22. marraskuuta 2010

Folie / Folly




Erinäisistä syistä olen käynyt tänä vuonna sata kertaa Jorvissa tai Kaunialassa. Jorvin parkkipaikalta jalan tullessa metsässä on huvimaja, jossa istuu usein lainhylkimiä potilaita tupakalla.

Mietin etäisesti, että onpa saman näköinen kuin von Wrightien maalauksissa. Kuvaksi tähän kirjoitukseen poimien eri näköisen, eräänlaisen baldakiinin.

Tuumiskelin hajamielisesti, mikä tuollaisen huvimajan käytäntö mahtaa olla. Sateelta se suojaisi, mutta hulluko menee huvimajaan sateella.

Aikojen perästä käsitin, että tämä on nyt se ”folie”, joka esiintyy kirjallisuudelle ja antoi nimen varieteetyypille ikuistettuna instituutioon ”Folies Bergère”.

Kävin joskus ajan kanssa Gentissä – jossa jokaisen kannattaisi käydä ajan kanssa. Siellä on katedraalien kokous ja kiltahuoneistotkin huimaavinta keskiajan gotiikkaa. Lisäksi eräässä kirkossa on hyvien ystävieni, van Eyckin veljesten alttaritaulu, triptyykki, joka on niin uskomattoman hieno, että sitä kannattaisi käydä katsomassa Suomesta vaikka jalkapatikassa.

Mutta lähellä tätä suurenmoisuutta on ristiritarien – mahdollisesti temppeliherrojen – linnanrauniot. Turisti tietysti ihmettelee sävyisään tapaan, että mitä helvettiä. Ei kai sellaisia täällä tarvittu. Guide Michelin esiin: raunio on 1700-luvulla rakennettu väärennös, jonkun rahamiehen päähänpisto.

Tuollainen väärennös on ”folly”. Tarkemmin tutkien käy ilmi, että Englannissa niitä on vaikka mitkä määrät. Suomessa asiaa ei ole sanottu ääneen, mutta nähdäkseni muutamat Viipurin Monrepos’n puiston kaunehimmat kaarisillat ja kummalliset temppelin tapaiset ovat juuri ”follyja”. En tiedä suomenkielistä nimitystä – ei sellaista taida ollakaan.

Puhe on siis rakennuksesta, joka ei ole sitä miltä se näyttää. Joskus kysymyksessä voi olla pienennös, joskus väärennetty muinaismuisto, kuten obeliski, joskus on rakennettu pelkkä kulissi. Ja huvimaja, jollaisia hyväntahtoiset talotehtaat toimittavat esivalmistettuina, on tämän perinteen jatkaja.

Jorvin sairaalan huvimaja on muuten paikalla olleen kartanon perua, ja sen kartanon myi Espoon silloiselle kauppalalle von Wrightin suku. Ateneumissa esillä olevat kartanomaisemat, kuten Haminanlahti, ovat – von Wrightin veljesten maalaamia, siis näiden lintumaalareina kaikkien tuntemien.

Jatkan Brysonin esityksestä ottamiani virikkeitä. Maailman kuuluisin folly, siis folie, on Eiffel-torni. Se rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyyn, eikä sillä ollut mitään käyttötarkoitusta. Suuri osa pariisilaisista vastusti sitä raivokkaasti, ja kuuluisat taiteilijat leimasivat sen rumuuden perikuvaksi, joka onneksi tilapäisrakennelmana pian väistyisi. Eiffel-tornia ei oikein voi sanoa edes näkötorniksi – siihen olisi riittänyt paljon vähempikin.

Sekä tieteessä että taiteessa hupsutus eli edesvastuuton päähänpisto on kerran toisensa jälkeen johtanut valtavan hienoihin tuloksiin. Eiffel-torni olkoon esimerkki. Eiffel itse oll insinööri, varmaan aikakautensa paras, ja puhtaasti teknisten näkökohtien mukaan valmistettu rakennelma on maailman kauneimpia. Ainakin minusta. Muun muassa verrattuna Notre-Dameen, joka on vain pöhöttynyt ja mahtipontinen.

Ei tarvitse olla haaveellinen teini väittääkseen että Eiffel-tornissa toteutettiin puhtaan funktionaalisuuden eli toiminnallisuuden kauneus uskomattomalla tavalla.

