18. kesäkuuta 2008

Munat mukiin

Peräti mielenkiintoista.

Osa eilisen vaalirahoitusta koskevan tekstin kommenteista julisti ”munat mukiin” ja lisäsi ad hominem –argumentin eli että henkilö, joka on toista mieltä kuin kirjoittaja, ei ole mikään todellinen juristi eikä luultavasti liioin muutakaan kuin ylikokoinen syöpäläinen.

Ministerin rikosoikeudellinen vastuu poikkeaa suuresti valtion virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän vastuusta. Siitä on säännös perustuslaissa (116 §)

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.

Syytteen nostamisesta päättää eduskunta ja syytettä ajetaan valtakunnanoikeudessa.

Virkamiehen lahjontaa koskee rikoslaki. Lisäksi kysymykseen tulee valtion virkamieslaki (15 §): Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen taikka viranomaiseen.

Lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan kiitoslahja, johon ei liity minkäänlaista heijastusta saajan toimintaan, ei kuulu sääntelyn piiriin eli ei ole rangaistava rikoslain nojalla.

Verotuksessa lahjaveron alaraja on siis 3 400 euroa, ja verohallitus on ohjeistanut sitä kysymystä, voidaanko ja milloin vaalirahoitukseen osoitettuja lahjoja pitää yleishyödyllisinä eli verottomina.

Tietääkseni esimerkiksi kommunismin edistäminen katsottiin vuosikymmeniä yleishyödylliseksi, ja lisäksi olen ymmärtänyt, että hyvinkin poliittiset valtionavut arvioitiin verottomiksi.

Jos joku ei olisi ymmärtänyt sitä entuudestaan, verotus ja oikeudenmukaisuus ovat maailmoina aika kaukana toisistaan. Viimeksi tämä ongelma tuli vastaan eilen, kun alkoi näyttää siltä, ettei perintöverotuksen muutos mene läpi perustuslain vastaisena. Henkilökohtaisena kansalaismielipiteenäni pitäisin ajatusta pienehköjen perheviljelmien ja vaatimattomien yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamisesta nimenomaan oikeudenmukaisena. Mutta kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun periaate on kieltämättä pitkä, kaskeamisen koskematon kanto.

Valtion virkamies – tuomari, verotarkastaja – on tiukimmin vartioitu ryhmä. Olen itse saanut oppini katselemalla, miten tyhmemmät asianajajat menivät joulun alla laamanni Helmisen virkahuoneeseen konjakkipullo joulutervehdyksenä ja palasivat sieltä välittömästi korvat punaisina. pullo edelleen kainalossa. Ehkä siitä oli sitten lohtua.

Kansanedustajista on säädetty erikseen. He eivät käytä julkista ratkaisuvaltaa yksittäisissä asioissa, joten tilanne ja suojelun tarve on toinen kuin virkamiehillä.

Ministereistä meillä on prejudikaatti – Kauko Juhantalo. Valtakunnanoikeus katsoi hänen ottaneen äänekkäästi puheeksi yksityiset liiketoimintansa ollessaan liikenteessä ministerin ominaisuudessa. Tuomio tuli.

Valtakunnanoikeus on tarkoitettu jatkoksi kansanedustajien syytesuojalle – parlamentarismin arvioidaan edellyttävän, ettei poliisi hae niskuroivia kansanedustajia putkaan suuresta salista eikä pienestä.

Kiitoslahjasta vielä näkökohta – sääntely olisi mahdotonta. Olisiko minut pantava syytteeseen siitä, että toimintani tuomarina johti professorin hommiin? Olisiko tuomioistuimen tai keskusviraston esittelijä syytettävä loikkaamisesta asianajotoimistoon leveämmän leivän ääreen?

Edelle kirjoittamani on mielestäni uuvuttavan selvää. Kiinnostunut olen kirjoittelevan yleisön verenhimosta. Outoa ettei kaikkien päähän mahdu se, että jos vaalirahoitusta leikattaisiin rajusti, eduskunnan olisi kohta vain todellisia rikollisia ja syntymärikkaita.

Ei kai se nyt voi olla päämäärä?

Kas kun parlamentaarinen demokratia on kehittynyt, jotta muillakin kuin asemansa tai arvonsa perineillä olisi sanansija maassa. Kunnallisvaaleissa vähemmän rikkaat saivat äänioikeuden vasta vuosien 1917-1918 kuohuissa ja esimerkiksi Ruotsi taipui antamaan äänioikeuden kaiken maailman köyhäkauloille vasta 1920-luvulla.

Mitään kansanryhmää halventamatta mielestäni alempi keskiluokka, etenkin kansakoulunopettajat, on tehnyt hyvin paljon tämän maan rakentamiseksi. En ole ihan varma, olenko itse ylempää keskiluokkaa, mutta lapseni ovat. Mutta alempaan keskiluokkaan kuulun syntyperäni ja vaistojeni puolesta ja sille kohotan lasillisen piimää, oli se sitten lahjus tai ei.

36 kommenttia:

  1. Elä sie Kemppinen hitsaa. Laitetaan tähän kevennys:

    Tsiganaizet

    Ajettih tsiganaizet jarmankas kodih da kodih
    ajettih da azetuttih jualokkupuun tyveh
    eh gulaitsi, gulaitsi, gulaitsi,
    brihaine tsomaine, tsomaine,
    ruskiezissa paidazis da ylen oli hyväin´e

    Yksi tsigan ei olluh vessel, häi ei pajuo pajattannuh
    dai tsiganoin igruloi, ni vouse ei suvainnuh
    eh gulaitsi....

    Kavotti häi uulitsan, kavotti häi koin da rodnoin,
    kavotti häi neitsykkäisen, kudamua suvaitsi
    eh gulaitsi...

