13. marraskuuta 2009

Liiketoimintamallipatentti



Etenkin tietokoneohjelmaan liittyvä liiketoimintamalli katsottiin USA:ssa patentointikelpoiseksi vuonna 1998 (State Street Bank etc.).

Kysykää rauhassa, miksi tämän pitäisi kiinnostaa valistunutta yleisöä. Vastaan että ongelma on hyvin lähellä ansaintalogiikan tai jopa tavallisuudesta poikkeavan arvoketjun rohmuamiseen yksinoikeudella.

Huomautan myös, että vaikka lain mukaan tietokoneohjelmaa ei voi patentoida, niitä patentoidaan kymmenin tuhansin, koska patenttivirastot ovat ja muutamia vuosikymmeniä tulkinneet kiellon lisäämällä siihen sanat ”as such”, ja tämä on tulkinta Suomessakin. Tietokoneohjelmaa ei voi patentoida sellaisenaan, mutta jos siihen liittyy pienkin viittaus teolliseen prosessiin, sitten voi.

Suuri prejudikaattijuttu, jota alan spesialistit ja puoli teollisuutta seuraavat silmä kovana, on U.S. Supr.C eli jenkkilän korkeimmassa oikeudessa tällä viikolla suullisessa käsittelyssä ollut Bilski v. Kappos 08-964.

Patenttivirasto ja muutoksenhakuaste hylkäsivät hiukan yllättäen liiketoimintamallin patenttihakemuksen. Puhe oli menetelmästä, jolla seurataan ja minimoidaan energiakustannuksia. Se ensimmäinen bisnessmetodipatentti, State Street, koski sijoitussalkun pyörittämistä ja herätti raivokkaita vastalauseita professorikunnasta, koska kysymyksessä oli jokseenkin pelkkä matematiikka tai vaihtoehtoisesti triviaali algoritmi.

Jos siihen tarjoutuu tilaisuus, Washingtonissa kannattaa yrittää tunkea itsensä korkeimman oikeuden suulliseen yleisöksi. Tuomareiden ja asianajajien ammatillinen taso on mykistävän hyvä. Lisäksi tunnelma on yllättävä. Tuomarit heittävät läppää arvolleen täysin sopimattomalla tavalla.

Nytkin Breyer J. oli naurattanut oppinutta yleisöä sen kaarevan tuomarinpöydän takaa kysymällä, onko kantaja todella sitä mieltä, että sille miehelle kuuluisi patentti, joka keksisi menetelmän opettaa kartellioikeutta siten että 80 prosenttia kuulijoista ei nukkuisi. Ja ilkeydestään kuuluisa Scalia J. oli kysynyt, olisiko nyt sitten muka patentoitava menetelmä, jonka avulla ihminen voi hankkia ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa.

Patenttioikeus tuntee ja tunnustaa vanhastaan toisaalta kojeet ja laitteet, toisaalta menetelmät. Tämän oikeudenalan synty ei ollut koneiden läpimurron aiheuttama, vaikka niin luullaan. Todellisen tarpeen aiheutti kemian teollisuus, ensin väriaineet, sitten lääkkeet.

Ennen vanhaan ”patenttilääke” muuten oli halventava nimitys. Luultavasti valheellisen tarinan mukaan Drake ja kumppanit oppivat poraamaan öljyä parikymmentä vuotta ennen sisällissotaa, mutta ongelmaksi osoittautui, mihin tuota mustaa mönjää voisi käyttää. Muuan ansaintalogiikka oli ”snakeoil” – öljyä myytiin intiaaneille ihmelääkkeenä, juotavaksi…

Koneesta on tai oli aika helppo sanoa, onko se olennaisesti samanlainen kuin toinen kone. Aineissa on se pirullisuus, että jotain – sanokaamme antibioottia tai suutarinlakkaa – voi valmistaa useammalla kuin yhdellä tavalla niin että lopputuote on silti sama.

Tämä oli Suomen lääketeollisuuden hiipuvan suuruuden syy. Meillä kehitettiin päätoimisesti keinoja keksiä vaihtoehtoisia menetelmiä valmistaa muiden kehittämiä lääkkeitä, ja sitten vietiin näitä ”kotimaisia” lääkkeitä junanlasteittain Neuvostoliittoon. Kyllähän sellaiset keksinnöt kuin tuberkuloosi- tai poliorokote muuttivat maailmaa. Puhumattakaan polymeereistä, joihin kuuluvat muovit, nuoruudessani ”lastiikka”.

