28. elokuuta 2010

Hössöttävä homssu


Minun pitäisi juuri nyt kirjoittaa oikeustieteelliseen lehteen muutama sana seuraamusvastuusta tekijänoikeusrikkomuksissa.

En ole vielä keksinyt, miten esittäisin asian. Puhe saattaa olla viime kädessä torrenttien käytöstä ja korkeimman oikeuden kahdesta uudesta prejudikaatista.

Millä minä onnistuin sanomaan ymmärrettävästi, että tuomioistuin on mennyt mukaan hössötykseen ja kirjoittanut perustelut homssuisesti?

Ruotsin sana ”beskäftig” tarkoittaa ihmistä, joka touhuaa kuin pirulta riivattu, kykenemättä erottamaan toisistaan isoja ja pieniä asioita, saati keskikokoisia.

Se on selvää ja hyväksyttävää, että tekijänoikeusjärjestöt vouhottavat. Se on niiden tehtävä. Levyjen myynti ei vedä, ja oikeuksien omistajien reaktio on muutosvastarinta. Tekniikka on muuttunut, joten tekniikka on kiellettävä.

Sellaista talouspolitiikkaa, joka kuvitteli pystyvänsä ohjailemaan ihmisten ja kauppakomppanioiden käyttäytymistä äärettömän tarkasti, nimitetään historiassa merkantilismista. Vanha esimerkki on nyt viimein kumotusta rakennuskaaresta, jossa toden totta oli määräykset siitä, kuinka monta humalasalkoa talonpojan tulee pystyttää ja miten hänen täytyy niitä sonnittaa. Samassa säädöksessä oli vielä minun opiskeluaikoinani teknisesti voimassa ollut esitys siitä, miten sikoja ei saa terhometsään laskea, ”etteivät he nurmia nurin tonkisi”. Siitä oli siltavoudin tarkka vaari pidettävä.

Arvaan, että ”homssu” on melkein kaikille lukijoille vain muuan Muumilaakson asukas. Isoäitien kielessä esimerkiksi morsiantarjokkaan luonnehtiminen homssuiseksi oli aika lopullinen tuomio. Homssuinen on naishenkilö, joka pitä kävelykenkiä tyynyn alla tai herätyskelloa jääkaapissa.

”Hössöttäminen” on aiheuttaa nykykielellä hässäkkää tai härdellin. (Lehtosen Putkinotkon mukaan koltiaiset olivat veistäneet puukolla Käkriäisen veneen kylkeen ”hässäkän kuvan”.)

Luullakseni näitä haukkumasanoja ei ole ennen esitetty tuomioistuinten eikä varsinkaan korkeimman oikeuden yhteydessä. Siksi haluan kiinnittää asiaan huomiota. Tuomarin laatimat mielestään seikkaperäiset perustelut saattavat tuoda mieleen surviaisparven, jollaisen näkee joskus kirnuavan lämpimän lahdekkeen yllä, kun ei tuule. Liikettä on, mutta mistään ei tule sen valmiimpaa.

Kunniallinen, kirkas kieli ei saa suosiota. Viranomaiset kielen käyttäjinä kuvittelevat, että kielellä tähdättäisiin täsmällisyyteen tai kattauuteen. Jos heidän päähänsä pälkähtäisi kysyä asiaa joltakulta, joka tietää, heille kerrottaisiin, että tuo pyrkimys on tuomittu. Kieli ei ole täsmällisen ilmaisun väline. Sellaisiin tarpeisiin on kehittynyt symbolijärjestelmiä, jotka ovat usein luonteeltaan tautologisia. Tunnetuin niistä on Euklideen geometria.

Esimerkkini kirkkaasta kielestä, yksi parhaita lauseita kaikessa kirjallisuudessa on: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.”

Muuan tunnettu kirja alkaa tuolla lauseella. Nyt ei tarvitse miettiä, pitääkö tuota totena vai joutavana höpinänä. Hyvin kummallinen asia on sanottu parilla sanalla, ja siitä alkaa kertomus.