    Sinä neidoi tsomain´e, kudritukkain´e, tukkain´e
    armas olet minule, da tule minul mutsoikse
    eh gulaitsi....


    Ajettih tsiganaiset jarmankas kodih da kodih
    ajettih da elettih da svuadbone piettih
    eh gulaitsi....



    Erityisesti tämä kohta:

    ruskiezissa paidazis da ylen oli hyväin´e

    muutetaan kuulumaan:


    ruskiezissa kirjekuoriz da ylen oli hyväin´e

    Mikä on tietenkin selkeä vihje siitä, että
    korkeimman oikeuden tuomari
    voi ilman vero- tms. seuraamuksia maksaa osan
    huvilan kauppahinnasta ruskeassa kirjekuoressa.

    Vai tuliko siitä jotain mitä tavan tallaajalle olisi paukahtanut?


    Useimmille korkeille virkamiehille ja juristerian mädättämille venkoilijoille tuntuu olevan uskomattoman vaikeaa tunnustaa millään tasolla sitä, että kohtelu on erilaista kansalaisten (joita ministeritkin käsittääkseni ovat) kesken.

    VastaaPoista
  2. en tosin ole vaatinut munia kuppiin tai epäillyt kenenkään hengenlahjoja, mutta

    "kiitoslahja, johon ei liity minkäänlaista heijastusta saajan toimintaan, ei kuulu sääntelyn piiriin" ?

    Seidoille viedään yhä kiitoslahjoja kalastuksen jälkeen, jotteivät apajat ehtyisi. Hyvä selvennys HE:ssä. Näitä laki ei siis koske. Mainiota.

    VastaaPoista
  3. Tasa-arvoisen kohtelun periaate on että kaikki maksavat saman hinnan, vaikka se toiselle olisi mitätön hitu ja toiselle puolet kuukausituloista. Ei tarvitse olla kuin sukulaisten tapaamisesta kyse ja vauraammat mielestään joutuvat epäarvoiseen asemaan eli silmätikuiksi kalliine annoksineen. Voi raukkoja.

    Om hösten eller om våren -
    Vad gör det?
    I ungdomen eller i ålderdomen -
    Än sen?
    Ändå försvinner Du
    i bilden av det Hela
    Du är försvunnen, Du försvann
    nu, nyss
    eller för tusen år sen
    Men själva Ditt försvinnande
    är kvar.
    (Gunnar Ekelöf)

    Suosittelin Kemppisen blogia yhdelle filososiaa opiskelemaan äityneelle taiteilijalle, sanoi et on niin sivistynyttä sanankäyttöä.
    Mutta jos ei välitä siitä, lukee ajatukset, yritin jatkaa.

    Millä muutoksen saa rahoittaa, valtaa pitävien mielestä ei millään - vaaliraha ja suora oman edun petaaminen ei ole sama asia. Entäs aatteellinen "oma etu", se yhteinen hyvä ja paha näkökulmasta riippuen, ei sekään pyhästä aineettomuudesta tuiki. Yleishyödyllisistä toimintaa on mm. taiteilijayhdistysten kituuttavat galleriat - työllisyysvaroin valvotut ja elinikäisten talkoiden voimin organissoidut. Hauska kuulla, että taulumyynti voi kannattaakin - ei siinä mitään pilkattavaa ole. Jos tauluja saataisiin nähdäkin aina parempi. Maailman parantaminen on
    yhteinen tavoite.
    Skål! Ekelöfille! Kippis Kemppiselle!

    VastaaPoista
  4. Kansankouluopettajan rooli ei vastaa lähestulkoon enää ala-asteen opettajien roolia. Ovat kuin yö ja päivä jos puhutaan rooleista.

    Jos puhutaan oppimisesta ja oppisisällöstä kansakoulu ja ala-aste eivät myöskään ole enää mitenkään samanlaisia. Se mikä ennen katsottiin kasvatukseksi on katsottu turhaksi tänä päivänä sillä nyt puhutaan tunteista niin, että myös käännetään hyvä uudelleen pahaksi. Ollaan aivan hukassa myös terminologian suhteen ja se hukassaoleminen heijastuu alhaalta ylös ja ylhäältä alas.

    Tämän päivän koulussa on toisia vihaavia opettajia, joiden ainoa ajatus on nitistää joku kolleega tai jokun vanhempi. Kuvittelevat samanaikaisesti olevan pedagogisia neroja ja haikailevat oman yksityisen koulun perään, jonka laittaminen pystyyn olisi ikään kuin ratkaisu. Eivät näe itseään ja epä-empaattista olemustansa ollenkaan eli vaikka maa olisi täynnä näitä vielä lukukausimaksua periäviä kouluja mentaliteetti olisi sama.

    Tätä olen itse pyrkinyt aktiivisesti ja eri lailla, eri kokemusperien kautta vaikuttamaan sillä minuakin vei ajatus siitä yhteiskunnasta minkä Kekkonen rakennutti kansakouluverkkojen avulla. Mutta ajat ovat tietysti toiset ja ihmisten (kaikkien kasvattajien) aivoja ei saa rukattua taaksepäin vaan pitää silti katsoa eteenpäin; vaikka ei olekaan tuttua entuudestaan. Ei voi siis verrata vanhaan mutta voi tietää vanhasta mitkä asiat olivat tärkeitä ja viedä niitä uuteen kontekstiin. Mutta kun opetushallituksissa istuu neuvonantajia ja tietäjiä, joiden oma maailmankuva on aivan vino.
    Ei voi siksi mitään suoraa tulla ulos järjestelmästä, joka on lähtökohtaisesti vino. Vinoutuminen on osittain meidän kuntaproblematiikkaa, joka syö ahkerien ja myös tänä päivänä hyvien opettajien sielua. Nakertaa hyvän ja tärkeän kasvatustyön toiseen suuntaan puhumalla heille rahasta, raporteista ja ikuisesta säästämisestä.

