21. heinäkuuta 2008

Cool

Saatte pitää hyvänänne, että toistan itseäni. Toisaalta en tiedä, mihin journalismi on menossa. Illan Prisma-ohjelman dokumentti Toban tulivuorenpurkauksesta, joka muutti ihmislajin vaiheet, oli outo. Esimerkiksi anthropology.net ja jopa Wikipedia kertovat, että vastakkaista faktaa on olemassa.

Mutta eilinen Volvo-juttu oli ajoitettu televisionkin noteeraamaan T-Fordin 100-vuotispäivään, ja kaupan päällisiksi uutisissa väitettiin äsken, että amerikkalaisten automaku muuttuu nyt. Kaupunkimaasturit jäätä myyjien käsiin ja hybridi olisi poikaa, jos sellaisen jostain saisi.

Kirjoitin tarkkaan ottaen marraskuussa 2005 tähän blogiin Thomas Frankin kirjasta The Conquest of Cool, Business culture, Counterculture and the Rise of Hip Consumerism.

Cool – bisneskulttuuri, vastakulttuuri ja hip-konsumerismi. Onpa vaikea suomentaa. Hip ei ole sama kuin hippie, mutta Frank perustelee vakuuttavasti, että vastakulttuuria oli Madison Avenuen mainostoimistojen temppu. Arvostelemalla kulutuskiihkoa saatiin 70-luvun alussa ihmiset kuluttamaan entistä enemmän. Nuoret miehet alkoivat ostaa kukkapaitoja ja otsanauhoja ja Che Guevara –julisteita, ja kauppa kävi kuin siimaa.

Tuon kirjan kaksi järeää esimerkkiä ovat kuplafolkkari ja Volvo.

Mainostoimistot onnistuivat myymään Hitlerin kääpiöauton amerikkalaisille. Totta puhuen eivät kuplaa, vaan Kleibussin. Se oli hippien tunnusauto. Jopa FFF Brothersit jyräsivät Volkkarin pikkubussilla huumekauppojaan.

Se oli uskomaton saavutus.

Tosin Kupla on sama auto kuin Porsche, ja sama suunnittelija. Ja moottori Molemmissa takana oleva ilmajäähdytetty bokseri. Tehossa nyt hitunen eroa.

Frank esittää vakuuttavan sarjan valokuvia Volvon mainoskampanjasta, jolla hyökättiin täysin avoimesti liian suuria autoja ja liian tiheää auton vaihtamista vastaan. ”Entä jos ostaisit auton, joka kestää…?”

Myös minun mielestäni tuo Volvon 70-luvun ja 80-luvun Yhdysvalloissa pyörittämä mainoskampanja oli maailmaa muuttava.

Voi olla että se muutti maailmaa myös Suomessa, koska turvallisuus ja liikenneturvallisuus olivat 70-luvun puoliväliin asti tosimiesten mielestä homojen höpöhommia – kattonopeus, turvavyöt ja kaikki sellainen turha. Eikä akkoja tarvittu rattiin!

Tätini ei olisi saanut kuorma-auton korttia, ellei taitava äidinisäni olisi vienyt insinööri V:lle kahta pulloa jaloviinaa voiteluaineeksi. Insinööri V. oli vakuuttunut naisautoilun turmiollisuudesta, mutta kolmen täplän Jallu oli vahva argumentti kauppalassa.

Mitä lahjontaan tulee, äidinisälläni siis oli autokoulu.

Eräässä toisessa parin vuoden takaisessa blogissani paljastin, että Citroen oli juutalainen auto.

André Citroën oli juutalainen ja vapaamuurari. Etenkin Louis Renault piti tätä tosiasiaa ansiokkaasti esillä.

Niinpä 30-luvun lättänä-Sitikka haluttiin assosioida Mies van der Rohdeen, Le Corbusieriin eli funkikseen ja muuhun rappiotaiteeseen. DS – ID eli Iso kissa puolestaan oli 50-luvulla osa samaa ilmiötä kuin Brigitte Bardot – ranskalaisen syntisyyden ilmentymä. Kuten tunnettua, Roland Barthes kirjoitti erään ensimmäisistä mytologia-esseistään juuri aiheesta Iso Citroen. Hän tosin ei puhunut seksistä, vaan väitti, että auton tarkoitus oli sama kuin Chartres’n katedraalin – kylvää rahvaan keskuuteen ajatusta ylimaallisesta voimasta ja sen säteilystä.

