11. joulukuuta 2010

Ottakaa nyt tästäkin selvä




Kuulin että tapahtumista Aalto-yliopistoa ideoitaessa ja perustettaessa on tullut tai tulee lähempää tietoa julkisuuteen. Siispä oma roolini tulee kai myös tietoon. Väliäpä sillä, kunhan kertoja en ole minä.

Sen ajattelin mainita, kun HIIT on ollut jo kauan menestys, että tämän tietotekniikan yliopiston ja TKK:n yhteisen erillislaitoksen keskeisiä kummeja olivat Mauno Koivisto, Jorma Ollila ja UC Berkeleyn Richard Buxbaum. Vuosi taisi olla 1999.

Erään kerran kävimme puhumassa Erkki Tuomiojalle, joka ymmärsi asian heti ja järjesti ulkoministerinä ollessaan asioita siihen suuntaan, että Kalifornian kuvernööri käsitti Suomen kannattavan erinäisiä hankkeita lämpimästi. Berkeley on – toisin kuin monet muut huippuyliopistot – osavaltion omistama. Los Angelesin yhden campuksen nimi on UCLA.

Kollegat, jolla sanalla en tarkoita Vaasan alkeisopiston apuopettajia 1800-luvulla, vaan tutkijoita ja professoreita, vääntävät nyt itkua, kun tieteen vapaus on kuulemma vaarassa, ja muutenkin rintaan pistää ja vituttaa.

Täällä HIITissä, jossa nimeni kohdalla lukee myös ensi vuonna ”principal scientist”, olen ollut nyt yli 10 vuotta tekemisissä arvoisien valtion herrojen ja muutaman rouvan kanssa ja heidän ohellaan erilaisten suuryhtiöiden ja pienyhtiöiden. Juuri päättyneessä tutkimuksessamme oli Nokian ohella mukana tavaramerkkitoimisto, asianajotoimisto (Roskis) ja puolustusvoimat.

Välillä on täytynyt selittää, että me emme tutki tilauksesta yhtään mitään, vaikka rahanne kelpaavat meille Tekes-hankkeissa. Kupletin juoni on se, että sen kuin tutkitte itse asioita, jotka voivat kääntyä tuotteiksi tai palveluiksi parissa vuodessa. Me tutkimme asioita tuollaisella kahden – viiden vuoden perspektiivillä, joskus kymmenen.

Tutkimus ei ole luonteeltaan samanlaista kuin käyntikorttien poimiminen matolta ja sängyn alta. Vetäisin vähän aikaa sitten tupakkikukkaron takataskusta turhan reteästi ja tuli hyödyllistä harjoitusta.

Tutkimuksen kannalta kiinnostavia käyntikortteja ei ole vielä olemassa. Eilen  keskustelimme hyödyllisesti yhden Markon kanssa (mediateknologia) sosiaalisesta mediasta asiayhteydessä ”Value design”. Ratkaisujen suunnittelussa on otettava huomioon lainsäädäntö eli kiellot ja käskyt, ympäristön sietokyky ja ”sustainability” eli kestävä kehitys.

Vertaisjoukkoja eli heitä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa, ei pidä yrittää muotoilla. Siksi minä otin nämä kiinalaiset eilen puheeksi.

Senaatintorin paikkeilla kuuluu olevan SivistysYliopisto, mutta en minä ainakaan siellä sivistynyt. Toisia kyllä yritin sivistää. Outoa ettei kulttuuri- ja aatehistoriaa lueta biotieteisiin. Se on kuitenkin johdatusta arjen ajatteluun. On vähän sama, onko ajattelun kohteena, miten Porthanian ovesta pääsee sisään (numerus clausus) vai velvoiteoikeuden yleinen osa.

Paras mahdollinen yhdistelmä olisi suorittaa jokin leivän ja makkaran takaava tutkinto, kuten juristin tai insinöörin, sen jälkeen kun on suoritettuna filosofian maisteri, aineina esimerkiksi yleinen kirjallisuustiede ja poliittinen historia. Itse asiassa olen kuullut tällaisestakin.

Kiina ja kulttuurivallankumous tai jäätävä välinpitämättömyys suhteessa Taivaallisen rauhan aukioon ovat vain viimeaikaisia esimerkkejä. Se että on lukenut kirjoja ja vaivannut niillä päätään, ei pelasta päättömältä käyttäytymiseltä. Jos on onnettomuudekseen oppinut väkivaltaisen oikeassa olemisen keinot niin nuorena, että kytkennät ovat juotosten alla, ei sille mitään mahda. Kuten tämän hetken kiinalaiset ovat kulttuurivallankumouksen tuotetta, toisen maailmansodan sotilaat olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeensä jättämän sekasorron lapsia, silloin siitettyjä.

Meidän vanhojen tehtävä on villitä nuorisoa ja sen teemme luetuttamalla kirjoja ja harrastuttamalla humanistisia aineita, siis näitä biotieteitä. Klassinen pedagoginen keino on kirjoittaa vähän ja kuunnella paljon. Henkilökohtainen ohjelmani liittyy kestävyysvajeeseen ja kysymykseen, eikö juuri opetus olisi keino kasvattaa työllistä työvoimaa.