    Saa mitä tilaa: Suomen kansa vaihtoi mm taideopiskelua ja voimistelua kemian tuntien lisäämiseen - ala-asteen opsiin! Tämä kertoo mikä on meneillään: munista halutaan tehdä ei vain kanoja vaan liukuhihnalta toimivia ja nopeasti munivia kanoja.

    Lapsena opittu on se, mikä sitten näkyy aikuisena mutta kun minunlaiset kasvattajat olemme saaneet nauruja niskaamme minne ikinä menemme: muuta nyt sitten mitään. Halleluja.

    Chaplin ja höpölinja syntyi sitten post festo: jälkeenpäin. Kun 20 vuotta oli mennyt; ei pidä tulkita tämä tapani olla ja esiintyä mitenkään minun oikeaksi. Olen kauan sitten huomannut miten tämä menee ja miten kauniit ja rohkeat luokitellaan terroristeiksi koska oikeat terroristit haluavat johtaa.

    VastaaPoista
  5. Ormhuvud: Om hösten eller om våren

    Oliko lahjuksenomaista unohtaa runon nimi?

    VastaaPoista
  6. Koplailu jatkuu!

    Ja sen perusteleminen rankaisemattomaksi väittämällä ministerin syytesuojaa korkeammaksi kuin kansanedustajan.

    Onko tosiaan niin, että lähes klassiseen tapaan tapahtunut poliitikon epäilty lahjonta, jossa transaktiot ovat tapahtuneet kahden kuukauden aikajänteellä, ei ole tahallista tai ainakin törkeän huolimatonta menettelyä ministerismieheltä.

    Ja "loistavan juristin" Jonkan ansiosta on myös kokonaan jäänyt selvittämättä osallisten Pekkarisen ja liikemiesporukan aikaisemmat kontaktit - onko niitä?

    Syytettä tosiaan ajaisi valtakunnanoikeudessa valtakunnnasyyttäjä. Hän on muuten julkisesti puolustanut ainakin Jonkkaa, kun tämä olisi joutunut vastaamaan loistavista rikosprosessioikeudellisista kannanotoistaan suuren ja asiantuntevan yleisön edessä

    Kenen munat panemma ja minne, kun ei tutkiakaan pidä tai saa.

    VastaaPoista
  7. Toisaalta on hankala kieltääkään vilpittömien kiitoslahjojen antamista. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärit saattavat saada erityisen kiitollisilta potilailta joululahjaksi konjakkipullon tai vaikkapa purkillisen hunajaa. Omalääkärijärjestelmän mahdollistamat kiinteät hoitosuhteet suorastaan kannustavat tähän. Itse tiedän erään lääkärin, joka kaataa joulun aikaan viinoja viemäriin, kun ne eivät enää mahdu kaappiin. Ei viitsi niitä alkaa juomaankaan. Pohtii, vihaavatko potilaat häntä, kun haluasivat ilmeisesti hänen alkoholisoituvan.

    Ajatellaanpa lääkäriä, joka on käymässä kotonaan joulunviettoon. 75-vuotias potilaspariskunta saapuu ovelle kolkuttamaan ja tuo, sydämellisin tervehdyksin, purkillisen hunajaa ja pikkuleipiä, kiitollisena saamastaan hyvästä hoidosta ja paranemisestaan. Mitä lääkärin pitäisi tehdä? Haukkua potilas lahjonnan yrittämisestä ja heittää ulos? Ottaa lahja vastaan ja kiittää? Sama koskee opettajia, joita vanhemmat mielellään lukukausien päättyessä muistavat kukin tai pikkuesinein. Jos nämä virkamiehet kieltäytyisivät saamistaan lahjoista, tuloksena olisi pian ylpeän ja vittumaisen ihmisen maine. Työ pikkukunnassa vaikeutuisi tuntuvasti, kun suhteet vanhempiin tai potilaisiin tulehtuisivat.

    Selvää on, ettei saatu lahja saa vaikuttaa opettajan tai lääkärin toimintaan. Voi kuitenkin olla sosiaalisesti mahdotonta kieltäytyä jälkeenpäin saatavasta, odottamattomasta lahjasta. Valiokunnan kanta on siis järkevä ja ymmärrettävä.

    VastaaPoista
  8. Huomenlahjan arvon on vastattava arvoltaan yhden vuoden toimeentuloa tarvittavaa summaa siinä asemassa mikä leskelle miehen aseman mukaan kuulu.
    Mikäli huomenlahja on kiinteistö, jonka tuotto ei riitä lesken elatukseen, ei kenenkään pidä sitä paheksuman, jos leski suruajan jälkeen ottaa uuden miehen...

    VastaaPoista
  9. Oikein hyvä, Kemppinen, että puolustat opettajien työtä. (Luulen muuten että Mummokin on näitä tällaisia oikeita opettavia opettajia, jotka tekevät parhaansa.)
    Minäkin haluaisin uskoa opettajiin ja teoriassa saatan joskus uskoakin, jos oikein tahdon. Selittämällä omat kokemukseni (koulu) opettavaisina tarinoina - omina Grimmin veljesten kertomuksina - satuilen ohessa paljon muutakin. Siis olen oppinut satuilemaan. Ja siitä kiitän opettajiani.

    VastaaPoista
  10. Kuka ripusti kellon kissan kaulaan? Kuka keksi konsultit! Nyt ei päästä etiä päin - pelkkää kilkatusta. Mikäs tässä, jos se olisi ollut isä jumala ihmisrakkauden puuskassaan... Mutta kun muutosta ei tarvita, kehitys riittää. Ja ottakaa pitkävaikutteisena kil, kil kil...
    Aivan rauhassa saa syntipukki liirailla, muki pysyy tyhjänä.