Tässä on puheena yksi patenttioikeuden rakenteellisista virheistä. Vaikka me juristit olemme kehittäneet erittäin mutkikkaat tavat käsitellä näitä asioita, todellisuudessa tuotteen keksiminen ja menetelmän keksiminen ovat liian kaukana toisistaan yksillä ja samoilla käsitteillä ja kriteereillä hallittaviksi.

Lukijan tulee käsittää, että abstraktinen oivallus ei voi saada patenttisuojaa. Tyyppiesimerkki on matemaattinen tai fysikaalinen läpimurto-oivallus, vaikkapa yleinen tai erityinen suhteellisuusteoria. Ei suojaa, vaikka USA:n patenttioikeuden ”konetesti” onnistuisi: atomipommi.

Ajatus on sinänsä selvä: tieteen tulee voida vaikuttaa hedelmöittävästi. Uusia tieteellisiä (luonnontieteellisiä) oivalluksia on esiteltävä ja arvioitava julkisesti, jotta niiden oikeaperäisyys voitaisiin uskottavasti todeta ja jotta muut tiedeyhteisöön kuuluvat voisivat kehittää ajatuksia edelleen. Yksinoikeutta niihin ei saa myöntää mutta kylläkin kunnia uroteosta – mikä ei ole oikeudellinen asia.

Tieteen ja insinööritaidon ero on tässä. Joskus jälkimmäistä nimitetään sovelletuksi tieteeksi (applied science), mutta se on huono nimitys. Insinööri hallitsee hyvin luonnontieteitä ja käyttää näitä tietojaan ja taitojaan kehittääkseen tuotteita. Tesla osoitti 1917 sähkömagneettisen aallon vaihemuutoksen sen heijastuessa metallisesta pinnasta, ja suunimakojeita kehitettiin sotien välisenä aikana, kunnes britti Watson-Watts haki ja sai 1935 patentin keksinnöälle ”Radio Detection And Ranging”, sittemmin RADAR, suomeksi onnistuneesti ”tutka”.

Olisi mennyt maailmansota briteiltä reisille ilman tuota keksintöä, jonka rinnalla kalpenevat keksinnöt antaa uusia nimityksiä arvopapereille ja harjoittaa niillä uhkapeliä.

15 kommenttia:

  1. Matematiikka ei oikeastaan ole tiede vaan teknologia. Teknologia, jonka tuloksia ei voi patentoida.

    Softapuolella sulautetut järjestemät (keksin termin Telenokiassa vuonna 1981) tarjoavat kikkoja patentointiin.

    VastaaPoista
  2. Kemppinen kirjoitti: "Tieteen ja insinööritaidon ero on tässä. Joskus jälkimmäistä nimitetään sovelletuksi tieteeksi (applied science), mutta se on huono nimitys. Insinööri hallitsee hyvin luonnontieteitä ja käyttää näitä tietojaan ja taitojaan kehittääkseen tuotteita."

    En saa kiinni tämän ideasta - ilmeisesti kirjoittajaa mättää, jos taitoa kutsutaan tieteeksi. Mutta kutsutaanko sitä tuossa niin - sovellettu tiede (applied science) on terminä "sovellustieteestä" (olisi kai science of application) yhtä kaukana kuin syöty ruoka (consumed food) "syomäruoasta" (consumable food).

    VastaaPoista
  3. Euroopan (ja Suomen) patenttiviraston käytäntö tietokoneohjelmien patentoinnissa voitaneen ilmaista karkeasti siten, että jos keksintö on patentoitavissa menetelmänä, myös tämän menetelmän toteuttava tietokoneohjelma on patentoitavissa (=hakemuksessa hyväksytään myös tietokoneohjelmaan/tietokoneohjelmatuotteeseen ) kohdistuva patenttivaatimus.

