpeitä siitä. – Haluamatta kolhia kenenkään kunniaa, insinöörikoulutus kulki Saksassa ja meillä usein sivu oppikoulun, ja vieläkin tapaa insinöörejä, jotka eivät tiedä sitäkään. Meillä Teknillisen korkeakoulun historia on nyt kohtuullisen hyvin kirjoitettu ja sen varhaisvaihe, Polyteknillinen opisto, kartoitettu kohtuullisesti.

Kahtiajako edellytti yleissivistystä eli tietoja oman alan ulkopuolelta, ja tämä oli ns. kansalaisyhteiskunnan välttämätön edellytys. Valitettavasti tiedon ja sen keräämiseen varaan rakennettu ohjelma hävisi. Ensimmäinen kiivas kriitikko oli Schopenhauer, jonka mukaan maailma ei totellut järkeä, vaan ytimessä oli tahto ja mittapuuna vaisto. Tästä tuli sotilaskastin käsitys 1800-luvun lopulla ja tämä ajattelutapa palasi raivokkaana Hitlerin mukana – Adolf ei itse ollut tietomiehiä.

Myös tässä asiassa Adolf ja Josif olivat saman hengen lapsia. Toveri Josif tähdensi tähden rautaisuutta ottamalla nimekseen ”teräs” (Stalin) ja hänen nilkkinsä Skrjabin rupesi vasaraksi (Molotov). Schopenhauer – ja mielenkiintoista kyllä häntä ihaillut Einstein – kielsi tahdonvapauden. Siten tuli kielletyksi myös vastuu. Kun motiivi toiminnalle ilmestyy, yksilöllä ei ole mitään valinnan vapautta.” Taustalla oli muuttumaton luonne, pohjoisella rodulla parempi kuin muilla. Todellinen sivistys edellytti huonojen luonteiden raivaamista rotuhygienialla (eugeniikka).

39 kommenttia:

  1. Ei olisi mies voinut perusteellisemmin erehtyä.Nimittäin hän joka
    Suomessa ja Otaniemessä pistäytyessään valitsi aiheeksi
    jään hyötykäytön. Mies tuli hyvät mielessä Enterprise
    Forumiin Havard/Yale korkeuksista ja selitti huikean upeasti
    jään nautintaa kautta seurapiirien ja vuosisatojen ja Intioita
    myöten. Tuskin kukaan snajusi mitä h-vettiä tällä on tekemistä
    Aallon salissa nro 1.

    Tänään Hesarissa on foto jään sahaamisesta kesän maitotalouskautta varten. Siinä on sitä bildungia.

    Kuinka isoa mieskohtaista taitoa kysyykään eri lahdenpohjista
    vaihtuvissa lumioloissa,mäkitöyrään muodoissa, siirtovärkkien
    avulla jäälohkojen roudaus maitohuoneille ! Minusta ei siihen
    olisi. (Voisin nykytörppönä tietysti tilata polttoleikaajan,hiiabin
    tai kaksi,peräkärrymönkijän ja halpavenäläisen.) Jäänsahaus
    yms.kysyisi kaikkien galileitten lakien soveltamista. Lypsämisestä ei tulisi mitään koska pelkäisin lehmää. En saisi
    siihen yhteyttä,minkä se etevämpänä tajuaisi ja potkaisisi kiulun
    nurin. Ja sitten separoisinko voita varten,ja jämästä sitten
    mitallijuustoa ? Vai olisiko minulla makua ja hermoa eli aistia
    antaa herkun valmistua ihan luonnonvoimin. Tai siis olisinko
    perillä biokemiasta ihan oikeasti enkä vain sellaiseksi väiteystä
    kaakeli+teräsirvailusta ?

    Että mitä meihin tulee "sivistys" ,on ollut mieskohtaisten taitojen
    kadotusta. Lohtuleluna on nyt tämä tietokone ja pääsy tekijämiesten osaamisen äärelle. Jo edellispolvissa osaaminen
    oli kirjoissa.Vahinkoketju on pitkä. Mitä näillä käsillä tekisi ?
    Sormilla hiplaa kommenttia blogiin ! Kansallisteatterissa 2011
    Työväenyhdistys Riennon ehkä 105.s vuosikokous pohti
    kumman leikkaisi pois käden tai jalan. Entä antaisi kuolla
    isän vaiko äidin. Näitä pohditaan vakavissaan Puskassa ?
    Ja jankataan kaupunki/lande kliseitä ja muuta pisaa.Bussi
    vaiko oma !

    Ja mitenkäkö ? No,pullapöydässä. Urjalalaiset astuvat
    kaskilta ja suoperkuilta Keloihinsa -palaveeeramaaan.
    Jussi ja Alma Hakulisen talohanketta
    ei vie halla,vaan Åbo Akademin ylösnousu naapureina. Mika Myllyaho esittelee
    videolla työhuoneensa mennyttä fennomaniaa.

    Suolla tuoksuu tulevaisuusviitoituksessa jälleen suopursu ja
    mesimarja. Tehdaspiipputuprutus on lakannut. Jussi siirtyy
    kulttuurihistoriaan lapionsa poiskantaen,hirvelle ja ketulle on
    taas sijaa. Ei ollut Jussilta turha reissu,tyttöohjaajakin vihdoin
    hakeutui hänen kaulaansa ja ymmärrykseensä.
    Olipahan häijy nykynäytelmä 2011.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  2. Tosiaan, eikö politiikan "dreamteam" (esim. Kiviniemi, Katainen, Urpilainen, Jungner, Sinnemäki) tuokin mieleen lähinnä DDR:n?

    Se on jotakin hyvin erilaista kuin ranskalais-etelä-eurooppalaisviritteinen modernismi - kansa ymmärtää paljon enemmän kuin poliitikot luulevat- minkä kuitenkin sanotaan luoneen pohjaa suurelle muuutokselle sotien jälkeen. Saksakin on siihen sittemmin joutunut liittymään mukaan.