    Hetkinen... se piimän juoksutin, kun ei tiennyt: onko vai eikö, niin eikö päin vastoin ole sanomattakin selvää?

    VastaaPoista
  11. Kemppisen ajatukset näyttävät hyppelehtivän laidasta laitaan - ministerivastuuasioista kysymykseen, ovatko kansakoulunopettajat alempaa vai ylempää keskiluokkaa!

    K:n mukaan kiitoslahja, johon ei liity minkäänlaista heijastusta saajan toimintaan, ei kuulu virkamiehen lahjussääntelyn piiriin eli se ei ole rangaistava rikoslain nojalla.

    Pointti onkin siinä, mitä tarkoitetaan tuolla "heijastuksella saajan toimintaan".

    Lahjuksen ottamisesta, josta Kauko Juhantalo aikanaan tuomittiin valtakunnanoikeudessa, on erotettava paljon lievempi tekomuoto eli lahjusrikkomus (RL 40:3).

    Virkamies syyllistyy lahjusrikkomukseen mm. silloin, jos hän ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai muun edun taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen siten, että menettely on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan puolueettomuuteen, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään 6 kuukaudeksi.

    Kyse on siitä, miltä lahjan vastaanottaminen näyttää puolueettomuuden kannalta tarkasteltuna, vaikka virkamies ei olisikaan vaatinut itselleen lahjaa tai etua ja vaikka hänen virkatoimessaan ei olisi sinänsä mitään moitittavaa. Jos syntyy perusteltu epäily virkamiehen puolueettomuuden vaarantumisesta, on kyseessä lahjusrikkomus.

    Myös ns. kiitoslahjat voivat aivan hyvin olla rangaistavia lahjusrikkomuksena. Tuomioistuimet ovat monissa esimerkiksi kestitykseen, ulkomaanmatkoihin yms. liittyvien "kiitoslahjojen" osalta tuominneet virkamiehiä lahjusrikkomuksista.

    Myös ministeri (muttei kansanedustaja) on virkamies RL 40:3:ssä tarkoitetussa mielessä.

    Toisaalta kansanedustajaehdokkaana oleva ministeri ei suorita vaalitukea vastaanottaessaan mitään virkatehtävää. Ministeri Pekkarisen tapauksessa - tässä ei tietenkään haluta väittää että Pekkarinen olisi syyllistynyt rikokseen - tilanne on siis se, että vakka ministeri on virkamies, hän ei vaalitukea vastaanottaessaan suorita virkatehtävää; virkatoimi oli po. tapauksessa ministerin myöntämä yritystukipäätös.

    Onko siis kuvitellussa tapauksessa kyse lainkaan ns. ministerivastuuasiasta, joka käsitellään valtakunnanoikeudessa, jos ministeri vaalituen vastaanottamisen yhteydessä syyllistyisi RL 40:3:n mukaiseen lahjusrikkomukseen? Yritystukipäätöksen osalta kun ei väitetäkään tapahtuneen mitään poikkeuksellista tai lainvastaista.

    Jos kyseessä ei ole ministerivastuuasia, niin silloin mahdollinen prosessi etenisi normaalien rikosprosessuaalisten säännösten mukaisesti ja mahdollinen syyte käsiteltäisiin käräjäoikeudessa.

    Kemppisen mukaan eduskunnassa istuisi kohta vai todellisia rikollisia ja syntymärikkaita, jos vaalirahoitusta leikattaisiin rajusti.

    Tämä(kin) on tutunlainen väittämä, jota lehdistö ja kansandustajat mielellään heittelevät ilmaan. Mutta totuus lienee tässäkin asiassa erilainen, kun ajatellaan esimerkiksi sitä, keitä esim. peitejärjestö Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n välittämällä vaalirahalla on eduskuntavaaleissa tuettu. Tukihan on suunnattu järjestään vanhoille usean kauden kansanedustajille ja moninkertaisille ministereille, joita voidaan toki pitää ainakin rikkaina vaikkei nyt upporikkaina.

    Miksi tukea ei annettu juuri lainkaan nuorille ja ensi kertaa eduskuntaan pyrkiville ehdokkaille, vaan sitä on annettu sellaisille vanhoille ja kokeneille edustajille, jotka olisivat päässeet muutoinkin, siis ilman tukea, eduskuntaan hyvin helposti?

    Vastaus on yksikertainen: siksi, koska vaalitukea antaneet firmat ovat laskeneet, että vain kokeneilla ministereillä ja pitkäaikaisilla kansanedustajilla, jotka sitä paitsi istuvat myös kunnanvaltuustoissa ja maakuntavaltuustoissa päättämässä kaava-asioista, on todellista poliittista vaikutusvaltaa ja siten mahdollisuudet antaa ns. vastapalvelua lahjoittajille ja heidän edustamilleen talouselämän tahoille.

    VastaaPoista
  12. Lukematta vielä tämän päivän epistolaa jatkoin jupinaa tuolla edellisessä päättelemällä, ettei kyse ollut lahjuksesta vaan kiitoksesta.

    Sitä en arvannut, että "kiitoslahjakin" on määritelty erikseen.

    Olisiko lakia muutettava niin, ettei ministeri saa ottaa vastaan vaalitukea yritykseltä, jolle hän on juuri myöntänyt merkittävää avustusta?

    Nythän tätä ei siis ole kielletty.

    Ja toimiko yritys tässä itse, vai pyydettiinkö vaalitukea? Tietysti ministerin tietämättä...

    Maan tapa on mukava.

    VastaaPoista
  13. Konsulttien keksimisestä syytetään tiettyä babylonian kuningatarta.