Nähdäkseni Peugeot’n suku, joka toisin kuin Citroen oli pitkään oikeasti mukana bisneksessä, käsitti kupletin juonen ja ryhtyi satsaamaan fillareihin ja pippurimyllyihin ja ties mihin. Röyhkeän seksin sijaan ostajalle tuputettiin mielikuvaa osaamisesta ja eleganssista.

Ja tosiaan se Skoda, jonka jätin eilen mainitsematta. Tsekkien tykkitehdas Skoda tuotti tavaraa tietääkseni Suomenkin rintamille, ja niinpä heidän henkilöautonsa, etenkin se piikkinokka, oli ”melkein kuin länsiauto”. Nykyinen Skoda taaas tunnetaan Pirkka-Mersuna. (Samaa nimitystä käytetään Passatista, koska maahantuoja kuuluu K-ryhmään.)

Ja Audi on latinannos saksalaisesta autonmerkistä Horch – tottele.

26 kommenttia:

  1. "Arvostelemalla kulutuskiihkoa saatiin 70-luvun alussa ihmiset kuluttamaan entistä enemmän. Nuoret miehet alkoivat ostaa kukkapaitoja ja otsanauhoja ja Che Guevara –julisteita, ja kauppa kävi kuin siimaa."

    En nyt varsinaisesti usko tähän. Kulutustaso liittyy elimellisesti tulotasoon. Nuoriso ja vaihtoehtoaikuisto voivat ostaa otsanauhoja ja julisteita, mutta ihmiset jotka lähtevät varhain uraputkeen, ostavat koteja sisustoineen, isoja autoja ja niin edespäin. Materian, energian ja rahan käyttö liikkuu eri mittaluokissa. Vastakulttuuri ehkä luo markkinat tietynlaiselle rihkamalle, mutta ei varmasti ole niin, että se saisi ihmiset kuluttamaan absoluuttisesti enemmän. En tarkoita, että se hillitsisikään absoluuttista kulutusta: yleinen elintason nousu nosti absoluuttista kulutusta kaikissa ryhmissä. Mutta tämä ei juuri liittynyt Che-paitoihin, vaan koko ikäluokalle tarjoutuneisiin isompiin asuntoihin, autoihin, lomiin, kodinkoneisiin ja viihde-elektroniikkaan.

    VastaaPoista
  2. Eräs juttu autoista.
    Ne ovat minusta liian halpoja.
    Jos paperimiehellä on varaa henkilöautoon, ne on liian halpoja.

    VastaaPoista
  3. Amerikkalaisten automaku muuttuu

    Reilu kuukausi sitten oleskelin perheeni kanssa viikon New Yorkissa. Kaiken muun ohella hämmästelin sitä, että en huomannut mitään merkittävää eroa automainoksissa meikäläisiin vastaaviin nähden. Samanlaisia keskikokoisia autoja tuotiin esille ja eritoten hybridejä. Eräällä valmistajalla ei ollut tällaista hybridipeliä tarjota, mahdolliseen kauppaan sisältyikin ”polttoaineen hintakatto”. Jos ajat X tuhatta mailia vuodessa, polttoainekulusi ovat X taalaa / gallona. Myyjäliike maksaa loput, eli ottaa kontolleen mahdollisen polttoaineen hinnan nousun ensimmäisen vuoden ajan. Jopa perinteistä V8 moottorilla varustettua Fordia ajava taksi päivitteli, että tuon pienemmän kaupunkimaasturin (Honda vai mikä lie Toyota ollut) polttoainekulut ovat taksiajossa niin ja niin paljon pienemmät vuorokaudessa. Taksiauto kun on liikkeellä aina ja kuski vaan vaihtuu neljän korvilla. Kohonneista polttoaineiden hinnoista huolimatta neljän hengen satunnainen kulku taksilla yhteen suuntaan 4–5 korttelia tuli silti edullisemmaksi kun metrolla.

    VastaaPoista
  4. Addendum:

    Hitlerin määrätietoinen rooli Kuplan kehittämisessä on totuus, ei myytti. Vaikka kuvassa on ilmety Kupla ja Johtaja kavereineen, tuotanto alkoi sotien jälkeen.