    Mutta mitäpä Kekkoslovakiassa (vanha raamatun arvopohjalle perustuva järjestelmä) olisi ymmärretty Euroopan trendeistä kun ei vieläkään ole olemassa kansankielistä älymystöä sitä tulkitsemassa?

    Meinaan, että politiikan teon keskiön pitäisi siirtyä Suomessakin vihdoin alapään asioista korvien väliin.

    VastaaPoista
  3. Jos vain 20% kansasta pystyy arvottamaan faktapohjalta poliittisia päätöksiä, niin demokratiassa kuuluu poliittiset päätökset tehdä tunnepohjalta. Eduskunnassa 4/5 on iso enemmistö. Pitäisikö kansalta ottaa valta pois?

    VastaaPoista
  4. Minusta Hannu Taanila oli oikeassa kaivatessaan sivistysporvaristoa. Nyt kun ei ole kuin rahaporvaristo, niin tottakai sivistyskoulut ja -yliopistot on ollut pakko lopettaa.

    Ainakaan nuorison ei pidä päästä nauttimaan niistä ynnä loppumattoman isoista kirjastoista. Ainut oikea tapa käyttää yliopistoa on ammattikouluna ja sen nuoriso on oppinut, kun sitä on kuritettu. Tarkoitan tällä noita idioottimaisia valmistumisaikoja. Mutta myös sitä, että opettajia vähennetään ja oppilaita lisätään, eihän siinä oppimisesta tule enää mitään, saati sivistymisestä.

    VastaaPoista
  5. Eiköhän yleissivistysongelma ole enemmän meidän humanistien kuin insinöörien. Ainakin kaikki tuntemani insinöörit ovat lukeneet ainakin Hyrynsä ja Tuurinsa, insinöörejä kun kumpikin. Mutta monelle humanistille on vaikea hahmottaa esimerkiksi kertaluokkia (miljoona sekunttia on 12 päivää, miljardi sekunttia 33 vuotta ja 253 päivää).

    Ystäväni Pentti Huuhtanen, joka teki uransa Tampereen yliopiston tilastotieteen lehtorina ja dosenttina, käyttää mainiota ilmaisua "yleisivistysvammainen" puhuessaan yhteiskuntatieteilijöiden vaatimattomista matematiikan ja luonnontieteiden taidoista ja tiedoista.

    Luettuani Nicholas Carrin kirjan "Pinnalliset, mitä Internet tekee aivoillemme" tulin yhä enemmän vakuuttuneeksi, että netti suorastaan ulkoistaa koko sivistyksen.

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  6. Jukka Sjöstedtille kommentti: Loistavaa puhetta eikä mitään kirjoitusta.

    VastaaPoista
  7. Veikkaisn suhteen olevan Sveitsissä ja Saksassa 60-40. Tästä voidaan päätellä PISA-tutkimuksen parhaimmiston osoittavan ne maat joissa yleinen elämänymmärrys on huonoimmalla tasoa.

    Jos meillä ei olisi pakkoruotsia, voitaisiinko kuvitella suomalaisia siirtolaisia olevan saksaa puhuvissa maissa 300.000.

    VastaaPoista
  8. Kommentoinpa lauantain ratoksi JK:n tämänpäiväistä ja eilistäkin esseilyä.

    "Kieltäessämme pahan Saksan olemme menettäneet myös hyvän Saksan."

    Totta. Saksalaisessa kulttuurissahan täytyy olla jotain pielessä. katsokaa vaikka se YLE:n näyttämää dokkarisarja tokasta maailmansodasta!

    Mutta ei Saksassa kaikilla ole ollut hullunkiilto silmissä, tietenkään.

    Kuuntelen juuri Brahmsia pitkästä aikaa. Musiikki onnistuu olemaan yhtä aikaa kaunista, komeaa -- ja ahdistavaa. Minusta klassinen musiikki tosin onnistuu olemaan aina ahdistavaa pitemmän päälle, mutta Brahmsissa on jotenkin ... erityisen päällekäyvä totalitaristinen fiilis.

    Mutta niin on jossain määrin jopa Mendelssohnissa, joka sentään on raikkain saksalaissäveltäjä Mozartin jälkeen. Wagner!

    Sitä paitsi, oli klassinen musiikki kuuntelukokemuksena mitä tahansa, soitettuna se se on tärkeimmillään väistämättä kuria ja hierarkiaa.

    Samaan aikaan Atlantin toisella puolella syntyi jotain ihan muuta.

    Kun Euroopassa kumarrettiin järjelle ja vallalle, puuvillapeltojen chain gangissa -- sanalle ei ole suomalaista vastinetta, liekö saksalaistakaan -- sielu sentään sai lentää vapaana. Ruumis kumarsi mutta henki laulaa pihisi. Syntyi musiikkiperinne, jota on helppo rakastaa.

    Jotain samaa on sivistysperinteidenkin erossa. En tarkoita, että amerikkalaiset olisivat puuvillapeltojen lapsia. Ovathan he sitäkin, mutta vielä enemmän he ovat eurooppalaisen sivistyksen ja tradition kahleita karistelevia pragmaatikkoja.

    Vaihdoinkin musiikin Springsteenin Asbury Parkiin.

    von Wright väitti, että pragmatismi on kauppiaiden filosofia. Juuri niin!

    Kauppias ei tiedä, tuomitse tai vaadi. Kauppias arvelee, miellyttää ja suostuttelee. Springsteen ei tee musiikkia ruhtinaille eikä vaadi hienostunutta nuottikorvaa tai puurtamalla hankittua vivahteiden tajua (vaikka se toki lisää nautintoa).