    VastaaPoista
  14. Mitä lääkärin pitäisi tehdä? Haukkua potilas lahjonnan yrittämisestä ja heittää ulos?

    Lääkärin ja poliitikon roolit ovat hyvin erilaiset. Lääkärin suorittama hyvä hoito ei yleisesti ottaen ole muilta potilailta pois. Kyse on yksityisasiasta. Hyvä hoito saattaa jopa olla muidenkin hyväksi, sillä kunnolla hoidettu ei tarvitse enempää hoitoa ja jää sitten paremmin aikaa muille. Siis ns. patologiset (kuvaannollisesti ja sananmukaisesti) esimerkit poislukien.
    Poliitikon (ja virkamiehen) tehtävä taas on hoitaa yhteisiä asioita rajallisilla resursseilla, jolloin "hyvä hoito" on muilta pois - todennäköisesti jopa suurelta osalta häntä äänestäneitä.

    Voi kuitenkin olla sosiaalisesti mahdotonta kieltäytyä jälkeenpäin saatavasta, odottamattomasta lahjasta.

    Tuskinpa on, jos sellainen katsotaan lainvastaiseksi tai muuten hankalaksi. Vain todellinen tyhjäpää loukkaantuu, jos kieltäytyessään selittää asian.

    VastaaPoista
  15. Joulu- ja kevätjuhlapäivinä minä aina mietin, miten voisin huomaamattomasti salakuljettaa suuren, sinisen saavini kouluun. Siinä kun on autottoman niin kätevä kantaa ruusut, suklaat ja kynttilät kotiin. Mutta en toki tahdo vaikuttaa runsaaseen lahjontaan valmistautuneelta! Pitää sitten keksiä outoja kevätnäytelmiä, joissa kyseistä saavia käytetään rumpuna tai keittopatana. Stipendioppilaat pitää kuitenkin päättää, ennen kuin itse saan lahjat. Usein ei stipendiä voi antaa semmoiselle, jolle oikeastaan haluaisi (köyhälle, onnettomalle, sanavalmiille, väärin kohdellulle). Stipendin saajallekin on näet tietyt kriteerit. Siksi tuolla keittiön seinällä on nyt yhden ihastuttavan rääväsuupojan pilapiirros minusta. Ostin sen viidellä eurolla, mikä varmaan on kiellettyä. Mutta kuva on oikein hyvä: silmäni hehkuvat saatanallisen punaisina ja hameen alta pilkottavat alushousut, pallolliset. Lahjakas poika.

    Homo Garrulus,
    en luule, että nykykoulun suurimpia ongelmia on opettajien verenhimo. Oppilaiden kannalta vaikea asia on se, että opettajat ovat keskenään niin erilaisia arvo- ja ajatusmaailmaltaan. Jonkun tunnilla saa pitää pipoa päässä, toisen ei, jollekulle saa haistatella, toinen räppää siitä jälki-istunnon. Voihan tämmöistä tietysti pitää moniarvoisuutena ja rikkautenakin. Kemiaa ja fysiikkaa (yhdistetty aine) on tasan yksi tunti ja vasta viidennellä ja kuudennella luokalla. Käsittääkseni se ei ole taideaineista pois. Luonnontieteitä vain on hajotettu useammaksi aineeksi.

    Pirkko,
    kiitos, että arvelet minusta noin kaunista. Sikäli kuin olet se, joksi sinua luulen, luin hiljan yhden kirjasi.

    Mistä tuleekin mieleeni, LeenaN, että kaikille gallerioille ja eritoten taiteilijoille soisin runsaita rahoja enkä yksiäkään munia mukiin.

    VastaaPoista
  16. No niin, nyt toisellekin jalalle!
    ((karhunkuopalle on vielä matkaa))

    VastaaPoista
  17. Mieti sitä, miten ihmisen pää rakentaa kontekstia: jossain on se tavoiteltava asia (ideaali) ja sitä sitten haetaan. Ne, jotka ovat manipulaation mestareita tajuavat, että osaavat olla samaa mieltä ihan loppumetreihin saakka, jotta oma posti pitää ja ylläpitää statusta ja sitten hupskeikkaa niin käännetään merkitys (Gadamer sanoo kaiken tulkinnan olevan kääntämistä) aivan toiseen suuntaan.

    Näin energiaa on säästetty sen osalta joka maksaa. Näin rahaa paisuttaa rahaa ja jälkeenpäin on lähes mahdottomuus nähdä missä taikatemppu tehtiin. Ei enää näy dokumenteista ja silti vietiin struktuuri juuri siihen suuntaan mihin haluttiinkin. Jos joku sen huomaa asia saa kiertokulun; asia kierretään ja se vie taas muutaman vuoden kunnes ihmiset on vaihdettu (tästä syystä höösätään ihmisten vaihtamisesta; jotta kokonaiskuva ei olisi kenenkään tajunnassa enää) ja taas vaihdettu.

    Kun alkaa ymmärtää strategiaa ja niiden strategioita ja miten nämä 100 vuoden poliittiset lobbailut tehdään ja miten pieneen yksityiskohtaan he menevät ei voi kun nostaa hattua: kylläpä on ollut luovaa porukkaa. Lähes yhtä fiksuja kuin ne jätkät jotka laminoivat lunttilappunsa ja upotti wc:n vesisäiliöön jotta tenteissä olisi sitten mistä tarkistaa.