Funktionaalisuutta on myös talous. Torni oli halpa ja valmistui nopeasti. Se on myös kulttuurinen vedenjakaja – rakenne on melkein kokonaan rautaa, ei terästä. En ole kuullut syytä mistään, mutta arvaan: teräs oli strateginen sotatarvike, jota ei haaskattu humpuukiin. Ranskan terästehtaat ja ennen kaikkea tykkitehtaat olivat samaa tasoa ja kokoa kuin Saksan Krupp ja Thüssen.  Samoihin aikoihin oli myös keksitty sellainenkin hirvitys kuin panssarilaiva, jollaiseen meni jokin määrä parasta mahdollista terästä, ja ensimmäisessä maailmansodassa esittäytyivät sukellusveneet ja panssarivaunut.

Niin. Siis viisauspa turha lie –vaan hulluus tärkeä.                          

27 kommenttia:

  1. Pariisin hullutusten luetteloon on vissiin lisättävä ainakin Sainte Chapelle, joka kenties peittoaa sekä Notre Damen että Eiffel-tornin: Tehdäänpäs lasitalo kivestä!

    AW

    VastaaPoista
  2. Onko Timo Soini poliittinen folly?

    t. Maajussi

    VastaaPoista
  3. Folly potenssiin kaksi on sitten ehkä miniatyyrikopio, "the second largest Eiffel Tower in the second largest Paris in the World". Sen liepeillä ei Harry Dean Stantonkaan tainnut lippiksineen hortoilla, ehkä teksasilaisiin otti sen verran lujasti se, että jokin heidän tuotoksensa oli vain "second largest", ja tätä näkemystä Wim Wendersinkin oli kunnioittaminen.

    VastaaPoista
  4. Kyllä siihen kihvelin tornin materiaalivalintaan on oma syynsä. Takoraudan puristuskestävyys on tässä tapauksessa se juttu. Asiasta tuli taannoin ohjelma jollain vähemmän katsotulla kanavalla ja siinä rakenne selvitettiin niin, että maallikkokin ymmärsi.

    VastaaPoista
  5. Jukka, onhan meilla ihan nykyäänkin noita hullutuksia täällä Suomessa. Hameenlinnassakin ainakin kaksi. Hugon rakennuttama Aulangon rauniolinna ja sitten ne kaikki muut hänen rakennelmansa. Mutta vanhempaa perua on maaherra Rehbinderin rakennuttaman Parkin (kaupunginpuiston) rauniot Vanajaveden toisella rannalla Vastapäätä Aulankoa. Nämä sen ihan oikean Kruunlinnan lisäksi.

    VastaaPoista
  6. Ad Oscar: - bingo! En tuota Aulangon seutua muistanut vaikka olen aikoinani tiukannut selitystä siitä ajotien ääressä olevasta rakennelmasta ja sen saanut.

    VastaaPoista
  7. Eiffelin torni ei ole ihan puhtaasti teknisten näkökohtien mukaan rakennettu. Alinta tasannetta kiertää pitsimäinen koriste, selvä myönnytys kauniin aikakauden ihanteille.
    Torni lienee putlattua rautaa niittiliitoksin lähinnä siksi, että sen tekniikan Gustav Eiffel hallitsi täydellisesti. Hän ei halunnut ryhtyä kokeiluihin.

    VastaaPoista
  8. Ad Anonyymi: - jos puhumme samasta ohjelmasta, se näytelty dokumentti, jossa insinööri Eiffel perheineen hääri mukana, oli mielestäni loistavan hyvä. Toivokaamme, että joku ammattimies kommentoi vielä, nimittäin Eiffel-tornissa myös vääntö eli torsio on hienosti hallinnassa.

    VastaaPoista
  9. Folly = hupennus = hupsu rakennus.

    VastaaPoista
  10. Tuumiskelin hajamielisesti, mikä tuollaisen huvimajan käytäntö mahtaa olla. Sateelta se suojaisi, mutta hulluko menee huvimajaan sateella.

    Niin.

    Voisko siinä olla otettu kopio aurinkoisemman seutujen isoista päivänvarjoista. Suora auringonporotus ei rassaa varsin viljalti mutta saa olla ulkosalla ja katsella maisemia. Eli kyse ei olekaan sateensuojasta vaan päivänvarjosta.