    Springsteen nousee vaikean tien jälkeen suosioon, koska hän yrittää kerta toisensa jälkeen vietellä ja jostain sattuman oikusta lopulta onnistuu siinä. Ei siis niinkään sormiharjoitusten määrän vaan sattuman ja kovan yrittämisen ansiosta: joku mystinen yhdistää hänen mielensä suuren yleisön mieleen.

    Yritän tässä ylettömästi yleistäessäni -- eikä Asbury Park edes ole niin loistava levy -- hakea vapaan hengen dialektiikkaa. Hegelinsä lukeneet (tai, siis, Hegelistä lukeneet) ehkä tietävät, mitä tarkoitan. Järki ja valtio vai puuvillapellot ja kauppiaat? Kuri vai kapina?

    Takaisin Saksaan (ja tämän jälkeen lupaan lopettaa). Mendelssohn ei ollut saksalainen vaan juutalainen, hampurinjuutalainen. Voiko häntä verrata neekeriorjiin ikään kuin saksalaisen kulttuuripiirin alimpana alaluokkana? Toisin sanoen, synnyttikö alistettu luokka saksalaisen vapaan hengen loistavimmat saavutukset?

    Ehkä ei kuitenkaan, sillä Mendelssohn oli sikarikkaan kauppiaan etuoikeutettu lapsi.

    Saksassa oli kuitenkin myös rutiköyhä juutalaisproletariaatti. Heidän saavutuksistaan en muista kuulleeni, mikä ei välttämättä tarkoita paljoakaan. Ulkopuolisuus ei synnytä yksinään mitään erityistä.

    Amerikkalaisen juutalaisperäisen proletariaatin saavutukset taas ovat loistavia. Luin juuri sellaisestakin kummallisesta yksityiskohdasta, että Las Vegasin eli maailman parhaat uhkapelaajat olivat ainakin vielä 80-luvulla pääosin juutalaisia.

    VastaaPoista
  9. Tulkitsisin Wikileaksin Nato-tietoja täysin päinvastoin kuin Kemppinen. Meillähän Natoon pyrkivät ovat antaneet kuvaa, ettei sinne ole mitenkään helppo päästä. Alemmuudentunteisesti on kannettu huolta, mahtaisimmeko tulla hyväksytyiksi. Ja sen takia korostettu tarvetta livahtaa sisään, kun vain sellainen tilaisuus sattuisi olemaan. Minusta Wikileaks vahvistaa päinvastoin sen käsityksen, kuinka tärkeää USA:lle olisi Nato-jäsenyytemme ja mitä kaikkea sen eteen on yritetty tehdä.

    Miksi? Se on kysymys, jonka edessä on hyvä asettua vanäläisen poliitikon saati kenraalin saappaisiin ja miettiä, miten siellä asia tulkitaan. Se ei ole mitään kyyristelyä tai uussuomettumista, vaan paasikiviläistä viisautta ja realismia: Historia ja geografia ei ole mitenkään muuttuneet. Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

    No nyt poistetaan perustuslain muutoksella se tulppa Nato-jäsenyyden tieltä, jonka nykyinen presidentti on johdonmukaisesti pitänyt kiinni. Jo siinä elämäntyötä kylliksi. Se "kompromissi" ristiriitatilanteen ratkaisemisessa presidentin ja hallituksen välillä, jonka mukaan asia kierrätetään eduskunnan täysistunnon kautta, on tietysti vakaiden enemmistöhallitusten kaudella täysin näennäinen. Totta kai hallitus eduskunnan kautta jyrää presidentin mennen tullen. Ei hyvä.

    Valtakunnan kohtalonkysymyksissä, kuten sotilaallisessa liittoutumisessa, usean lukon järjestelmä olisi jatkossakin viisampi ratkaisu.

    VastaaPoista
  10. "Jos vain 20% kansasta pystyy arvottamaan faktapohjalta poliittisia päätöksiä, niin demokratiassa kuuluu poliittiset päätökset tehdä tunnepohjalta. Eduskunnassa 4/5 on iso enemmistö. Pitäisikö kansalta ottaa valta pois? "

    Monet väittävät, että kansan tahdon noudattaminen on maailman vähiten huonon järjestelmän ikävä sivuvaikutus. Näin ei voi olla, koska silloinhan demokratia ei olisi maailman vähiten huono hallintojärjestelmä.

    Kaksi myönteistä puolta:
    -demokratia takaa legitimiteetin, mikä puolestaan takaa mahdollisuuden hallita
    -demokratia kerää, kaivaa esiin sellaista tietoa, joka muissa järjestelmissä jää kaivamatta (anarkiassa on sama pyrkimys, mutta siltä puuttuu legitimiteetti ja siten kyky hallita).

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: - kansan tahto. Joku kärjisti: eduskuntaan valitaan ihmisiä laatimaan lakeja. Miten se olisi sama asia kuin yhteiskunnallisen vallan käyttö?

    Tämä oli kai kommunistien ja SKDL:n oppi, mutta kysymys on hyvä: missä on se valta, joka puuttuu eduskunnalta?

    VastaaPoista
  12. Kansan tahto ei ole ja voi olla "presidentin tahtotila". Jos kansalta kysytään galluppeja vääristelemättä esim. 20.000-50.000 nettiäänestäjän otoksella Haloskan kannatusta tai Suomen NATO-jäsenyyttä, niin luvut ovat murskaavat! Molemmissa yli 50% on NATO-jäsenyyden puolesta tai että alle 50% pitää Haloskaa hyvänä presidenttinä. Tämä on useasti tullut jo esille, kun MTV3 tai iltapäivälehdet ovat nettigalluppia em. aiheista tehneet. Kuka tai ketkä ja keiden intressissä galluptuloksia vääristelee?

    Viime eduskuntavaaleissa saimme saman ilmiön huomata kokoomuksen gallup/vaali-iltatuloksissa!