    Kellosepän tarkkaa työtä ja aivan sairaita olettamuksia ihmisen älystä (ie älyttömyydestä). Vaikka suurin osa saadaan tallustamaan pyynnön mukaan ja hoitamaan heille suurimmat työt jonkun mokoman purjeveneen takia tai muutaman taimaa-reissun takia niin ei voi koskaan tehdä mitään johtopäätöstä ns. ihmisen kyvystä. Se, mikä on tehty kaikkein tyylikkäin on tämä aistien heikentämisen teko-temppu (meinasi onnistua voisi sanoa) ja sen lisäksi tämä tieteen systeemiorganisaation hyöntyntäminen, että omat tiedot kiertävät ulkomaita kautta uusiin kirjoihin ja sitten esim. vasta genetiikan kautta (ja hinta sen mukaan) suoraan kuluttajalle tai kuntalaiselle. Kukaan ei siis vie mitään tietoa soveltavaan oppiin ennen kuin tämä 20vuotta kestävä rundi on tehty.

    Näin jotkut markkinat ylläpitävät omaa uskottavuuttaan sillä saavat meillä tuotetun tiedon muita nopeammin. Sen lisäksi tienaavat kirjoista, jotka painattavat ketteryytensä takia.

    Mutta on meilläkin valkoisia hanhia jotka ovat mustia vaikka näitä on vain siellä tai täällä. Mustat siipemme tulevat ja lyövät syllogismit pellolle.

    VastaaPoista
  18. Kiitoslahja on siis lakiin jätetty pehmeä käsite - varoventtiili, jonka kautta voidaan päästä siitä umpikujasta, johon viiltävän looginen päättely voi viedä. Musta aukko, johon onnekkaat sujahtavat ja jota onnettomien ruumiit ympäröivät. Niitä on siellä täällä. Kaikkia ei säätäjä edes huomaa.

    VastaaPoista
  19. Ad Jyrki Virolainen et alii:

    Suotta panet kiitoslahjan lainausmerkkeihin. Tässä kuten usein muulloinkin katsoin mitä Heinonen,Lappi-Seppälä et al. kirjoittavat Rikosoikeudessa (2. p.).

    Ja kuten tiedät, olen tätäkin asiaa joutunut pohtimaan myös virkavastuulla.

    Mainitsemaasi ajatuksen hyppelehtimistä nimitetään yleensä kirjallisuudeksi. Kirjallisuus perustuu mm. rinnastuksiin, joista tunnetuin on vertaus. Yksi keino sen toteuttamiseen on kuin-sanan pois jättäminen.

    Johdonmukaisuudesta tinkimätön juristi olisi kirjoittanut:" Esimerkkinä vaalirahoituksen ja lahjonnan ongelmsita esitän keskiluokan, sellaisen kuin eduskunnassa aikoinaan näkyvää osaa esittäneet opettajat. Näillä ns. alemman keskiluokan jäsenillä ei ollut taloudellisia edellytyksiä mainittavaan vaalimainontaan eikä vaalityöhön. Siksi...

    Tämä tyylikeino on muuten erinomainen kunninaloukkausrikoksissa, joita mielelläni harrastan. Saatan kirjoittaa jokseenkin asiallista tekstiä ja lopettaa virkkeen "...hovioikeuden täysistunnossa." Sitten aloitan seuraavan kappaleen "Kävin taannoin hullujenhuoneessa tapaamassa tuttavia..."

    Näppärää, eikö vain?

    VastaaPoista
  20. Ad Anonyymi:

    Kiitoslahja ei ole lakitekstissä vaan selitysteoksessa ja arviosi on aivan oikea.

    Edes legaliteettiperiaatteen sitoma rikoslaki ei voi mitenkään ottaa huomioon kaikkia tilanteita.

    Keskeinen esimerkki tällaisesta varoventtiilistä on "loukatun suostumus".

    Jos joku tulee meille asiallisissa asioissa, ja kun avain on ovessa, kävelee peremmälle, hän voi puolustautua syytteeltäni kotirauhan rikkomisesta sanomalla, että kun teillä oli avain ovessa ja ovikello rikki...

    Kilpelän Köysti kävi ennen aian pyytämässä förskottia työstä, jota ei aikonutkaan tehdä. Se ei ollut petos, koska maksajan asemaan joutunut kunnanlääkäri tiesi, että kysymys oli todellisuudessa köyhäinavusta.

    VastaaPoista
  21. Enpä osaa lakata ihastelematta kuinka hyvää sielulle tekee kirmailla näillä blogilaitumilla: on terveellistä lukea viiltävän teräviä perusteluja puolesta ja vastaan ja asian vierestä.

    Tällainen erakkouteen taipuvainen takametsien mieskin pääsee siitä epäilystä, joka yksinajattelussa aina uhkaa: olenko ainoa tervejärkinen tässä hullussa maailmassa?

    Kysymys muuttuu muotoon olenko tervejärkinen ylipäätään... Etenkin nyt kun pelkään/toivon näkeväni juhannusyönä unta mummon pallollisista aluspöksyistä.

    Deo gratias.

    VastaaPoista
  22. Huomasikohan eduskunta perusteluihin piilotetun kiitoslahjan. Jos kysyt äänestyksessä nappia painaneelta kansanedustajalta, niin tuskin.

    VastaaPoista
  23. Kiitoslahja ei ole lakitekstissä vaan selitysteoksessa ja arviosi on aivan oikea

    Jaa, jaa. Nyt sen sitten hoksasin, eli lakitiedon salaisen avaimen, vaikken anonyymi olekaan.

    Laki on Toora ja sen selitysteos on Talmud.
    Joten lakimiesten pyhimyksenä on tietenkin Esra.
    KO on täten Gnesset Gedolah. Josta seuraa Kabbalan olevan lähes kopio Lissabonin sopimuksesta.
    Josta päästäänkin EU/EY- hommeleihin, josta kaikki laki on lähtöisin ja se josta se on, on De civitate Dei (EU).
    Josta seuraa että niin Neuvostoliitto kuin EU:kin perustuvat hasidien yhteisöjen käytäntöön ja filosofiaan.