10 kommenttia:

  1. Mahtaneeko arvon bloggaaja tehdä eroa selvityksen ja tutkimuksen välillä?

    HIITin ja ylipäätänsä Tekesin tukema työ pääasiassa selvitysluonteista, perustutkimus on harvojen herkkua. Tuon Markon yhdessä selvityksessä päätulos oli, että valokuvaamisen kannalta kamerakännyköistä on hyötyä, kun ne kulkevat aina mukana.

    Ja onhan tuo Himanenkin HIIT:n nimikkeen alla, vaikka oikeaa tutkimusta hän ei juuri ole tehnyt.

    VastaaPoista
  2. Ad Lauri Gröhn: tuo ero on yksi olemassaolomme syistä ja itsestään selvä. Käytän joskus selvyyden vuoksi (olen selvä) sanaa "perustutkimus".

    En nyt tähän hätään muista, oletko TKK:lta. Muistaakseni olet. T-osastolla Infolabra hoiti perinteisesti tutkimusta eli perustutkimusta, kun taaas Sulonen, Mäntylä, Murkku ynnä muut mielellään valittelivat olevansa vain yksinkertaisia insinöörejä.

    Himanen on Hiitin listassa eräitten rauenneitten toiveiden vuoksi. Tiedät varmaan, että hänellä on homma entisessä TaiKissa. HIITissä en muista hänen olleen koskaan mukana missään hankkeessa.

    Sen verran saat antaa periksi, että toisaalta, vaikka siitä ei ollut nyt puhe, "tutkimus" on luvallinen yleiskielen sana - terveyskeskuksessa lääkäri esimerkiksi "tutkii" potilaan terveydentilan. Poliisikamarilla konstaapeli tutkii rosvon taskut.

    VastaaPoista
  3. Kjellbergin riisiposliini on yhtä haurasta, kuin Himasen ajatukset ja yhtä käytännön epäsopivaa, kuin tieteen vapaus.

    Kun on lukenut kirjoja ja vaivannut niillä päätään, on syytä ottaa esiin OpticScan ja skannata kirjat. Ristiinhaun avulla huomaa skannauksen jälkeen lukemattoman määrän epäselvyyksiä ja väärennöksiä teksteistä, kuin mitä silmillä lukemisella olisi tajunnut. Tässä eräs syy miksi opiskelu on joillain tasoilla hidasta ja ymmärtämätöntä.
    Ilmaiset scannerit yliopistoihin.

    Jos tutkimus tieteenä on määritelmänä objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava, niin miksi se on maksullista ja salaista?

    VastaaPoista
  4. Blogistin harjoittama itsekehuskelu on ollut jo pitkän aikaa laadultaan jokseenkin ällöttävää.

    VastaaPoista
  5. "Jos tutkimus tieteenä on määritelmänä objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava, niin miksi se on maksullista ja salaista?"

    Se on salaista, koska rivien väleissä on hynaa, jota ei muille haluta antaa. Mutta ei salainen tutkimus toisaalta tietenkään oikeaa tiedettä ole, koska se ei ole julkista eikä itseään korjaavaa. Saattaa pahimmassa tapauksessa rahoitajakin lentää tulosten kanssa hetteikköön.

    VastaaPoista
  6. Käärmeöljykauppiaslauantaina, 11 joulukuuta, 2010

    Ttsssss ....
    Lassi on fil.maist., teoreettinen fysiikka.

    Konteksti tosiaan ratkaisee, missä merkityksessä tutkitaan, ja just perustutkimus viittaa tieteelliseen metodiin. Sen sanan merkityssisällön sotkeminen "minä haluan, että .." -periaatteella tms. on vastuutonta.
    Lievästi sanoen.

    VastaaPoista
  7. No voi Jeesus Kristus sentään. Blogistin "omakehu" sopivasti maustaa kerronnan.

    Anonyymi ei vain tajua.

    VastaaPoista
  8. Blogisti on jumalan lapsi ja jussi on opetuslapsi
    aattelee salon jussi

    VastaaPoista
  9. Ad JarMom: - terävä jätkä. Riisiposliinikupit ovat äitini asunnossa ja valokuvasin ne siksi, että ne ilmaantuivat perheeseen jostain 1950-luvulla, eikä niitä ole koskaan käytetty. Kysyin äidiltä. Ei ole varmaan käynyt tarpeeksi hienoja vieraita...

    Nyt muuten muistinkin. Se oli tämä yksi apteekkarin leski, vanha ihminen, joka mieltyi isääni jonkin perinnönjakoriidan yhteydessä ja vaatimalla vaati, että tuomarin on otettava muutama muistoesine. Nuo posliinit olivat rouvalle, kun taas tuomarille itselleen lankesi täytetty lapinpöllö, peräisin luultvastai 20-luvulta. Hänen olivat linnut.

    VastaaPoista
  10. Riisiposliinista:

    Maalailin pikkuisena nuo "riisikuviot" mustalla vesivärillä, josta syystä hiukseni vieläkin ovat kipeät.

    Itselleni astiasto jäi perinnöksi, kuten sama on toistunut monelle tuttavalleni. Ihmetystä herättää monella miksi noita hankittiin koteihin, koska kukaan tuttavani ei kertomansa mukaan ole nähnyt niitä käytetyn.
    Olisiko jo silloin lahjatavara ollut saatuna turhuuden markkinoilta, vai haluttiinko näyttää sota-ajan pulasta jo selvityn.

    VastaaPoista