Homssuinen tapa esittää asia olisi:”Asiassa esitettyyn selvitykseen nähden [Korkein oikeus] katsoo, että yleisen elämänkokemuksen mukaan ei voida sulkea pois sitä ajatusta, etteikö puheena oleva ”alussa” tarkoittaisi samaa kuin ”ennen kuin mitään oli olemassa”, minkä johdosta se käsitys, että kysymyksessä olisi merilain tarkoittamassa merkityksessä alus, jätetään lakiin perustumattomana tutkittavaksi ottamatta ja siten huomiotta...”

Ehkä minä nyt keksinkin, miten luonnehdin prejudikaattia, jossa sanotaan, että teoksen käyttäminen ei tosin ole teoksen käyttämistä, mutta sitä on pidettävä teoksen käyttämisenä, koska se on omiaa aiheuttamaan vahinkoa teoksen käyttäjille...

42 kommenttia:

  1. Erikoista kyllä, samalla kun informaation kulku nopeutuu riittävästi saattaakseen koko 1900-luvun historian näyttämään yhdeltä raivoisalta hysterianpurkaukselta, ovikoodit, salasanat ja muut kehityksestä jälkeenjääneen infrastruktuurin näennäispragmaattiset lonkerot jatkavat lisääntymistään kuin katkenneen lentokoneen peräosa matkaansa ylöspäin.

    VastaaPoista
  2. Kemppisen pitäisi yrittää kertoa artikkelissaan ymmärrettävästi, että KKO olisi voinut kirjoittaa tuomionsa perustelut siten, että tuomion lukija olisi ymmärtänyt, miten juttu on ratkaistu.

    Lisää viisauksia ymmärrettävien ja avoimien, mutta samalla seikkaperäisten pro et contra-perustelujen kirjoittamisesta löytyy loka-marraskuussa ilmestyvästä kirjasta Jyrki Virolainen - Petri Martikainen: Tuomion perusteleminen (Talentum), n. 600-700 sivua.

    VastaaPoista
  3. Homssuisesta tulee mieleen naishenkilö, joka on päästänyt otteen kirpoamaan ulkonäöstään. Ei kuitenkaan varsinaisesti epäsiisti vaan vähän nuhjuinen ja nuttura sekaisin. Epäsiisti mies taas on turjake.

    VastaaPoista
  4. Det finns i Rom personer av beskäftigt slag,
    som ivrigt fjantar kring i sysslolöst besvär,
    flämtande med sitt myckna ingenting,
    själva uttråkade och andra till förtret.
    Phaedrus

    Kunpa olisikin ollut vain Roomassa... Olen kerran joutunut etsiytymään toiseen työpaikkaan erään tuollaisen takia. Kyllä oli raskasta.

    VastaaPoista
  5. Ad Omnia: - ei pitenkään rikkiviisautena, mutta puoleta ja vastaan - perustelun nimitys oli useita vuosisatoja "Sic et non". "Pro et contra" tuli käyttöön, kun kieliä taitamattomat maalaiset rupesivat juristeiksi. Pieerre Abelardin ajatus oli koota "kyllä ja ei" parhaiden kirjoittajien parhaat perustelut ja verrata niitä systemaattisesti toisiinsa. Tapa siis jatkui kanonisessa oikeudessa.

    "Pro et contra" eli puolesta ja vastaan sisältää esivalinnan. Mistä tiedämme? Asianosaisasetelmasta. Se ei riitä. Se on vasta kielellistä.

    Ks. asiasta lähemmmin J. Rawls, A Theory of Justice, joka lähtee argumentoinnista yksilön mahdollisuuksien tasa-arvoisuuden edellytyksestä.

    Siksi ensin "kyllä ja ei", vasta sen jälkeen "puolesta ja vastaan".

    Kuten havaitaan, pohjalla on ihmisarvo- eli perusoikeuskysymys. Se puolestaan on prosessioikeuden oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin yksi kulmakivi.