    Natsisaksan "hurmasi/hallitsi" Hitler, joka oli suvereeni diktaattori. Hurmataan kaikki joukolla!!

    VastaaPoista
  13. Ad Anonyymi - musiikista ja muusta - merkittävä saksanjuutalainen oli Karl Marx, juristin poika ja rabbiinin pojapoika. Erittäin mrkittävä edellisen sukupolven saksanjuutalainen oli Heinrich Heine.

    Hitlerin noustessa valtaan Saksan väestöstä alle 1 % oli juutalaisia, vain uskon mukaan laskien n. ½ %,

    I maailmansodassa juutalaiset (80 prosenttia armeijasta olleista rintamalla taistelutehtävissä) oli suurimmat menetykset kärsinyt etninen ryhmä (12 000 kaatunutta).

    Ks. lähemmin esim. "Judenzählung".

    VastaaPoista
  14. Ad Anonyymi - insinööreistä - olen samaa mieltä. "Kaksi kulttuuria" (C.P. Snow, The Two Cultures and the Scientific Revolution) kukaties oli totta Englannista puhuttaessa, mutta meillä siitä on tullut humanisteille veruke. Jatkuvasti tapaa mös yhteiskuntatieteilijöitä, joilla on jopa tilastotieteen alkeet hukassa.

    Asian yksi puoli on insinöörien ja yliopiston luonnontieteilijöiden yllä pitämä myytti, että heidän alansa perustietojen alkeet edellyttäisivät "taipumuksia". Tämä on murhaavaa ja murheellista etenkin matematiikassa. En usko, että "matikkapäätä" on olemassa. Samalla tavalla kuin vaikka seiväshypyssä, jotkut omaksuvat vaivattomasti ja toiset suuremmalla työllä. Jokainen jonka älli on riittänyt peruskoulun käymiseen, kykenee omaksumaan yliopiston peruskurssitason tiedot.

    VastaaPoista
  15. Siinä YLE:n dokkarissa oli 20 järkyttävää asiavirhettä, jolloin lopetin niiden laskemisen.

    Kun blogissa on nyt seurattu juutalaisia että Saksaa, olisiko aika puhua seinähulluista lakimiehistä alkaen seinähullusta Gandhista.
    Aasinsiltaa pitkin päästään seinähulluun lakimieheen Otto Olendorffiin, joka loi perustan nykyiselle EU:lle.

    Nykyisen EU:n ja Natsi-Saksan syy ja seuraus, että tarkoitus löytyy googlaamalla: "Red House Paper".
    Vastaus siis kysymykseen miksi Saksa pärjää.

    VastaaPoista
  16. On hyvä huomata kuinka kaikessa tässä keskustelussa lymyää porvareista pesäeroa tekevä sivistyneistö ("town and gown", kuten hieman eri yhteydessä asian saa rimmaamaan) tai sivistysporvaristo. Tarvitsemme osapuoleksi porvarit. Ilman toimivaa taloutta meillä ei ole varaa sivistystellä.

    Ilman sivistystä ei toisaalta ole hauska vaurastuakaan, muuten ollaan kiinni siinä banaliteetissa, jota muistaakseni Mencke kuvasi: rikas on köyhä, jolla on paljon rahaa.

    VastaaPoista
  17. "Jokainen jonka älli on riittänyt peruskoulun käymiseen, kykenee omaksumaan yliopiston peruskurssitason tiedot."

    No johan nyt. Juurihan on saatu lukea että pruukaa sukuihin kertymään saman lajin osaajia sukupolvesta toiseen, joka todistaa ymmärtääkseni juuri päinvastaista. Arvelen, että monessa perheessä missä seurataan perillisien menestystä koulunkäynnissä ensimmäiset n.12 vuotta (yo koe hyväksytysti suoritettu), todistetaan sitä merkittävää eroa mikä saman perheen lasten välillä on. Tämä sillä oletuksella, että kukin lapsi käyttää opiskeluun keskimäärin saman määrän aikaa samalla tavalla keskittyen. Epäilemättä siis ”kykenee omaksumaan yliopiston peruskurssin tiedot”, mutta minkä vaivan se vaatii – siinä on valtava ero.

    VastaaPoista
  18. Eriävä, sanoi mustapukuinen mies, mielipidelauantaina, 19 helmikuuta, 2011

    "Matikkapää"

    Kehityspsykologiassa tunnetaan termi "symbolifunktion viriäminen", jossa esimerkiksi ihmislapsi oivaltaa sanojen käytön idean, viittaussuhteet. Vastaava oivallus tarvitaan, jotta lapsen laskennosta pääsee eteenpäin. Muistan itse tarkasti, paikan ja tilanteen, kuinka koulun välitunnilla tajusin, että kun
    sovellan tiettyyn tehtävään kaavakirjasta löytyvää toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa, kaavan "x" ja tehtävän "x" eivät olekaan prikulleen sama asia. Menestykseni aineessa muuttui, kirjoitin lopulta laajassa matematiikassa täydet pisteet.

    VastaaPoista
  19. Minun mielestäni sakujen "bashaaminen" voisi jo loppua. Kaikki Kemppisen blogia lukevat, joille joku nykysaksalainen (s. 1945 ->) tai muinaissaksaksalainen (k. -> 1933) on tehnyt jotain pahaa, kirjoittakoon kommenttilootaan: hep!

    VastaaPoista
  20. Purskautin limsat paremmille housuille kun sanottiin, että Sivistyspuolueessa on sivistyssiipi ja tattoosiipi, ja se tattoosiipi, nyte ja näissä oloissa, istuu apinana sivistyssiiven niskassa.

    Meillä Pohjoismaissa bersekkiraivo on melkein germaanisena perhetraditiona.

    Voisiko olla kyse taipumuksesta, vai olisiko mukana jotakin lainattua ja/ tai jotakin Saksan koulusta opittua?