    Vuonna 1972 Kuplan sanotaan ohittaneen T-mallin Forduin kaikkien aikojen myydyimpänä automallina.

    VastaaPoista
  5. Täällä nyt puhutaan autoista. Luulen, että veneilyn suosio kasvaa kun etelämannerkin sulahtaa (40 m merenpinnan nousua luvassa). Automuseoissa täytyy silloin vierailla sukeltamalla.

    Jos se onkin niin, että se vain sulaa ajoittain ja kun on paljon vesipintaa, höyryyntyy pilveksi, joka heijastaa ja viilentää kunnes sataa ja jäätyy taas navoille supistaen vesipintaa.

    Tanskan salmille pato ja alankomaiden ratkaisuja pitkin Eurooppaa. Nyt oli helppo rakentaa. Tulee melkoinen rakennus ja muuttobuumi. Riittääköhän raaaka-aineet ja kuka maksaa.
    Rakentajia voitaisiin saada kolmansista maista, mikä johtaisi meidät samoihin väestöongelmiin kuin Intiassa ja kiinassa jo on.

    VastaaPoista
  6. Semiootikko Henri Broms joskus 90-luvun alussa elävästi kuvaili mielikuvamyyntiä, jonka seurauksena pientä japanilaista autoa alkoi pörrätä Ameriikan banoilla vaiko vain downtownissa. Ja paikka oli Imatran valtionhotellin alue ja siinä vieressähän on se kulttuurikeskus taidemuseoineen, jossa paraikaa satuu olemaan eräs näyttely. Kröh!

    VastaaPoista
  7. Dry Cleaner:
    Viikon metrokortti NYCissä maksoi 25 taalaa, tuliko tosiaan viikon satunnaiset taksiajelut tippeineen halvemmaksi? Edes neljälle.
    Mukavampaa se tosin on ilmastoidussa taksissa kuin niissä saunan lämpöisillä metroasemilla. Vaunuissa on onneksi ilmastointi. Tai tiedä siitä onnesta, saunan ja jääkaapin vuorottelu houkuttelee kesäflunssaa...

    VastaaPoista
  8. Ad Anonyymi (N.Y.) - Kokemukseni mukaan hitonmoiset erot toisaalta metrolinjojen ja toisaalta käsille tulevien taksien välillä.

    Kerran ajoi metrolla Columbia Univ.:yn ja jäin pois Harlemin puolella. Huumorintaju oli tiukoilla.

    Taksit ovat joskus mukavia mutta joskus kuski vaikuttaa himomurhaajalta ja auto on hajoamaisilleen.

    Washington D.C.:ssä on Helsingin jälkeen parhaat taksit - ja lisksi halvat. Omituinen sektorihinnoittelu.

    VastaaPoista
  9. AD Matti:

    En minäkään. Mutta väitteessä on pointti: puheet ovat yhtä ja käyttäytyminen (kulutuskäyttäytyminen) toista.

    VastaaPoista
  10. Tottele? Tähän asti olen ollut siinä uskossa, että Audi tarkoittaa "kuuntele"?

    90-luvun alussa Corolla ohitti Kuplan kaikkien aikojen myynnissä - tosin Corollan eri sukupolvia voi olla pitämättäkin samana autona.

    Eilinen Toba-dokkari oli mielenkiintoinen spekulaatio. Kysyin tosin heti itseltäni, että tässä ylläni oli 75 tuhatta vuotta sitten pari kilometria jäätä, jonka päälle se myrkkytuhka myös tietysti jäi. Että missä se on nyt? Sulamisvesien myötä meren pohjassako?

    Totuus kai kuitenkin liene, että olemme kaikki tyynni pienen populaation jälkeläisiä muutaman vuosituhatkymmenen takaa.

    Siis parin tuhannen sukupolven takaa. Vain.

    VastaaPoista
  11. Rasta ei pukeudu nyloniin. Mutta pipopäinen reggae-bobo painelee reggae-klubille Niken reggaenväriset tossut jalassa. Niitä promotoi jamaikalainen dance hall -stara ja ne maksavat niin, että itähelsinkiläisen yh-äidin tienistejä ne lohkovat kyllä.