    VastaaPoista
  6. Siteeraamasi kirjan aloituslause on hyvä ellei paras. Lähelle on päässyt Martti "Huuhaa" Innanen Afrikkaan sijoittuvassa Seikailia Joe Smithin tarinassa(julkaistu muistaakseni Hesarissa jatkokertomuksena joskus -80 luvun alussa, liekö alunperin Seikkailu viitakossa, 1967). Siinä aloitus meni jotenkin näin: "Seikailia Joe Smith meni laivalla Afrikkaan ja otti taksin viitakon laitaan."

    VastaaPoista
  7. Hössöttävän kirjoittajan jäljiltä tekstissä on yhtä ja toista sieltä ja täältä, auktoriteettien nimiä sikin sokin ilmeisenä tarkoituksena näyttää kelvolliselta isojen poikien kioskille.

    Itsensä likoon pistävä paneutuva kirjoittaminen on jotakin aivan muuta.

    VastaaPoista
  8. Juuri eilen vai toissapäivänä tilastin itelleni A Theory of Justicen. Punnitsin myös mielessäni Dworkinia ja Hartia, mutta en tiennyt mistä aloittaa.

    Nyt pyytäisin Kemppistä/Virolaista näyttämään suuntaa amatöörille. Mitä lukea Rawlsin jälkeen?

    VastaaPoista
  9. Olen seissyt useat kerrat pää surviaisparvessa. Olen tutkinut tuota viehättävää ilmiötä ja tullut siihen tulokseen, että nuo itikat tekevät siinä kirnutessaan sillai. Onhan siinä tietysti kiire mutta ovat siinä hässäkätkin lujilla.

    Toivottavasti tästä on apua artikkelisi teossa.

    VastaaPoista
  10. Ad Humppaava poro: - Dworkin. Hart alkaa vanhentua ja hänen merkittävästä ajattelustaan saa käsityksen esim. Raimo Siltalan kirjoista. Toisin kuin Rami en pidä Kelseniä enää ajankohtaisena. Siis Rawls ja Dworkin perusteoksina, muuta toisen käden referaatteina.

    Dworkin muuten kirjoittaa jatkuvasti erittäin ajankohtaisia kirjoituksia The New York Review of Booksiin. Hänellä näyttää olevan aika paljon huomautettavaa sikäläisen korkeimman oikeuden toiminnasta.

    VastaaPoista
  11. Kerran ei niin kauan sitten eräs silloinen työkaverini, engelsmanni, asunut 10 vuotta Suomessa, tuli luokseni erään suuren kotimaisen yrityksen esitteen kanssa, ja kysyi mitä tässä strategia-kappaleessa oikein sanotaan, kun hänen suomen kielen taitonsa ei riitä sen selvittämiseen, mutta hänen pitäisi kääntää se englanniksi.

    Luin tekstin kolmesti läpi ja pääsin kerrankin lausumaan sen legendaarisen lauseen: Mahdoton kääntää. Puuttuu ajatus.

    (Kyllä me siitä silti selvittiin, sillä englanniksikin on aika helppo kirjoittaa strategiajargonia ilman sisältöä.)

    VastaaPoista
  12. Ad Jukka,

    Finlex-tietokannan mukaan Rakennuskaari (2/1734) on edelleen voimassa oleva laki. Millä säännöksellä se on kumottu? Finlex-tietokannasta hakemalla kumoamissäännöstä ei löydy.

    Sen sijaan vanha Maakaari on kumottu ja korvattu uudella maakaarella. Olisi ollut varmaan järkevää siistiä lainsäädäntöä antamalla Maankäyttö- ja rakennuslaille Rakennuskaaren nimi ja kumoamalla vanha Rakennuskaari.

    VastaaPoista
  13. ..."joka lähtee argumentoinnista yksilön mahdollisuuksien tasa-arvoisuuden edellytyksestä."

    Sekavaa, etten sanoisi homssuista.