    VastaaPoista
  21. Julkeasti mainostan ilmaiskonserttia, seuraavista syistä:

    - Sibelius-akatemian vastuullinen henkilö unohti laittaa konsertti-ilmoituksen edes Siban omille web-sivuille. Uhkana on yleisökato.
    - Soittajina on nuoria.
    - Ohjelmistossa mm. Brahmsia ja Mozartia, mutta myös muuta.
    - Kokeilu, kuinka moni tulee tämän innoittamana kuuntelemaan (ja laittaako Jukka tämän blogiin)
    - Säveltäjien ja kappaleiden aikaansaama tunne riippuu myös soittajien iästä, kypsyydestä ja sivistyksestä.

    Eli:

    Sibelius-akatemian nuorisokoulutuksen kamarimusiikkikonsertti akatemian kamarimusiikkisalissa P. Rautatiekatu 9. Sunnuntaina 20.2.2010 klo 15.00 alkaen.

    P.S.

    Normaalisti nämä ja monet muut konsertit ovat ainakin tämän linkin päässä.

    VastaaPoista
  22. Eduskunnalla on kaikki valta. Jos se päättää tarpeeksi suurella enemmistöllä, että kaikki vasenkätiset tapetaan se on sitten laki. Olisiko se schopenhaurelisittain maailman tahto, kuten historiassa on ilmeisesti useasti juutalaisten sortaminen ollut, en tiedä? Julkisen vallan ulkopuolella ei juuri ole muuta valtaa, siksihän julkisen sektorin velkaantumista verrataan aina koko kansantalouteen ei pelkästään julkiseen sektoriin. Eduskuntamme voi aina takavarikoida kaiken omaisuutemme jos niin haluaa. Omaisuutemme on vain lainassa meillä julkiselta sektorilta.

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: - olen toistellut itse vuosien kuluessa samaa kuin nyt lehdet - vanhempien koulutustausta korreloi korkeakouluun pääsyn kanssa. Huom. kyse on sisäänpääsykokeista. Tietääkseni sisäänpääsypisteet ja mitattava menestys ammatissa eivät korreloi. Yllättävä, eikö olekin.

    Mittaaminen on hyvin vaikeaa. Taannoin kun luin Suomen rikkaimpien listaa, siinä oli puolet korkeakouluissa vain kääntyneitä, kuten Aatos Erkko ja Antti Herlin. Björn Wahlroos oli tietääkseni opinnoissa supervälkky (samoin kuin Pentti Kouri).

    VastaaPoista
  24. Ad Anonyymi: en tiedä, mitä "bashaaminen" tarkoittaa. Englannissa "bash" tarkoittaa mukiloimista, pieksemistä. Voin vain valittaa, jos olen käsitellyt saksalaisuutta mielestäsi liian kovakouraisesti.

    Joka tapauksessa äänestys on tarpeeton, koska huomenna aion ylistää suomenruotsalaisuutta.

    VastaaPoista
  25. Ad Omnia: - sehän tässä koulu- ja opiskelumenestysasiassa on vaikeaa, että jokainen tietää ja tuntee poikkeuksia säännöstä. Tuo vanhempien vaikutus kaikkiin lapsiinsa on tilastollinen yleistys.

    Meitä oli 5 lasta. Minulla on toiseksi huonoimmat yo-paperit. Muuan sukulaiseni käytti vuoden toisensa jälkeen ensin oppikokuluun ja sitten alempaan korkeakoulututkintoon. Hänen lapsensa vetivät kuutta ällää ja ainakin yksi samoilla lämpimillä TKK:hon siirryttyään tekniikan tohtorin.

    Anekdoottina - saatan hiukan liioitella - valtioneuvos Johannes Virolainen oli sukunsa ja kylänsä ensimmäinen oppikouluun laitettu ja lienee saanut Viipurin koulusta keskiarvoksi kympin (tai melkein) ja väitteli aikanaan tohtoriksi hyvällä väitöskirjalla. Kekkonen ja Mannerheim olivat vaikeuksissa vähän kaikissa kokuluissa, Kekkonen vielä väitöstilaisuudessaankin. Ståhlberg ja Ryti olivat kaikkien aikojen huippuja jo koululaisena ja aina siitä eteenpäin.

    Muuan viisas pedagogi muistutti minulle hiljan, että pojilla saattaa naksahtaa päässä vielä 22-24 -vuotiaana. Lusmusta sukeutuu kaikkien ällistykseksi tähti.

    VastaaPoista
  26. JK: "En usko, että "matikkapäätä" on olemassa. Samalla tavalla kuin vaikka seiväshypyssä..."

    Tarkoitat varmaan jotakin muuta kuin tuosta voisi ymmärtää - esimerkiksi sitä, että jokainen tervejärkinen pystyy suorittamaan vaikka tohtorin tutkinnon, kunhan on mahdollisuus ja motivaatiota.

    Siitä olen samaa mieltä ja siis eri mieltä niiden kanssa, jotka yrittävät esittää taas, että kansa pitäisi jakaa jo aikaisessa vaiheessa herroihin ja työmiehiin.

    Mutta sitä et kai sentään tarkoittanut, ettei yksilöillä olisi erityislahjakkuuksia - esim. musiikillisia, taiteellisia, urheilullisia tms.

    Vai luuleeko joku, että Usain Bolt on niin hyvä siksi, että hän on harjoitellut niin paljon enemmän kuin esim. eurooppalaiset pikajuoksijat?

    VastaaPoista
  27. "Muuan viisas pedagogi muistutti minulle hiljan, että pojilla saattaa naksahtaa päässä vielä 22-24 -vuotiaana. Lusmusta sukeutuu kaikkien ällistykseksi tähti."

    Inhimillisesti tärkein ja vaativin naksahdukseni oli tuollainen ja sattui ajallisesti noille main. Suunta tosin oli päinvastainen.