    Näin Juhannuksen alla on mielenkiintoista pohtia tällaisia asioita.

    Rekkakuskeja vastaan kannattaa varautua tiulla kananmunia.

    VastaaPoista
  24. En toki halua pilata tätä taiteellista ja kirjallista blogia kuivalla juridiikalla, mutta kyllä minun täytyy oikaista Kemppisen käsitys siitä, etteivät ns. kiitoslahjat voisi olla rangaistavia; näin ymmärsin Kemppisen tarkoittaneen.

    Viittaan samaan Olavi Heinosen ym. kirjoittamaan kirjaan Rikosoikeus kuin Kemppinenkin, siinä Ilkka Rautio (s. 1281) mainitsee nimenomaan, että myös kiitollisena tehdystä virkatoimesta otetun lahjan vastaanottaminen voi tulla arvosteltavaksi lahjusrikkomuksena tai virkavelvollisuuden rikkomisena (RL 40:3),vaikka lahjuksen ottamisesta sanotunlaista lahjan vastaanottamista ei voidakaan rangaista.

    Sama kanta ilmenee myös lahjomarikosten varmaankin parhaan asiantuntijan eli prof. Pekka Viljasen kirjoituksesta kirjassa Keskeiset rikokset (2006, toim. Dan Frände)
    s. 752-753. Ts. Pekka Viljasen mukaan kiitollisuuslahja voidaan rangaista lahjusrikkomuksena.

    Nähdäkseni Kemppinen ei muistanut lainkaan lahjusrikkomusta, vaan muisteli ainoastaan lahjuksen ottamista koskevaa rikosta.

    VastaaPoista
  25. ad jarmom

    vakuutan että meitä on monta. joskus tekisi mieli pöllömpien alta paljastaa oma minänsä, mutta sitten tulee itsekin laukaistua jotain todella pöljää... ihan hyvä olla anonyymi. eipähän syytetä elvistelystä.

    VastaaPoista
  26. Mummo: minä olin Helsinkiläisen ala-asteen vanhempainneuvostossa ja me teimme päätöksen poistaa taideaineista tunnin koska tuo vaadittu kemian-tunti (ei ollut mielestäni yhdistetty) vaati tilaa viikko-ohjelmaan.

    Syy, että taideaine poistettiin oli kuin ruton ja koleran valinnassa: toinen vaihtoehto olisi ollut urheilu ja kun on kyseessä pienet lapset valinta oli yhtä huono. Sitäpaitsi tuumimme, ettei lapset saa silti kunnon asioita tutkittavaksi ns. kemian tunneilla koska rahathan oli aina loppu: mitä siis tutkia pelkällä vedellä ja ilmalla?

    Sinänsä lapsihan on mielellään mukana kaikenlaisessa asiassa mutta minua huolestuttaa tämä konemaisuus ja luonnontieteen ylisuuri painottaminen sillä empatia ja valon ja värien näkeminen ja kaikenlainen hyvinvointi jätetään ikäänkuin oman onnen nojalle. Varsinkin kun lapsi ei saa enää nuhteita kuten sanot; selvillä suunnilla. Ennen oli siis selvää mikä oli sallittu ja mikä ei. Nykyään on koko ajan ylilyönnin pelkoja ja nämä ovat yhtä typeriä kun nuo liian rankat ohjaukset ehkä ennen.

    Se minkä yksilö ennen joutui maksamaan liian kovana kohteluna on nyt päästetty kulttuuriin eli paisutetaan ympäristön mielikuvaa yksilön sijasta. Onko se nyt sitten yhtään parempi?

    VastaaPoista
  27. "Rekkakuskeja vastaan kannattaa varautua tiulla kananmunia."

    Kananmunien menekki nousisi, joten tätä ehdotusta uskon Petjan vastustavan?

    Koska en ole lakimies, annan rekkamiehille ilmaisen neuvon:

    Tehkää tämä hieno hidastustemppu silloin, kun Medvedev on vierailulla. Iskette kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

    VastaaPoista
  28. Ad Jyrki Virolainen:

    Ilmaisin sitten itseäni huonosti. Olemme asiasta täysin samaa mieltä.

    Olemme kuitenkin nyt juristien valtakunnassa. Jos otan vastaan oppilailtani keinutuolin lahjana siitä, että ilahdutan kaikkia siirtymällä eläkkeelle, tämä kiitoslahja ei liene rangaistava. Jos otan vastaan päivällisen ravintola Wolkoffissa oppilaalta, jonka olen päästänyt läpi tentistä, syyllistyn luullkaseni rangaistavaan tekoon.

    Kun Sinä nautit kestitystä väitöskaronkassa toimittuasi custoksena, se ei ole rikos.

    Tämä pohdiskelu on mielestäni virkistävää. Viittasin sävyisästi kirjallisiin ja taiteellisiin päämääriini tarkoittaen, että lukijoistani luultavasti 90 % ei ole kiinnostunut täsmällisestä oikeudellisesta tiedosta blogia lukiessaan - tämä on osittain viihdettä.

    Se ettei suomessa ole sellaista blogia, jossa ruodittaisiin ammattitaitoisesti vaikeita kysymyksiä, on suuri häpeä Sinulle ja minulle.

    Esim. amerikkalaiset watch -blogit ovat toista kuin meidän enimmäksen aika tympeät oikeustapauskommentit aikakauskirjoissa. Ks. esim. http://legalblogwatch.typepad.com/

    VastaaPoista
  29. No - syntyi siis lähde (!), johon viitata. Kiitoslahjan rangaistavuudesta ks JK vrt JV vrk JVK & alia c/o Kemppinen "munat mukiin" 2008.