    Tuota kuvaa katsellessa näen jo tulevia tapahtumia. Näen kuinka tuuli tarttuu kankaaseen ja koko systeemi lentää jonnekin terävät kepit sojossa.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: - en jaksanut hakea kovin ahkerasti, mutta von Wright -veljeksillä on myös kuva, jossa folly on puurakenteinen eli säpsähdyttävän samanlainen kuin tämä Jorvin sairaalan puistossa oleva.

    VastaaPoista
  12. Kemppisen tämänpäiväisen otsikko muistutti mieleen F. Wisemanin nuupoladokumentin Titicut Follies (1967), suomeksi Siilipäiden revyy. Se jätti aikoinaan niin lähtemättömän vaikutuksen, että näin aiheesta painajaisia kuukausikaupalla.

    VastaaPoista
  13. Jyväskylän Kypärämäen-Köhniön kaupunginosan kymmenistä rintamiestaloista on ainakin yksi jäljennös, ellei jopa väärennös.

    VastaaPoista
  14. Ruotsissa tuommoiset tunnetaan nimityksellä fåfänga - joista yksi tunnetuimpia löytyy Södermalmilta - mutta suomenkielistä termiä taidettiin tarvita vasta kun ruvettiin matkimaan herrasväkeä ja heidän lusthusejaan.

    VastaaPoista
  15. Vastauksena kysymykseen Onko Soini folly? Wikipedian mukaan folly:n kriteerit

    • They are buildings, or parts of buildings.
    Kyllä (poliittinen rakennelma)
    • They have no purpose other than as an ornament.
    Ehkä, aika näyttää
    • They are purpose-built.
    Kyllä
    • They are often eccentric in design or construction.
    Kyllä
    • There is often an element of fakery in their construction.
    Ehdottomasti kyllä

    ”Cosi è – si vi pare”

    VastaaPoista
  16. Parhaat follyt olivat kai II-maailmansodan aikoina kumiset ja pahviset, maalla seisovat, kopiot lentokoneista ja panssarivaunuista, varsinkin ennen Normandian maihinnousua.

    Kämpin talokin oli folly.

    Onko vanha Varsova uudelleenrakennettuna folly. Jos on niin Via Dolorosakin on nykyisellään folly.

    Kemppinen kyllä muisti Aulangon rauniot 17.03.2009, otsikolla kerrostalot =)

    VastaaPoista
  17. Ad nausea-
    Jenkit kutsuvat huvimajojaan gazebo'iksi

    VastaaPoista
  18. Samaa mieltä Mustapään kanssa.

    Liekö folly vai symboli ne auringonvarot, jotka messujen sisätiloissa viestivät, että täältä saa kaljaa. Monesti ei ole edes keskusvartta, vaan varjot roikkuvat ilmassa.

    VastaaPoista
  19. Ennen Leninin kuolemaa Moskovassa ja Leningradissa toimi aktiivisesti erimoisia formalistisia tyylisuuntia, formalismi oli siis stalinistien syytös sitten myöhemmin.

    Niistä yksi esimerkki on aika huima: Tatllinin torni. Se on kuin vino Eiffel-tornia, hyvin dynaaminen. Sen oli tarkoitus nousta Moskovan vihreälle vyöhykkeelle, joka kiersi Moskovaa ihan suunnitellusti kuin serpentiini. Kuulin ensikäden tietoja tästä vihreästä vyöhykkeestä Aleksanteri Ahola-Valolta joka oli ollut sitä suunnittelemassa.

    Tarkoitus oli vain haastatella taiteilijaa, joka tuli näyttäytymään Evijärvelle, josta hänen äitinsä oli kotoisin. Mutta hirveän ryöpytyksen silloin jo yli 90-vuotias taiteilija syyti jo ammoin kuolleiden formalistien niskaan. Yritin kysyä että mitä pahaa Rodzenko, Popova, Tatlin & kumpp. olivat tehneet, mutta Ali vain murisi.

    Tatlinilla oli ollut jonkinmoinen alustava sopimuskin patsaan pystyttämisestä. Ja se olisi ollut hyvin vangitseva maamerkki tuolloin. Nykyään Moskovassa ehkä on korkeampia maamerkkejä.

    VastaaPoista
  20. nuorena ravasin niitä Eiffelin portaita ... näin komistuksen eri läheltä; siellä hitsarit veti vaikka mitä tukirautaa rakenteisiin. yksikin poikkipalkki oli ilmiselvästi ratakiskoa. hienosti hallinnassa.

    VastaaPoista
  21. Ad Omnia: - kommenttinne tuottavat lisää mustikuvia: tuo Normandian ym. naamiointitekniikka oli käytössä Kauhavan Ilmasotakoululla jo Talvisodan aikana. Lentokentällä oli kevyitä, siirrettäviä latoja, niitä kun oli maakunnassa jokunen muutenkin, ja Roikan nevalla oli pinkopahvista tehtyjä lentokoneen kuvia.

    Kuulemma sotien aikana pommitettiin yhteensä kerran, ja suohon meni. Kertovat sukulaiset.

    VastaaPoista
  22. Onhan tällainen päivittäin suurella vaivalla pidetty blogikin eräänlainen folly. Samanlaista iloa ja sisältöä elämään tuottaa sanoistakin rakentelu.

    VastaaPoista
  23. Ja iPadiin on iOS 4.2 ladattavissa. Kyllä nyt kelpaa...

    VastaaPoista
  24. Ad Kaakkoissuomalainen:

    "Tee tästä runosta minulle talviasuttava, huokea, komerokas,
    ja varusta huone sielua varten
    ja minä asun tätä riviä hyvin kauan,
    runoa joka ei karise,
    asuttava ääni, talo."

    (Haavikko)

    VastaaPoista
  25. .
    Muistin jo aikaisemmin, mutta en taudiltani joutunut kertomaan muinainen tuttuni, Anna-muorin kertomuksen huviteltoista vanhalla Venäjällä.

    Anna-muorin inkeriläinen äiti oli aikoinaan kuulunut erään Dolgoroukov-nimisen perheen palveluskuntaan kunnes oli nainut alemmantason virkamiehen ja saanut ainoan lapsensa, Annan, vuonna 1884.

    Anna tiesi kertoa, että joku hänen tuntamansa aatelismies nukkui palatsinsa katolla olevassa teltassa ksäisin, joka iltaisin kasteltiin märäksi.

    Hänen äitinsä oli maininnut että Dolgoroukovin perheellä oli puutarhassa suuri teltta, jossa saatettiin nauttia lounasta,. Rouva Dolgoroukovalla oli ollut oma telttasalonki, jossa hän saattoi olla kesän kuumimmalla ajalla. Molempia telttoja oli valeltu vedellä, jotta haihutva vesi olisi viilentänyt niitä.

    Ulkoilmaa pidettiin terveellisenä, mutta altistumista suoralla auringon vallle yritettiin varoa, samoin saattoivat paksuseinäiset palatsit käydä loppukesästä käydä sietämättömän lämpimäksi, jolloin taltta tai kevyt huvimaja saattoi olla oiva paikka suojauta helteeltä.

    VastaaPoista
  26. Haaviko mienaa etteivät pelkät seinät riitä, mutta eihän niitä edes ole kuvan mestassa.

    Kaveri rakennutti kaksikulmaista pihamailleen, mutta mies hävisi rakennukselta kesken kaiken. Puhelinsoitto perään paljasti syyn, tai kaksi: "Minen ruppee herrojen huvimajoja rakentelemaan, hick."

    VastaaPoista
  27. Esko Kuokkanen, joka on kaamosta paossa Espanjassa: Markettien parkkipaikoilla on täällä juuri tuollaisi katoksia kuin aloituskuvassa. Kukapa nyt paahteseen parkkeeraisi. Ja: Täällä vanhan Nejan pikkukaupungin vanhassa osassa rakennetaan koko ajan uutta sinne tänne kai melkein romahtaneiden rakennusten tilalle (tai lahjakkaasti lahjottujen rakennusviranomaisten suosiolla), mutta ei niin kuin Helsingin Huvilakadulla se yksi ainoa betonitalo, vaan ihan vanhan näköisiä, munkki-nunna-tiilikattoineen. Olkoot vaan folieta, vuoren rinteessä näkyvät erillään ne uudistalot -- miksi se vau-arkkitehtuuri pitäisi mättää vanhan keskelle.

    VastaaPoista