    Olenkin jo kauan sitten menettänyt toivoni, että naksahtamattomat nallet ja muut vastaavat hyväilisivät mieleni siloisimpiakaan koukeroita hyväksyvään sävyyn.

    VastaaPoista
  28. Ad Tapsa: sitä tarkoitan. Luonnollisesti on erikoislahjakkuuksia. Täytyy olla jotain, jonka päälle rakentaa valtavalla harjoittelulla sen poikkeuksellisen kyvykkyden. Sanoin "seiväshyppy", koska olen käsittänyt, että eräissä hypyissä ja nimenomaan pikajuoksussa on biomekaaniset rajat - luuston pituus, mittasuhteet, lihasten tyyppi. Olisiko se jotain sellaista, että tavallisesta, erinomaisessa kunnossa olevasta nuorukaisesta, jolta puuttuu jokin noista edellytyksistä, ei 100 metriä mene millään harjoittelulla alle... arvaisin 11,5 tai 12,0. Joku tiennee paremmin.

    VastaaPoista
  29. Ad Anonyymi: - arvostan ironiaa, joka tekstistä päätellen on aiheeton. Mutta mainitsemasi ilmiö on olemassa. Hurjasti liioitellen sanotaan, että 25 ikävuoden jälkeen matemaatikko ei enää saa uusia, järisyttäviä oivalluksia. Kehitysbiologiassa on viitteitä siihen, että myös esim. muusikon (ainakin viulistin) on opittava kaikki tekniikka alle 17-vuotiaana. Jossain vaiheessa piuhat juotetaan lopullisesti kiinni.

    VastaaPoista
  30. Yleissivistyksellä voidaan tarkoittaa myös ammatillisen sivistyksen vastakohtaa - tai sen ylittävää sivistystä. Kaikki eivät tarvitse kondomeja. YK:n ihmisoikeuksien julistus + siihen nojaavat YK:ssa hyväksytyt sopimukset korostavat vanhempien kasvatusoikeutta. 26. artikla sanoo: "Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu." Myöhemmin (1966) lisätyssä sopimuksessa sanotaan: " Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempien ja vastaavasti huoltajien vapautta varmistaa lapsilleen uskonto- ja moraalikasvatus, joka on sopusoinnussa heidän oman vakaumuksensa kanssa."

    YK (en kovasti muuten jaksa liputtaa kyseisen organisaation puolesta) siis kieltää valtion totaalisen kasvatusoikeuden.

    Kasvatustieteessä - http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvatustiede - voidaan funtsia esimerkiksi sitä, pidetäänkö kasvatustavoitteiden asettamista tieteellisesti mahdollisena. Positivistinen filosofia on pieraissut ilmoille käsityksen, ettei tiede kykene ratkaisemaan arvokysymyksiä ja että sen takia kasvatustavoitteiden asettaminen ei voi kuulua ko tieteen tehtäviin. Se vasemmistoa edelleen vaivaava marxilaisuus taas on kailottanut ilmoille ajatuksen, että kyllä se siihen pystyy, jos asiasta tehdään maailmankatsomuksellinen. On kouluja joissa liputetaan kovasti sen vihreyden nimeen esimerkiksi.

    Normatiivinen etiikka liittyy asiaan - http://fi.wikipedia.org/wiki/Normatiivinen_etiikka

    Suomi on aika pieni kolo. Kun itäraja sulkee edelleen sen ilmansuunnan ja Jäämeren ranta toisen ja sitten on tämä Itämeri, niin saarihan siitä mieleen tulee. Ja kun on kieli, jota vain harva ymmärtää noin globaalisti ajatellen, niin se saari on entistäkin eristyneempi. Pahimmillaan se voisi olla eristynein paikka maailmassa.

    Ruotsin kielen vastustamisesta tulee mieleen tupakkapoliisit. Siis se kun kaikki halutaan kieltää hyvien syiden takia tietenkin, niin kuka kohta enää tietää mitään siitä entisaikojen (sellaiseksihan ne ovat kääntymässä) tupakkakulttuurista - stendareista (Malta haukka leffassa on aika hieno) tupakka-askien taiteesta jne. Ja kohta missään ei tuoksu enää tupakka - ainoastaan antiperspirantti, ja se tuottaa enemmänkin hajua kuin tuoksua (ja aiheuttaa kuulemma syöpää). Haikeeksi menee - siis suomeksi.

    Minusta on mukavaa kun katukyltit ovat kaksikielisiä - en vastustaisi vaikka ne olisivat kolmellakin kielellä, eli vielä venäjäksi.

    No kun mainitsit sen saksalaisen maalaustaiteen niin ei tarvitse mennä ihan noin kauas… tai on niillä saksalaisilla senkin jälkeen ollut melkoinen vaikutus täkäläisiin maalareihin… ainakin jonkin aikaa (ei juuri nyt). Esimerkiksi Anselm Kiefer oli jossakin vaiheessa maineensa kukkuloilla - ja täällä meilläkin herrasta jotakin kirjoitettiin - oli taulujakin oikein esillä. Enemmän kuitenkin kirjoitettiin Pentti Kourista - tai ihailtiin, niin kuin aina sellaisia joilla on hynää. Mä pidin kyllä yhtä paljon Markus Lüpertzistä - ehkä enemmänkin. Se on böömiläinen. Tshekkoslovakiasta se muutti Reininmaalle 7-vuotiaana. Se sanoi kerran että; tämän päivän taiteessa on vain kolme tärkeää liikettä: amerikkalainen, saksalainen ja italialainen. Se sanoi myös että inhoaa politiikkaa. Ja että oikea maalaaminen ja keinotekoiset ismit on erotettava toisistaan. Niin ja se kirjoitti myös runoja. Ja sitten oli vielä A.R. Penck DDR:n puolelta Dresdenistä karannut, ja Georg Baselitz sekä Jörg Immendorf.