    Niin "hippikin" ehkä mielikuvissa oli tai saattoi olla omavarainen maajussi (niin kuin Easy Riderissa), mutta kun populäärikulttuuri ei ole vastavoima vaan kirjaimellisessa merkityksessä ihan sitä samaa kulutusjuhlaa kuin muukin populaation kulttuuri, niin sanan (hipster) alkuperäinen merkitys 'muodin orja' voi kyllä käydä toteen, kun nuori mies lataa tiskiin pari kymppiä ostaakseen Che Guevara -t-paidan.

    Mutta jos nuoret miehet ja naiset nyt ostavat rintanappeja pikkuisen tavallista enemmän, niin eihän se edelleenkään ole kuin (rinta)nappikauppaa verrattuna juppikulttuuriin. Niin kuin Matti ensimmäisenä viittilöi, ei hipistä noin äkkiä paisteta juppia.

    Se kait oli juutalaisten Paul Stanleyn ja Gene Simmonsin keksintö tuotteistaa oma iskusävelmämusiikki myymällä Kiss-aiheisia avainperiä ja muuta sälää - ja kovastihan siinä raha liikkui. Hippiliikkeen kanssa sillä ei välttämättä ole ihan hirveästi tekemistä.

    Tänä päivänä on jonkin verran nuoria, jotka Che-paidat yllään ihan vapaaehtoisesti hankkivat välttämättömän ravintonsa dyykkaamalla ruokakauppojen roskiksia. Lentokoneellakohan osa heistä sitten matkustaa merten yli vastustaakseen kulutushysteristen suurvaltajohtajien huippukokousaivoituksia. kaikki sympatia näille rettelöitsijöille!

    VastaaPoista
  12. Kiitän Kemppistä mielenkiinnosta
    Ranskan autoteollisuuden historiaan.
    Ensimmäisenä ranskalaisena autoteh-
    taana mainitaan yleensä Panhard-
    Levassor,joka aloitti autojen tuo-
    tannon v.1890.Ranskalaiset väittä-
    vät niitä koko maailman ensimmäi-
    siksi sarjatuotetuiksi autoiksi,
    mutta ainahan ei pidä ottaa ihan
    todesta mitä he sanovat.Em. autois-
    sa oli lisensillä valmistettu
    Daimlerin moottori.
    Jos joku meistä suomalaisista jos-
    kus ihmettelee esim. formula ykkös-
    ten vankkaa asemaa Keski-Euroopas-
    sa,niin hänelle tulee kertoa vaik-
    kapa,että 1895 järjestettiin auto-
    kilpailu Pariisi-Bordeaux-Pariisi,
    jossa Panhard-Levassor otti kak-
    soisvoiton ajalla 48 tuntia 30 mi-
    nuuttia.Sinne, minne syntyi auto-teollisuus ,syntyi miltei samantien
    autourheilun perinne.Siis etenkin
    Ranskaan,Englantiin,Saksaan ja Ita-
    liaan.Autourheilulla on täten yhtä
    pitkä historia kuin nykyaikaisella
    olympialiikkeellä.Ja yhtä suuri ja
    tärkeä rooli em. maissa.
    Toisen maailmansodan jälkeen Pan-
    hard tuli tunnetuksi kevyistä au-
    toistaan,jonka korit valmistettiin
    alumiinista aikana, jolloin Ranskan
    valtio rajoitti teräksen kulutusta.
    -60-luvulla Panhard siirtyi Citro-
    enin omistukseen autojen osalta.
    Firma jatkaa kuitenkin valmistaen
    sotilasajoneuvoja ja työkoneita.

    VastaaPoista
  13. Tiedättekö sen mainoksen, jossa hybridiauto lipuu äänettömästi halki vihreiden maisemien ja kuvaruutuun ilmestyy rauhalliseen tahtiin tekstejä hyvyyksistä, joita näin saadaan aikaan? Toivottavasti et ole sen mainoksen takana, Tapsa. Inhoan nimittäin sitä. Vaihdan aina kanavaa ko. mainoksen ajaksi. En edes muista, mitä merkkiä tuo tavoittelemisen arvoinen hybridiauto on.

    Minusta ne muinaismainokset, joissa vähävaatteinen vieras nainen hyväilee konepeltiä, olivat oikeastaan sympaattisempia. Luonnonsuojelun kannalta on varmasti tehokkaampaa luoda mielikuvaa, että autoilu on syntistä ja saastaista (joskin kiihottavan ihanaa), kuin mielikuvaa, että autoilemalla ilmasto paranee ja luonto viheriöi.

    Joukkoliikennevälinemainoksiin kannattaisi panostaa enemmän. "Linja-autossa on tunnelmaa!" - ja sitten siellä joku leopardiasuinen viettelijätär ryömisi penkin alta kohti ekologisen miehen reittä.

    VastaaPoista
  14. Ad Lauri Huuskonen:

    Täyttä asiaa.

    Olen ollut Panhardin kyydissä!

    Sitten oli vielä Vedette, josta Pobeda kopsasi korinmallin.

    Citroen taisi voittaa Pariisi - Peking -ajoja ennen maailmansotaa, ja muistelen että Tintillä olisi ollut saman merkkinen auto, paitsi Afrikassa T-Fordi.

    VastaaPoista
  15. Ne ovat nämä "Mummon" kommentit kuin Laitilan munia, Niihin ei ole mitään lisäämistä.

    VastaaPoista
  16. Jukka kirjoitti:
    Mainostoimistot onnistuivat myymään Hitlerin kääpiöauton amerikkalaisille. Totta puhuen eivät kuplaa, vaan Kleibussin. Se oli hippien tunnusauto. Jopa FFF Brothersit jyräsivät Volkkarin pikkubussilla huumekauppojaan.

    Se oli uskomaton saavutus.

    ...

    Myös minun mielestäni tuo Volvon 70-luvun ja 80-luvun Yhdysvalloissa pyörittämä mainoskampanja oli maailmaa muuttava.


    Aivan yhtä hyvin ei onnistunut toisen ruotsalaisen autotehtaan Saabin Amerikan valloitus. Ehkä osasyynä oli paikallisedustajien valinta. Kurt Vonnegut kertoo olleensa Cape Codin Saab edustaja 60 ja 70-lukujen vaihteessa. Hänen kertomuksestaan "Have I Got a Car for You!" käy myös ilmi, miten K.V. arveli Saab-edustuksen vieneen häneltä Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

    VastaaPoista
  17. Hitler-tervehdys sai alkunsa kun Ferdinand Porsche pyysi Hitlerin kuplan koeajolle kylmänkosteana päivänä syksyllä 1936. Hitler kysyi lämmityslaitetta ja Porsche sanoi että raitis ilma tulee tuulilasin alaosa ulkonurkista, kokeile vaikka. Ja kun Hitler vei kätensä tuulilasin molempiin alakulmiin, vastaantulijat näkivät kirkastuneen tuulilasin läpi Hitlerin ojentelevan kättään puoleen ja toiseen ja tervehtivät samalla tavalla.
    Vanha kupla.

    VastaaPoista
  18. pöh autolla pitää voida tehdä tällaista.

    ja venäläisversio

    VastaaPoista
  19. Hieman lisää autourheilusta,jos
    sallitte.
    Ihka ensimmäinen Grand Prix jär-
    jestettiin erään Le Mans -nimisen
    kaupungin ympäristössä v. 1906 Poh-
    jois-Rankassa.Aloite oli ACF:n
    (Auto Club de France) ja tarkoitus
    oli vakiinnuttaa Ranskan asema
    paitsi johtavana autourheilumaana
    niin myös ykkösenä autojen valmis-
    tajana.
    No,Relluhan voitti koko kisan,joka
    silloin kesti kaksi päivää.
    Renault/Francois Szisz. Tai parem-
    minkin Ferenc.Hän kun oli synty-
    jään unkarilainen(1873-1944)Mootto-
    rissa oli heppoja 90,kuutiotila-
    vuus 12 litraa.Keskinopeus 62,88
    mailia tunnissa.Matkan pituus
    769,3 mailia.
    Rankkaa touhua,sano.
    Oikein hyvä johdatus aiheeseen:
    "The chequered flag:100 years of
    motor racing".Ilmestyi 1993.Sen
    kirjoitti Ivan Rendall.
    Le Mans'n kisassa 1906 oli kyllä
    rajoitus autojen painolle,mutta ei
    moottorien koolle.Niinpä Panhardin
    ja Lorraine-Dietrich (kuka kumma?!)
    koneet olivat yli 18-litraisia.Mu-
    kana myös Mercedes,Itala,Fiat,
    Darracq,Hotchkiss,Renault,Clement-
    Bayard,Brasier ja Gregoire,jonka
    kone oli kaikkein pienin.7,5 lit-
    raa.
    Ainakin puolet em. nimistä on
    häipynyt historian hämärään jo
    vuosikymmeniä sitten.
    terv LH

    VastaaPoista
  20. Volvon mainonta rapakon takana oli mitä oli, koska auto ei sopinut amerikkalaiseen liikennemaisemaan. Oli liian kapea ja kulmikas.

    Mainonta etsi ja löysi raon. Se oli suunnattu proffa-tyypeille, jotka puskuritarralla julistivat sanomaa, että yksi ydinpommi saattaisi pilata koko päivän, niinku.

    VastaaPoista
  21. Ad Omnia:

    Kun suoraan kysytään, niin olen minä ollut sen Heikki Boreniuksen Messerschmitt-kolmipyöräisen kyydissäkin. Tuskin olen koskaan niin pelännyt.

    HB:n näkö oli vähän sitä ja tätä ja tuolla kulkuneuvolla viisteltiin kadunpintoja rekkkojen ja bussien seassa.

    Siinä oli kuomu kuin Lamborghinissa.

    Eräs tätini + aviomies + viisi lasta tulivat Kauahvalle Ivalosta ja Kittilästä ja Rovaniemeltä Fiat 500:lla, jossa oli ovi edessä, konepellin paikalla.

    Näky oli unohtumaton - kun perhe purkautui siitä autosta.

    VastaaPoista
  22. 70-luvun alaku: Meitoli kaks nuarta paria. Lähärimmä Etelä-Pohojanmaalta kuplalla hiihtoloman viathon Kuapion taa kesämökille. Auto ei ollu aiva priima kunnos. Kun V. pärvötti parista keittiörullasta hylsyt ja vähä niitä yhyristeli, se sai tuulilashin tulhon sen verran ilimanhenkiä, jotta se näki ajaa. Pakkaanen oli kova. Me akat kärvistelimmä filtiis takapenkillä, ja henki oli huurus. Sivuklasit oli umpijääs. Tiärristiis piti aina veivittää klasi auki, jotta näki, tulooko autoja. Mutta tunnelma oli korkialla. Mökillä pelasimma aamusta ilthan noppaa. Soli siihen aikhan suasikkiajanviätettä. Eikä pihallolsi tariennu ollakkaa. Mutta kaupas piti välillä käyrä, ja sinne oli matkaa 8 km. Kupla hurahti käynthin, kun poltethin vähä kynttilää sen persustan alla. Tätä muistelustemmoo viittiny jäläkikasvullen toimittaa.

    VastaaPoista
  23. Ad Don Jusa:
    Ernesto Guevara de la Serna - aiheiset kalvosinnapit; sopivat yhteen minun rubiinieni kanssa.

    VastaaPoista
  24. olen kuullut kerrottavan, että kansanautosta puhuttiin kun puhuttiin kuplavolkkarista, suomessakin.

    hitler siis tuki vahvasti ensimmäisen varsinaisen kansanauton kehittämistä ja markkinointia kansalle. hyvin on autojen markkinointi siitä edistynyt, toisilla on jopa useampikin auto.

    VastaaPoista
  25. Meillä oli kerran ammoisina aikoina Ifa. Kun oli lähtö vaikkapa puolilta päivin johonkin, isä heräsi jo aamusta käynnistämään autoa. Hän veivasi hiki päässä veivillä (muistatteko!), ja kun pakoputkesta löi viisimetrisen lieskan, se oli lupaus: kohta lähtee.

    Ja lähti kans. Mutta vaati siis aina erimittaisen lämmittelyn. En tiedä oliko tyyppivika... ei kun ominaisuus, vai sattuiko vain tällainen mukava yksilö.

    Mummo, en minä enää tee syntistä automainontaa. Vaikka myönnän kyllä, että sitä syntiä on tehty. Kerran kauan sitten nappasin nunnankin edistämään kaupallisia tavoitteitani.

    Minusta kaikki mainonta on surkeaa. Mutta minkäs teet, kun sellainen toimii.

    VastaaPoista
  26. Minusta kaikki mainonta on surkeaa. Mutta minkäs teet, kun sellainen toimii.

    Kaikkein ikävintä mainonnassa on se, että se toimii niin hyvin - siis jopa paremmin kuin todelliset parannukset.

    VastaaPoista