    Esimerkiksi alkulukuja laskeva matemaattinen menetelmä on epäilemättä 'mathematical method as such', eikä siis patentoitavissa (Art. 52(2) & (3) EPC). Puheenkoodausmenetelmät ovat myös matematiikkaa, mutta eivät 'mathematical methods as such'. Ne ovat patentoitavissa mm. menetelmävaatimuksella ja tietokoneohjelmavaatimuksella.

    Bilski-päätöksessä oikeus käytti machine-or-transformation-testiä vaatimusaineksen patentoitavuuden arvioinnissa. Ensivaikutelma on, että tämä testi siirtää arviointikäytäntöä EPO:n noudattamaan suuntaan, ehkä hyvinkin paljon.

    VastaaPoista
  4. Ansaintalogiikka on niin pirullinen termi koska aina ajattelen kenen kannalta katsottuna.

    Lakiopilla on siihenkin rohmuamisen yksinoikeus.

    VastaaPoista
  5. SAKSALAISET ON TOISTA MAATA

    Paha kilpailija kaatoi kauan sitten yhden patenttini Munchenin patenttioikeudessa. Saksalainen asiamies oli jattanyt yhden kuvan pois saksalasesta hakemuksesta, ja
    sattumalta siina naytetyn yksityiskohdan puuttuminen kaatoi
    Saksan patentin.

    Mutta ei siella lappaa heitetty. Ilmapiiri oli hyvinkin juhlallinen,
    niin etta minakin seisoin kunnen ukkotuomari kehoitti istumaan.

    Alalla harrastettua hienovaraista ja korrektia kaytosta taydensi pahan kilpailijan paa-patentti-pukarin istunnon jalkeen tarjoamat kahvit. Sanoi pahus viela nuorelle miehelle hyvin hienovaraisesti, etta oivalluksesi oli hyva. -- Ei tullut lapi mikaan piruilu, vaikka oli vast'ikaan kaatanut patenttini.

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia: - (Wikipedia) - Applied science is the application of knowledge from one or more natural scientific fields to solve practical problems. Fields of engineering are closely related to applied sciences. Applied science is important for technology development. Its use in industrial settings is usually referred to as research and development (R&D).

    Tämä vastaa erittäin hyvin patenttialan kielenkäyttöä, jossa yhtenä patentoimisen kriteerinä on "teollinen käyttö" - - - "...useful..."

    Vrt. "applied mahthematics". Soivelletun matematiikan yhteydessä tulee usein puheeksi tietojenkäsittelytiede.

    VastaaPoista
  7. Olisihan se yhtä perhanaa jos jostain vaikkapa maaseudulta 100 km päästä uljaaseen stadiiin löytyisi tunnelin seinästä julistus.

    Julistuksen mukaan Tuurin pojan tyyppiä (2,3) yleinen tietsikka http://www.wolframscience.com/prizes/tm23/
    toimii samoin kuin nämä ja nämä neuronit aivoissa http://www.bris.ac.uk/synaptic/public/basics_ch1_2.html .

    VastaaPoista
  8. (Wikipedia-sitaatti)

    Aivan, kyllä; nyt tajuan, että Kemppinen tarkoitti ettei insinööritaitoa tule kutsua sovelletuksi tieteeksi. Eli vika ei ollutkaan sanassa "sovellettu tiede". Ainakin sovellettu matematiikka (applied mathematics)on minusta, sitä pikkuisen Kauppakorkeakoulussa taapertaneena, hyvä sana. Enkä pitänyt sitä tieteenä, vaan taitona - "korkotekijän integrointina yli kaarevan pinnan" kuten Woivalin luennolla lennokkaasti kuvasi voimalaitosinvestoinnin kannattavuuslaskentaa.

    VastaaPoista
  9. On avartavaa arvioida patenttikysymystäkin ideaalitapausten kautta.

    Toisessa ääripäässä on maailma, jossa patenttioikeutta ei ollenkaan ole. Ihmiset keksivät ja kehittävät asioita parantaakseen omaa hyvinvointiaan tai vain etsimisen ja löytämisen ilosta, mutta kuka tahansa voi vapaasti hyödyntää muiden keksimiä ja kehittämiä asioita. Toisessa ääripäässä on maailma, jossa kaikkien uusien tietojen, taitojen, keksintöjen ja löytöjen taloudelliseen hyödyntämiseen saa ikiaikaisen yksinoikeuden.