    Tuollainen blogi olisi oivallinen. Varttuneemmilta lyhyttä ja terävää.
    Suomessa harvoin saa. Yleensä on pitkää ja leveää ilman kipinää. Paitsi täällä...

    VastaaPoista
  30. Minusta rekkamiesten protesti on oikeutettu.
    Yhtä oikeutettua olisi ottaa kortit pois niiltä jotka tulevat tupeksimaan tahallaan liikenteeseen.

    VastaaPoista
  31. "...parhaan asiantuntijan..."

    Minua jotenkin huvittaa ja järkyttää tämä teidän oikeusoppineiden tapa laittaa lakimiehiä paremmuusjärjestykseen.

    Olen niin naiivi, että olen kuvitellut lain olevan selkeän yksiselitteistä: jokin teko on kielletty ja siitä määrätään jokin rangaistus, ja nämä molemmat asiat voi kuka tahansa lukea lakikirjasta.

    Arvo Salo sanoi aikoinaan, että laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat - mutta onko nyt myös niin, että laki on kyllä selvä, mutta teot hämäriä?

    VastaaPoista
  32. Ad Tapsa P:

    Elämä ei ole yksinkertaista. Arvo Salon slogan on yksi hänen typerimmistään - siis sama rangaistus nälkäänsä näpistävälle ja vuorineuvoksettarelle, joka ei viitsi maksaa ostostaan kassalla?

    Tässä umpimähkään esimerkki - alioikeus: tappo, HO ja KKO: murha.

    ...17. Korkeimman oikeuden käytännössä on katsottu, että tappo on tehty vakaasta harkinnasta esimerkiksi silloin, kun tappaminen oli suunniteltu etukäteen ja sitä varten oli hankittu välineitä (KKO 1980 II 59, 1981 II 32, 1988:42, 1995:119 ja 2004:80). Harkinnan vakautta arvioitaessa on kiinnitetty huomiota muun muassa tekijän jo ennen tekoa lausumiin tappouhkauksiin, jos nämä olivat olleet vakavasti otettavia (KKO 2004:80). Sen sijaan tappoa ei ole katsottu tehdyksi vakaasti harkiten esimerkiksi silloin, kun tappaminen oli johtunut tilanteen yllättävyydestä, odottamattomasta tai hallitsemattomasta kehityksestä taikka tekijän kiihtymystilasta (KKO 1984 II 142, 1985 II 112, 1996:76 ja 2004:57).

    18. Tappoa edeltäneenä iltana S:n ja J:n välillä ei ole ilmennyt riitaa. Yön tapahtumista ei ole saatu luotettavaa selvitystä. Kuten edellä kappaleessa 8 on todettu, tappo ei ole liittynyt kamppailutilanteeseen. J ei ole puolustautunut eikä osannut varoa lyöntiä, vaikka hänen voidaan päätellä olleen hereillä teon hetkellä. Mikään ei viittaa siihen, että J olisi tappoa edeltävällä käyttäytymisellään antanut aihetta väkivaltaiseen hyökkäykseen...

    VastaaPoista
  33. "Yön tapahtumista ei ole saatu luotettavaa selvitystä"

    Tämä vaivaa usein vakavia rikoksia. Järkevä epäilys pohditaan ehkä sen suhteen löikö puukolla A vai B. Hienosyisempi pohdinta jää melko sattumanvaraiseksi. Murhastakin on äänestysratkaisuja.

    Kansa tietää, että sehän sen teki ja vielä sillä tavalla. Vaikka olisi tehnyt, pitäisi kyetä perustelemaan pitävästi. Muuten tulee samalla näytöllä tuomituksi sekin, joka oikeasti ei ollut tehnyt. On myös pidettävä syyttömänä, jos pitävää langettavaa näyttöä ei kerry. Muutoin kansa pitää syyllisenä sitäkin, joka ihan oikeasti on viaton. No kansahan tietää... onneksi perustuslaissa on kielletty pikatuomioistuimet. Teoriassa kaikki hyvin. Missäs se helistin olikaan ja tuttikin on hukassa. Äitiiii....

    VastaaPoista
  34. Veli Brynolf pohti yöt ja päivät mitä bona pater familiasin päässä liikkuu ja millä kohdin häntä olisi rangaistava polulta poikkeamisesta. Syytetyn ajatus on teon ja tuomionkin hetkellä usein kaukana "syvällisistä ja kypsistä" tuomarin mietteistä.

    VastaaPoista
  35. "... siis sama rangaistus nälkäänsä näpistävälle ja vuorineuvoksettarelle, joka ei viitsi maksaa ostostaan kassalla?"

    Tätähän Arvo juuri tarkoitti. Hänen mielestään nälkäänsä näpistävä pamputetaan ja lyödään rautoihin, kun taas vuorineuvoksettaren asia painetaan villaisella.

    Näinkö siis ei ole? Onko tutkittu?

    VastaaPoista
  36. Vaalitukia on säädeltävä nykyistä selkeämmin. Tuen antajasta on oltava kaikkien selvillä. Tuen antajien piiriä on rajattava - ei yrityksiä, ammattiyhdistyksiä eikä ulkomaalaisia. Äänestäjillä pitää siis olla nykyistä parempi tuoteseloste ehdokkaista ja heidän sidosryhmistään.

    Erilaisen lahjonnan ja kestitsemisen arviointi "viattomissa" rajatapauksissa helpottuu, kun tutkitaan vastaanottajan _asemaa_.
    Annettaisiinko tuo viinipullo, jos ko. henkilö ei olisi tuossa asemassa? Saiko hän viinipullon vain, koska oli hyvä kaveri?

    Kuka muistaa IBM:n edellisen pääjohtajan nimen? Kuka nainen vilkaisisikaan suomalaisia formulakuskeja, jos he olisivat autonasentajia?

    VastaaPoista