    Ymmärrettävä ei myöskään ollut esitys siitä, millä tavoin kyllä ja ei -perustelu (muka) eroaa käytännössä puolesta ja vastaan -perustelutavasta.

    VastaaPoista
  14. Olen yrittänyt pohtia Kemppisen blogikirjoituksista mikä olisi Kemppisen ratkaisu tekijänoikeusjärjestöjen vouhotukseen ja kuinka asia muuttui "muutosvastarinnaksi".

    Yksi tuleva esimerkki ovat eKirjat. Kirjailijat eivät tajua mitä tulevat menettämään. Tulevat menettämään ansionsa.
    Kolmella DC-hubilta ja useammalta ftp-palvelimelta on saatavissa kaikki tähän mennessä julkaistut suomenkieliset maksulliset eKirjat/romaanit. Löytyvät torrenteistakin.
    Nyt syksyllä julkaistaan kustantajien mukaan muutama sata suomenkielistä teosta eKirjoina.

    Kaikki nuo tulevat "jakoon".
    Kun lukijalaitteet yleistyvät, "ilmaisia" eKirjoja on lähes jokaisella suomalaisella.

    Vedotaanko silloin siihen muutosvastarintaan ja siihen, että kun lataa ilmaiseksi yhden eKirjan, lataaja ostaa kirjailijan muitakin teoksia maksullisesta palvelusta.
    Tuskin. Ei suomenkielisiä kirjoja julkaista samaan tahtiin kuin musiikkia.

    Entäpä tulevaisuuden ajatukset maksullisista sanoma- ja aikakausilehdistä. Hohhoijaa.
    Kai nyt kaikki tietävät esimerkin, että maksullisen Hesarin saa aamuisin luettavakseen ilmaiseksi "lataamalla". Ja monet muut julkaisut, suomalaiset ja ulkolaiset.

    Kuinka kustantajat ovat näihin varautuneet? Eivät mitenkään. Ja kuka maksaa? Tai oikeammin kysymys kuuluisi, kannattaako suomalaisen kirjailijan enää julkaista yhtään mitään. Suomi on pieni maa, jolloin "piratismin" vaikutukset ovat sata kertaa vahingollisempia kuin esim. englanninkielisen kirjallisuuden monistuessa ilmaiseksi.

    Ovatko kaikki suomalaiset eKirjat ja julkaisut tulevaisuudessa jaettavissa Spotify-mallin mukaan? Ei varmasti tule kannattamaan näin pienessä maassa.
    Ja sitten vielä koulukirjat eKirjoina. Heh, heh. Kuka niitä tulevaisuudessa ilmaiseksi kirjoittaa?



    Se on nimittäin "jaossa".

    VastaaPoista
  15. Wittgensteinin Filosofisia huomautuksia alkaa tällaisella lauseella:
    Lause, jonka kielioppi on täydellisesti selvitetty, on loogisesti täysin analysoitu.

    Olen miettinyt, olisiko mahdollista kirjoittaa tyylikkäämpi tai rohkeampi avaus teokselle.

    VastaaPoista
  16. Ad Anonyymi (se ymmärtämätön) - ulkomaan kielellä "equality of arms". Pääkäsite "fair trial". - "That right means, in principle, the opportunity for the parties to a trial to have knowledge of and comment on all evidence adduced or observations filed, with a view to influencing the court's decision."

    "Sic et non" tarkoittaa, että ensin on tarkastettava tuon edellytyksen toteutuminen, vasta sen jälkeen "Pro et contra". Katso esim. Abelard, "Sic et non" (passim).

    VastaaPoista
  17. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja aseiden yhtäläisyyden periaate, eivät kohtaa suomalaisessa lainkäytössä! Pitäisi!!

    VastaaPoista
  18. Eriävä, sanoi mustaviittainen mies, mielipide (Ään.)lauantaina, 28 elokuuta, 2010

    Sic et non: mistä siinä on kyse
    Pro et contra: mitä siitä seuraa

    VastaaPoista
  19. Ad Eriävä, sanoi mustaviittainen mies, mielipide: - hyvin kiteytetty.

    Ensin mainittu sisältää oikeudenkäynnissä edelytyksen "mistä muutoksenhaun mukaan on kysymys", ja se takautuu prosessinjohdon ongelmiin: voiko tuomari sanoa, että vetoa nyt hyvä ihminen esim. itsekriminointisääntöihin.

    Oma esimerkkini on konkreettinen ja avoimeksi tietämäni: saako tuomioistuin dispositiivisessa tekijänoikeuden loukkaamista koskevassa asiassa kehottaa vastaajaa tekemään väitteen tai itse tutkimaan, onko kantajan kanteen pohjana oleva teksti tms. tekijänoikeuslain suojaama teos. Olen ollut tuomarina mukana monessa jutussa, jossa vastaus tuohon kysymykseen olisi ollut epäselvä, mutta väitettä ei ole esitetty ja tuomioistuin on vaiennut.

    VastaaPoista
  20. Mistä pitäisi olla kyse jotta blogikirjoitus eläisi pitempään kuin muu viihdeteksti tai päivän vanha sanomalehti?

    Mistä seuraisi että blogitekstiin tuntisi tarvetta palata myöhemmin?

    VastaaPoista
  21. Entistä sekavammaksi hössöttämiseksi näyttää tuohon "Abelardin oppiin" viittaaminen muodostuvan.

    Sic et non -lauseella ei ole mitään tekemistä päätöksen perustelemisen kanssa.

    VastaaPoista
  22. "Tai oikeammin kysymys kuuluisi, kannattaako suomalaisen kirjailijan enää julkaista yhtään mitään."
    Hajamielinen kommenttini kommentoijan JarMon -sitaattiini.
    Kuinka kauan voi olla julkaisematta ja kuulua kirjailijaliittoon? Jos on työttömänä jostain ammatista 500 arkipäivää, joutuu niin sanotusti peruspäivärahoille.

    Mutta en lakkaa ihmettelemästä tätä, että mikä voima saa ihmiset kirjoittamaan muuta kuin asiatekstiä työssäoloaikana.
    Kirjoittaminen, varsinkin "omasta päästä" käsin, siis mielikuvituksesta ja käsin paperille, on mielestäni ihmiskunnan suurin keksintö heti valehtelun jälkeen. Toki tämä ihmetyttää muitakin, mutta mikä tässä, tämänkin kirjoittamisessä oikein viehättää.

    VastaaPoista
  23. Taas on luettu ääneen tätä blogia ja naurettu makeasti. Kiitos!

    VastaaPoista
  24. Blogistin esille ottamaan konkreettiseen esimerkkitapaukseen vastaus löytyy aktiivisesta ja asianmukaisesta materiaalisen prosessinjohdon käyttämisestä. Ks. lähemmin Virolainen, Materiaalinen prosessinjohto (1988), erit. s.181-287.

    Koska vastaajalla on väittämistaakka po. seikasta, ei tuomari saa tietenkään itse tutkia ko. asiaa eikä liioin kehottaa vastaajaa tekemään seikkaa koskevaa väitettä (oikeastaan vetoamaan sanottuun seikkaan).

    Sen sijaan tuomari voi taitavasti eli puolueettomuuskuvaansa vaarantamatta kysely- ja informointioikeutta käyttäen selvittää, onko vastaajan tarkoituksena vedota kyseiseen seikkaan. Tämän tuomarin asiaan puuttumisen johdosta vastaaja voi saada ahaa-elämyksen, ts. hän hoksaa itse vedota kyseiseen seikkaan.

    Materiaalisen prosessinjohdon suhteesta tuomioistuimelta edellytettävään puolueettomuuteen, ks. mt. s. 130-139.

    VastaaPoista
  25. "Esimerkkini kirkkaasta kielestä, yksi parhaita lauseita kaikessa kirjallisuudessa on: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan."