    Ja Itämeri...

    VastaaPoista
  31. Ad Anonyymi: - Perusoikeudet (ihmisoikeudet) tarkoittaa, että eduskunnalla ei ole valtaa säätää lakia esimerkiksi kaikkien ruskeasilmäisten surmaamisesta. Sellainen laki olisi perustuslain vastainen ja sitä ei saisi noudattaa.

    Tämän takia erinäisistä perusoikeuksista, kuten omistusoikeudesta, samnotaan että [pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen] säädetään lailla.

    Juuri tästä - II maailmansotaa edeltäneistä tapauksista - perusoikeusajattelu nousi. USA:ssa peeriaate on ilmaistu jykevämmin. Muutamassa kohdassa säädäs alkaa: "The congress may not pass a law that..."

    VastaaPoista
  32. ", joille joku nykysaksalainen ... on tehnyt pahaa ..."
    Hep!
    Etuilevat peijakkaat bussijonoissa panemalla paikanvaraajia eka paikoille Teneriffalla.
    Muuten olen sitä mieltä, että saksan kieltä lukeneena koen pakkoenglannin tuputtamisena suomentamattomat enkun kieliset sitaatit. Ei viitsis aina kaivaa sanakirjaa repusta.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  33. Olen kohteliaimmin eri mieltä - sekä yleissivistyksestä että kansalaisyhteiskunnasta.

    Bourdieulla (Reproduction: In Education, Society and Culture) on kohtalaisen hyvää dataa yleissivistävästä koulutuksesta (tosin Ranskasta, ks. erityisesti siellä latinan opetus). Yleissivistys edustaa hallitsevan luokan habitusta: hallitsevalle luokalle on ominaista ja välttämätöntä suhtautua maailmaan tietävästi, jotta voisi suhtautua maailmaan hallitsevasti. Yleissivistys opetusohjelmassa toimii kuitenkin luokkaeroja ylläpitävästi. Opetusohjelmassa olevia asioita varmasti mitataan, muttei välttämättä opeteta. Lisäksi hallitsevan luokan lapsilla on parempi perusosaaminen näissä aineissa. Tuloksena on että koulu mittaa ja ratifioi kotikasvatusta ja habitusta, lyöden objektiviisen paremmuuden leiman asenteille ja osaamiselle jotka tulevat kotoa.

    En ole täysin varma, mitä kaikkea haluat kansalaisyhteiskunnalla tarkoittaa. Sillä voisi ajatella tarkoitettavan äänestämistä, ehdokkaaksi asettumista, järjestöissä toimimista tai edustajien toimintaan vaikuttamista.

    Äänestämisessä ongelma on, että ei ole rationaalista käyttää tarpeeksi aikaa ottaakseen selvää sekä asioista että ehdokkaista, koska yhden äänen vaikutus on niin pieni ('Voting Paradox', esim. http://www.pubchoicesoc.org/papers2005/Funk.pdf). Sen sijaan äänestäminen on käytännössä puhtaasti (ts. suurimmalle osalle äänestäjistä) signalointia - oman habituksen esittämistä. Yleissivistys ei siis luultavasti paranna edustuksellisen demokratian äänestyskäyttäytymistä.

    Taloudellisessa päätöksenteossa on kai nykyään kiistatta selvää, että suurimmalta osalta talous täytyy järjestää alhaalta-ylös, ei ylhäältä-alas - edes tiedon kerääminen ja optimointi ei ole mahdollista, saati sitten muutoksiin reagointi (Castellsin Network Societyn kolmannen osan Neuvostoliiton romahdusta käsittelevä luku on hyvä johdatus asiaan). Hyväksyn kyllä sen, että on olemass sekä eksternaliteetteja että julkisia hyödykkeitä, mutta en, että näiden määrittely ja sääntely onnistuu yleissivistyksellä, vaan että se vaatii huomattavasti tarkempaa osaamista. Käytännössä varmaan suuri osa onnistuneesta eksternaliteettien sääntelystä on historiallisen kokemuksen tulosta ja alhaalta-ylös muodostunutta (vaikkapa vesilait Suomessa).

    Tietysti libertaarina olen ylipäätään sitä mieltä, että ihmisillä on sekä kyky että oikeus tehdä omat valintansa, eikä tarvita yleissivistynyttä virkamiehistöä/äänestäjäkuntaa/ylimystöä tekemään niitä heidän puolestaan. Jos jotain voisi toivoa kaikille opetettavan olisi se nimenomaan autoritäärisyyden karttaminen (ks. Milgramin koe, Altemeyerin The Authoritarians http://home.cc.umanitoba.ca/~altemey/, se 'huono Saksa').

    Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että kunnollinen tilastotieteen osaaminen (siis enemmän kuin frekventistiset peruskurssit) on välttämätöntä luotettavaan päätöksentekoon. Siten se on hyödyllistä kaikille ja pitäisi ehkä olla pakollista julkista valtaa käyttäville.

    Mika Raento

    VastaaPoista
  34. Tuolla ylempänä JK kirjoitti, että muusikon pitää oppia tekniikka viimeistään 17-vuotiaana. Muistan lukeneeni viitisentoista vuotta sitten ranskalaisesta tutkimuksesta, jossa verrattiin pultti- ja solististen muusikoiden musikaalisuutta. Tutkimuksen mukaan heidän musikaalisuudessaan ei ollt huomattavia eroja. Ratkaisevaa oli alle 18-vuotiaina harjoitteluun käytetty aika. Pulttisoittajat olivat harjoitelleet keskimäärin 5 000 tuntia ja solistit 10 000. Tämä todistanee vanhan sanonnan "harjoitus tekee mestarin" pitävän paikkansa.