    Edellinen ideaali on käytännössä mahdollinen, jälkimmäinen ei. (Kuvitelkaa maailma, jossa kaikki uudelle mantereelle matkustavat maksavat markkinaehtoisia maksuja Kolumbuksen jälkeläisille ja differentiaalilaskennan hyödyntäjät Newtonin ja Leibnizin oikeudenomistajille – ja tietysti epäselvyyksistä syntyneiden riitojen ratkaisijoille.)

    Yksinoikeusjärjestelmillä on arvoa vain joidenkin arvokkaampien asioiden saavuttamiseksi. Patenttioikeuden arvoksi on esitetty tekniikan kehityksen ja talouskasvun nopeuttaminen, joka sekin on tietysti vain väline johonkin vielä tärkeämpään, mitä se sitten lieneekään.

    Nopeuttaako patenttioikeus tekniikan kehitystä vai ei. Kuka tietää. Saavutetaanko mahdollisella nopeuttamisella jotain periarvokasta. Kuka tietää. Mitä tiedetään on se, että muiden erityisoikeuksien lailla patenttioikeus keskittää valtaa ja varallisuutta harvoille. Ja että ne joilla on valtaa ja varallisuutta määrittelevät sen, mikä on oikein ja riittävää: että teknisen ja taloudellisen kehityksen joillekin aiheuttamat haitat johtuvat vain siitä, ettei kehitys ole riittävän nopeaa ja että siksi patenttioikeudellakin vallattua aluetta on edelleen laajennettava ja näin jatkettava ja pommitettava vielä senkin jälkeen, kun sota on jo hävitty ja jäljellä on vain murusia siitä, mitä lähdettiin tavoittelemaan.

    VastaaPoista
  10. "differentiaalilaskennan hyödyntäjät Newtonin ja Leibnizin oikeudenomistajille"

    En halua ajatellakaan. Fourier olisi jo tarpeeksi kauhea ajatus.

    VastaaPoista
  11. Olen joskus kuullut, että joidenkin isojen lukujen purkaminen alkutekijöihinsä on laitonta. Tämä vaikeus jakaa isoja lukuja tekijöihinsä on se mihin lähes kaikki julkisen avaimen salaukset perustuvat.

    VastaaPoista
  12. Luin läpi Bilski v. Kappos 08-964 suullisen kuulustelun pöytäkirjanja hyvin asianosaiset vaikeaa asiaa käsittelivät, erityisesti tuomari Breyer.

    Eihän tällaisessa paikassa voida ottaa puheeksi patenttijärjestelmän oikeutusta sinänsä – yhtä vähän kuin kirkolliskokouksessa voidaan kyseenalaistaa jumalan kaikkivaltiutta – mutta Breyer joka tapauksessa muistutti, että patenteilla on kaksi pluspuolta, joista toinen on se, että näin keksinnöistä tulee julkisia ja patenttien voimassaolon lakattua keksinnöt ovat kaikkien hyödynnettävissä, ja toinen on se, että monopolin innoittamana ja suojassa ihmiset keksivät ja tuottavat enemmän. Sen lisäksi patenteilla on kaksi miinuspuolta, joista toinen on se, että monopolihinnoittelu vähentää kyseisten tuotteiden käyttöä ja toinen se, että (hyödyntämis)lupien hankkiminen hidastaa kehitystä. Ja Breyerin mukaan plussien ja miinusten tulisi olla tasapainossa.

    Eivätkä ainakaan plussat ole siitä muuttuneet, kun patenttiviraston yli-insinööri Koristo joskus 60-luvun lopulla niitä meille taloon tulleille tutkijainsinööreille selitti. Eikä niitä silloinkaan kyseenalaistettu.

    Se on vähän omituista, sillä suurimpaan osaan patentteja ensimmäinen plussa ei ollenkaan päde. Laite- ja tuotepatenteissa kaupattava tuote sisältää yleensä sinänsä riittävästi informaatiota keksinnön hyödyntämiseksi. Jos sellaisella tuotteella käydään kauppaa, keksintöä ei voi pitää salassa. Sama pätee myös useimpiin menetelmäpatentteihin, mm. kyseessä oleviin liiketoimintamallipatentteihin.

    Kun lisäksi otetaan huomioon, että on täysin ratkaisematon kysymys, viekö yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen tekniikan kehitystä eteenpäin vai jarruttaako se sitä, ja ovatko yksinoikeudet sinänsä yhteiskunnalle eduksi, tätä toista plussaa ei pitäisi mielestäni ollenkaan käyttää patenttijärjestelmän perusteena.

    Tuskinpa korkeat tuomarit, Breyerkään, näin syvälle asiaan voivat kajota, sillä paljon putoaisi pois. Patentoitavia olisivat vain menetelmät ja sellaiset, joita ei voi tavanomaisella ammattitaidolla johtaa myytävästä tuotteesta ilmenevistä ominaisuuksista (tässä mielessä vanha lääkepatenttikäytäntömme oli järkevämpi kuin nykyinen).

    Toisaalta, mihin muuhunkaan kohtaan rajan vetäisi ja millä perusteilla? Kuten herra Jakes kysyi: ”Why should transformation be the key?” Mitä tekemistä ”muuntamisella” on patentin plussien ja miinusten kanssa?

    VastaaPoista
  13. Kas vain, oppineet ystäväni Matti H ja Anonyymi (I perjantai, 13 marraskuu, 2009
    Anonyymi kirjoitti... Euroopan (ja Suomen) patenttiviraston käytäntö...), joiden alaa tunteva ääni kuuluu tuttuna tekstistä, eivät huomanneet että Kemppinen joko valehtelee tai ei ymmärrä eroa lainsäädännön ja patenttiviraston toiminnan välillä.
    Jo tuossa alussa kirjoitellaan ” Huomautan myös, että vaikka lain mukaan tietokoneohjelmaa ei voi patentoida, niitä patentoidaan kymmenin tuhansin, koska patenttivirastot ovat ja muutamia vuosikymmeniä tulkinneet kiellon lisäämällä siihen sanat ”as such”, ja tämä on tulkinta Suomessakin.”
    Kyllä minulle on opetettu, että patenttilaissa sanotaan tuo kohta ettei tietokoneohjelmaa voida patentoida sellaisenaan. Ja lainkuuliainen patenttivirasto on pakotettu myöntämään patentteja kun hylkäysperustetta ei ole.
    Ananyymi III

    VastaaPoista
  14. Ad Anonyymi 11.1.Olet väärässä - katso lakia.
    Patenttilaissa ei sanota "sellaisenaan":

    1 § Keksinnöksi ei katsota pelkästään:
    1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää;
    2) taiteellista luomusta;
    3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa
    varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä
    4) tietojen esittämistä.
    Keksinnöksi ei katsota kirurgista

    VastaaPoista
  15. als solche


    http://bundesrecht.juris.de/patg/__1.html

    3. Pläne, Regeln und Verfahren für gedankliche Tätigkeiten, für Spiele oder für geschäftliche Tätigkeiten sowie Programme für Datenverarbeitungsanlagen;
    4. die Wiedergabe von Informationen.
    (4) Absatz 3 steht der Patentfähigkeit nur insoweit entgegen, als für die genannten Gegenstände oder Tätigkeiten als solche Schutz begehrt wird.


    as such
    http://www.epo.org/patents/law/legal-texts/html/epc/1973/e/ar52.html

    Article 52
    Patentable inventions
    (2) The following in particular shall not be regarded as inventions within the meaning of paragraph 1:
    (a) discoveries, scientific theories and mathematical methods;
    (b) aesthetic creations;
    (c) schemes, rules and methods for performing mental acts, playing games or doing business, and programs for computers;
    (3) The provisions of paragraph 2 shall exclude patentability of the subject-matter or activities referred to in that provision only to the extent to which a European patent application or European patent relates to such subject-matter or activities as such.


    sellaisenaan
    http://www.prh.fi/fi/patentit/lainsaadantoa/patenttilaki.html#9bl
    Patenttilaki
    Annettu 15. päivänä joulukuuta 1967 (550/67)
    9b. Eurooppapatentti ja eurooppapatenttia koskeva hakemus (22.12.1995/1695)
    70 f § (22.12.1995/1695)
    Eurooppapatentti voidaan myöntää Suomea koskevana.

    VastaaPoista