    Sitten paholainen hoksasi tilaisuutensa ja ujutti kirjaan kehoituksen lisääntyä ja täyttää maa. Siis ihmisillä.

    Kumpi ja Kampi tappelivat. Kumpi voitti.(?)

    VastaaPoista
  26. Olenko jostain saanut tietää, että täällä, tässä maassa, on ollut elämää ennen minuakin.
    Onko näin, että on ollut.
    Mutta kuka sen tiedon on minulle ker... kirjoittanut.
    Rikki meni sekin viisaus.
    Mitä siis jää.
    Pensaspusmannien ja amatsoonasten hiljainen tieto.
    Tieto on meissä, eikä missään muualla, toisissa.
    Kaikki, mitä on, on kuitenkin vain tässä ja nyt. Tämä, jos mikä, teke elämästä pohjavireeltään surullisemman jutun.
    Viidestoista kalja. Nyt.

    VastaaPoista
  27. Ad Jyrki Virolainen: - asiallinen kommentti. Kiitos siitä. Hovioikeudessa tilanne on kuitenkin solmussa. Kertaan: kantaja vetosi väittämäänsä teokseen, joka ei tuomioistuimen mielestä ole teos. Vastaaja valittaa ja vetoaa edelleen oman tuotteensa erilaisuuteen mutta ei siihen, että kantajalta puuttuu väittämänsä yksinoikeus.

    Samanlaisia esimerkkejä löytyy runsaastikin velkomusasioista - todistelu nostaa esiin ilmeisen (heikon) pätemättömyysperusteen, mutta vastaaja ei ole vedonnut.

    VastaaPoista
  28. Sitä minä vielä, että kiinalaisille kopioiminen oli hyve ja kunnioituksen osoitus. Lännessä uutta yliarvioidaan.

    VastaaPoista
  29. Miksi Kirjoitukset alkoi Beellä eikä Aalla? Koko kirjan nimikin oli Bereshit.

    VastaaPoista
  30. Ad Anonyymi: - lopetetaan tähän. Et taida olla oikein selvillä asioista.

    Abelard toi Eurooppalaiseen ajatteluun takaisin Aristoteleen tulkinnan teorian eli opin argumentaatiosta. Keskeinen teos on Organon, keskeinen oppikirja De Interpreatione. Abelardin välittämänä ajatustapa, jota usein nimitetään dialektiikaksi, levisi Englantiin (Duns Scotus, Occam) ja siitä tuli oikeudellisen argumentaation perusta mm. Balduksen ja Bartoluksen laajoissa kirjoituksissa. Sen merkitystä luonnontieteiden syntymiseen pidetään suurena.

    Käytetyin esimerkki on oikeusriidan ratkaisemista edeltävä kysymys sovellettavasta laista. Bartolus kehitti tähän ratkaisut, jotka tunnetaan nykyisin nimellä kansainvälinen yksityisoikeus (conflict of laws).

    Mene takaisin hiekkalaatikolle. Jos syöt hiekkaa, varo ettei mene väärään kurkkuun.

    VastaaPoista
  31. Blogistin esimerkkitapauksissa tuomarilla on valta ja velvollisuuskin yrittää selvittää epäselvää asiaa kyselyjen avulla, siis sitä, onko vastaajan tarkoituksena vedota po. seikkaan.

    Hovioikeudellakin on velvollisuus aineelliseen prosessinjohtoon eli kyselyoikeuden käyttöön. Materiaalisen prosessinjohdon tarkoituksena on juuri epäselvien solmukohtien ja parttien todellisen tarkoituksen selvittäminen.

    VastaaPoista
  32. Hiekkalaatikollakin - kuten myös hovioikeudessa - herättäisi naurun pyrskähdyksiä, jos käytännön oikeusongelman ratkaisemiseksi joku näsäviisas ehdottaisi vastauksen etsimistä filosofi Peter Abelardin (1079-1142) opeista.

    VastaaPoista
  33. Virolainen laittoi blogiinsa "anonyymin" kysymään uudesta kirjastaan ja Virolainen myös vastasi omaa... anonyymin kommenttiin ja mainosti kirjaansa. Temppu on tuttu jo aikaisemmin esimerkiksi Tekniikan maailman "testeistä" kun itse kysyy ja itse vastaa saa haluamansa tuloksen. MOT.

    VastaaPoista
  34. Paljastavien valheiden vihjeet -nimimerkin väite ei pidä paikkaansa! Vastasin kun kysyttiin.

    En vastannut kysymyksen siihen kohtaan, jossa anonyymi kysysyi, kannattako uusi kirja, s.o. "Tuomion perusteleminen", ostaa. Jos kirjassa käsiteltävät teemat kiinnostavat, saattaa kirjan hankkiminen kannattaa.

    VastaaPoista
  35. Eriävä, sanoi mustaviittainen mies, mielipide (Ään.)sunnuntaina, 29 elokuuta, 2010

    Hiekkalaatikko-anonyymi ei taida ymmärtää Kemppisen taustaa, vai onko hän Turusta: kyse ei ole konditionaalista, vaan indikatiivista imperfektissä. Ihminen halveksuu sitä, mitä ei ymmärrä, se on defenssi pitää itseään älykkäänä.

    VastaaPoista
  36. Jokaisella blogistilla on oma tyylinsä. Virolainen "kommentoi itse" ja usein heti omaa kirjoitustaan ja kysyy, johon vastaa kysymyksillään?

    VastaaPoista
  37. Niin, siis tuo kommentti Virolaisen kirjamainoksesta meni myös Virolaisen blogiin, mutta eipä pahalainen julkaissut sitä. Laittoi vain, että Kemppisen blogissa ilkeillään. Olisi sitten julkaissut eikä kitissyt. Keskustelun herättämäikseksi moraaliseikoista mä vaan.

    VastaaPoista
  38. Muista eriävän mustaviittaisen miehen viitta vaikuttaa ään-lausunnon perustella jo pahasti harmaantuneelta.

    Kemppisen taustan kaikki toki "ymmärtävät". Siksi monet toivoisivatkin, että hän jättäisi juridiikan vähemmälle ja keskittyisi lähinnä siihen Leica-kameraansa.

    VastaaPoista
  39. Minä en julkaise blogissani paska-kommentteja á la Paljastuneet vehkeet, joista tiedän, etteivät ne pidä paikkaansa.

    Mutta näköjään tällaisille kommenteille löytyy sijaa muista blogeista.

    VastaaPoista
  40. Virolainen laitttaa nyt sen korkin kiinni taas. Viimeisenä kommettina voisin laittaa vanhan viisauden. Se älähtää johon kalahtaa. Piis.

    VastaaPoista
  41. Paljastuneille vehkeille: Turha enää yrittää tyrkyttää törkyviestejäsi minun blogiini! Kirjoita vain heti JK:lle.

    VastaaPoista
  42. "Hovioikeudessa tilanne on kuitenkin solmussa. Kertaan: kantaja vetosi väittämäänsä teokseen, joka ei tuomioistuimen mielestä ole teos. Vastaaja valittaa ja vetoaa edelleen oman tuotteensa erilaisuuteen mutta ei siihen, että kantajalta puuttuu väittämänsä yksinoikeus.

    Samanlaisia esimerkkejä löytyy runsaastikin velkomusasioista - todistelu nostaa esiin ilmeisen (heikon) pätemättömyysperusteen, mutta vastaaja ei ole vedonnut."
    Tämä osoittaa, miksi etevimpien tuomareiden tulisi palvella käräjäoikeuksissa, hovioikeuden kollegioon - valvomaan, että alioikeudet pysyvät laillisen harkintamarginaalinsa rajoissa - riitää huonompikin aines. KKO:sta en sano mitään.

    VastaaPoista