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  35. Miksi hiivatissa nämä kielet pitää asettaa toisiaan vastaan - varsinkin sen jälkeen kun opettaja on sanonut hei hei. Jos koulussa juttu ei maistu - esimerkiksi minulle se ei maistunut - niin voihan sen hommelin ottaa iisimminkin. Vai pitääkö PAKOLLA saada se 6 ällää ja niin pois päin...

    Enkun kieliset sitaatit on tietysti typeriä - mutta niihin on helppo turvautua silloin, kun se oma sanottava loppuu kesken - tai muuttuu kovin ohueksi. Tarjonta on aika hyvää - esim Chesterton ;)

    Tietysti silloin kun se sitaatti on alun pitäen vaikkapa ranskan kielinen, ja sitten sitä lainaillaan englanniksi, se tuntuu ainakin kömpelöltä, jollei muulta - siis jos sitä aatosta ei muuten osaa suomeksi sanoa. Mutta so what - niin kuin puheliaammat nykyään sanoo.

    Toutes les choses de la terre,
    Gloire, fortune militaire,
    Couronne éclatante des rois,
    Victoire aux ailes embrasées,
    Ambitions réalisées,
    Ne sont jamais sur nous posées
    Que comme l'oiseau sur nos toits!

    Kaikki maailmassa,
    kunnia, sotaonni,
    kuningasten loistava kruunu,
    palavasiipinen voitto,
    toteutettu kunnianhimo,
    pysähtyvät kohdallemme vain
    kuin katolle lintunen...

    Juttu löytyy täältä:

    http://bokayi.org/artiste/litterature/hugo/napoleon2.php

    VastaaPoista
  36. A>d Mika Raento: - tunnen Bourdieun tuotannon aika hyvin ja olen käyttänyt hänen teoksiaan opetuksessa paljon. Sinä viittaan "habitukseen2. Luullakseni "La Distinction" olisi tässä vielä parempi lähde.

    Havainnot ovat oikean suuntaisi. Niiden sovittaminen Suomen oloihin on vaivalloista. Meillä kun ei luojan kiitos ole sivistynyttä yläluokkaa.

    Hyviä näkökohtia, kieltämättä. Ranskan koulutuksen ja asenteiden eerikoisuudesta paras kirja on edelleen T. Zeldinin laaja "France". Mm. eriskummallinen koulujärjstelmä selvitetään siinä yksityiskohtaisesti. - Ranskassa puolet "oppikoulun" läpi käyneistä ja "ylioppilastutkintoon" osallistuneista jää pysyvästi ilman tuota tutkintoa. Lähes poikkeuksetta intellegentsija on käynyt viimeiset luokiovuotensa erikoisluokilla, joilla opetetaan meidän yliopiston cum laude -tasoamme vastaava määrä teoreettista filosofiaa ja matematiikkaa.

    VastaaPoista
  37. Ano: "...kun se sitaatti on alun pitäen vaikkapa ranskan kielinen, ja sitten sitä lainaillaan englanniksi, se tuntuu ainakin kömpelöltä..."

    Hyvä huomio. Tämä minuakin aina joskus huvittaa & suivauttaa.

    Kun lainataan esim. Nietzschen viisauksia englanniksi, onko takana ehkä laiskuus, tietämättömyys vai (tiedostamaton?) halu brassailla?

    Usein nimikin kirjoitetaan väärin - tosin se voi johtua siitäkin, ettei meillä juurikaan lueta enää pitkää saksaa. Saksa on kuitenkin sivistyksen kieli.

    VastaaPoista
  38. @JK

    Reproductionissa on (suhteessa) eniten koululaitoksen yhteiskuntaluokkia ja -rakennetta ylläpitävästä vaikutuksesta. Distinctionissa on todella paljon muutakin. (Castells p.o. The Information Age eikä Network Society).

    On totta, että Suomi ei ole yhtä selvästi luokkaistunut kuin Ranska. Kyllä Suomessakin kuitenkin selvästi on kotioloista riippuvaa statusta ja valtaa, eikä sen ylläpitäminen pitäisi olla ainakaan verovaroin maksetun koululaitoksen tehtävä. Bourdieun tasoista dataa en ole ainakaan löytänyt Suomen kohdalta, Koulutustaso kyllä periytyy meilläkin (http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=2).

    Anekdotaalisesti: Muistan omalta peruskoulu- ja lukiouraltani, että ainakin äidinkielen ainekirjoituksessa, lukuaineiden esseevastauksissa, liikunnassa ja taideaineissa mitattiin paljon asioita, joita ei opetettu tai opetettiin huonosti - annettiin siis arvosanoja kotitaustan perusteella. Sen sijaan luonnontieteissä ja kielissä ainakin nimellisesti opetettiin kaikki se, mitä kokeissakin mitattiin.

    Katsoessani suomalaisenkin koulujärjestelmän historiaa, tavoitteita, opettjien asenteita ja opetusaineita pitäisin ennemminkin Bourdieun analyysia oikeana Suomenkin kohdalla kunnes toisin todistetaan (eikä siis niin, että pitäisi erikseen todistaa sen pitävän paikkansa täällä).

    (Olisi muuten kiinnostavaa kuulla ajatuksiasi Bourdieusta. Minulle ainakin Distinction oli ehkä eniten maailmankuvaa selkeyttänyt yksittäinen kirja, ja ainakin on helppo nähdä Suomenkin tapahtumia sen valossa - vahva bias tietysti siitä, että tulee kiinnittäneeksi huomiota asioihin, jotka sopivat sen teoriaan enemmän kuin niihin, jotka eivät sovi.)

    Mika

    VastaaPoista
  39. ...kotioloista riippuva status.
    Meillä oli alakoulussa kauan kauan sitten yks kauppiaan poika, jolla oli koulussa usein mukana kotioloista lähtöisin olevaa statusta ja valtaa eli karkkia ja niiden myötä paljon kaveita.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista